Kevättä ja valoa kohti CAP:n kanssa

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (Common Agricultural Policy, CAP) tavoitteilla pyritään kehittämään EU:n maataloustuotantoa tasapainoisella tavalla ottaen huomioon ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin ja edistäen maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Viljelijätukien lisäksi myös maaseudun kehittämistukien rahoituskokonaisuus tulee olemaan Etelä-Pohjanmaalla merkittävä.

Alueemme on yksi koko maan maatalous- ja maaseutuvaltaisimmista maakunnista. Maaseudun kehittämisrahoitus tarjoaa jatkossakin hyvät rahoitusmahdollisuudet niin maatalouden kuin maaseudunkin kehittämistoimiin. Rahoituksen avulla tuetaan maatilojen kilpailukykyä vahvistavia investointeja, ympäristö- ja energiainvestointeja sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviä investointeja, maaseudun yritysten kasvua ja kehitystä, työllisyyden edistämistä sekä maaseudun harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomista maaseutukylille. Leader ryhmien rahoitus on merkittävä osa maaseudun paikallista kehittämistyötä.

Rahoituksen tavoitteena on myös helpottaa uuden teknologian hyödyntämistä niin maatiloilla, yrityksissä kuin kylien palvelujen kehittämisessäkin.

Kuvituskuvapiirroksessa on taloja ja teitä.

Toimeenpano alkaa…

Uudistetun maaseutupolitiikan toimeenpano alkaa vaiheittain talven ja kevään aikana. Kansallinen säädösvalmistelu on edennyt, CAP kautta koskevat lakiesitykset on eduskunnassa hyväksytty ja valtioneuvoston asetusluonnoksia valmistellaan. Valtioneuvoston asetusten tultua voimaan tiedämme eri tukijärjestelmien tarkemmat ehdot.  Toimeenpanon valmistelu on Ruokavirastossa hyvässä vauhdissa ja tukien hallinointiin käytettäviä tietojärjestelmiä päivitetään vastaamaan uusia tukijärjestelmiä.  Paperihakemukset jäävät historiaan, jatkossa tuet haetaan ainoastaan sähköisesti VIPU ja HYRRÄ järjestelmissä.

Tuen hakijoilla ja hallinnolla on uuden oppimisen aika ja samalla vanhojen tukijärjestelmien ehdoista pois oppiminen. Suurimmat uudistukset koskevat viljelijätukijärjestelmää. Kokonaisuus on valtavan iso pelto- ja eläintukia koskevine tukijärjestelmineen. Kehittämis- ja rahoitustukien osalta muutokset ovat kohtuullisen pieniä, lähinnä toimintaa selkeyttäviä ja toivon mukaan ”yksinkertaistavia”. Ruokavirasto käynnisti aluehallinnon, ELY-keskusten ja Leader ryhmien koulutukset jo loppusyksyn aikana ja koulutukset jatkuvat koko talven ja kevään ajan.

Kuvituskuvapiirroksessa on laskukone ja paperia sekä kynä.

Maatilojen investointituet, asetusluonnos 22.12.2022

Maatilojen investointitukien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien haku alkaa kevään kuluessa. Investointitukea myönnetään 1) maatalouden kilpailukyvyn kehittämiseen ja nykyaikaistamiseen, 2) ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa edistäviin investointeihin 3) maatilojen energiainvestointeihin ja 4) eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistäviin investointeihin.

Tuen hakijan ikää ja määräysvaltaa koskevat ehdot säilyvät ennallaan. Ammattitaitoa koskeva edellytys on jatkossa vain maatalouden kilpailukykyä kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa. Näissä investoinneissa on tuen myöntämisen ehtona liiketoimintasuunnitelman laatiminen. Tuen hakijan on kuitenkin hyvä, erityisesti isoimmissa investoinneissa, esittää liiketoimintasuunnitelma tukihakemuksen yhteydessä. ELY-keskus voi myös harkintansa mukaan edellyttää liiketoimintasuunnitelman laatimista.

Kaikissa investointitukitoimissa on jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys. Maatalouden yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan. Hankkeen voi omalla riskillään aloittaa, kun tukihakemus on jätetty vireille. Enää ei siis tarvitse odottaa tukipäätöksen antamista.

Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain. Kaikki hankkeet valitaan rahoitukseen valintamenettelyn kautta. Käytössä olevat valtakunnalliset valintakriteerit vahvistetaan tammikuun lopussa.

Kuvituskuvassa on kädessä oleva viljan tähkä.

Käytössä olevat tukimuodot ovat: avustus, tuotantorakennusinvestoinneissa lisäksi korkotukilaina ja mahdollisuus valtion takaukseen. Tukitasoja tulee käyttöön aikaisempaa vähemmän. Maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä ja nykyaikaistamista koskevissa investoinneissa avustuksen enimmäismäärä tukikelpoisista kustannuksista olisi arvion mukaan 25 tai 35 %, ympäristön tilaa ja kestävää tuotantotapaa sekä eläinten hyvinvointia ja bioturvallisuutta edistävissä investoinneissa 40 % ja  energiainvestoinneissa 40-50 %. Rakentamiskustannusten laskentaperusteena olevat yksikkökustannukset tullaan tarkistamaan siten, että ne vastaavat paremmin nykyistä kustannustasoa.

Tukikohteet ja käytettävät tukitasot tulevat sisältymään valmisteilla olevaan kohdentamisasetukseen. Kilpailukyvyn kehittämistä ja maatalouden nykyaikaistamista edistävissä investoinneissa nuorilla viljelijöillä on mahdollisuus korotettuun investointiavustukseen nykyisen 5 vuoden sijasta 7 vuoden ajan tilanpidon aloittamisesta.

 

Kuvituskuvapiirroksessa on lehmä.

Nuorten viljelijöiden aloitustuki, asetusluonnos 22.12.2022

Tuen tavoitteena on parantaa nuorten viljelijöiden asemaa ja saada alalle uusia maatalousyrittäjiä, joilla on mahdollisuus kannattavan toiminnan harjoittamiseen ja tilojen kehittämiseen. Tuen ehdot, jotka koskevat nuoren viljelijän ikää, määräysvaltaa ja ammattitaitoa, vastaavat aikaisempia ehtoja. Yrittäjätulovaatimus säilyy ennallaan ja tiloilla on oltava jatkuvan kannattavan toiminnan edellytys.

Avustuksen enimmäismäärä tulee olemaan 40 000 tai alemman tason aloitustuen osalta 10 000 euroa. Avustus maksetaan kahdessa erässä. Maksatusta on jatkossa haettava eli sitä ei enää makseta automaattisesti. Avustuksen lisäksi on mahdollisuus korkotukilainaan ja varainsiirtoverovapauteen aivan kuten aikaisemminkin. Uutena tukemisen muotona otetaan käyttöön valtiontakaus. Jos maataloutta harjoitetaan maatalousyhtymänä tai hakijana on yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa on useita tuen edellytykset täyttäviä osakkaita, aloitustuki voidaan myöntää kullekin tuenhakijalle.

Investointitukien tavoin rahoitettavat hankkeet valitaan valintamenettelyn kautta. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta hakemukset käsitellään tukijaksoittain, Tukijaksot ovat jatkossa samat kuin investointituissa.

ELY-keskus tulee järjestämään rahoitustuista koulutusta rahalaitoksille ja neuvojille sekä viljelijöille myöhemmin kevään aikana.

Julkaisemme säännöllisesti Uutisjyvät-uutiskirjettä, jossa kerromme ajankohtaisia asioita CAP:iin, maaseutuun ja maatalouteen liittyen. Tilaa ihmeessä kirjeemme omaan sähköpostiisi täältä (keha.viestitys.fi).

Blogikirjoittajan kuva.

Ritva Rintapukka
Maaseutuyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Jatkuva oppiminen on työmarkkinakehityksemme keskeinen haaste

Olemmeko jo pian tilanteessa, jossa työmarkkinoiden suurin haaste ei ole enää pelkästään työttömyyden vähentäminen tai työllisyysasteen nostaminen? Suomessa on jo nyt merkittävä rakenteellinen työllisyyshaaste. Siihen liittyy kysymyksiä osaamisesta, työn saatavuudesta ja toimialojen murroksesta. Tulevaisuudessa vielä suurempaan rooliin nousee rakenteellinen ammattitaidottomuus. Se on siis tilanne, jossa tekijältä ei vain puutu työpaikka, vaan jossa työmarkkinoilla ei ole tarjolla käytännössä ollenkaan tekijän nykyistä osaamista vastaavaa työtä. Tästä syystä jatkuva oppiminen on työmarkkinakehityksemme keskeinen haaste. Kyse on taloudellisesta kilpailukyvystä. (Lähde: Suomesta jatkuvan oppimisen suunnannäyttäjä, Työelämäprofessori Lauri Järvilehdon selvitys jatkuvan oppimisen haasteista ja ratkaisuista teknologiateollisuuden näkökulmasta.)

Tämä haaste on otettava vastaan ja löydettävä siihen uusia koulutuksellisia ratkaisuja. Työelämän muutosten tunnistaminen ja uudenlaiset, osallistumiselle mahdollistavat, koulutukset koskettavat jatkossa meitä jokaista. Osaavan työvoiman saatavuus rajoittaa jo nyt pk-yritysten kasvua Etelä-Pohjanmaalla. Jatkossa työn ja oppimisen mahdollisuudet tulee nitoa saumattomasti yhteen, jotta niillä mahdollistetaan tekijöille oman työosaamisen kehittäminen. Työelämälähtöinen koulutus, jossa osaajan osaamispolut mahdollistetaan työssä, voisi olla yksi ratkaisu. Ratkaisuja hakiessa pitäisi olla kuitenkin rohkeampi, konkreettisiin ratkaisuihin tulisi päästä mahdollisimman pian.

Kaksi mieshenkilöä katsovat työpajalla tietokoneen ruutua. Etualalla näkyy työkaluja.

Koulutus voisi olla työnantajalle osaajan sitouttamiskeino

Työllisyyden edistäminen ja muuttuvan työelämän vaatimukset edellyttävät vahvaa panostusta työikäisen aikuisväestön osaamiseen. Jatkossa, työntekijöiden sitouttamisessa yritykseen, tarvitaan uudenlaisia koulutusmetodeja, joita voidaan hyödyntää ja ottaa ne käyttöön työpaikoilla. Yksilöllisiä osaamisvajeita voidaan aina täydentää. Koulutuspolkuja pystytään rakentamaan niin, että polut vastaavat yrityksen tulevaisuuden osaamistarpeita. Jatkuvan oppimisen ydinkysymykseksi on nostettava kysymys oppimismotivaatiosta, painottaen sisäisen motivaation ymmärrystä. Erilaisilla lyhyillä opintokokonaisuuksista koostuvilla koulutusalustoilla osaamista voi päivittää sujuvasti ajasta tai paikasta riippumatta.

Koulutuspolitiikan ratkaisut tulisi olla nopeampia, sillä sen vaikutukset näkyvät viiveellä. Työikäisen väestön koulutustason parantaminen kannattaa kohdistaa ensi sijassa nuoriin, koska koulutus vaikuttaa nopeimmin työllistymiseen.

Blogikirjoittajan kuva.

Heikki Hurrila
Kehittämisasiantuntija / Jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus
Etelä-Pohjanmaa ELY-Keskus

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkailta kysyttiin työvoimapalveluista

ELY-keskusten lakisääteisiin tehtäviin kuuluu työvoimapalvelujen hankkiminen ja koordinoiminen, sekä TE-toimistojen toiminnan ohjaaminen ja valvominen. Työvoimapalvelujen järjestämisessä ja suunnittelussa hyödynnetään palveluntuottajien ja asiantuntijoiden asiantuntemusta, sekä erilaista tilastotietoa, mutta myös palvelujen asiakkaiden kokemuksia. Palveluihin osallistuvat antavat palautetta erilaisten opiskelijapalautejärjestelmien kautta, mutta aika ajoin on tullut tarvetta kartoittaa työnhakijoiden tarpeita ja toiveita julkisia työvoima- ja yrityspalveluja koskien ilman, että palaute olisi juuri tiettyä koulutusta tai palvelua koskeva.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto toteuttivat kesällä 2022 asiakaskyselyn Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston asiakkaille. Kyselyyn tuli yli 400 vastausta, mitä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä tuloksena. Vastaajista suurin osa oli yli 30-vuotiaita ja useimmilla oli ammatillinen, opistoasteen tai korkeakoulututkinto. Vastaajista vain hieman alle puolet oli vastaushetkellä kokonaan työttömiä. Loput olivat työssä, koulutuksessa, palveluiden piirissä tai esimerkiksi sairaslomalla. Vastaukset kertovat työnhakijoiden toiveista ja kokemuksista työvoimapalvelujen suhteen. Tuloksia voidaan hyödyntää palvelujen suunnittelussa ja asiakkaiden palvelupolun kehittämisessä.

Kyselyn perusteella käytetyimpiä palveluja olivat valmennuspalvelut:

Asiakkaiden eniten toivomia palveluja olivat omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella (työmarkkinatori.fi), yksilöllinen tuki työnhakuun sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut. Huomattava osa asiakkaista ei toivonut mitään palvelua, vaan ainoastaan töihin pääsyä. Jotkut asiakkaat toivoivat apua eläkkeelle pääsyyn, ja osa asiakkaista kertoi toivovansa vain, että heidät jätetään rauhaan. Kyselyn vastaajien keskuudessa vähiten käytetty ja tunnettu palvelu oli koulutuskokeilu (työmarkkinatori.fi). Tämä voi johtua siitä, että koulutuskokeilu soveltuu parhaiten nuorille, jotka ovat yleensä työllisyyden kuntakokeilujen, eivätkä TE-toimiston asiakkaita. Kuitenkin koulutuskokeilun tunnetummaksi tekemiseen ja markkinointiin on tarvetta.

Kaavio kertoo millaisia palveluita työnhakijana toivottiin. Tulokset kuvattu tekstikentässä yllä.

Palveluiden mieluisinta toteutusmuotoa kysyttäessä olivat lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus kaikki suunnilleen yhtä suosittuja. Eniten asiakkaita kiinnostivat kestoltaan lyhyet, korkeintaan muutaman päivän mittaiset palvelut, mutta osa asiakkaista oli valmiita myös pidempikestoisiin koulutuksiin. Asiakkaista vain 30 % seurasi säännöllisesti työvoimapalvelujen tarjontaa. Perinteiset yhteydenottotavat eli nettisivut, puhelin ja sähköposti olivat mieluisimpia tapoja saada tietoja palveluista. Hyvin harva vastaaja kertoi seuraavansa TE-palveluja esimerkiksi sosiaalisesta mediasta. Toukokuun 2022 alusta lähtien käytössä ollut työvoimapalvelujen uusi asiointikanava Työmarkkinatori (työmarkkinatori.fi) sai vielä toistaiseksi melko vähän mainintoja, ja huomattavan moni kyselyn vastaaja kertoi siirtyvänsä työpaikkojen hakuun osoitteen mol.fi kautta, vaikka virallinen osoite on vaihtunut jo yli kymmenen vuotta sitten.

Kaaviokuva kertoo millainen on kyselyn mukaan mieluisin palvelun toteutusmuoto, lähitoteutus, hybriditoteutus ja etätoteutus olivat yhtä suosittuja.

Kyselyn mukaan asiakastyypit voi jaotella viiteen ryhmään

Asiakaskyselyn avointen vastausten perusteella erittelin viisi erityistä asiakastyyppiä, joiden toiveet työnhaun ja palveluiden suhteen eivät välttämättä vastaa oletusarvoista perustyönhakijaa, ja joiden osalta palveluita ja palvelupolkua voitaisiin kehittää edelleen.

1. Sovitellun päivärahan tyytyväiset nostajat

Kyselyn vastaajista 21 % teki vastaushetkellä osa-aikatyötä. Osa-aikatyön tekijöissä on paljon sellaisia, jotka ovat tyytyväisiä omaan työtilanteeseensa, varsinkin, jos voivat kohentaa omaa tilannettaan sovitellulla työttömyysetuudella. Tällöin he eivät hae aktiivisesti kokoaikatyötä, eivätkä välttämättä kaipaa mitään työllistymistä edistäviä palveluja. Työttömyysturvalaki (finlex.fi) kuitenkin edellyttää etuuden saajilta aktiivista työnhakua tai hakeutumista työllistämistä edistäviin palveluihin.

2. Työllistymisen vaikeaksi kokevat ikääntyvät

Kyselyn vastaajista yli puolet oli yli 50-vuotiaita, mikä heijastui kyselyssä annettuihin avoimiin vastauksiin. Moni vastaajista arveli, että työnantajilla voi olla ennakkoluuloja ikääntyneitä työnhakijoita kohtaan. Ikäsyrjintä on valitettavasti todellinen ilmiö, mutta osan asiakkaista kohdalla kyseessä voi olla myös pelko heidän olettamaansa ikäsyrjintää kohtaan. Monet asiakkaat toivoivat rohkaisua työnhaun ja työnhakuun liittyvän osaamisen markkinoinnin tueksi, mutta toisaalta myös valistuskampanjoita työnantajien suuntaan ennakkoluulojen hälventämiseksi.

3. Terveysongelmien kanssa painivat

Moni vastaaja kertoi toivovansa eläkkeelle pääsyä terveysongelmiensa vuoksi. Osa toivoi pääsevänsä työkyvyn arviointiin tai terveyspalveluihin selvittääkseen, minkälaiseen työhön vielä kykenevät. Työttömät eivät ole työterveyshuollon tai opiskelijaterveydenhuollon terveystarkastusten piirissä ja voivat usein jäädä säännöllisten terveystarkastusten ulkopuolelle. Vastuu työnhakijoiden terveydentilan arvioinnista jakaantuu kuntien (vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden) ja työvoimaviranomaisten kesken: terveydenhuoltolain 13 § (finlex.fi) mukaan hyvinvointialueiden tulisi järjestää työttömille terveystarkastuksia ja terveysneuvontaa, ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2:11 (finlex.fi) mukaan työvoimaviranomaisten tulisi tarvittaessa järjestää työnhakijoille työ- ja toimintakyvyn arviointeja.

4. Töiden välissä olevat

Osalla kyselyyn vastaajista oli jo tiedossa työllistyminen ja siksi he saattoivat kokea TE-toimiston kanssa asioinnin turhauttavaksi. Esimerkiksi koulunkäyntiavustajilla ja sijaisopettajilla on tavanomaista, että kesän ajaksi joudutaan ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi. Kausityöaloilla saattaa taas olla päinvastoin eli jos töitä on tarjolla vain kesä- tai talvikautena, voi työttömyysaika töiden välillä olla hyvinkin pitkä.

5. Passiiviset mutta töihin haluavat

Osa kyselyyn vastanneista antoi ymmärtää, että eivät itse aktiivisesti hae työtä, mutta toivovat kuitenkin kovasti töihin pääsyä. Moni toivoi, että työvoimaviranomaiset selkeästi osoittaisivat heille palkkatukityöpaikan tai muun työpaikan, jota hakea. Varttuneemmilla työttömillä saattaa olla muistikuviakin takavuosikymmenten työnvälitystoimistosta, joka lähetti työttömiä työllistämistöihin tiettyihin työpaikkoihin. Nykyinen lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä olettamuksesta, että työnhakija on se aktiivinen osapuoli, jolle voidaan myös asettaa työnhakua koskevia konkreettisia velvoitteita.

Kaaviokuva siitä, millaisena kyselyyn vastaajat näkevät työ- tai koulutustilanteensa vuoden kuluttua. Suurin osa on töissä, koulutuksessa tai yrittäjänä, 19 % työttömänä, 12 % eläkkeellä ja loput ei osaa sanoa.
Blogikirjoittajan Mikko Leppälän kasvokuva.

Mikko Leppälä
Kehittämisasiantuntija
Työllisyys ja osaaminen -yksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Liikenteen ja maankäytön yhteenkytkentä

Liike kuuluu erottamattomana osana kaikkeen elämään maapallolla. Ihmisten ja tavaroiden liikkumisessa käytetään termiä liikenne. Liikennejärjestelmä taas on käsite, joka sisältää myös ympäröivän kokonaisuuden ja kattaa liikenneväylät, liikennevälineet ja ohjausjärjestelmät. Laajalle kattokäsitteelle on tarve, sillä liikenteen yhtymäkohdat ympäröivään yhteiskuntaan ovat merkittävät. Liikennejärjestelmää ei kehitetäkään tyhjiöön eikä sillä ole itseisarvoa, vaan sen tulee aina palvella sitä käyttäviä ihmisiä ja sen varaan tukeutuvia toimintoja.

Rakennetun ympäristön suunnittelu

Liikennejärjestelmäsuunnittelu on lain liikennejärjestelmästä ja maanteistä 15 a § mukaisesti ”jatkuvaa ja vuorovaikutteista vaikutusten arviointiin sekä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöhön perustuvaa suunnittelua”. Suomessa liikennejärjestelmäsuunnitelmia laaditaan valtakunnallisesti (Liikenne12) ja maakunnallisesti. Rajatummalta maantieteelliseltä alueelta liikennejärjestelmätason vaikutuksia arvioidaan erilaisissa esiselvityksissä ja -suunnitelmissa, joita myös ELY-keskus tekee. Yksityiskohtaisempaa suunnittelua tehdään yleissuunnitelmassa ja siitä edelleen tie/rata- ja rakentamissuunnitelmissa, joiden tarve ja sisältö on laissa säädetty. Esiselvitysten tarve ja sisältö ei ole samalla tavoin lakisääteinen, mutta ihanteellisessa tilanteessa liikennejärjestelmätason vaikutuksia on selvitetty ennen tarkempien suunnitteluvaiheiden aloittamista.

Rakennusten ja toimintojen sijoittelusta käytetään käsitettä maankäyttö. Aikojen saatossa ihmisten rakentama ympäristö on kohdistunut otollisiksi katsotuille sijainneille. Pohjalaismaakunnissa esimerkiksi asutusta on kohdistunut nauhamaisesti jokivarsille. Tänä päivänä maankäyttöä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavoituksella ja valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla. Maankäyttö raamittaa ihmisten liikkumista, sillä liikkumisen tarve syntyy pitkälti maankäytössä osoitettujen toimintojen välillä, kuten asuinalueella sijaitsevasta kodista työpaikalle ja palveluihin.

Kokonaisuus huomioon

Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen takaa eri vaikutukset huomioivaan suunnitteluun perustuvan rakennetun ympäristön kehittämisen. Yksi haaste yhteensovittamisessa on toisinaan ristiriitaiset intressit, sillä käyttäjäryhmiä tarpeineen on erilaisia. Esimerkiksi pitkämatkaiselle liikenteelle tärkeät maantiet voivat houkutella varrelleen uutta maankäyttöä kaupallisille toiminnoille. Tämä on ymmärrettävää, koska runsasliikenteinen tie tarkoittaa samalla runsasta potentiaalia asiakasvirroissa. Liikennejärjestelmän toimivuudelle tällainen uusi maankäyttö voi kuitenkin synnyttää ongelmia, sillä olemassa olevat ratkaisut eivät välttämättä sovellu uuden maankäytön vaatimuksiin. Tällöin syntyy tarve liikenneyhteyksien, joko uusien tai olemassa olevien, kehittämiseen.

Liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksissa ELY-keskuksen liikennevastuualueen tehtävä on arvioida, että maantieliikenteen kokonaisuus toimii eri käyttäjäryhmille. Edellä kuvatussa esimerkissä tulee huomioida muun muassa pitkämatkaisen liikenteen sujuvuus, liittymien toimivuus ja liikenneturvallisuus. Vastuualue huomioi liikenteen lainsäädännön, asetukset ja ohjeistukset sekä Liikenne12:n tavoitteet ja arvioi suunniteltujen muutosten vaikutuksia näissä esitettyjen määräysten, periaatteiden ja suositusten valossa. Vastaavasti ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue arvioi muutoksia maankäytön ja ympäristöarvojen näkökulmista. ELY-keskuksen tehtävä on toimia ihmisten ja alueiden parhaaksi, ja eri näkökulmat huomioimalla saadaan muodostettua liikenteen ja maankäytön kokonaisnäkemys käsittelyssä olevasta asiasta. Liikennejärjestelmän ja maankäytön muutoksissa avoin vuoropuhelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettuna takaa parhaat edellytykset sille, että liikenteen ja maankäytön yhteensovitus onnistuu.

Mikko Vallbacka
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asiantuntijaviestinnällä on suuri rooli organisaatioiden viestinnässä

Lähes vuoden mittainen viestinnän suunnittelijan pestini Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on lähenemässä loppuaan ja on saanut minut pohtimaan, mitä kaikkea olenkaan oppinut viestinnästä tänä aikana. Uraansa aloittelevalle viestijälle ELY:n pesti on ollut elintärkeä kokemus ja suunnannäyttäjä. Se on ollut monipuolista ja opettavaista sekä ennen kaikkea ajatuksia herättävää.

Viestinnän suunnittelijan työ Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on saanut minut oivaltamaan uusia asioita ja ajattelemaan viestijän tehtävää aivan uudelta kannalta. Se on saanut minut myös huomaamaan, ei ainoastaan sen, miten tärkeää oma työni viestijänä on, mutta myös sen, miten tärkeää eri yksiköiden ja vastuualueiden asiantuntijoiden viestintä on. 

Asiantuntijaviestintä on asiantuntijan oman osaamisen esilletuomista viestinnän keinoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Laadukas asiantuntijaviestintä hyödyttää sekä asiantuntijaa itseään, että hänen edustamaansa työnantajaa. Kun asiantuntijaviestintä on johdonmukaista, vahvistaa se työntekijän asiantuntijabrändiä. Samalla se hyödyttää myös koko organisaatiota, sillä se kasvattaa työnantajamielikuvaa sekä työnantajaorganisaation tunnettuutta uusien asiakkaiden silmissä.

Peltomaisema. Taustalla näkyy järvi. Taivas on sininen ja siellä on valkoisia pilviä.
Maisemakuva kesäiseltä Jalasjärven kuvausreissulta.

Mistä viestijä viestii, jos asiantuntija ei viesti ensin?

Moni asiantuntijoista saattaa kokea viestinnän haastavaksi tai jopa turhaksi lisätyöksi. Syitä siihen on monia, myös ihan järkeviäkin, kuten se ettei tiedä mistä ja miten aloittaisi. Vaikka tehtäväsi ei velvoittaisi sinua tekemään viestintää, on viestinnällä kuitenkin suuri merkitys. Maailma ja me viestijät tarvitsemme asiantuntijoita, sillä me viestijätkään emme pysty kaikkeen yksin. Jos emme saisi asiantuntijoilta ensin informaatiota asioista, joista viestiä, ei meilläkään yksinkertaisesti olisi mitään viestittävää.

Otetaan esimerkkinä vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ja joukkoliikenne. Keväällä teimme yhdessä kivan kuvauskeikan ja nyt syksyllä olemme päässeet työstämään eräänlaista videosarjaa, johon videoita on syntynyt jo enemmän kuin yksi. Koko materiaalia itsessään on syntynyt paljon; on kuvia, videoita, tiedotteita, blogeja,… Ja kaikki joukkoliikenteen asiantuntijoiden aloitteesta! Tätä materiaalia on jo näkynyt ja tulee jatkossakin näkymaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen eri viestintäkanavilla.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on käytössä monia viestinnän kanavia, joissa myös meidän asiantuntijamme saavat halutessaan äänensä kuuluviin. Esimerkiksi tämän blogin tavoitteena on toimia kanavana, josta asiakkaat saavat ajantasaista ja asiakaslähtöistä tietoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella tapahtuvista asioista ja käynnissä olevista projekteista. Haluamme tuoda toimintamme monipuolisuuden näkyviin blogissa vaihtuvina teemoina eri asiantuntijoiden toimesta. Sitten taas esimerkiksi Instagramin puolella olemme tämän vuoden aikana tavanneet lukuisia työntekijälähettiläitä eli meidän asiantuntijoitamme esittelemässä työtehtäviään ja työpäiviensä kulkua. Lisäksi asiantuntijoitamme löytyy muun muassa Twitteristä ja LinkedInistä.

Nainen istuu bussissa ja katsoo ikkunasta ulos.
Keväisellä joukkoliikennekuvauskeikalla pääsin itse sekä kameran taakse että sen eteen.

Näillä onnistut!

Olen varma, että jokaisesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksenkin asiantuntijasta on myös hyväksi asiantuntijaviestinnän osaajaksi. Tässä muutama vinkki, joiden avulla voit lähteä rakentamaan omaa asiantuntijabrändiäsi ja siinä samalla toimia myös suurena apuna meille viestijöille.

  • Mieti, mitä sinä osaat parhaiten ja miten muut voisivat hyötyä siitä. Asiantuntijaviestintäsi koostuu pääasiassa omasta ydinosaamisestasi ja sen kytkeminen omaan persoonaan on edellytys onnistumiselle. Anna siis persoonasi näkyä.
  • Osallistu oman alasi keskusteluihin ja jaa tietämystäsi muille! Sosiaalinen media tarjoaa asiantuntijoille henkilökohtaisen joukkoviestimen, josta voi muodostua merkittävä vaikuttamiskanava. Osallistu keskusteluihin siis aktiivisesti ja rohkaise myös yleisöäsi keskustelemaan.
  • Löydä juuri sinulle sopiva viestinnän kanava. Sosiaalinen media tarjoaa monenlaisia kanavia julkaisuille. Etenkin LinkedInissä ja Twitterissä korostuu asiantuntijaviestintä. Mieti, oletko enemmän pohdiskeleva, pidempiä tarinoita kirjoittava viestijä vai pidätkö enemmän lyhyestä ja ytimekkäästä viestintätavasta. Jos tuuppaa itsensä heti jokaiseen kanavaan, ei luultavasti jaksa sitoutua siihen kovin kauan. Valitse itsellesi sopivin kanava kohdeyleisösi, tavoitteesi ja oman kiinnostuksesi perusteella.
  • Ole aktiivinen. Sosiaalisessa mediassa näkymiseen auttaa oma aktiivisuus.Tuota hyviä sisältöjä ja jaa myös muiden sisältöjä. Kommentoi ja osallistu keskusteluihin. Käytä ymmärrettävää ja konkreettista kieltä. Muista osallistua myös oman organisaatiosi viestintään aktiivisesti!

LÄHTEET

Skog, Ilse (2020). Asiantuntijana somessa – viesti ja vaikuta faktoilla. Metropolian Ammattikorkeakoulun blogi. Saatavilla: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/02/24/asiantuntijana-somessa-viesti-ja-vaikuta-faktoilla/

Kruut, Riina (2021). Luotettavalle asiantuntijaviestinnälle on kysyntää. Kollega.fi. Saatavilla: https://kollega.fi/2021/09/luotettavalle-asiantuntijaviestinnalle-on-kysyntaa/

Emilia Tuomikoski
Viestinnän suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus