Kolmoissiirtymä

Joku saattaa muistaa 1990-luvun alun elokuvaväritrilogian. Kolme elokuvaa (Sininen, Valkoinen ja Punainen), jotka ohjasi Krzysztof Kieślowski. Meillä Suomessa on parhaillaan meneillään vähän toisenlainen trilogia nimeltään kolmoissiirtymä.

Aloitetaan vihreästä siirtymästä

Fossiilisista energialähteistä luopuminen on Suomen kannalta todellinen mahdollisuus. Varsinkin Pohjalaismaakuntien osalta voitaisiin sanoa jopa onnenpotku. Pohjalaismaakunnissa on vireillä ja toteutuksessa kymmeniä tuulivoimahankkeita sekä maalla että merellä. Meillä riittää tuulta sekä harvaanasuttuja alueita. Myöskään puolustusvoimien kielteiset lausunnot eivät meillä juurikaan ole hankkeiden esteenä. Aurinkokennovoimaloitakin on tulossa huomattava määrä. Lisäksi energian siirtoon ja varastointiin on tekeillä monenlaisia tuotteita ja palveluita niin vetytalouteen kuin akkuarvoketjun eri vaiheisiin. Alueemme yritykset tuottavat teknologiaa, jolla vihreää siirtymää toteutetaan. Keliberin kaivos ja rikastamo aloittelevat toimintaansa Kaustisilla ja litiumjalostamo Kokkolassa. Vaasan ja Mustasaaren Laajametsän alueelle on tulossa ainakin akkumateriaalitehdas ja akkukennotehdas. Lisäksi Pohjalaismaakunnissa on vireillä useita vihreän vedyn hankkeita. Puuperäiset polttoaineet ja biokaasu ovat vahvoja uusiutuvan energian lähteitä. Nämä vihreän siirtymä mukanaan tuomat investoinnit kompensoivat moninkertaisesti turpeesta luopumisen aiheuttamat taloudelliset menetykset. Myös suomalainen elintarvikeketju on ottanut isoja loikkia vihreän siirtymän ja vastuullisuuden tiellä. Jotta asiat eivät kuitenkaan näyttäisi kannaltamme liian hyvältä, on meillä meneillään yhteiskuntamme kannalta haastava harmaa siirtymä.

Mikä ihmeen harmaa siirtymä?

Harmaa siirtymä tarkoittaa sitä, että 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus väestöstä kasvaa. Suomessa harmaa siirtymä etenee nopeaan tahtiin. Vihreä siirtymä näyttäisi hyödyntävän Pohjalaismaakuntien taloudellista kasvua suhteessa koko maan keskiarvoa enemmän. Harmaa siirtymä taas tuntuu haastavan Pohjalaismaakuntia suhteellisen kovasti, koska ennusteiden mukaan nuorempien ihmisten muuttosuunta on etelän suuriin kaupunkeihin ja työperäinen maahanmuuttokin suuntautuu enemmän etelän suurempiin kaupunkeihin. Mikäli emme pysty vastaamaan harmaan siirtymän vaikutuksiin, uhkaa meiltä mennä käsistä myös vihreän siirtymän tuomat tulovirrat. Vihreä siirtymä tarvitsee tekijänsä. Tarvitsemme Pohjalaismaakuntiin osaavaa työvoimaa. Teollisuusinvestointien tekijöiden on voitava luottaa siihen, että osaavaa työvoimaa on saatavana jatkossakin. Meidän on saatava huomattava määrä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa kompensoimaan väestön vanhenemista ja työvoimapulaa. Lisäksi meidän on varmistettava, että paikallinen nuorempi väki jää kotimaakuntaan eikä ihmisten muutto muualta Suomesta tänne lakeuksille haittaisi meitä ollenkaan.  Tarvitsemme veto-, pito ja lumovoimaa. Tarvitsemme ilmapiirin, johon kaikkien on helppo tulla ja helppo olla. Tarvitsemme rohkeutta uusiutua.

Mitä tuo digisiirtymä?

Trilogiastamme on mainitsematta vielä yksi osa: digisiirtymä. Digisiirtymä etenee koko ajan siten, että monet nykyiset ammatit ja työtehtävät poistuvat keinoälyn ja robotisaation hoitaessa hommat. Digitalisaatio ja automatisaatio vähentävät vääjäämättä ihmisen tekemän tuotannollisen työn määrää. Poistuvien työtehtävien tilalle syntyy vastaavasti kokonaan uusia tehtäviä, joita emme vielä kaikilta osin osaa edes kuvitella. Näissä uusissa työtehtävissä korostuvat yhä enemmän uuden ideointi ja luovuus. Tarvitaan psykologista turvallisuutta, että luovuus kukoistaa työyhteisöissä. Digitalisaatio on jo tuonut alueellemme uutta työtä ja uusia investointeja. Esimerkiksi Epec ja Danfoss ovat tahoillaan kehittäneet uusia teknologiaratkaisuja, joissa digitaaliset ratkaisut ovat keskiössä. Uskonkin, että juuri luovien yritysideoiden kautta voimme kompensoida digitalisaation seurauksena lakkautuneita työtehtäviä ja olla myös digitalisaation voittajia. Pohjalaismaakunnissa on suhteellisen paljon yrittäjiä ja yrittäjyys kiinnostaa pohjalaisia. Tässä meillä on suuri luovuuden lähde käytettävissä. Yrittäjät ovat tulevaisuudessakin tärkeä osa yhteiskuntarakennettamme. Yrittäjätyöpaikkojen on ennustettu tulevaisuudessa lisääntyvän suhteessa enemmän kuin palkkatyön. Tarvitaan kuitenkin lisää yrittäjiä ja yrityksiä, jotka suuntaavat vientiin, koska Suomi elää viennistä.  

Minusta on äärimmäisen motivoivaa työskennellä ELY-keskuksessa, koska voin olla edistämässä vientiä, yrittäjyyttä, maahanmuuttoa, kansainvälisyyttä, vihreää siirtymää, huoltovarmuutta sekä turvallista ja terveellistä elintarvikeketjua. Nytpä taidan kuitenkin sulkea läppärin kannen ja katsoa uusintana tuon Kolme väriä Sinisen. Jännittää oliko se kuitenkaan niin hyvä elokuva, kuin muistelen.

Timo Saari
E-vastuualueen johtaja ja ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

West Coast Food Export – Viedään suomalaista ruokaa myös muille maistettavaksi!

Etelä-Pohjanmaa on tunnetusti vahva ruokamaakunta ja maakuntamme vahvasta elintarviketeollisuuden keskittymän tuotannosta matkaa 2/3 osaa maakunnan ulkopuolelle, myös ulkomaille saakka. Meillä on elintarvikealalla paljon pieniä yrityksiä, perheyrityksiä ja innovatiivisia tuotteita, joilla on runsaasti vientipotentiaalia matkata myös kansainvälisiin ruokapöytiin.

Suomalainen ruoka onkin viime vuosina kiinnostanut kansainvälisillä markkinoilla yhä enenevissä määrin. Suomalainen ruoka on paitsi puhdasta, myös koko elintarvikeketjun hygienia, vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat maailman kärkiluokkaa. Keväällä 2021 pohdimme yhdessä länsirannikolla sijaitsevien naapurimaakuntien kesken, mitä voisimme yhdessä tehdä paremmin elintarvikeyritysten viennin edistämiseksi ja uusien potentiaalisten kansainvälistyvien elintarvikeyritysten löytämiseksi.

Elintarviketeollisuus on länsirannikon maakunnissa merkittävä työllistäjä ja ruokaketjun merkitys on todella suuri. Naapurimaakuntien kesken meillä on myös paljon samankaltaisuuksia löydettävissä elintarvikealan yritysten markkina-aluekohtaisessa kiinnostuksessa ja kehittämistarpeissa sekä siten myös vientipotentiaalissa. Vaikka vientiä jo harjoittavia yrityksiä on lukumäärällisesti kohtuullisen vähän, vientiin tähtääviä yrityksiä kuitenkin alueiltamme löytyy, samoin myös vientiin sopivia elintarviketuotteita. Päätimme siis länsirannikolla Team Finland-toimijoiden kesken yhdistää voimamme maakuntiemme elintarvikeyritysten viennin edistämiseksi ja näin syntyi West Coast Food Export-sparrausohjelma.

Tukemassa suomalaisia elintarvikeyrityksiä

West Coast Food Export sparraa ja neuvoo suomalaisia elintarvikeyrityksiä viennin käynnistämisessä ja kehittämisessä. Mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan ELY-keskukset, Business Finland, Finnvera ja Viexpo. Tämä on myös yksi hyvä esimerkki Team Finland-organisaatioiden välisestä konkreettisesta vientiä edistävästä yhteistyöstä.

Tarkoituksena on saada suomalaisia elintarvikeyrityksiä kasvamaan kansainvälisillä markkinoilla. Sparrausohjelma jakaa erityisesti tietoa rahoitus- ja markkinamahdollisuuksista, auttaa löytämään alan asiantuntijoita eri puolilta maailmaa ja luo verkostoja elintarviketoimijoiden kesken. Yksi tämän ponnistelun tärkeistä tavoitteista onkin siis myös kohtauttaa alan yrityksiä eli pyrimme lisäämään ruokaketjun yritysten välisiä yhteistyökuvioita monin tavoin ja yli maakuntarajojen.

Järjestämme sparrausohjelman puitteissa erilaisia live-tapahtumia, joissa kuullaan ajankohtaisia puheenvuoroja eri teemoista sekä keskustellaan asiantuntijoiden kanssa elintarvikkeiden viennistä ja siihen liittyvistä vaihtoehdoista. Team Finland-verkoston asiantuntijat suoraan kohdemarkkinoilta ovat apunamme markkinatiedon välittämisessä. Yritykset voivat myös tavata asiantuntijoitamme ja keskustella viennistä kahden kesken. Etenkin tapahtumissa on luvassa paljon käytännön vinkkejä, jotka jokaisen elintarvikealan yrityksen tulee tietää ennen kansainvälisille markkinoille suuntaamista. Sparraus on suunnattu kaikille elintarvikeyrityksille, joilla on halua ja potentiaalia viedä tuotteitaan maailmalle.

Kuten viime vuosina niin moneen muuhunkin asiaan, pandemiatilanne on vaikuttanut myös West Coast Food Export-sparrausohjelmamme toteuttamiseen, jonka kulmakivenä pidimme heti alusta saakka erityisesti kasvokkain tapahtuvia kohtaamisia. Pystyimme järjestämään kuitenkin vihdoin ensimmäisen live-tapahtuman huhtikuussa. Tapahtuma järjestettiin täällä Etelä-Pohjanmaan Ruokaprovinssissa, Foodwestin uudella tehtaalla Seinäjoella ja päivän teemana oli erityisesti elintarvikkeiden tuotekehitys ja tuotetestaus. Osallistujajoukko pääsi vierailemaan myös Foodwestin tuotantotiloissa ja vilkas puheensorina täytti päivän.

Seuraava live-tapaaminen on 7.6. Säkylässä eli suuntaamme Satakuntaan. Aiheena on pienten elintarvikeyritysten mahdollisuudet vientiin ja Light Amazon -verkkokauppa. Syksyllä kurvaamme vielä Varsinais-Suomeen, uusien mielenkiintoisten teemojen kera. Kaikki West Coast Food Export-ohjelman tilaisuudet ovat osallistujille maksuttomia.

Mukaan ohjelmaan ja sparraukseen pääsee ottamalla yhteyttä oman alueen ELY-keskuksen Team Finland-koordinaattoriin. Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista löytyy myös tuoreelta nettisivustoltamme osoitteessa: West Coast Food Export – West Coast Food Export – ELY-keskus.

Riikka Ylikangas
Team Finland -koordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rakennetuilla turvataan kotimaisen ruoan saatavuutta

Tänä syksynä, 4. syyskuuta, vietettiin ensimmäisen kerran suomalaisen ruoan päivää. Aihe onkin syytä nostaa parrasvaloihin, sillä yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungistuneilla alueilla ja ostaa ruokansa suoraan kaupasta. Kosketus ruoan tuottamiseen on vähentynyt eikä monikaan osaa käyttää enää raaka-aineita ruoan valmistuksessa sellaisenaan, vaan he ostavat elintarviketeollisuuden eriasteisesti jalostamia raaka-aineita, puolivalmisteita ja eineksiä.

Kuitenkin tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Suomi syö-tutkimukseen vastanneista 78% pitää tärkeänä syödä kotimaisia elintarvikkeita. Ihmiset haluavat tietää, kuka on tuottanut heidän ruokansa ja minne tuotanto on jäljitettävissä. Jotta kuluttajat saavat kaipaamaansa kotimaista ruokaa, on pidettävä huoli, että ruoan tuottajien, maanviljelijöiden, toimintaedellytykset pysyvät kunnossa.

Tukien merkitys investointien rahoituksessa on keskeistä

ELY-keskusten myöntämillä rakennetuilla edistetään maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua tukemalla toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittämistä. Tukien merkitys investointien rahoituksessa on ollut keskeistä ja oletettavaa on, että ilman rakennetukia maataloustuotannon taso ei olisi nykytasolla. Tilatasolla investoinnit parantavat tilojen elinvoimaa sekä eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Alueellisesti vaikutukset näkyvät työpaikkojen lisääntymisenä ja kansantaloudellisesti koko elintarvikeketjun tuottavuuden kasvuna ja huoltovarmuuden turvaamisena. LUKEN vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan maatilojen investoinnit aiheuttivat alkutuotantoon 1,2 mrd euron ja elintarviketeollisuuteen 2,6 mrd euron arvonlisäyksen. Maatalouden investoinnit tuottavat siis lisäarvoa koko elintarvikeketjulle.

Viime vuosi oli ennätysvuosi Etelä-Pohjanmaalla

Viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maatalouden investointi- ja aloitustukitukipäätöksiä ennätysmäärä. Rahoitusta myönnettiin n. 70 milj. euroa yhteensä 405 hankkeeseen. Euromääräisesti suurimman osan investointituista haukkasivat lypsykarjatalouden investoinnit ja kappalemääräisesti eniten myönnettiin rahoitusta salaojituksiin. Tänä vuonna hakemuksia on tullut lähes samaan tahtiin, mutta päätökset on tehty vasta kahden ensimmäisen hakukierroksen osalta, joten myönnetyt tukimäärät eivät ole vielä tiedossa. Tällä ohjelmakaudella rakennetukiin varatut rahat alkavat olla lopussa, joten todennäköisesti kaikkia hankkeita ei saada tänä eikä ensi vuonna enää rahoitettua.

Kulutustottumusten muutos on näkynyt myös rakennetukikäsittelijöiden pöydällä.  Tänä vuonna on Etelä-Pohjanmaalla tullut vireille 15 hanketta, jotka koskevat lihasiipikarjatuotannon laajentamista. Edellisvuosina hakemuksia on ollut keskimäärin 5 kappaletta vuodessa. Lihan kokonaiskulutus henkeä kohti on viime vuosien aikana pysynyt suunnilleen samana, 81 kg/hlö, mutta siipikarjan lihan osuus siitä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä suomalaiset syövät 25,6, kiloa siipikarjan lihaa henkeä kohti vuodessa. On selvää, että myös tuotannon on kasvettava, jotta saadaan riittävästi kotimaista lihaa.

 

Olisi toivottavaa, että myös tulevalla CAP-ohjelmakaudella pystyttäisiin turvaamaan ja mieluiten lisäämään suomalaista maataloustuotantoa. CAP-ohjelman sisältöä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tiedossa on, että kuluja leikataan nimenomaan kehittämistoimista. Jatkossa onkin tärkeää, että rakennetukivarat saadaan kohdennettua hankkeisiin, joiden vaikutukset ovat suurimmat niin taloudelle kuin ympäristön, eläinten ja tuottajien hyvinvoinnille.

Anja Norja
Asiantuntija, maatalouden rahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus