Kahdeksan etuoikeutettua vuotta aluekehittämisessä

Vuoden vaihtuessa tulee minulla täyteen kahdeksan vuotta ELY-keskuksen ylijohtajana ja elinkeinot-vastuualueen johtajana. Kun samalla työni keskuksen johdossa päättyy, on aika kiitoksille ja kenties myös pienille muisteloille.

ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion monialaisiksi aluekehittäjäorganisaatioksi. Monialaisuus toi yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämisen. Tämä päätös, yhdistää eri hallinnonalojen toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja poikkihallinnolliseksi toiminnaksi, on erinomaisen kantava edelleen ja oikeastaan sen merkitys on entisestään korostunut. Tätä monialaisuuden periaatetta ja eri toimintojen yhteensovittamista olemme pyrkineet vaalimaan. Kantavana tavoitteena on ollut vastuualueiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tekemisten parantaminen. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yhteisestä tekemisestä on ilmastonmuutoksen torjunta, jonka tehtävän eteen vastuualueemme on yhdessä valjastettu. Uskallankin tässä kohtaa todeta, että olemme pystyneet aluetasolla yhdistämään paikoin hajanaisenkin toimintojen ohjaamisen ELY-keskusten alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi, monialaiseksi toiminnaksi.

Kolmen kuvan kokonaisuus, jossa on vesistöä, ihmisiä käytävällä ja päällystystyömaan kuvaa.
ELY-keskus on monialainen alueellinen kehittäjäorganisaatio. Yhdessä kumppaneiden kanssa vaikutamme sinunkin arkeesi eli maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Kehittämistehtävässään ELY-keskus ei onnistuisi ilman vahvaa kumppanuutta muiden alueellisten ja paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Elintärkeä yhteistyökumppani ja oikeastaan ELY-kokonaisuuden osa on TE-toimisto, jonka kanssa yhdessä olemme työvoiman kehittämistehtävää hoitaneet. Aluekehittämistehtävässään ELY-keskusten toiminta on vahvasti kytketty maakuntien liittojen toimintaan, jolloin toimiva yhteistyö on edellytys molempien organisaatioiden toiminnalle yhdessä ja erikseen. Olen kokenut tuon yhteistyön mutkattomaksi kaikkien pohjalaismaakuntien kanssa ja erityisen tiivistä ja hedelmällistä se on ollut Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa kytkeytyen omaan tehtävääni E-vastuualueen johtajana. Erinomaisen tärkeä on myös toimiva yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa, jotka ovat kumppanuuden lisäksi ELY-keskusten tärkeitä asiakkaita. ELY-keskuksen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu viranomaisten kanssa käytävään yhteistyöhön, vaan toimimme tiiviisti oppilaitosten, alueellisten yrityspalveluiden, palveluntuottajien, yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteemme on ollut yhteistyön tiivistäminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja voinkin todeta, että yhdessä olemme tehneet erittäin hyvää työtä maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Toimivan yhteistyön rakentajat ja menestyksellisen toiminnan turvaajat ovat asiantuntevat työntekijämme. Aluehallintoa on ELY-keskusten toiminta-aikana ”myllätty” jo moneen kertaan. Olemme olleet monien säästötoimien kohteena ja organisaatiotamme on muutettu tehtävien keskittämisillä ja hallintorakenteiden muutoksilla. Näistä muutoksista huolimatta olemme pystyneet mitattua sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Tästä kiitos kuuluu sitoutuneille työntekijöillemme, jotka eivät ole antaneet muutoksen vaikuttaa itse työn tekoon. Olemme myös onnistuneet saamaan osaavia työntekijöitä poistuneiden tilalle, josta voitaneen vetää johtopäätös ELY-keskuksesta hyvänä ja haluttuna työpaikkana. Nyt siirtyessäni sivuun ELY-tehtävistäni haluan osoittaa erityskiitoksen henkilöstöllemme saamastani tuesta omassa työssäni.

Monia ihmisiä kerääntyneenä yhteiskuvaan luontokohteessa, jossa takana näkyy joen uoma.
ELY-keskuksen henkilöstölle Mika Soininen lähettää erityiskiitokset. Tässä kuvassa osa porukasta keväisellä retkellä. Kuva: Tuomo Saarinen/ ELY-keskus

Virallinen eropäiväni on 1.3.2023. Olen nyt kuitenkin jo jäänyt lomailemaan ja tammi-helmikuun ajan johtajatehtäviä hoitavat Anders Östergård ylijohtajana ja Ritva Rintapukka E-vastuualueen johtajana. 1.3. mennessä on sitten selvillä uusi johtaja E-vastuualueelle ja ylijohtaja koko ELY-keskukselle.

Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut toimia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdossa kuluneet kahdeksan vuotta.

Parhaat kiitokset ja menestystä pohjalaismaakuntien kehittämisessä!

Blogikirjoittajan kuva.

Mika Soininen
Ylijohtaja, E-vastuualueen johtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vuorovaikutus ja viestintä tiesuunnitelmaa laadittaessa

Vuorovaikutus on tärkeä osa tiesuunnitelman laatimista. Tiesuunnittelun aikaisella vuorovaikutuksella pyritään antamaan ja keräämään tietoa, lisäämään hankkeen hyväksyttävyyttä ja kuulemaan osallisia. Vuorovaikutustilaisuuksissa on mahdollisuus mm. tutustua hankkeeseen, esittää kysymyksiä ja saada perusteluja miksi on päädytty juuri kyseiseen ratkaisuun. Vuorovaikutus antaa myös hyvää lisätietoa suunnitteluun, sillä alueen asukkaat ovat oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Keskusteluissa tulee esiin esimerkiksi ihmisten liikkumistarpeet, joita pyritään sovittamaan hankkeen muihin tavoitteisiin. Saatu tieto on arvokasta ja parantaa suunnitelmien laatua.

Tiesuunnitelman laatiminen käynnistyy

Tiesuunnitelman laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maantiestä (LjMTL). Lain mukaisesti tiesuunnitelmia laativat pääsääntöisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), mutta merkittävän tiesuunnitelman voi ottaa laadittavakseen myös Väylävirasto. ELY-keskukset toimivat Väyläviraston ohjauksessa ja Väylävirasto myös tarkastaa ELY-keskuksen laatimat tiesuunnitelmat. 

Ihmisiä on kerääntynyt pöytien ääreen tutkimaan tiesuunnitelmakarttoja.

Kun tiesuunnitelman laatiminen aloitetaan, kuulutetaan siitä ELY-keskuksen (www.ely-keskus.fi/kuulutukset) ja Väyläviraston (www.vayla.fi/kuulutukset) internetsivuilla ja kuulutus lähetetään myös hankealueen kunnalle/kunnille. Lisäksi kuulutus julkaistaan alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Aloituskuulutus antaa LjMTL 16§ mukaisesti tutkimusoikeuden eli oikeuden liikkua kiinteistöjen alueella ja tehdä niillä tutkimustöitä, kuten esimerkiksi maastomallin mittauksia ja maaperätutkimuksia. Maastotutkijat ilmoittavat lisäksi kirjeitse asiasta niiden kiinteistöjen omistajille, joiden kiinteistöjen alueella liikutaan. Kuulutuksissa on aina myös yhteystiedot, mihin voi olla yhteydessä, jos kysyttävää ilmenee. Usein aloituskuulutuksen yhteydessä julkaistaan myös tiedote hankkeen käynnistymisestä. ELY-keskuksen tiedotteet löytyvät STT:n tiedotepalvelusta (www.sttinfo.fi), josta tiedotteita voi tilata myös omaan sähköpostiin.

Suunnittelutyön aikainen vuorovaikutus

Hankkeen laajuus vaikuttaa osittain vuorovaikutuksen määrään ja tapaan, jolla se toteutetaan. Hankkeen aikana saattaa ELY-keskuksen projektipäällikkö tai tiesuunnitelmaa laativa konsultti lähestyä kiinteistönomistajia kirjeitse, puhelimitse tai tavata kiinteistönomistajia maastossa. Isoimmilla hankkeilla on myös omat internetsivut, jotka löytyvät Väyläviraston internetsivuilta suunnittelu ja rakentaminen -osiosta hankehaun kautta (https://vayla.fi/suunnittelu-rakentaminen).  Internetsivuja päivitetään suunnittelun päävaiheissa. Tiedotteita julkaistaan usein myös hankkeen edetessä esimerkiksi ennen yleisötilaisuutta tai suunnitelman valmistuessa. Kiinteistöomistajien lisäksi vuorovaikutuksen osapuolia ovat muun muassa alueen muut asukkaat, väylän käyttäjät, järjestöt, yritykset, elinkeinonharjoittajat, media ja eri viranomaistahot, kuten esimerkiksi museot ja maakuntien liitot. Suunnittelun aikana yhteistyötä tehdään lisäksi hankealueen kunnan/kuntien kanssa ja sisäisesti ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa.

Yleisötilaisuudessa Laihian monitoimitalolla oli runsaasti yleisöä.

Suunnittelun aikaisia luonnoksia esitellään vuorovaikutustilaisuudessa. Perinteisesti suunnitelmaluonnoksia on esitelty läsnä pidettävässä yleisötilaisuudessa esimerkiksi kunnan-/kaupungintalolla tai paikallisella koululla. Koronapandemia esti välillä täysin nämä perinteiset läsnä pidettävät yleisötilaisuudet ja haastoi keksimään uusia toteutusmalleja vuorovaikutukselle. Näitä tilaisuuksia korvaamaan tulivat verkossa järjestettävät vuorovaikutustilaisuudet. Suunnitelmaluonnoksiin pääsi tutustumaan verkossa ja hankkeista tehtiin lisäksi esittelyvideoita. Osassa hankkeita järjestettiin myös verkon välityksellä esim. teamsin kautta niin sanottuja live-tapahtumia, jossa hanketta esiteltiin tiettynä ajankohtana ja osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä. Rajoituksien poistuessa järjestettiin vuorovaikutustilaisuuksia myös hybridimallilla eli osallistujat pystyivät itse valitsemaan saapuvatko paikan päälle vai osallistuvatko verkon välityksellä etänä.

Viime aikoina on pääosin palattu läsnä paikan päällä pidettäviin vuorovaikutustilaisuuksiin, mutta lisäksi suunnitelmaluonnoksiin on useasti ollut mahdollisuus tutustua myös verkkosivujen kautta ja palautetta on voinut antaa myös sähköpostitse. Joissain hankkeissa on käytössä myös karttapalautejärjestelmä, jossa suunnitelmaan voi tutustua karttapohjaisesti ja palautteen voi kohdistaa tiettyyn suunnitelman kohtaan tai piirtää kartalle esitettävän muutoksen. Yleisötilaisuuksien jälkeen palataan suunnittelupöydän ääreen ja käydään saatu palaute läpi. Tutkitaan, mitä muutoksia palaute aiheuttaisi suunnitelmaan ja voidaanko suunnitelmaa muuttaa niin, että palaute huomioidaan. Isommissa hankkeissa yleisötilaisuuksia voi olla myös useita.

Nelikaistaisella tiellä ajaa useita autoja molempiin suuntiin.

Valmis tiesuunnitelma

Kun tiesuunnitelma on valmis, asetetaan se virallisesti nähtäville. Tästä kuulutetaan jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Suunnitelma-alueen kiinteistönomistajille lähetetään myös kirjeellä tieto nähtäville asettamisesta. Samaan aikaan lähetetään myös lausuntopyyntö kunnalle, maakunnan liitolle ja muille mahdollisille viranomaisille. Kuulutuksessa ilmoitetaan myös mahdollisuudesta tehdä muistutuksia suunnitelmasta. Kuulutuksesta löytyy verkko-osoite, jossa valmiiseen suunnitelmaan on sähköisesti mahdollista tutustua 30 päivän ajan.

Nähtävillä oloajan jälkeen mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsitellään sekä tehdään tarvittaessa vielä muutoksia suunnitelmaan. Viimeistelyn jälkeen tiesuunnitelma lähetetään hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintävirastoon eli Traficomiin. Kun Traficom on hyväksynyt tiesuunnitelman, kuulutetaan tiesuunnitelman hyväksymisestä jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja paikallisessa sanomalehdessä. Asiasta ilmoitetaan myös muistutuksen tehneille ja viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto.

Tiesuunnitelman laatiminen pitää sisällään laajaa ja eri tavoin toteutettavaa vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksella pyritään siihen, että osalliset saavat oikeaa tietoa sekä perusteluja, miksi jotkut ratkaisut ovat mahdollisia ja toiset eivät. Vuorovaikutuksessa saadun tiedon avulla pystytään myös toteuttamaan laadukkaampia suunnitelmia.

Blogikirjoittajan kuva.

Hanna Kauppila
Projektipäällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työkaluja viennin ja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Team Finland -palvelupolulta

Sain eilen kysymyksen siitä, mistä löytyisi kootusti ja helposti yksinkertainen opas kansainvälistyvän yrityksen palveluihin ja rahoituksiin. Koska Team Finland -verkosto koostuu useista eri toimijoista ja tahoista, joilla on tarjolla sekä rahoitusta että neuvontapalveluja kansainvälistyville yrityksille, ei aivan yksinkertaista opasta taida olla olemassakaan. Erilaisia tahoja, rahoituskanavia, hankkeita ja ohjelmia kun on teeman ympärillä tunnetusti pitkä lista. Mutta jotta kokonaisuudesta pääsisi jatkossa helpommin selville, olemme Team Finland -ydintoimijoiden kesken luoneet tänä vuonna valtakunnallisen Team Finland -palvelupolun. Palvelupolku kertoo, miten Team Finland -ydintoimijat voivat olla yrityksen apuna kansainvälistymisen eri vaiheissa. On tärkeää löytää oikealle polulle heti alusta alkaen.

Uuden Team Finland -palvelupolun löydät osoitteesta Palvelut yrityksille – Team Finland (team-finland.fi). Palvelupolku kuvaa siis neljän Team Finland -ydintoimijan (ELY-keskus, BusinessFinland, Finnvera ja Ulkoministeriö) palvelut pk-yritysten kansainvälistymisvaiheiden näkökulmasta eri toimijoiden vahvuudet huomioiden.

Polku koostuu kuudesta vaiheesta ja ne ovat:

  1. Kiinnostuitko? Harkinnassa viennin aloittaminen
    Tarjoamme yleisneuvontaa ja digitaalisia palveluita kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrityksille. 
  2. Selvitä mitä uusien markkinoiden avaaminen edellyttää
    Selvitä avullamme, miten päästä alkuun kansainvälistymisessä.
  3. Suunnittele kansainvälistymistä
    Autamme kansainvälistymissuunnitelman kehittämisessä ja valmiuksien kasvattamisessa.
  4. Avaa markkinaa
    Kehitä yrityksenne liiketoimintaa ja etene kansainvälisillä markkinoilla verkostomme asiantuntijoiden tuella.
  5. Käy kauppaa
    Saat apua ja neuvontaa kansainvälisen kaupankäynnin rahoittamiseen, verkottumiseen ja haasteisiin.
  6. Laajenna ja uudista liiketoimintaa
    Kasvata tai uudista kansainvälistä liiketoimintaa nykyisillä tai uusilla markkinoilla: verkostomme kaikki palvelut ovat käytettävissänne, myös kohdemaassa.
Team Finlandin palvelupolku pk-yrityksille. Edellinen listaus kuvana.
Team Finland -verkoston palvelupolku.

Selkeyttä toimijoiden rooleihin

Palvelupolun laatimisen yhteydessä olemme työstäneet paljon Team Finland -verkoston toimijoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kansainvälistymisessä on monta eri vaihetta ja eri vaiheissa eri toimijat voivat olla oman osaamisensa kautta paremmin avuksi kuin toiset. Joillakin toimijoilla saattaa olla palveluita useisiin eri vaiheisiin, joillakin toimijoilla selkeästi vain yhteen vaiheeseen. Tätä kaikkea on palvelupolun tarkoitus selkiyttää yritysasiakkaalle.  

Esimerkiksi me ELY-keskuksissa profiloidumme selkeästi vientiä ja kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen alkuvaiheen kumppanina ja tarjoamme neuvontaa, rahoitusta ja palveluja kasvun toteuttamiseen. Olemme lähellä asiakasta ja meille on helppo tulla matalalla kynnyksellä. Business Finlandin palveluissa yhdistyvät puolestaan laaja globaali verkosto ja paikallinen markkinanäkemys, vahva liiketoimintaymmärrys sekä hyvä toimialaosaaminen ja innovaatiotoiminnan palveluja suunnataan erityisesti tavoitteellisille kasvuyrityksille. Finnveran kautta tarjolla on monipuolisia rahoitusratkaisuja investointeihin, kauppoihin, omistusjärjestelyihin, kasvun käyttöpääomaan ja vientiin. Ja Ulkoministeriö edistää suomalaisyritysten kansainvälistymistä paikan päällä markkinoilla globaalin läsnäolon ja suhdeverkoston avulla.  Jokaisella Team Finland -toimijalla on siis oma paikkansa palvelupolulla.

Jos siis kaipaat kootusti opasta kansainvälistyville yrityksille suunnatuista palveluista ja rahoituksista, kannattaa tutustua Team Finland -palvelupolkuun ja etsiä sieltä omaan kansainvälistymisen vaiheeseen soveltuvia palveluita ja rahoituksia.

Me Team Finland -ydintoimijat autamme ja neuvomme myös tietysti mielellämme aina palvelupolulla eteenpäin. Jos et tiedä, keneen kannattaa yhteyttä ottaa, voit käyttää yhteydenottopyyntölomaketta verkossa. Lomakkeessa antamiesi tietojen perusteella etsimme verkostostamme yritykselle sopivimmat asiantuntijat ja palvelut. Ja otamme sinuun yhteyttä kahden työpäivän sisällä. Tämä on hyvä ja matalan kynnyksen startti kansainvälistymisen ja viennin käynnistämisen polulle.

Team Finland -verkoston palvelupolku videon muodossa.

Riikka Ylikangas
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Liikenteen ja maankäytön yhteenkytkentä

Liike kuuluu erottamattomana osana kaikkeen elämään maapallolla. Ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa käytetään termiä liikenne. Liikennejärjestelmä taas on käsite, joka sisältää myös ympäröivän kokonaisuuden ja kattaa liikenneväylät, liikennevälineet ja ohjausjärjestelmät. Laajalle kattokäsitteelle on tarve, sillä liikenteen yhtymäkohdat ympäröivään yhteiskuntaan ovat merkittävät. Liikennejärjestelmää ei kehitetäkään tyhjiöön eikä sillä ole itseisarvoa, vaan sen tulee aina palvella sitä käyttäviä ihmisiä ja sen varaan tukeutuvia toimintoja.

Rakennetun ympäristön suunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 15 a § mukaisesti ”jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua”. Suomessa liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan valtakunnallisesti (Liikenne12) ja maakunnallisesti. Rajatummalta maantieteelliseltä alueelta liikennejärjestelmätason vaikutuksia arvioidaan erilaisissa esiselvityksissä ja -suunnitelmissa, joita myös ELY-keskus tekee. Yksityiskohtaisempaa suunnittelua tehdään yleissuunnitelmassa ja siitä edelleen tie/rata- ja rakentamissuunnitelmissa, joiden tarve ja sisältö on laissa säädetty. Esiselvitysten tarve ja sisältö ei ole samalla tavoin lakisääteinen, mutta ihanteellisessa tilanteessa liikennejärjestelmätason vaikutuksia on selvitetty ennen tarkempien suunnitteluvaiheiden aloittamista.

Rakennusten ja toimintojen sijoittelusta käytetään käsitettä maankäyttö. Aikojen saatossa ihmisten rakentama ympäristö on kohdistunut otollisiksi katsotuille sijainneille. Pohjalaismaakunnissa esimerkiksi asutusta on kohdistunut nauhamaisesti jokivarsille. Tänä päivänä maankäyttöä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavoituksella ja valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla. Maankäyttö raamittaa ihmisten liikkumista, sillä liikkumisen tarve syntyy pitkälti maankäytössä osoitettujen toimintojen välillä, kuten asuinalueella sijaitsevasta kodista työpaikalle ja palveluihin.

Kokonaisuus huomioon

Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen takaa eri vaikutukset huomioivaan suunnitteluun perustuvan rakennetun ympäristön kehittämisen. Yksi haaste yhteensovittamisessa on toisinaan ristiriitaiset intressit, sillä käyttäjäryhmiä tarpeineen on erilaisia. Esimerkiksi pitkämatkaiselle liikenteelle tärkeät maantiet voivat houkutella varrelleen uutta maankäyttöä kaupallisille toiminnoille. Tämä on ymmärrettävää, koska runsasliikenteinen tie tarkoittaa samalla runsasta potentiaalia asiakasvirroissa. Liikennejärjestelmän toimivuudelle tällainen uusi maankäyttö voi kuitenkin synnyttää ongelmia, sillä olemassa olevat ratkaisut eivät välttämättä sovellu uuden maankäytön vaatimuksiin. Tällöin syntyy tarve liikenneyhteyksien, joko uusien tai olemassa olevien, kehittämiseen.

Liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksissa ELY-keskuksen liikennevastuualueen tehtävä on arvioida, että maantieliikenteen kokonaisuus toimii eri käyttäjäryhmille. Edellä kuvatussa esimerkissä tulee huomioida muun muassa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus, liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus. Vastuualue huomioi liikenteen lainsäädännön, asetukset ja ohjeistukset sekä Liikenne12:n tavoitteet ja arvioi suunniteltujen muutosten vaikutuksia näissä esitettyjen määräysten, periaatteiden ja suositusten valossa. Vastaavasti ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue arvioi muutoksia maankäytön ja ympäristöarvojen näkökulmista. ELY-keskuksen tehtävä on toimia ihmisten ja alueiden parhaaksi, ja eri näkökulmat huomioimalla saadaan muodostettua liikenteen ja maankäytön kokonaisnäkemys käsittelyssä olevasta asiasta. Liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksissa avoin vuoropuhelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna takaa parhaat edellytykset sille, että liikenteen ja maankäytön yhteensovitus onnistuu.

Mikko Vallbacka
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kesän harjoittelu vesistökunnostushankkeiden viestinnässä

Ympäristöteknologian insinööriopiskelija viestinnän työtehtävissä?

Aloitetaan ”tarpeellisella” lyhyellä oppimäärällä siitä, miten minä olen ympäristöinsinööriopiskelijana päätynyt tähän paikkaan kirjoittamaan tätä blogitekstiä viestinnän harjoittelusta. Insinööriopinnoista huolimatta olen aina tuntenut paloa etenkin kirjoittamiseen, esiintymiseen ja valokuvaamiseen ja tästä syystä olen vapaa-ajallani hakeutunut usein tilanteisiin, jotka olen nyt viestinnän harjoittelijana kokenut olleen erityisen hyödyllisiä. Yhtenä esimerkkinä tästä olen jo pitkään kesäisin toiminut niin tuttavien kuin ”tutun tuttujen” perheiden juhlissa valokuvaajana. Kuitenkin lapsena haaveeni oli olla kirjailija, kunnes nuori aikuinen muutaman mutkan kautta kiinnostuikin palavasti ympäristöasioista. Opinnoissa kiinnostukseni ympäristöalaa kohtaan on vahvistunut, mutta mieleni perukoilla on pyörinyt ajatus siitä, miten voisin yhdistää ympäristöalan tehtävät omiin vahvuuksiini, tähän vapaa-ajan minääni. En tiedä kuinka monen käden sormet riittäisivät kuvaamaan, kuinka usein olen vieraillut Opintopolku-verkkosivuilla lukemassa viestinnän opinnoista. Tämä pohjustus kiteyttäköön sen, miksi löytäessäni Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kesäharjoitteluilmoituksen viestinnänharjoittelijan paikasta vesistökunnostusryhmässä ryhdyin empimättä tuumasta toimeen ja hain paikkaa.

Voidaan siis todeta, että harjoittelupaikan saatuani liittyi siihen jonkin verran odotuksia. Kyseessä kuitenkin oli ensimmäinen työharjoittelu, joka sopisi sekä opiskelualaani että henkilökohtaisiin kiinnostuksenkohteisiini. Rehellisyyden nimissä minulla ei ollut käsitystä siitä mitä työni käytännössä olisi ja kuinka opettavainen kesä minulla olisi edessä.

Nainen seisoo selin kameraan ja taustalla näkyy sinisenä kimmeltävä vesistö ja aurinko paistaa. Taivaalla lentää drone.

Inspiroi ja inspiroidu

”Miksi vesistökunnostuksesta viestitään” oli kysymys, johon osittain itsekin lähdin hakemaan vastausta sukeltamalla eri vesistökunnostushankkeiden syövereihin. Harjoittelu on vienyt minut erilaisiin tapahtumiin Rannikko-Pohjanmaalla ja etenkin siellä vesistökunnostuksesta viestimisen merkitys on konkretisoitunut minulle lukuisten keskustelujen kautta. Työharjoittelussa yhdeksi parhaista asioista onkin noussut mahdollisuus inspiroida ja innostaa. Yksi harjoittelun työtehtävistäni on ollut toimia yhteistyössä Pietarsaaressa sijaitsevan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n koordinoivan Rannikkoverkoston kanssa. Tehtäväni on ollut auttaa heitä viestinnällisissä asioissa sekä kiertää eri kesän tapahtumissa tiedottamassa verkostosta, joka on perustettu tänä vuonna eli vuonna 2022. Tapahtumissa käydyt keskustelut vesistökunnostamisen merkityksestä ja rannikkovesien tilasta ovat olleet antoisia niin mökkiläisten, paikallisten kuin kenen tahansa ympäristöasioista kiinnostuneiden kanssa. Tärkeää minusta tässäkin asiassa on positiivinen näkökulma.

On onni, että meillä on mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma tukee vesistökunnostamishankkeita vuosien 2019 ja 2023 välillä 69 miljoonalla eurolla, joten toimenpiteiden toteutus on todella mahdollista. Tietoisuutta ei voi olla liikaa ja olen kokenut niin sosiaalisen median välityksellä kuin tapahtuma ständillä tapahtuvan viestinnän olevan yhtä tärkeitä. Nykymaailmassa sosiaalisen median merkitys on toisinaan pelottavankin suuri, vaikkei todellisen elämän kohtaamisten painoarvoakaan tule vähätellä. Niin sanotun inspiroimisen lisäksi työssäni olen saanut tietysti myös itse inspiroitua, ja siitä on kiittäminen niin työyhteisölle ja loistavalle harjoitteluparilleni kuin vesistökunnostushankkeiden parissa tapaamilleni ihmisille. Kesän aikana niin eri tapahtumissa kuin vesistökunnostushankevierailuissa on vallinnut yhteinen tavoite ja positiivinen asenne, ja sillä näkökulmalla olen halunnut viestiä vesistökunnostamisesta.

Vesistöä ja rantaa vesistökunnostushankkeella.

Talkooporukat kaipaavat lisää käsiä

Asia, joka on noussut esille vesistökunnostushankkeissa, on tarve toimintaan osallistuvista ihmisistä. Hankkeita toteuttavat yhteisöt ovat usein pieniä, ja myös nuorten osallistumiselle olisi tarvetta. Nuorempi ikäpolvi ei ehkä ole sisäistänyt samalla tavalla yhteisöllisyyttä kuin niin sanotusti ennen vanhaan, mikä näkyy myös vesistökunnostushankkeissa. Uskon, että asia on ratkottavissa, sillä nykymaailmassa ollaan tietoisia ja jopa huolissaan ympäristön tilasta sekä ihmiset haluavat vaikuttaa.

Tartutaan vesistökunnostamisen langoista kiinni ja ryhdytään tuumasta toimeen!

Viestinnänharjoittelijana yhdeksi haasteeksi on noussut se, kuinka saada sosiaalisessa mediassa viestittyä vesistökunnostamisesta niin, että se ylittäisi kynnyksen saada ihmiset niin sanotusti tarttumaan tuumasta toimeen. Talkoisiin osallistuminen voi tuntua monesta vieraalta, vaikka haluttaisiinkin osallistua toimiin ympäristön ja tässä tapauksessa erityisesti vesistön hyväksi. Useissa vesistökunnostushankkeissa vierailtuamme voin todeta, että vastaanotto uusille ihmisille on lämmin ja tervetullut! Meillä on langat käsissämme ja mahdollisuus toimia vesistöjen hyväksi. Enää pitäisi tarttua langoista kiinni. ELY-keskus viestii eri hankkeista pohjalaismaakuntien alueella ja siten pääsee kärryille siitä, jos lähistölläsi on tapahtumassa toimia vesistöjen hyväksi!

Blogin kirjoittajan kuva, jossa hän on markkinapöydän takana.

Viivi Kuusisto
Harjoittelija, Vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus