Yhdessä kohti entistä elinvoimaisempaa eteläpohjalaista maaseutua

CapCapCap! Näillä sanoin viime viikolla käynnissä olleen euroviisuviikon hengessä ylijohtajamme Timo Saari avasi 10.5. järjestetyn Maaseuturahoituskauden avaustilaisuuden Etelä-Pohjanmaalla. Tilaisuus keräsi yhteen eteläpohjalaisia maaseudun kehittäjiä ja yrittäjiä kuulemaan alkaneen maaseuturahoituskauden 2023-2027 kehittämis- ja yritystuista.

Tilaisuuden tähtiä olivat tällä kertaa ELY-keskuksemme asiantuntijat kehittämistuista ja maaseudun yritystuista. Pääpainona keskityimme ELY:stä myönnettäviin tukiin. Mukaan mahtui kuitenkin myös tietoisku Leader-ryhmistä haettaviin rahoitusmahdollisuuksiin. Heidän tukimuodoistaan olivat kertomassa toiminnanjohtajat Hanna-Leena Pihlajaniemi Leader Suupohjasta ja Sinikka Koivumäki Leader Liiveristä.

Kuka sitten on maaseudun kehittäjä? Paikalla oli satapäinen yleisö monenkirjavilla taustoilla. Useita oppilaitoksia, metsä- ja maataloussektorin toimijoita, muita rahoittajatahoja, kunnissa ja Leader-ryhmissä työskenteleviä sekä alueen yhdistyksiä ja yritystahoja. Maaseudun kehittäjä voit olla juuri sinä, maaseudun asukas, joka olet kiinnostunut kehittämään esimerkiksi omaa kyläyhteisöäsi. Tai sinä maaseudun yrittäjä, joka haluat viedä yrityksesi askeleen tai jopa harppauksia eteenpäin. Kehittämismahdollisuuksia löytyy myös yrityksille paljon EU:n maaseuturahoituksesta.

Asetukset hyväksytty, mitä seuraavaksi

Valtioneuvosto hyväksyi maaseudun kehittämisen hanketukia ja yritystukia koskevat asetukset maaliskuun lopulla (mmm.fi). Hanke- ja yritystukien haku tapahtuu sähköisenä HYRRÄ-asiointipalvelussa. Haut avautuvat vaiheittain kesän ja syksyn 2023 aikana. Hakujen avautumisesta tiedotetaan erikseen Ruokaviraston sivulla ja myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen sosiaalisen median kanavissa sekä Uutisjyvät-uutiskirjeessä. Ota siis nämä kanavat seurantaan.

Päätavoite kauden avaustilaisuudessa oli esitellä hanke- ja yritystukiin tulleita uudistuksia ja painotuksia. Alkaneen kauden osalta toiveena oli, kuten varmasti monen muunkin alkaneen EU:n maatalouden ja maaseudun rahoituskauden kohdalla, että asiat yksinkertaistuisivat. Että esimerkiksi kustannusmallit, valintaperusteet, asiointipalvelut ja rahoituksen hakeminen itsessään tulisi helpommaksi ja ymmärrettävämmäksi. Maaseutuyksikön päällikkö Ritva Rintapukka kysyi tilaisuuden lopuksi, kokeeko yleisö näiden asioiden helpottuneen tai yksinkertaistuneen? Kyllä vain, useampi käsi nousi ylös. Eli suunta lienee eteenpäin, mutta kysymyksiäkin esitysten lomassa nousi esiin. Näihin liittyen toimijat saivat sovittua jatkopalavereja asiantuntijoidemme kanssa, verkostoitumisen iloja läsnätilaisuuksissa!

Osa oli mukana avaamassa viidettä tai kuudetta EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen kautta. Toisilla luvassa on vasta ensimmäinen kausi. On kuitenkin aina hienoa saada kokoontua yhteen joukolla, jolla on sama yhteinen tavoite, entistä elinvoimaisempi Etelä-Pohjanmaa. Sitä kohti kuljemme yhdessä tuumin.

Tulemme kertomaan täällä blogin puolella kesän ja syksyn aikana lisää kehittämishankkeiden osalta koulutus- ja tiedonvälityshankkeista sekä yleishyödyllisistä investoinneista. Lisäksi kuulette myös kustannusmalleista ja maaseudun yritystuista. Seuratkaa siis tiiviisti blogia jatkossakin. Tässä vaiheessa kehittämishankkeisiin liittyvään tiedonjanoon pystyy vastaamaan kehittämisasiantuntijamme Tuija Nikkarin blogi yhteistyöhankkeista (etelapohjanmaanely.wordpress.com). Suuntaa siis sinne, mikäli aihe kiinnostaa!

Tutustu Etelä-Pohjanmaan alueelliseen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 (www.doria.fi)

Tilaa Uutisjyvät (keha.viestitys.fi).

Emma Marttila
Maaseutuviestinnän koordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ELY-keskuksissa tehdään merkityksellistä työtä

Luin taannoin maakuntalehdestämme kiinnostavan artikkelin siitä, mitä nuoret sukupolvet työelämältä odottavat. Työelämässä on kuulemma arvojen vallankumous käynnissä. Nuorille ei riitä enää se, että heillä on työ, josta saa palkkaa. Nuoret haluavat tehdä merkityksellistä työtä, joka vastaa heidän arvojaan. He myös odottavat, että heitä arvostetaan työntekijänä ja työkaverina. Luettuani jutun ajattelin, että onpa mahtavaa, meillä he pääsevät tekemään juuri kaipaamaansa merkityksellistä työtä!

Vuosituhannen vaihteen lapset haluavat, että työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa, vaikkei välttämättä täysin erillään toisistaan. Nykynuoret eivät myöskään ajattele, että työpaikka on lopuksi elämää yksi ja sama. Ja joustavuuttakin he arvostavat sekä työterveyshuoltoa, työsuhde-etuja ja kouluttautumismahdollisuuksia.

Ihan mahtavaa, me pystymme vastaamaan tähän!

ELY-keskukset työllistävät tällä hetkellä paljon myös uusia työntekijöitä. Avoinna on ihan vakituisia asiantuntijan paikkoja, pitkiä määräaikaisuuksia ja tehtäviä on kaikilla vastuualueilla eli elinkeinoissa, liikenteessä ja ympäristössä ja ympäri Suomea. Myös kesäksi on käynnissä paljon rekrytointeja eli harjoittelupaikkoja.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus palkkaa kesäksi yli 20 korkeakouluopiskelijaa. Niin olemme tehneet jo useana kesänä. Olemme myös edellisvuosina kyselleet nuorilta, miten he ovat meillä viihtyneet ja mikä on ollut parasta. Vastauksissa on aina näkynyt nämä:
– mielenkiintoiset ja monipuoliset työtehtävät tärkeiden asioiden parissa,
– mukava työyhteisö, johon on ollut helppo päästä mukaan,
– apua saa aina ja perehdytys on hyvää,
– sopivasti on tarjolla vastuuta ja joustavuutta
– moni on kiitellyt myös mahdollisuutta oppia paljon uutta ja kehittyä työurallaan.

Tulee siis väistämättä mieleen, että ELY-keskus vastaakin erinomaisesti nuorten sukupolvien haasteeseen. Toki on myönnettävä, että onhan meilläkin vielä tekemistä. Voimme toki parantaa entisestään esihenkilötyötä ja perehdytystä. Järjestelmätkin voisivat joskus toimia paremmin ja nopeammin. Eikä työyhteisökään ole ehkä entisensä, jos vertaa koronaa edeltävään aikaan. Mutta perusasiat meillä on kunnossa. Palautteen mukaan olemme myös koronan aikana pystyneet olemaan rennompi työpaikka, kuin nuoret odottivat ja värikkäämpi virasto kuin harmaita virkamiehiä vastaansa odottanut kesätyöntekijä oletti ja byrokratiaakin oli vähemmän kuin he odottivat.

Kiinnostaako sinua tietää, että millainen työpaikka ELY-keskus voisi olla? Lue lisää meillä työskentelystä (ely-keskus.fi). Lue lisää myös viime vuoden harjoittelijoiden kokemuksista (ely-keskus.fi). Jos haluat tutustua tarkemmin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen harjoittelijoiden työhön, niin löydät mm. blogeja ja videoita täältä (ely-keskus.fi).
Avoimet työpaikkamme löytyvät valtiolle.fi:stä (valtiolle.fi).

Olisiko mukava viettää työpäivää tällaisissa maisemissa?

Kesäharkkareiksi hakeneille alkaa vähitellen tulla haastattelukutsuja ja odotettuja puheluita valituille henkilöille. Toivotankin kaikki uudet työntekijät meille tarvetulleeksi ja hymyillään, kun tavataan! Vietetään yhdessä kiva kesä näiden tärkeiden töidemme parissa. ELY-keskus tekee töitä jokaisen ihmisen arjen hyväksi, joten tervetuloa mukaan porukkaan!

Camilla Juntunen
Päällikkö, johdon tuki ja viestintä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kahdeksan etuoikeutettua vuotta aluekehittämisessä

Vuoden vaihtuessa tulee minulla täyteen kahdeksan vuotta ELY-keskuksen ylijohtajana ja elinkeinot-vastuualueen johtajana. Kun samalla työni keskuksen johdossa päättyy, on aika kiitoksille ja kenties myös pienille muisteloille.

ELY-keskukset perustettiin vuonna 2010 valtion monialaisiksi aluekehittäjäorganisaatioksi. Monialaisuus toi yhteen elinkeinojen, ympäristön ja liikennejärjestelmän kehittämisen. Tämä päätös, yhdistää eri hallinnonalojen toiminta yhdeksi kokonaisuudeksi ja poikkihallinnolliseksi toiminnaksi, on erinomaisen kantava edelleen ja oikeastaan sen merkitys on entisestään korostunut. Tätä monialaisuuden periaatetta ja eri toimintojen yhteensovittamista olemme pyrkineet vaalimaan. Kantavana tavoitteena on ollut vastuualueiden yhteistyön kehittäminen ja yhteisten tekemisten parantaminen. Yhtenä ajankohtaisena esimerkkinä yhteisestä tekemisestä on ilmastonmuutoksen torjunta, jonka tehtävän eteen vastuualueemme on yhdessä valjastettu. Uskallankin tässä kohtaa todeta, että olemme pystyneet aluetasolla yhdistämään paikoin hajanaisenkin toimintojen ohjaamisen ELY-keskusten alkuperäisen tavoitteen mukaiseksi, monialaiseksi toiminnaksi.

ELY-keskus on monialainen alueellinen kehittäjäorganisaatio. Yhdessä kumppaneiden kanssa vaikutamme sinunkin arkeesi eli maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Kehittämistehtävässään ELY-keskus ei onnistuisi ilman vahvaa kumppanuutta muiden alueellisten ja paikallisten kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Elintärkeä yhteistyökumppani ja oikeastaan ELY-kokonaisuuden osa on TE-toimisto, jonka kanssa yhdessä olemme työvoiman kehittämistehtävää hoitaneet. Aluekehittämistehtävässään ELY-keskusten toiminta on vahvasti kytketty maakuntien liittojen toimintaan, jolloin toimiva yhteistyö on edellytys molempien organisaatioiden toiminnalle yhdessä ja erikseen. Olen kokenut tuon yhteistyön mutkattomaksi kaikkien pohjalaismaakuntien kanssa ja erityisen tiivistä ja hedelmällistä se on ollut Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa kytkeytyen omaan tehtävääni E-vastuualueen johtajana. Erinomaisen tärkeä on myös toimiva yhteistyö kaupunkien ja kuntien kanssa, jotka ovat kumppanuuden lisäksi ELY-keskusten tärkeitä asiakkaita. ELY-keskuksen yhteistyö ei kuitenkaan rajoitu viranomaisten kanssa käytävään yhteistyöhön, vaan toimimme tiiviisti oppilaitosten, alueellisten yrityspalveluiden, palveluntuottajien, yritysten sekä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Tavoitteemme on ollut yhteistyön tiivistäminen ja asiakaslähtöisyyden kehittäminen ja voinkin todeta, että yhdessä olemme tehneet erittäin hyvää työtä maaseudun ja elinkeinojen kehittämiseksi, osaavan työvoiman saamiseksi, liikennejärjestelmän toimivuuden takaamiseksi sekä hyvän ja puhtaan ympäristön turvaamiseksi.

Toimivan yhteistyön rakentajat ja menestyksellisen toiminnan turvaajat ovat asiantuntevat työntekijämme. Aluehallintoa on ELY-keskusten toiminta-aikana ”myllätty” jo moneen kertaan. Olemme olleet monien säästötoimien kohteena ja organisaatiotamme on muutettu tehtävien keskittämisillä ja hallintorakenteiden muutoksilla. Näistä muutoksista huolimatta olemme pystyneet mitattua sidosryhmä- ja asiakastyytyväisyyttä parantamaan. Tästä kiitos kuuluu sitoutuneille työntekijöillemme, jotka eivät ole antaneet muutoksen vaikuttaa itse työn tekoon. Olemme myös onnistuneet saamaan osaavia työntekijöitä poistuneiden tilalle, josta voitaneen vetää johtopäätös ELY-keskuksesta hyvänä ja haluttuna työpaikkana. Nyt siirtyessäni sivuun ELY-tehtävistäni haluan osoittaa erityskiitoksen henkilöstöllemme saamastani tuesta omassa työssäni.

ELY-keskuksen henkilöstölle Mika Soininen lähettää erityiskiitokset. Tässä kuvassa osa porukasta keväisellä retkellä. Kuva: Tuomo Saarinen/ ELY-keskus

Virallinen eropäiväni on 1.3.2023. Olen nyt kuitenkin jo jäänyt lomailemaan ja tammi-helmikuun ajan johtajatehtäviä hoitavat Anders Östergård ylijohtajana ja Ritva Rintapukka E-vastuualueen johtajana. 1.3. mennessä on sitten selvillä uusi johtaja E-vastuualueelle ja ylijohtaja koko ELY-keskukselle.

Koen olleeni etuoikeutetussa asemassa, kun olen saanut toimia Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen johdossa kuluneet kahdeksan vuotta.

Parhaat kiitokset ja menestystä pohjalaismaakuntien kehittämisessä!

Mika Soininen
Ylijohtaja, E-vastuualueen johtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vuorovaikutus ja viestintä tiesuunnitelmaa laadittaessa

Vuorovaikutus on tärkeä osa tiesuunnitelman laatimista. Tiesuunnittelun aikaisella vuorovaikutuksella pyritään antamaan ja keräämään tietoa, lisäämään hankkeen hyväksyttävyyttä ja kuulemaan osallisia. Vuorovaikutustilaisuuksissa on mahdollisuus mm. tutustua hankkeeseen, esittää kysymyksiä ja saada perusteluja miksi on päädytty juuri kyseiseen ratkaisuun. Vuorovaikutus antaa myös hyvää lisätietoa suunnitteluun, sillä alueen asukkaat ovat oman asuinympäristönsä parhaita asiantuntijoita. Keskusteluissa tulee esiin esimerkiksi ihmisten liikkumistarpeet, joita pyritään sovittamaan hankkeen muihin tavoitteisiin. Saatu tieto on arvokasta ja parantaa suunnitelmien laatua.

Tiesuunnitelman laatiminen käynnistyy

Tiesuunnitelman laatiminen perustuu lakiin liikennejärjestelmästä ja maantiestä (LjMTL). Lain mukaisesti tiesuunnitelmia laativat pääsääntöisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset), mutta merkittävän tiesuunnitelman voi ottaa laadittavakseen myös Väylävirasto. ELY-keskukset toimivat Väyläviraston ohjauksessa ja Väylävirasto myös tarkastaa ELY-keskuksen laatimat tiesuunnitelmat. 

Kun tiesuunnitelman laatiminen aloitetaan, kuulutetaan siitä ELY-keskuksen (www.ely-keskus.fi/kuulutukset) ja Väyläviraston (www.vayla.fi/kuulutukset) internetsivuilla ja kuulutus lähetetään myös hankealueen kunnalle/kunnille. Lisäksi kuulutus julkaistaan alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Aloituskuulutus antaa LjMTL 16§ mukaisesti tutkimusoikeuden eli oikeuden liikkua kiinteistöjen alueella ja tehdä niillä tutkimustöitä, kuten esimerkiksi maastomallin mittauksia ja maaperätutkimuksia. Maastotutkijat ilmoittavat lisäksi kirjeitse asiasta niiden kiinteistöjen omistajille, joiden kiinteistöjen alueella liikutaan. Kuulutuksissa on aina myös yhteystiedot, mihin voi olla yhteydessä, jos kysyttävää ilmenee. Usein aloituskuulutuksen yhteydessä julkaistaan myös tiedote hankkeen käynnistymisestä. ELY-keskuksen tiedotteet löytyvät STT:n tiedotepalvelusta (www.sttinfo.fi), josta tiedotteita voi tilata myös omaan sähköpostiin.

Suunnittelutyön aikainen vuorovaikutus

Hankkeen laajuus vaikuttaa osittain vuorovaikutuksen määrään ja tapaan, jolla se toteutetaan. Hankkeen aikana saattaa ELY-keskuksen projektipäällikkö tai tiesuunnitelmaa laativa konsultti lähestyä kiinteistönomistajia kirjeitse, puhelimitse tai tavata kiinteistönomistajia maastossa. Isoimmilla hankkeilla on myös omat internetsivut, jotka löytyvät Väyläviraston internetsivuilta suunnittelu ja rakentaminen -osiosta hankehaun kautta (https://vayla.fi/suunnittelu-rakentaminen).  Internetsivuja päivitetään suunnittelun päävaiheissa. Tiedotteita julkaistaan usein myös hankkeen edetessä esimerkiksi ennen yleisötilaisuutta tai suunnitelman valmistuessa. Kiinteistöomistajien lisäksi vuorovaikutuksen osapuolia ovat muun muassa alueen muut asukkaat, väylän käyttäjät, järjestöt, yritykset, elinkeinonharjoittajat, media ja eri viranomaistahot, kuten esimerkiksi museot ja maakuntien liitot. Suunnittelun aikana yhteistyötä tehdään lisäksi hankealueen kunnan/kuntien kanssa ja sisäisesti ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa.

Suunnittelun aikaisia luonnoksia esitellään vuorovaikutustilaisuudessa. Perinteisesti suunnitelmaluonnoksia on esitelty läsnä pidettävässä yleisötilaisuudessa esimerkiksi kunnan-/kaupungintalolla tai paikallisella koululla. Koronapandemia esti välillä täysin nämä perinteiset läsnä pidettävät yleisötilaisuudet ja haastoi keksimään uusia toteutusmalleja vuorovaikutukselle. Näitä tilaisuuksia korvaamaan tulivat verkossa järjestettävät vuorovaikutustilaisuudet. Suunnitelmaluonnoksiin pääsi tutustumaan verkossa ja hankkeista tehtiin lisäksi esittelyvideoita. Osassa hankkeita järjestettiin myös verkon välityksellä esim. teamsin kautta niin sanottuja live-tapahtumia, jossa hanketta esiteltiin tiettynä ajankohtana ja osallistujat pääsivät esittämään kysymyksiä. Rajoituksien poistuessa järjestettiin vuorovaikutustilaisuuksia myös hybridimallilla eli osallistujat pystyivät itse valitsemaan saapuvatko paikan päälle vai osallistuvatko verkon välityksellä etänä.

Viime aikoina on pääosin palattu läsnä paikan päällä pidettäviin vuorovaikutustilaisuuksiin, mutta lisäksi suunnitelmaluonnoksiin on useasti ollut mahdollisuus tutustua myös verkkosivujen kautta ja palautetta on voinut antaa myös sähköpostitse. Joissain hankkeissa on käytössä myös karttapalautejärjestelmä, jossa suunnitelmaan voi tutustua karttapohjaisesti ja palautteen voi kohdistaa tiettyyn suunnitelman kohtaan tai piirtää kartalle esitettävän muutoksen. Yleisötilaisuuksien jälkeen palataan suunnittelupöydän ääreen ja käydään saatu palaute läpi. Tutkitaan, mitä muutoksia palaute aiheuttaisi suunnitelmaan ja voidaanko suunnitelmaa muuttaa niin, että palaute huomioidaan. Isommissa hankkeissa yleisötilaisuuksia voi olla myös useita.

Valmis tiesuunnitelma

Kun tiesuunnitelma on valmis, asetetaan se virallisesti nähtäville. Tästä kuulutetaan jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. Suunnitelma-alueen kiinteistönomistajille lähetetään myös kirjeellä tieto nähtäville asettamisesta. Samaan aikaan lähetetään myös lausuntopyyntö kunnalle, maakunnan liitolle ja muille mahdollisille viranomaisille. Kuulutuksessa ilmoitetaan myös mahdollisuudesta tehdä muistutuksia suunnitelmasta. Kuulutuksesta löytyy verkko-osoite, jossa valmiiseen suunnitelmaan on sähköisesti mahdollista tutustua 30 päivän ajan.

Nähtävillä oloajan jälkeen mahdolliset muistutukset ja lausunnot käsitellään sekä tehdään tarvittaessa vielä muutoksia suunnitelmaan. Viimeistelyn jälkeen tiesuunnitelma lähetetään hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintävirastoon eli Traficomiin. Kun Traficom on hyväksynyt tiesuunnitelman, kuulutetaan tiesuunnitelman hyväksymisestä jälleen ELY-keskuksen ja Väyläviraston internetsivuilla ja paikallisessa sanomalehdessä. Asiasta ilmoitetaan myös muistutuksen tehneille ja viranomaisille, joilta on pyydetty lausunto.

Tiesuunnitelman laatiminen pitää sisällään laajaa ja eri tavoin toteutettavaa vuorovaikutusta. Vuorovaikutuksella pyritään siihen, että osalliset saavat oikeaa tietoa sekä perusteluja, miksi jotkut ratkaisut ovat mahdollisia ja toiset eivät. Vuorovaikutuksessa saadun tiedon avulla pystytään myös toteuttamaan laadukkaampia suunnitelmia.

Hanna Kauppila
Projektipäällikkö, tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työkaluja viennin ja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Team Finland -palvelupolulta

Sain eilen kysymyksen siitä, mistä löytyisi kootusti ja helposti yksinkertainen opas kansainvälistyvän yrityksen palveluihin ja rahoituksiin. Koska Team Finland -verkosto koostuu useista eri toimijoista ja tahoista, joilla on tarjolla sekä rahoitusta että neuvontapalveluja kansainvälistyville yrityksille, ei aivan yksinkertaista opasta taida olla olemassakaan. Erilaisia tahoja, rahoituskanavia, hankkeita ja ohjelmia kun on teeman ympärillä tunnetusti pitkä lista. Mutta jotta kokonaisuudesta pääsisi jatkossa helpommin selville, olemme Team Finland -ydintoimijoiden kesken luoneet tänä vuonna valtakunnallisen Team Finland -palvelupolun. Palvelupolku kertoo, miten Team Finland -ydintoimijat voivat olla yrityksen apuna kansainvälistymisen eri vaiheissa. On tärkeää löytää oikealle polulle heti alusta alkaen.

Uuden Team Finland -palvelupolun löydät osoitteesta Palvelut yrityksille – Team Finland (team-finland.fi). Palvelupolku kuvaa siis neljän Team Finland -ydintoimijan (ELY-keskus, BusinessFinland, Finnvera ja Ulkoministeriö) palvelut pk-yritysten kansainvälistymisvaiheiden näkökulmasta eri toimijoiden vahvuudet huomioiden.

Polku koostuu kuudesta vaiheesta ja ne ovat:

1. Kiinnostuitko? Harkinnassa viennin aloittaminen
   Tarjoamme yleisneuvontaa ja digitaalisia palveluita kansainvälistymisestä kiinnostuneille yrityksille. 
   
2. Selvitä mitä uusien markkinoiden avaaminen edellyttää
   Selvitä avullamme, miten päästä alkuun kansainvälistymisessä.
   
3. Suunnittele kansainvälistymistä
   Autamme kansainvälistymissuunnitelman kehittämisessä ja valmiuksien kasvattamisessa.
   
4. Avaa markkinaa
   Kehitä yrityksenne liiketoimintaa ja etene kansainvälisillä markkinoilla verkostomme asiantuntijoiden tuella.
   
5. Käy kauppaa
   Saat apua ja neuvontaa kansainvälisen kaupankäynnin rahoittamiseen, verkottumiseen ja haasteisiin.
   
6. Laajenna ja uudista liiketoimintaa
   Kasvata tai uudista kansainvälistä liiketoimintaa nykyisillä tai uusilla markkinoilla: verkostomme kaikki palvelut ovat käytettävissänne, myös kohdemaassa.

Team Finland -verkoston palvelupolku.

Selkeyttä toimijoiden rooleihin

Palvelupolun laatimisen yhteydessä olemme työstäneet paljon Team Finland -verkoston toimijoiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kansainvälistymisessä on monta eri vaihetta ja eri vaiheissa eri toimijat voivat olla oman osaamisensa kautta paremmin avuksi kuin toiset. Joillakin toimijoilla saattaa olla palveluita useisiin eri vaiheisiin, joillakin toimijoilla selkeästi vain yhteen vaiheeseen. Tätä kaikkea on palvelupolun tarkoitus selkiyttää yritysasiakkaalle.  

Esimerkiksi me ELY-keskuksissa profiloidumme selkeästi vientiä ja kansainvälistymistä suunnittelevan yrityksen alkuvaiheen kumppanina ja tarjoamme neuvontaa, rahoitusta ja palveluja kasvun toteuttamiseen. Olemme lähellä asiakasta ja meille on helppo tulla matalalla kynnyksellä. Business Finlandin palveluissa yhdistyvät puolestaan laaja globaali verkosto ja paikallinen markkinanäkemys, vahva liiketoimintaymmärrys sekä hyvä toimialaosaaminen ja innovaatiotoiminnan palveluja suunnataan erityisesti tavoitteellisille kasvuyrityksille. Finnveran kautta tarjolla on monipuolisia rahoitusratkaisuja investointeihin, kauppoihin, omistusjärjestelyihin, kasvun käyttöpääomaan ja vientiin. Ja Ulkoministeriö edistää suomalaisyritysten kansainvälistymistä paikan päällä markkinoilla globaalin läsnäolon ja suhdeverkoston avulla.  Jokaisella Team Finland -toimijalla on siis oma paikkansa palvelupolulla.

Jos siis kaipaat kootusti opasta kansainvälistyville yrityksille suunnatuista palveluista ja rahoituksista, kannattaa tutustua Team Finland -palvelupolkuun ja etsiä sieltä omaan kansainvälistymisen vaiheeseen soveltuvia palveluita ja rahoituksia.

Me Team Finland -ydintoimijat autamme ja neuvomme myös tietysti mielellämme aina palvelupolulla eteenpäin. Jos et tiedä, keneen kannattaa yhteyttä ottaa, voit käyttää yhteydenottopyyntölomaketta verkossa. Lomakkeessa antamiesi tietojen perusteella etsimme verkostostamme yritykselle sopivimmat asiantuntijat ja palvelut. Ja otamme sinuun yhteyttä kahden työpäivän sisällä. Tämä on hyvä ja matalan kynnyksen startti kansainvälistymisen ja viennin käynnistämisen polulle.

Team Finland -verkoston palvelupolku videon muodossa.

Riikka Ylikangas
Team Finland kasvu- ja kansainvälistymiskoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus