Merkillinen vuosi 2020

Aloitin 1.1.2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana. Takanani oli pitkä ura kuntasektorilla. Koska olen aiemmissa työtehtävissäni tehnyt paljon yhteistyötä eri ELY-keskusten kanssa, minulla oli käsitys tehtäväkentästä. Maakuntauudistus oli juuri peruttu, joten tiesin myös sen, että olimme uuden edessä. Odotin ELY:n uutta vaihetta innolla ja vähän jännittyneenäkin, samoin kuin uuteen toiminta-alueeseen ja henkilöstöön tutustumista. Se, mitä en tiennyt, oli mikroskooppisen pieni virus, joka lähtisi pian leviämään ympäri maailman, epidemiana. Oltuani vain muutaman viikon uusissa tehtävissä, siirryimme korona-aikaan, etätöihin ja aloitimme opettelemaan kokonaan uusia tapoja tehdä työtä. Moni työyhteisön jäsen jäi tapaamatta ”livenä”, kuten nykyään sanotaan. Se harmittaa edelleen.

Vuosi on kuitenkin mennyt kaikin puolin hyvin. Siirtyminen etätöihin sujui yllättävän jouhevasti ja, alun pienien yhteysongelmien jälkeen, otimme vuosikymmenen digiloikan. Näkemykseni mukaan jo alun perin monipaikkaisesti ja kahdella kielellä toimiva työyhteisömme omasi hyvän sosiaalisen pääoman ja toimintakulttuurin laajaan etätyöskentelyyn – Etelä-Pohjanmaan ELY:ssä on totuttu toimimaan niin, että kaikki eivät ole fyysisesti läsnä ja jokainen saa tehdä töitä omana itsenään ja omalla äidinkielellään.

Kasvokkain tapaamisen sijaan työkavereiden kanssa viestitään myös normaalitilanteessa usein pikaviestimillä ja sähköpostitse.

Teemme työtä uudella tavalla

Maaliskuusta lähtien olemme tehneet töitä pääosin kotoa käsin ja työpaikalla on käyty vain poikkeustilanteissa. Mitään merkittävää ei ole koronan takia jäänyt tekemättä, saavutamme tulostavoitteemme. Jopa vastuualueen vuosittainen henkilöstöpäivä, johon ennen saavuttiin busseilla kolmesta maakunnasta, järjestettiin Teams-kokouksena. Seminaaripuheenvuorojen kuulemisen lisäksi osallistuimme virtuaalisiin teemakahviloihin, kokosimme yhteisiä ajatuksiamme Mentimeteriä hyödyntäen ja lopuksi vielä kisasimme Y-tietäjästä Avatar-hahmoina. Oudoista lähtökohdistaan huolimatta tilaisuus oli innostava, lisäsi työyhteisön vuorovaikutusta ja piristi korona-arkeamme.

Y-vastuualuepäivän tietovisan osallistujia.

Korona-ajan etätyöt ovat haastaneet erityisesti lähiesimiehiä, jotka ovat omalla työllään tukennet muiden siirtymistä uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöön sekä pitäneet yllä tunnetta työyhteisöön kuulumisesta. Olemme rekrytoineet vakituista henkilökuntaa, määräaikaisia työntekijöitä sekä koko joukon kesäharjoittelijoita suoraan etätöihin, mikä on muuttanut työhön perehdytystä. Erityisesti luonnonsuojelun tehtävät lisääntyivät merkittävästi HELMI-elinympäristöohjelman kautta. Uudet HELMI-työntekijät aloittivat työnsä etäyhteyksin, uudistetussa luonnonsuojeluorganisaatiossa. Näistä lähtökohdista olemme edistäneet lintuvesien kunnostusta, perinnebiotooppien inventointia, soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutusta sekä suojelusoiden vesitalouden parantamista ja kaikki on mennyt hyvin. Lapsiperheellisille kevät oli erityisen vaikea, kun koululaisia ja päiväkoti-ikäisiä oli työaikaan kotona ja tehtävät piti silti hoitaa normaalisti. Järjestelyjä vaadittiin, mutta työtyytyväisyys säilyi erittäin hyvänä – jopa parani hieman. Kiitos jo tässä kohtaa esimiehille ja henkilökunnalle työmotivaation ylläpitämisestä ja tinkimättömästä ammattitaidosta muutosten keskellä!

Korona ei ole onneksi pysähdyttänyt koko yhteiskuntaa, vaan esim. useita ympäristövaikutusten arviointimenettelyitä (YVA) on saatu päätökseen tai tullut vireille. Olemme ympäristönsuojelussa tehneet innovatiivisia, kansallistakin mielenkiintoa herättäneitä digitaalisia ratkaisuja YVA-kuulemisten järjestelyissä ja perinteiset ympäristönsuojelun tarkastukset ovat muuttuneet etätarkastuksiksi, joissa tutkitaan yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa raportteja, kuvia ja videoita. Kansalaiset puolestaan ovat hakeneet etätöilleen vaihtelua pienten vesitaloushankkeiden parista ja ruoppaus- ja muita vesirakentamisilmoituksia onkin tullut käsiteltäväksi ennätykselliset määrät.

Y-vastuualuepäivä verkossa.

Uutta sisältöä ja uusia resursseja työhön

Koronatilanteessa omat valmiussuunnitelmamme on käyty läpi ja olemme osallistuneet alueemme viranomaisyhteistyöhön mm. kuntien ja AVI:n kanssa. Epidemiatilanteen vaikutuksia vesihuoltoon on seurattu koko ajan tiiviissä yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisten kanssa ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Kaiken kaikkiaan viranomaisyhteistyö on koronan myötä lisääntynyt ja tiivistynyt merkittävästi. Omassa toiminnassamme olemme kiinnittäneet erityistä huomiota riskiryhmiin sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä tekevään henkilökuntaan. Tämä on ollut tarpeellinen strategia, sillä kun loppusyksyn tulvien aikaan koimme samanaikaisesti laajoja sähkökatkoja, ei tulvasuojelu olisi ollut mahdollista, mikäli osa henkilökunnasta olisi ollut sairastuneena.

Korona on tuonut työhömme kokonaan uutena asiana elvytyksen. Olemme osallistuneet alueellisten selviytymissuunnitelmien laadintaan ja perehtyneet uusiin rahoitusohjelmiin, mutta myös saaneet omaan toimintaamme elvytysrahaa, joiden avulla pystymme mm. vähentämään valtion vesistörakenteiden korjausvelkaa, toteuttamaan pohjavesiasemien automatisointia ja jatkamaan kansallista tuulivoimaneuvontaa.

Kaikki tässä vuodessa ei onneksi liity koronaan ja olemme tehneet myös uusia aluevaltauksia koronatilanteesta huolimatta. Uusi tehtävämme liittyy RED II eli uusiutuvan energian direktiiviin, jonka toimeenpanon myötä aloitamme ensi kesänä uusiutuvan energian kansallisena yhteyspisteviranomaisena. Panostuksemme uusiutuvaan energiaan on osa ilmastotyötämme, joka on muiltakin osin käynnissä. ELY:yn perustetun ilmastotiimin lisäksi meillä on aloittanut varsin aktiivinen paikkatietotiimi. Jatkossa on siis luvassa muitakin digiloikkia, kuin tämä koronan aikaansaama etätyöskentely.

Itse toivon, että koronasta seuraa merkittäviä uusia avauksia ilmaston muutoksen hillintään ja lajikadon pysäyttämiseen. Olemme jo nyt osoittaneet, että esim. matkasuoritteita voidaan vähentää, vaikka sitä aiemmin pidettiin lähes mahdottomana tehtävänä.  Elvytyksellä on mahdollista tukea uusia, kestäviä rakenteita ja toimintatapoja. Niin surullinen asia kuin viruksen leviäminen on, sillä on hopeareunus, joka mahdollistaa elämäntapamme uudistamisen kestävälle pohjalle

Toivotan rauhallista joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi!

 

Karoliina Laakkonen-Pöntys
johtaja, ympäristö ja luonnonvarat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutu ajankohtaisempi kuin aikoihin

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen. Emme ole voineet välttyä kuulemasta koronakriisin vauhdittamasta maallemuuttobuumista. Kiinnostus maaseutuun on herännyt korona-aikana, kun ihmiset ovat työskennelleet etänä ja maaseutu on noussut vaihtoehtoiseksi asuinpaikaksi. Koronakriisi saattoi pistää vauhtia olemassa oleviin maallemuuttosuunnitelmiin, mutta odotettua isoa maallemuuttobuumia ei tullutkaan. On kuitenkin aistittavissa, että jotain on tapahtumassa.

Varmasti suurin vaikuttavin tekijä maallemuuton mahdollistajana on etätyö. Itselleni siirtyminen keväällä etätyöhön oli ihan uusi asia, joka meni yllättävän hyvin ja luulen että se jää jollain tasolla osaksi myös tulevaisuutta.

Olenko maalainen vai kaupunkilainen? 

Maaseudusta kerrotaan nykyisin monipuolisesti mediassa, joka varmasti lisää kiinnostusta maalle muuttoa ja siihen liittyvää elämäntapaa kohtaan. Vaikka nykypäivän mielikuvat maaseudusta ovat monipuolistuneet, kuulemme silti usein mustavalkoista vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välillä. Tosin monet ihmiset eivät halua lokeroida itseään maalaiseksi tai kaupunkilaiseksi.

Kyllä maalla on mukavaa  

Myös monipaikkaisuuden ilmiö, jossa ihmisillä on useampi kuin yksi asuinpaikka vahvistuu Suomessa. Ihmiset tekevät työtä, asuvat, harrastavat ja tarvitsevat palveluja monella eri paikkakunnalla. Halutaan työskennellä ja nauttia elämästä maaseudun luonnon keskellä, mutta toisaalta pitää kiinni kaupunkielämän tarjoamista palveluista.

Täytyy myös muistaa, että muuttaminen on luonnollinen osa ihmisen elämänpolkua. Samalla se kertoo niistä arvoista, joita pidämme itsellemme tärkeinä. Nuoria vetävät puoleensa koulutus-, harrastus- ja tapahtumatarjonta, kun taas nuoret aikuiset ja lapsiperheet arvostavat asumista ja palveluita mielekkäässä elinympäristössä. Iäkkäämmällä väestöllä asuinpaikan valinnassa vaikuttavat turvallisuus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Kunnilla ja alueilla onkin suuri haaste, pystyvätkö he tarjoamaan kaikille kaikkea. Nyt on aika tuoda esiin väljempää maaseutua, jossa asukkailla on tilaa hengittää ja toteuttaa itseään.

Myös sinulla on mahdollisuus kommentoida ja ideoida, millainen on sinun tulevaisuutesi maaseutu. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kerää kommentteja helmikuulle 2021 asti ja käyttää vastauksia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmisteluun EU-kaudelle 2021-2027.

Kommentoi ja esitä ideoita Viima-alustalla (app.viima.com)

 

Essi Kiili
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Anna hymyn kiertää! – Itsensä johtaminen työyhteisön hyvinvoinnin ja menestyksen mahdollistajana

Itseni parempi johtaminen on etätöitä tehdessä noussut ajatuksiini useaan eri otteeseen. Ehkä muutkin tunnistavat tilanteita, kun omassa kotiympäristössä ei saa itseään keskittymään epämieluisaan tai haastavaan työtehtävään, tai kokee tilanteen raskaaksi ilman tiimin, työyhteisön tai esimiehen tukea. Pahimmillaan kyseenalaistamme oman (etä)työn tärkeyttä ja merkityksellisyyttä. Työtämme ei katkaise kollegan kommentti, katse, kysymys tai sutkautus, kohtaaminen käytävällä eikä kahvitauon iloinen jutustelu silloinkaan, kun emme itse jaksaisi olla niin valoisia. Meiltä puuttuvat juuri ne tilanteet, jotka vaikuttavat mieliimme positiivisesti ja auttavat meitä jaksamaan läpi hankalan tilanteen.

Luin taannoin jälleen yhden artikkelin siitä, kuinka työyhteisön hyvinvointi lähtee johtamisesta ja yrityskulttuurista. Jäin miettimään itsensä johtamisen näkökulmasta sitä, miten yrityskulttuuria on epäreilua vierittää ainoastaan johdon harteille tunnustamatta oman toiminnan vastuuta – ja mahdollisuuksia! – toisten hyvinvoinnille, kehittymiselle ja koko yhteisön tulokselliselle toiminnalle. Mutta mistä kaikki lähtee? Väitän, että hymystä.

Positiivisuudesta hyvinvointiin, hyvinvoinnista onnistumisiin

"If you want others to be happy, practice compassion. If you want to be happy, practice compassion." - Dalai Lama.Olemme varmasti kuulleet teesin siitä, miten johtajan täytyy johtaa hyvin ensin itseään ennen kuin hän voi onnistuneesti johtaa muita. Erityisesti etänä toimiessa herää kysymys, miten parhainkaan johtaja voi johtaa ja motivoida alaisiaan etäältä, ellemme itse anna sille mahdollisuutta ja luo omalle onnistumiselle pohjaa. Miten vaikutamme siihen, että olemme motivoituneita ja vastaanottavaisia itse? Ja että luomme omalla panoksellamme onnistumisen mahdollisuuksia työssämme ja työyhteisöön? Miksi itsensä johtaminen ja motivaatio on tärkeää koko työyhteisön kannalta?

Itsensä johtamiseen ja hyvinvointiin kuuluu niin monta elementtiä, ettei yhteen blogikirjoitukseen pysty niitä kaikkia nostamaan. Positiivisuus ja toisista välittäminen ovat kuitenkin teemat, jotka toistuvat hyvinvoinnin ja itseluottamuksen taustalla. Ja ilman hyvinvointia ja luottamusta (itseemme ja muihin) emme pysty rakentamaan motivaatiota. Positiivinen asenne auttaa itseämme kehittymään ja selviämään haastavista tilanteista. Positiivisuus antaa meille energiaa. Positiivisuus tarttuu, joten positiivisuus jo itsessään on toisista välittämistä.

"You can often change your circumstances by changing your attitude." - Eleanor Roosevelt.Voimme monellakin tapaa vaikuttaa omaan asenteeseen ja omaan hyvinvointiin. Voimme harjoituttaa aivojamme suhtautumaan asioihin positiivisesti harjoitteiden avulla, esimerkiksi listaamalla joka päivä muutaman viikon ajan asioita elämästämme, jotka ovat hyvin. Kun aivot saavat positiivisia ärsykkeitä, tottuvat ne kohtaamaan asiat jatkossakin positiivisemmin. Kun ajattelemme asioista positiivisemmin, teemme parempia päätöksiä, olemme tehokkaampia ja kestämme vastoinkäymisiä paremmin. Ja kohtelemme muita ihmisiä paremmin. Positiivinen ajattelutapa korreloi jopa oppimiskykyymme! Voimme samalla tavalla harjoitella hyvän kiertämistä niin, että teemme joka päivä yhden hyvän teon jollekin työyhteisön jäsenelle. Kirjoitamme tsemppiviestin, kiitämme hyvästä panoksesta, huomaamme hyvän idean tai ajatuksen tai nostamme ryhmässä jonkun toisen tekemän hyvän työn esiin. Hyvällä on tapana lähteä kiertämään.

“Menestys on hyvinvoinnin sivutuote.” – Aki Hintsa

”Vaikka positiivisesta mielenterveydestä onkin monta eri käsitystä, kaikille eri näkemyksille on yhteistä, että positiivinen mielenterveys on voimavara, jonka kapasiteettia voi ja tulee kehittää ja hyödyntää.” – Appelqvist-Schmidlechner ym., 2016

Hyvä ei ainoastaan tuota ympärille hyvää, vaan se on muutoksen sietämiselle, kehittymiselle ja laadulle otollisin lähtökohta. Kun ilmapiiri on hyvä, on menestyksellekin luotu otollisin pohja.

Hymyile ja huomioi

Väitin aluksi, että organisaation menestys lähtee sinun ja minun hymystämme. Vedin kieltämättä muutaman mutkan suoraksi, mutta aivan perusteeton ei väite ole. On todistettu, että positiivisuus ja sen edistäminen lisää hyvinvointia (mm. thl.fi) ja organisaation tuottamaa laatua ja menestystä (mm. Anchor 2011). Voimme itse sekä vaikuttaa omaan hyvinvointiin että työmme laatuun. Oma hyvinvointi lisää valmiutta jakaa hyvää myös ympärillemme. Asiantuntijoina, esimiehinä, työn ohjaajana tai tiimin jäsenenä olemme jokainen vastuussa panoksestamme kollegoille, sidosryhmille ja asiakkaille.

”Ajattelen niin, että työssä innostuneisuus tarttuu molemmin puolin. Kiinnostunut, motivoitunut ja avoin suhtautuminen tulevaan on kaikkien kannalta paras mahdollinen lähtökohta.” – Elina Esala, projektisuunnittelija, Kiinni työelämään

Pelkkä positiivinen asenne ja hyvä työilmapiiri eivät tietenkään riitä rakentamaan menestyksekästä ja hyvin toimivaa organisaatiota. Eikä koko ajan voi olla hyvä fiilis, hymy korvissa ja vastoinkäymiset olla lannistamatta. Positiivisen ajattelutavan vaaliminen sekä tuki ympäristöstämme kuitenkin tukevat meitä itsemme ja toimintamme kehittämisessä sekä muutosten kohtaamisessa ja niiden vaatimuksiin muuntautumisessa. Voimme vaatia itseltämme enemmän, koska tiedämme, että pystymme siihen. Hyvä kiertää ja tulee myös takaisin. Etätyötä tai ei, voimme itse vaikuttaa asioihin enemmän kuin uskommekaan.

”Meidän täytyy tehdä maailmasta parempi, ei tehokkaampi.” – Perttu Pölönen, futuristi


 

Piia Kaunisto

Kirjoittaja on Kiinni työelämään -hankkeen projektipäällikkö. Tekstissä viitattu myös hankkeen projektisuunnittelijoiden Elina Esalan ja Jani Ahon ajatuksiin työstä ja motivaatiosta.

 


Kiinni työelämään -hanke

Kiinni työelämään -hankkeen logo.Kiinni työelämään -hanke (ESR) on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa kotipesää pitävä hanke, jonka tavoitteena on saattaa palkkatyöhön kohderyhmään kuuluvat työnhakija-asiakkaat sekä kehittää alueen työllisyydenhoidon verkostotyötä. Hanke viettää 1-vuotissynttäreitä tällä viikolla ja sen kunniaksi sitoutuu tuomaan hymyä ja heittäytymistä toimintaansa myös jatkossa!

”Mulla on semmoinen kuva, että meillä hankkeessa puhutaan aina, että ME sitä ja ME tätä. Kuulostaa ainakin omiin korviin tosi hienolta, että tiimi puhuu noin. Ollaan ylpeitä tästä mitä tehdään, koska on niin paljon hyvää mitä tän kautta saa jakaa ja viedä eteenpäin.” – Jani Aho, projektisuunnittelija, Kiinni työelämään

Elina Esala, Jani Aho ja Piia Kaunisto. Kuva: Iiro Penninkangas.


Lähteet:
Anchor Shawn (2011). ”The happy secret to better work.” Saatavissa 13.10.2020: https://www.ted.com/talks/shawn_achor_the_happy_secret_to_better_work
Appelqvist-Schmidlechner Kaija, Tuisku Katinka, Tamminen Nina, Nordling Esa & Solin Pia (2016). ”Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan?” Suomen lääkärilehti 24/2016. Luettu 13.10.2020: https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/230006/SLL242016_1759.pdf?sequence=1
THL (2020). ”Positiivinen mielenterveys”. Luettu 13.10.2020: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys.

Sitaatit:
Saari Oskari (2015). ”Aki Hintsa – Voittamisen anatomia”. WSOY.
Pölönen Perttu (2019). ”Tulevaisuuden lukujärjestys”. Otava.

Viestintäharjoittelijoiden tunnelmia poikkeuskesältä

Kesän kääntyessä pikkuhiljaa syksyksi, on hyvä hetki vilkaista elämää hieman taaksepäin – takana on hyvin poikkeuksellinen kevät ja kesä. Maaliskuussa, kun Ida-Maria aloitti oman harjoittelunsa, hän ehti olla vain yhden päivän toimistolla ennen kuin oli aika siirtyä etätöihin. Tilanne ei tunnetusti ollut sen kummempi vielä kesäkuussa Riikan aloittaessa työnsä, joten kunhan välineet oli saatu kuntoon ja jokseenkin tutustuttu, miten kaikki toimii, oli aika siirtyä työskentelemään kotoa käsin. Voidaankin kuin yhdestä suusta todeta, että harjoittelun aikana itsenäinen työskentely on ainakin tullut tutuksi!

Viestijän tyypillinen työskentely-ympäristö etätyöaikaan.

Aivan uudenlaisen työn aloittaminen etänä hieman jännitti alkuun, mutta vauhtiin päästyä työnteko on sujunut mukavasti. Toki etätyö on melko erilaista kuin työskentely toimistolla: perehdytyksen lisäksi työkavereihin tutustuminen on tapahtunut Teamsin kautta päivittäisten kahvipöytäkeskustelujen sijaan ja helposti konttorin poikki huikattavat asiat joutuukin hoitaa erikseen sähköpostitse tai pikaviestimillä. Kun vieressä ei ole koko ajan ollut kaveria, jolta kysyä apua, on monet asiat tullut opeteltua itsenäisesti ja samalla on saanut ottaa myös itse suurempaa vastuuta omasta työskentelystään. Onneksi kuitenkin yhteydet toimii ja tarpeen tullen apuakin löytyy aina langan päästä.

Maastokäynniltä Söderfjärdenistä.

Keväällä koko maailman yli pyyhkäissyt koronavirus muutti työskentelytavan ja -paikan lisäksi myös alkuperäistä suunnitelmaa työtehtävistämme. Asetettujen rajoitusten myötä mm. tapahtumien järjestäminen ja haastattelureissut ovat jääneet välistä, mutta olemme kaikesta huolimatta päässeet työskentelemään monipuolisesti erilaisten työtehtävien parissa. Tiedotteiden, kuulutuksien, intrauutisten ja somepäivitysten julkaisun lisäksi kumpikin on päässyt työskentelemään omien verkkosivuprojektiensa parissa. Ida-Maria on luonut kokonaan uudet verkkosivut sekä KLIVA-hankkeelle että Lapväärtin-Isojoen vesivisiolle ja Riikka puolestaan on paneutunut kesän aikana saavutettavuusvaatimuksiin ja päivittänyt oman ELY-keskuksen verkkosivuja. Vaikka työskentely on pääasiassa tapahtunut visusti oman keittiön pöydän ääressä, kumpikin meistä on päässyt myös asiantuntijoiden mukana maastokäynnille. Lisäksi viestinnän työtehtäviin on kuulunut mm. valokuvaus, käännöstehtävät sekä KLIVA-hankkeen podcastin äänittäminen. Podcastia pääset kuuntelemaan täältä: KLIVA-podcast (anchor.fm).

Etäilystä huolimatta harjoittelumme on sujunut kokonaisuudessaan hyvin ja fiilikset ovat positiiviset. Olemme tyytyväisiä ja kiitollisia siitä, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta meille on pystytty tarjoamaan harjoittelupaikka ja monipuolinen katsaus viestinnän tehtäviin, minkä lisäksi on ollut kiinnostavaa seurata valtion viranomaisen viestintää poikkeusaikana. On myös ollut mukava nähdä miten hyvin meidät on otettu vastaan ja kuinka kova luotto meidän osaamistamme kohtaan on ollut. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin!

 

Ida-Maria Huuhka &
Riikka Peltomäki
Viestintäharjoittelijat vm. 2020
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Koronasta – mistä muustakaan

Etätyö, ihka uusi kokemus minulle. Työn tekeminen kotiolosuhteissa läppärin voimalla on sujunut kuitenkin paremmin kuin olisin odottanutkaan. Jos ei kiinnitetä huomiota ehkä himpun verran liika matalaan tuoliin työpöytään nähden, niin työskentely on kuitenkin sujunut vähintään välttävästi näinkin. Onneksi pian keksin lisätä sohvatyynyjä takapuolen alle korottamaan olemustani. Koska uskon ja toivon, että kyseinen ”pakkotilanne” kuitenkin päättyy lähitulevaisuudessa, en aio hankkia ergonomisempaa työtuolia. Enkä myöskään ole ajatellut jatkaa etätyötä koronatilanteen loputtua. Ergo pro pitää huolen epäergonomisen työasennon aiheuttamien haittojen lievittämisestä.

Yksikkömme viikottaiset virtuaalikahvipalaverit ovat olleet tervetullut extra yksinäisen puurtamisen lomassa. Työtovereiden kasvojen näkeminen ja kuulumiset sekä töihin liittyvien asioiden yhdessä läpikäyminen auttavat joutumiselta liian suureen erakoitumisen tuntemukseen. Tietääkseni näitä virtuaalikahvitteluja pidetään kautta työyhteisöjen laajastikin. Hyvä niin.

Henkilökohtaisesti tämä pakosti etätyössä oleminen ei ole minulle vielä osoittautunut mitenkään kovin epämieluisaksi tilaksi – ainakaan tähän saakka. Eipähän ole päivää tärvääntynyt siihenkään 5-15 minuuttiin (riippuen onko liikkeellä autolla vai pyörällä), joka olisi kulunut työmatkaan per sivu. Sujuvasti on voinut siirtyä aamupalapöydästä työpöydän ääreen tukka enemmän tai vähemmän pystyssä villasukat jalassa. Rahaakin on säästynyt, kun lounaan on voinut järjestää kaapista löytyvistä satunnaisista aineksista ja välipalat muodostaa tavallisista voileivistä. Jostakin luin, että extroverteille tilanne saattaa olla vaikeampaa sietää.

Myöskään kaupungin keskustaan en ole tuntenut tarvetta poiketa viikkokausiin. Vaate- ja kenkäkaupat ym. houkutukset ovat saaneet olla minulta rauhassa. Heräteostoksiin en ole antanut itselleni tilaisuutta. Lähicitymarket on riittänyt ruuan hakuun.

Ehkä on tähän hiljaiseen tyytyväisyyteen osaltaan ollut syynä myös verkalleen käynnissä oleva keittiöremontti. On ollut syytä pysyä oman tontin sisällä ja puuhastella irti revittyjen keittiökaappien ym. roinan lajittelussa.

Oli kuinka oli niin rajansa kaikella. Hartaasti toivon, että tämä menisi pian ohitse ja elomme palautuisi jonkinlaiseen tasaiseen arjen tapaiseen. Vaikka tuskin palautuu joka kohdiltaan enää entiselleen. Kunpa säästyisimme terveinä niin itse, lähipiirimme kuin työyhteisömmekin. Tapahtunut on kaikille ainutkertainen ja opimme tästä varmasti jotakin syvempää.

Joka tapauksessa ensi kesänä aion valloittaa uusia tuntureita. Oheinen kuva viime kesäiseltä Saana-tunturin valloitukselta.

 

Raija Siltanen
Maksatusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus