Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa

Nykyihminen on tottunut hankkimaan palvelut helposti erilaisten mobiililaitteiden ja sovellusten avulla. Yritykset panostavat paljon mm. palvelumuotoiluun. Palvelun tulee olla helposti hankittavissa.

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 toi mukanaan työkaluja siihen, miten voidaan edistää liikennepalveluiden yhdistämistä uusiksi tuotteiksi. Laissa säädetään mm. henkilöliikenteen liikkumispalveluita koskevien olennaisten tietojen ilmoittamisesta sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteen-toimivuudesta ja näiden ns. digitaalisten rajapintojen avaamisesta.

Nysse-palvelun selainversio näkymä, jossa voi mm. hakea reittiä reittioppaan avulla.

Tämän kapulakielen taakse kätkeytyy ajatus siitä, että esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus-, ja esteettömyystiedot sekä matkaliput ovat avoimesti palveluntarjoajien saatavilla. Näin netistä voi ostaa lipun ovelta ovelle, tai vaikkapa bussi- ja teatterilipun samalla kerralla.

Missä mennään?

Suomessa esim. suurten kaupunkiseutujen joukkoliiketoimijat, kuten HSL, FÖLI ja NYSSE ovat kehittäneet omat tuotteensa jo varsin pitkälle. Suomen harvempaan asutuilla alueilla tilanne on erilainen. Maaseutujen liikenteissä volyymit ovat toista luokkaa. Palvelujen tarjoajia ei ole ilmaantunut vaivaksi asti.

Myös joukkoliikenteen järjestämismalli on muilla, kuin kaupunkiseuduilla erilainen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella joukkoliikenteen palvelutaso nojautuu pitkälti markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota bussiyritykset ja VR toteuttavat liikeriskillä. Yhteiskunta täydentää tarjontaa, mikäli palveluja ei synny markkinaehtoisesti. Kunnat hankkivat lisäksi alueillaan henkilöliikennettä niin linja-autoilla, kuin pienemmälläkin kalustolla.

Vaikka palveluita on, ja tekniikka mahdollistaa palvelujen paketoimisen, paketoija puuttuu.

Föli-järjestelmän selainversiosta kuva, jossa näkyy erilaisia palveluita, joita voi palvelun kautta käyttää.

Mitäs nyt sitten?

Ennen kuin ”maaseuduilla” päästään suurten kaupunkiseutujen kanssa samalle tasolle liikennepalveluiden digitalisoimisessa ja helposti hankittavien matkaketjujen tarjoamisessa, ehtii Kyrönjoessa vielä virrata jonkin verran vettä.

Haasteena on mm. se, miten tulot jaetaan matkaketjun kesken. Nykyjärjestelmän sirpaleisuuden takia tämä tarkoittaa valtavaa määrää sopimuksia eri toimijoiden välillä.

Lisäksi julkisia hankintoja vaikeuttaa se, että joukkoliikennealalla ei ole yhteistä tieto- ja rajapintastandardointia, kuten taksialalla (SUTI).

Näitä ongelmia pyritään ratkomaan lukemattomissa hankkeissa eri puolella Suomea. Avainkysymys kuitenkin lienee: onnistuuko joukkoliikennepalveluiden paketointi siten, että joukkoliikenteen järjestämistapaa ei tarvitsisi muuttaa. Teknisten standardien päättäminen on todennäköisesti helpompaa.

Piirroskuva taksista. Piirroskuva linja-autosta.

ELY-keskus on alkanut julkaista joukkoliikenneaiheista uutiskirjettä.

Löydät uutiskirjeemme tämän linkin kautta.  
(www.ely-keskus.fi–> ajankohtaista–>uutiskirjeet)

Voit tilata sen myös itsellesi sähköpostiisi.  


Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yleishyödyllisillä investoinneilla lisätään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja alueellista vetovoimaa

Haastattelin opintoihini liittyen 10 hanketoimijaa, jotka olivat saaneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta rahoitusta yleishyödyllisiin investointeihin sekä kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 että edellisellä ohjelmakaudella 2007-2013 ja osa myös tätä aiemminkin – eli yli 20 hanketta.

Tarkoituksenani oli selvittää yleishyödyllisten investointien vaikuttavuutta pidemmältä aikaväliltä ja kerätä hanketoimijoiden kokemuksia. Tässä hieman yhteenvetoa tuloksista:

Yleishyödyllisillä investoinneilla saadaan aikaan paljon hyvää

Yhteisiä vaikutuksia ovat mm. tiloja ja alueita harrastuksille, kokoontumisille ja monen tyyppisille tilaisuuksille, yhteisöllisyyden ja me-hengen lisääntyminen, ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen, yhteisön ja alueen virkistyminen ja toiminnan jatkuminen ja mahdollisesti uusien hankeideoiden syntyminen. Hanke voi olla myös alkusysäys jollekin suuremmalle!

Seinäjoen Monitoimihalli

Kuva Seinäjoen Monitoimihalli: https://www.facebook.com/monitoimihalli

Seinäjoen Monitoimihalli Oy perustettiin, kun kolme urheiluseuraa (Seinäjoen Sisu, Seinäjoen Seudun Urheilijat ja Seinäjoki Crocodiles) yhdistivät voimansa ja toteuttivat hankkeina monitoimihallin rakentamisen, kaluston hankinnan sekä lämmitysmuodon muutoksen. Hankkeet olivat alkusysäys Bullerintien liikunta-alueen kehittymiselle ja harrastusmahdollisuuksien lisääntymiselle ja vuoroja löytyy monipuoliseen toimintaan kaikenikäisille edistäen liikkumista ja hyvinvointia. Lämmitysmuodon muutos loi säästöjä ja edistää ekologisuutta.

”paras mittari on se tunne ja ilme!”

Luontotalo Käpälikkö

Kuva Luontotalo Käpälikkö: http://www.elamysliikunta.fi

Lakeuden Elämysliikunta ry on kehittänyt Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven reitistöaluetta sekä hankkein että omin toimin. Hankkeena toteutetaan Jouppilanvuoren Elämysportaat sekä aiempia hankkeita on ollut mm. Luontotalo Käpälikkö, sen sisustus ja grillikota. Käpälikkö toimii reitistön lähtö- ja informaatiopaikkana ja sitä myös vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Idearikas yhdistys edistää toimillaan elämyksiä ja esteettömyyttä sekä korostaa luonnon tärkeyttä. Tietämystä ja kokemusta jaetaan aktiivisesti eteenpäin.

”esteettömyys oli alusta lähtien se ykkösasia ja sitten tuli mieleen että elämyksiä pitää ihmisten saada, se oli toinen, joka on nyt tähän asti kulkenu mukana”

Jyrkän kesäteatteri

Kuva Jyrkän kesäteatteri : https://sites.google.com/site/kainasto

Ylistaron Kainaston Nuorisoseura ry on toteuttanut hankkeilla mm. kesäteatterin ja sen katsomon katoksen, ympäristön kehittämisen sekä nuorisoseurantalon peruskorjauksen. Kesäteatteri tarjoaa kulttuurielämyksiä laajallekin alueelle ja peruskorjattu nuorisoseurantalo tarjoaa hienon kokoontumis-, koulutus- ja juhlapaikan ympäristöineen. Hankkeilla on mahdollistettu mm. vanhan seurantalon pelastaminen, seuran toiminnan aktivoituminen, kylän vireyden ja harrastajien lisääntyminen.

”tarve oli selkeä, pitää pelastaa tämä paikka ja toiminta, kyse oli vain siitä että pitää uskaltaa lähteä liikkeelle”

Asemanseudun kehittämisyhdistys ry on toteuttanut hankkeilla mm. monitoimihallin ja kylätalon sekä kunnostanut liikuntaradan. Pieni yhdistys aktivoitui ja loi rohkeasti matalan kynnyksen lähiliikuntapaikan, jolle löytyy monipuolista käyttöä laajemminkin lisäten yhteistyötä myös kylien kesken. Halli mahdollistaa myös esim. liikunta-alan yrittäjille toiminta-alustan, josta hyötyvät kaikki. Kylätalo mahdollistaa esim. kylän tilaisuuksien ja kerhojen pitämisen. Liikuntarata lisää myös luonnossa liikkumista ja hyvinvointia.

”mutta kyllä kiitos kuuluu top kympin talkooväelle, että se on se ydin, joka on koko ajan tekemisissä ja sitten tuloo toki lisääkin väkeä, jos on joku hektinen vaihe jossakin asiassa, uskomattomia tuntimääriä”

Asemanseudun Monitoimihalli

Kuva: Asemanseudun Monitoimihalli https://www.ylistaroas.net/monitoimihalli/

Kitinojan kyläseura ry on toteuttanut hankkeilla mm. kylätalon/liikuntasalin, urheilukentän laajennuksen, valokuituverkon, elämysreitistön ylläpidon ja entisen koulurakennuksen lämmitysmuodon muutoksen. Kylätalo/liikuntasali ja kunnostettu kenttä mahdollistivat kylälle mm. vahvan pesäpalloharrastuksen, joka johti tytöt Superpesis-tasolle saakka. Kolmen kylän yhteinen valokuituverkko edesauttaa mm. yrittämistä ja osaamista kylällä. Moottorikelkalla pidetään kylän latureitti kunnossa, mikä lisää kyläläisten liikkumista. Lämmitysmuodon muutos toi säästöjä ja edistää ekologisuutta.

itinojan kylätalo ja ympäristö

Kuva: Kitinojan kylätalo ja ympäristö https://www.liiveri.net/kitinojan_kylatalo

”se on hyvä mittari, vaikka sieltä on koulukin lopetettu, niin silti sinne rakennetaan, se on elinvoimainen kylä ja nämä kaikki (hankkeet) edesauttaa sitä”

 

 

 

 

Jalasjärven Jalas ry ja Kurikan kaupunki ovat yhteistyössä toteuttaneet hankkeena Kiuaskalliolle asfaltoidun kunto/rullahiihtoradan sekä Jalasjärven Jalas toteutti aiemmin hankkeena huoltorakennuksen kahvioineen ja pukutiloineen. Hankkeilla on kehitetty Kiuaskallion monipuolista ja kaikenikäisille soveltuvaa liikunta-aluetta ja mahdollistettu myös laskettelutoiminnan jatkuminen. Asfaltoitu rata mahdollistaa monipuolisen liikkumisen huomioiden myös esteettömyyden.

”no se liikuttaa vauvasta vaariin ja jos ajatellaan että täällä (rinteessä) on kaks-kolmevuotiaat melkeen laskettelemassa, sitten kun mennään tuonne (radalle) päin niin siellä on ysikymppiset hiihtämäs ja sitte vielä rullatuolit ja kaikki sellaset erityisryhmät kesällä varsinkin, ja paljon tää merkittee nuorille, tosi paljon”

Kiuaskallion huoltorakennus

Kuva: Kiuaskallion huoltorakennus http://www.rinnekahvila.fi

Jalasjärven Moottorikerho ry on toteuttanut hankkeina kahdessa vaiheessa Murtoharjun radan rakentamisen ja sen kehittämisen harjoitusradasta kilpailukeskukseksi. Hankkeet ovat mahdollistaneet rataharrastuksen lisäksi kilpailujen järjestämisen jopa kansainvälisellä tasolla, lisäten myös alueen palvelujen käyttöä mm. majoituksen ja ruokapaikkojen osalta ja tuoden vireyttä sekä alueelle että yhdistyksen toimintaan. Myös lapsille järjestetyt kerhot mikroautoilla ovat saaneet valtavan suosion.

”tämä oli kyllä me-henkien kuningas, äijät otti tämän heti omakseen”

Murtoharjun moottorirata

Kuva: Murtoharjun moottorirata https://www.facebook.com/Murtoharju

Jalasjärven Sos.-Dem. Työväenyhdistys ry on toteuttanut hankkeina Jalasrannan kunnostuksen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen. Vanhan hienon rakennuksen kunnostus mahdollisti monipuolisen aktiivisen toiminnan jatkumisen, esim. suositut yli 30 v. jatkuneet bingoillat sekä vuokraustoiminnan esim. juhlat, huutokaupat ja nuortenkin tilaisuudet. Uusi ekologinen lämmitysmuoto toi säästöjä ja tasasi lämpöä.

”Tämäkin rakennus, alkuperäinen, tää on 1906 vuodelta, elikkä tää on niin vanha ja täällä on tehty niitä pikkuremonttia pitkän ajan sisällä ja tää on kesälato ollut ensiksi. Nyt täällä käy 10000-12000 ihmistä vuodessa”

 

 

 

Ilmajoen Moottoripyöräilijät ry on toteuttanut hankkeina Nuijaladon ja sen pihan pykäyksen sekä Motocross-radan kunnostuksen. Nuijalato on ”yhdistysten talo”, joka oli ratkaisu usean yhdistyksen toimitilojen puuttumisen ongelmaan. Talo tarjoaa moottoripyöräilijöiden oman toiminnan lisäksi vuokratiloja myös muille yhdistyksille sekä käyttöä riittää myös kokoontumis-, koulutus- ja juhlapaikkana. Radan kunnostuksella mahdollistettiin rataharrastus ja lisättiin sen turvallisuutta.

Nuijalato Yhdistysten talo


Kuva: Nuijalato Yhdistysten talo http://www.anvianet.fi/nuijalato/

”kyllä kun sitä miettii vuositasolla kuinka paljon siellä on kävijöitä, niin se nousee se vaikuttavuus, jos sitä niinku sillai mittaa, niin se nousee jopa tuhansiin ihmisiin joihinka se jollain tapaa vaikuttaa”

 

 

Voimistelu- ja Urheiluseura Huissin Kisailijat ry on toteuttanut hankkeina kahdessa vaiheessa Huissin Urheilutalon kunnostamisen, joissa on myös liitytty kunnalliseen jätevesiviemäriin ja uusittu lämmitysjärjestelmää sekä päällystetty pihaa. Hankkeella on saatu vanha hieno rakennus kuntoon ja mahdollistettu monipuolinen aktiivinen toiminta. Talon tapahtumiin sisältyy esim. tanssiryhmiä, liikuntaryhmiä ja vuokrauksia esim. erilaisiin juhliin. Lämmitysjärjestelmä muutettiin ekologisemmaksi tuoden säästöjä sekä pihan asfaltointi teki paikan myös osaltaan viihtyisämmäksi ja siistimmäksi.

Huissin Urheilutalo Kylvölä

Kuva: Huissin Urheilutalo Kylvölä https://www.liiveri.net/kylvola

”nämä hankkeet on parantanu talon käytettävyyttä ja kustannuksia laskenu sen energiankulutuksen myötä”

 

 

 

Yleishyödyllisten investointihankkeiden vaikuttavuus on laajaa yhteisön sisällä, alueella ja myös yhteiskunnallisesti. Rahoituksella on tärkeä merkitys ja sitä tarvitaan myös tulevalla ohjelmakaudella.

 

 

 

Paula Nelimarkka
Maksatusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus