Maatalouden investoinneilla haetaan kannattavuuden parantamista

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli mukana Länsi-Suomen viiden ELY-keskuksen alueella toteutetussa maatalouden investointitukien arviointitutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat viljelijät, jotka ovat saaneet investointitukea ajanjaksolla 2014 – 31.7.2019.

Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluetta, jossa viljelijöiden kehittämisaktiivisuus ja -halukkuus ovat hyvällä tasolla. Investointitukia on haettu innokkaasti viime vuosina ja hakijat ovat kilpailleet rahoituksen saannista. Julkisen rahan sijoittaminen näihin kohteisiin on vahva kannustin elinvoimaisen maatalouden kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaalla tutkimuksessa korostuivat kotieläintalouden rakentamisinvestoinnit, mihin avustusmuotoista tukea on myönnetty eniten. Tuotantorakennusinvestoinnit ovat mittaluokaltaan isoja. Investointien tärkeimpänä tavoitteena nähtiin tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Maidontuotantotiloilla korostuivat myös johtamiseen ja töiden organisointiin liittyvät tavoitteet. Investoivat tilat tavoittelevat työn tehokkuuden lisäämistä, työn fyysisen kuormittavuuden vähentämistä, parempaa tuotantovarmuutta ja tuotteiden laatua. Eläinten hyvinvoinnin parantuminen on yhä merkittävämpi osa investointitavoitteita.

Lukumääräisesti eniten oli salaojitusinvestointeja. Salaojitushankkeiden koko kuitenkin vaihtelee paljon ja avustusten määrät jäävät pienemmiksi. Salaojitus on yksi keinoista, jolla viljelijä voi tehostaa peltoviljelyä. Pellon salaojituksella on monia positiivisia hyötytekijöitä: lohkokuvio paranee, jolloin viljely helpottuu ja nopeutuu, pellon viljelyala kasvaa, maan hyvän rakenteen ylläpito helpottuu, maan rakenne paranee, päistehaitta pienenee, rikkakasvi- ja tuholaispaine alenee ja avo-ojien kunnossapitotarve poistuu.

Investointihankkeiden tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin tai melko hyvin. Parhaiten ovat toteutuneet ympäristökestävyyteen liittyvät tavoitteet pellon kasvukuntoon ja tilusrakenteeseen liittyvissä hankkeissa. Kannattavuuden parantamiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet hyvin noin kolmanneksella investoineista tiloista.

Merkittävällä osalla tuen saajista ei ollut suuria haasteita investoinnin toteuttamisessa. Yleisimmät haasteet liittyivät hallinnon vaatimuksiin (mm. rakennus- tai ympäristölupa) sekä työntekijöiden tai urakoitsijoiden puutteeseen, toimintaan tai näiden kustannuksiin. Investointitukihakemusten käsittelyn yhteydessä on valitettavan usein tilanne, että rakennus- ja/tai ympäristölupahakemus laitetaan vireille vasta tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. Lupahakemusten käsittelylle jäävä aika jää liian lyhyeksi, hakemuksia perutaan tai joudutaan hylkäämään lupien puuttuessa.

Tuotannon laajentajilla myös toteutuksen keston venyminen suunnitellusta, kustannusten merkittävä ylittyminen, oma jaksaminen ja ajankäyttö sekä oma osaaminen nousivat niin ikään haasteina esiin. Maatalouden kehittämistavoitteiden yleisimpinä esteinä koettiin heikko ja/tai vaihteleva kannattavuus, oman pääoman puute, lisäpellon saatavuus ja/tai hinta.

Noin joka viidennellä tilalla on tarkoitus toteuttaa laajennusinvestointeja – erityisesti laajentamisen valinneilla tiloilla ja maitotiloilla. Neljänneksellä tiloista on aikomus toteuttaa jotain toiminnan tehostamisinvestointeja. Runsas kolmannes tuen saajista ei joko tiennyt tai ilmoittanut investointiaikomuksistaan.

Tutkimus on tehty ennen Valion julkistamaa tuotantosopimuksiin perustuvaa maidon hinnoittelujärjestelmää, mikä tulee merkittävästi vaikuttamaan maidontuotannon laajentamisinvestointeihin ja sillä on heijastusvaikutuksia myös nautakarja-talousinvestointeihin.

Arvioinnin toteuttivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopistosta ja Augurix Oy. Arviointi perustui rekisteri- ja kyselyaineistoihin.

 

Ritva Rintapukka
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yrityspalvelukeskuksen päähenkilö on asiakas

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskus perustettiin puoli vuotta sitten yhteisestä tarpeestamme tiivistää TEM hallinnonalan yrityspalveluiden sekä koko Etelä-Pohjanmaan elinkeinotoimijoiden välistä yhteistyötä, jotta yritysasiakkaat entistä paremmin löytäisivät ja saisivat käyttöönsä monipuoliset palvelumme yrityskehittämisensä tueksi. Käytännössä tammikuussa muutimme ”saman katon alle” Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Valtaosa asiantuntijoista on siis ihan fyysisesti saman käytävän varrella, josta löytyy niin Keski-Suomen ELY-keskuksen yritysrahoittajia, maaseutuyksiköstä siirtyneitä yritysrahoittajia kuin TE-toimistosta muuttaneita yritysasiantuntijoita. Heidän lisäkseen Yrityspalvelukeskukseen kuuluvat Team Finland -koordinaattori, jatkuvan oppimisen koordinaattori, muutosturva-asiantuntija, EURES-asiantuntija, maakunnassa toimivat TE-toimiston yritysasiantuntijat, viestintäasiantuntija sekä Etelä-Pohjanmaalla osittain toimivia Business Finlandin asiantuntijoita. Upea kattaus asiantuntemusta ja palveluita siis eteläpohjalaisia yrityksiä varten.

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen asiantuntijat

Yrityspalvelukeskuksen tehtävänä on yhteensovittaa, koordinoida ja kehittää yrityspalvelukeskukseen koottuja työ- ja elinkeinohallinnon yrityspalveluita sekä toimeenpanna alueella Työ- ja elinkeinoministeriön yritysasiakkuusstrategiaa. Myös alkavan yrittäjän palveluiden koordinointi kuuluu yksikön tehtäviin. Lisäksi maaseuturahaston yritystukiin liittyvät kehittämis- ja toimeenpanotehtävät siirtyivät yrityspalvelukeskuksen tehtäväksi. Yrityspalvelukeskus myös koordinoi maakunnan julkista yrityspalveluverkostoa, tekee yritysasiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja palvelukokonaisuuksien suunnittelua. Myös Team Finland -toiminto kuuluu yrityspalvelukeskukseen.

Kesken uuden yksikön kehittämistyön tuli korona, joka tarkoitti yrityspalvelukeskukselle useita uusia tehtäviä. Tärkein tehtävämme on ollutkin siitä lähtien yritysten tukeminen kriisitilanteessa. Työkaluja saimme kevään ja kesän aikana mittavasti ja hoidimme ja hoidamme edelleenkin maaseutuyritysten väliaikainen tukea, ELY-keskuksen koronarahoitusta, yritysten kehittämispalveluita, ELY-keskusten puhelinpalvelua ja poikkeusrahoitus-sähköpostia, TE-toimiston muutosturvapalveluita sekä yritysten yleistä neuvontaa ja ohjausta.

Yrityspalvelukeskuksen strategiset tavoitteet listattuna: yritysrahoitusta saavien pk-yritysten kasvu, yritysten toiinnan kehittäminen aktivointitoimien avulla, yrityspalvelujen työnjao ja yhteistyön selkeyttäminen, alueen yritysverkkojen vahvistaminen sekä Team Finland -alueyhteistyön tiivistäminen. Yrityspalvelukeskuksen arvoja ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö.

Näiden uusien lisätehtävien lisäksi on normaalit palvelut pyörineet tauotta. Yritysrahoitushakemuksia on tullut lähes samalla painolla kuin muulloinkin, yritykset rekrytoivat ja kokevat työvoimapulaa, uusia yrityksiä perustetaan ja rekrytointikoulutuksia järjestetään. Kaikkeen tähän on tarvittu myös paljon viestintää ja yhteyksiä useiden eri tahojen kanssa. Yritysten neuvontaa ja palvelua tehdään, vaikkakin yrityskäynnit ovat olleet katkolla.

Ja näiden kaikkien ponnistusten keskellä meillä on upouusi yrityspalvelukeskus, jonka kehittäminen on kesken. Asiantuntijaorganisaation kehittämisessä tarvitaan paljon aikaa, yhteistä suunnittelua ja tekemistä. Yhtäkkiä olemme yhteisen työtilan sijaan 20 kotikonttorilla. Siitäkin huolimatta olemme pystyneet viemään kehittämistyötä eteenpäin, askel askeleelta. Olemme opetelleet Teamsissa pienryhmätyöskentelyä, Jamboardiin tiedon kokoamista, asiakassegmenttien määrittelyä, lisäksi Miro Dashboardissa olemme suunnitelleet eri asiakassegmenteille palvelupolkuja, löytäneet sieltä hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita keskusteluun. Kaikista hedelmällisintä onkin ollut yhteinen, eteenpäin vievä keskustelu.

Yrityspalveluiden kentällä emme ole tokikaan yksin. Kesällä on käynnistynyt yhteistyökeskustelut muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. Keskusteluissa nousee esiin ja korostuu samat asiat kussakin. Yrityspalvelukeskuksen perustaminen nähdään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena avauksena. Sen lisäksi yhteistyö yrityspalvelukeskuksen ja muiden elinkeinotoimijoiden kanssa koko Etelä-Pohjanmaan alueella nähdään tärkeänä kehittää ja tiivistää. Olemme yhteisellä asialla eteläpohjalaisten yritysten eteen.

Tekeminen ei suinkaan kesäksi lopu, vaikka koko porukan yhteinen kehittäminen jää elokuun alkuun saakka tauolle. Kesän aikana työstämme eteenpäin Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa verkkosivuamme, aikataulutamme yhteisiä tilaisuuksia elinkeinotoimijoiden kanssa ja otamme yritysasiakkaitamme mukaan kehittämistyöhön. Edelleen koronarahoitukset ja yritysten neuvonta ja tuki näinä aikoina on ykkösprioriteettimme. Kuinka voisimme parhaiten juuri sinun yritystäsi tukea tällä hetkellä? Millaista yhteistyötä voisimme tehdä, jotta eteläpohjalaiset yritykset hyötyisivät parhaiten palveluistamme?

 

Johanna Olsson
Yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus

Maisemanhoito – näkymän sommittelua vai managementtia?

Minulle tarjoutui loppuvuodesta 2019 mieleenpainuva mahdollisuus seurata väitöstilaisuutta, jossa väitöstutkimuksen kohteena oli kolme ensimmäistä luonnonsuojelulain nojalla perustettua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Aihe on henkilökohtainen, sillä olin yhden alueista perustamishankkeen projektipäällikkönä, ja maisemanhoitoalueen perustamisen jälkeen olen ollut intensiivisesti mukana alueen maisemanhoitoon tähtäävässä toiminnassa myös ELY-keskuksen edustajana. Oli kihelmöivää kuulla väitöstutkija Matti Riihimäen analyysi maisemanhoidon näkemyksistäni. Tässä blogissa jatkan tarinaa.

Ilmakuva peltomaisemasta, jota halkoo tie ja myös asutusta näkyy ja metsiä.

Riihimäki oli pannut merkille, että maisemanhoito-sana herättää Suomessa usein harmittavan kapean mielikuvan: laitetaan työhaalarit päälle ja lähdetään risusavottaan. Tutkijan mukaan mielikuvan laajentamista vaikeuttaa mm. tietyt puutteet sopivissa termeissä suomen kielessä. Ollapa ytimekäs suomen kielen vastine kokonaisvaltaista monimutkaisten prosessien hallintaa kuvaavalle englannin kielen sanalle management ja kernaasti myös sanalle landscape (vrt. view, scenery), niin olisi helpompi laajentaa käsitystä maisemanhoidosta näkymien hoitamisesta prosessien hallintaan.

Museo vai muutos?

Maisemanhoito ei ole varsinaisesti myöskään sommittelutehtävä tai museaalista toimintaa. Maisema on elävä systeemi ja prosessi, jota ei voi sijoittaa tarkoin kontrolloituihin olosuhteisiin ja säilyttää konservoiden, kuten arvokasta taulua. Elävää maatalousmaisemaa on lähes mahdotonta entisöidä, kuten vanhaa rakennusta yhden aikakauden tyyli-ihanteiden ja tekniikoiden mukaisesti, paitsi pienialaisessa ulkomuseossa. Ihmisen luoma kulttuurimaisema on väistämättä vuorovaikutuksessa sitä ylläpitävien elinkeinojen, ympäröivän yhteiskunnan ja luonnonprosessien kanssa. Maisemanhoito on siten muutoksen hallintaa ja jatkuvaa arvoyhteyksien pohtimista pikemmin kuin kehityksen pysäyttämistä tai valmiiksi suunnittelua. Maiseman ilmiasun takana on niin maaseudulla kuin urbaanissa ympäristössäkin monimuotoinen toimintojen verkosto.

Kuvassa on näkvissä rakennuksia ja niiden vieressä hulevesille varattua viheraluetta ja puistoa.

Kulttuurimaisema on niin laaja käsite, että siitä puhuttaessa tarvitaan täsmentävä etuliite: maaseudun kulttuurimaisema, urbaani kulttuurimaisema, liikenteen kulttuurimaisema jne. Maaseudun kulttuurimaiseman hoitopyrkimyksissä tulisi mielestäni pitää prioriteetit selvänä: maaseudun maisemaa ylläpitää parhaiten elävä maatalous, muu on hienosäätöä. Maisemanhoidon nimissä ei siten tulisi vaikeuttaa maatalouselinkeinojen harjoittamista tai kehittymistä. Sitä vastoin muu maankäyttö maiseman piirteiden säilyttämisen ja maatalouden toimintamahdollisuuksien säilyttämisen näkökulmasta voi tarvita tarkempaa ohjausta. Erityisesti taajamien läheisillä alueilla, joihin kohdistuu monenlaisia maankäytön odotuksia, tämä voi edellyttää valintojen tekemistä ja tarpeiden yhteensovittamista.

Viranomaisten maisemanhoidolliset tehtävät korostuvat alueilla, jotka on nimetty tavalla tai toisella arvokkaiksi. Jotta viranomainen voisi valvoa maiseman arvojen huomioimista esimerkiksi maankäyttö- ja infrahankkeissa, tulisi statusointivaiheessa tuottaa riittävän selkeät kuvaukset niistä arvoista ja piirteistä, joita halutaan vaalia. Siten tarjotaan eväitä järkevään muutoksen hallintaan, erilaisten tarpeiden yhteensovittamiseen ja ratkaisujen kestävään perusteluun.

Maisemakuva, jossa asutuksen ja kävelytien keskellä on pieni lampi. Näin voidaan viihtyisästi kaupungeissa johtaa hulevedet.

Hulevesistä urbaania maisemaa

Myös urbaani maisema on elävä ihmistoiminnan tulos ja kulutuksen kohde. Viime syksynä sain tutustua Oslossa innostaviin esimerkkeihin rakennetuista maisemista, joissa erilaiset yhdyskunnan tarpeet oli valjastettu palvelemaan toisiaan.  Urbaaneissa viher-, asuin- ja katuympäristöissä hulevesien käsittelyn ja johtamisen ratkaisut näyttäytyivät viihtyisinä viheralueiden ja julkisen tilan elementteinä sekä katutilojen yksityiskohtina. Hulevesien johtaminen maan alle putkiin on onneksi epämuodikasta, ja hienoista hulevesiratkaisuista kannattaa inspiroitua Suomessakin.

Kuvassa on hulevdet johdettu lampeen, jossa on betonireunus. Seinämässä on henkilöiden kuvia ja hiukset niissä on sammalta.

Maisema ja ilmastonmuutos

Maiseman, niin urbaanien toimintojen kuin maaseudun elinkeinojenkin, sopeutumista ilmastomuutokseen sekä roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä pohdittiin viime vuoden aikana kansainvälisessä AELCLIC-hankkeessa. Hankealueita oli 16 yhdeksässä maassa, joista yksi, Kauhajoen Hyypänjokilaakso, Etelä-Pohjanmaalla. Hankealueet toivat esille maiseman ilmastonmuutokseen mukautumisen haasteet eri puolilla Eurooppaa. Sään ääri-ilmiöt tuottavat uhkia paitsi ihmisille ja yhdyskunnille myös viherympäristölle ja maataloustuotannolle. Hyypässä monipuolisesti koottu yhteistyöryhmä pohti ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalousalueella, ja sijoittikin tarkastelun keskiöön alku- ja energian tuotannon, low-tec-jatkojalostuksen sekä maaseudun ja luonnon ekosysteemipalvelut. Isoissa kaupungeissa korostuivat hulevesien hallinta sekä kuumuuden ja kuivuuden tuottamat haasteet kaupunkivihreälle ja ihmisten asuinolosuhteille.

Puiston keskellä virtaa pieni joki tai puro, hohon on tehty ylikulkusilta betonista.

Maisemanhoito on siis todentotta managementtia: rakentamisen ohjausta, infrastruktuurin fiksua sovittamista elinympäristöön, luonnonprosessien hallintaa, arvoyhteyksien ylläpitämistä ja vahvistamista, elinkeinotoimintaa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.


Marketta Nummijärvi
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Nuori, sinä onnistut!

Näin me kaikki nuorisotakuun toimijat haluamme uskoa. Nuorisotakuun toimijoita on useita eri hallinnonaloilla ja keskeinen tavoite meillä kaikilla on, että jokainen alle 25-vuotias nuori ja alle 30-vuotias vastavalmistunut saa työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta.

Etelä-Pohjanmaalla on hyvä työllisyystilanne. Samaan aikaan meillä on myös valtakunnan korkein nuorisotyöttömyys. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on 16,5%. Vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria on työnhakijoina noin 1000 ja kokonaan työttömänä noin 500 henkilöä. Näiden nuorten TE-palveluihin tai omaehtoiseen opiskeluun ohjaaminen on haasteellista. Osa nuorista on myös kokonaan viranomaistoiminnan ulkopuolella.

Kuvassa on asetettu aurinkolasit polven päälle.

Kun kuuntelen nuorten kanssa työtä tekeviä ammattilaisia kunnissa, oppilaitoksissa, Kelalla tai TE-palveluissa niin käy ilmi, että nuorten työllistymisen haasteet ovat kirjavia. Isona haasteena ovat lisääntyneet mielenterveysongelmat. On myös nuoria, jotka eivät ole edes aloittaneet toisen asteen opintoja tai heitä, joilla on jäänyt yksi tai useampi koulutus kesken. Keskeyttämisen syitä on useita: väärä alavalinta, nuori ei jaksa keskittyä opintoihin ja koulu menee huonosti. Haastavassa elämäntilanteessa oleva nuori tarvitsee turvallista aikuista, joka rohkaisee ja kulkee rinnalla. Erityisesti TE-palvelujen, opintojen ja terveys- ja kuntoutuspalvelujen nivelvaiheet ovat niitä kohtia, joissa on hyvä olla nuoren tukena riittävän pitkään ja varmistaa, että nuori kiinnittyy palveluun tai opintoihin eikä ne keskeydy.

On paljon hyviä kokemuksia siitä, miten nuorten työllistymistä on pystytty tukemaan. Työpajojen työtehtäviä on opinnollistettu ja siellä on voinut suorittaa tutkinnon osia ja myös kokonaisia tutkintoja. Pienet onnistumiset motivoivat nuorta itseään eteenpäin. Työpaikoilla suoritettava oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto koulun penkillä istumiselle. Työttömän nuoren työllistämiseen tarjottava palkkatuki helpottaa myös yrityksiä taloudellisesti rekrytointitilanteissa. Myös kuntien palkkatukityössä on voitu suorittaa tutkinnon osia.

Talvinen laituri aurinkoisena päivänä.

Vastavalmistuneet nuoret työllistyvät Etelä-Pohjanmaalla todella hyvin. Nuorissa on meidän alueen tärkein työvoimapotentiaali. Nuoret hakeutuvat opiskelemaan ja muuttavat työn perässä usein isoille paikkakunnille, myös oman maakunnan ulkopuolelle. Janne Antikainen (MDI) kysyi osuvasti syksyllä OSMO-hankkeen päätösseminaarissa, että tuleeko nuorten pysyä alueella? Ei. Nuorten tulee hakea oppia ja kokemuksia muualta. Tärkeää on luoda kotiseudulle kipinätekijä, joka laittaa nuoret palaamaan takaisin!

Nuoret keskiössä myös 2020 tulostavoitteissa ELY-keskuksessa

Nuorten työllistymisen edistäminen on nostettu nyt ELY-keskuksen tulossopimuksen erityisteemaksi. Haasteeseen voidaan vastata ainoastaan kumppaneiden kanssa yhdessä tekemällä ja hyödyntämällä nuorten kohtaamisessa ja työllistymisen tukemisessa alueella jo olevia palveluja.

Mitä nuorisotakuun tavoitteet ja niissä onnistuminen sitten edellyttävät nuorelta itseltään? Ainakin oikeanlaista asennetta haasteista huolimatta. Tanssija, yritysvalmentaja ja kouluttaja Johannes Hatsolo Hattunen tiivistää oikeanlaisen tai hyvän asenteen seuraavaan neljään asiaan:

  1. Ilmesty paikalle
  2. Tee parhaasi
  3. Ole hyvä tyyppi
  4. Hymyile.

Kuvassa jäätelötuutissa on keltaisella pohjalla mustalla silmät ja hymyilevä suu.

Lisätietoja:

https://nuorisotakuu.fi/etusivu

https://nuorisotakuuetelapohjanmaa.wordpress.com/

https://toimistot.te-palvelut.fi/etela-pohjanmaa/ohjaamo


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Rakennetuilla turvataan kotimaisen ruoan saatavuutta

Tänä syksynä, 4. syyskuuta, vietettiin ensimmäisen kerran suomalaisen ruoan päivää. Aihe onkin syytä nostaa parrasvaloihin, sillä yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungistuneilla alueilla ja ostaa ruokansa suoraan kaupasta. Kosketus ruoan tuottamiseen on vähentynyt eikä monikaan osaa käyttää enää raaka-aineita ruoan valmistuksessa sellaisenaan, vaan he ostavat elintarviketeollisuuden eriasteisesti jalostamia raaka-aineita, puolivalmisteita ja eineksiä.Viljapeltomaisema.

Kuitenkin tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Suomi syö-tutkimukseen vastanneista 78% pitää tärkeänä syödä kotimaisia elintarvikkeita. Ihmiset haluavat tietää, kuka on tuottanut heidän ruokansa ja minne tuotanto on jäljitettävissä. Jotta kuluttajat saavat kaipaamaansa kotimaista ruokaa, on pidettävä huoli, että ruoan tuottajien, maanviljelijöiden, toimintaedellytykset pysyvät kunnossa.

Pienet porsaat juovat maitoa rinnakkain emänsä vieressä.

Tukien merkitys investointien rahoituksessa on keskeistä

ELY-keskusten myöntämillä rakennetuilla edistetään maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua tukemalla toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittämistä. Tukien merkitys investointien rahoituksessa on ollut keskeistä ja oletettavaa on, että ilman rakennetukia maataloustuotannon taso ei olisi nykytasolla. Tilatasolla investoinnit parantavat tilojen elinvoimaa sekä eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Alueellisesti vaikutukset näkyvät työpaikkojen lisääntymisenä ja kansantaloudellisesti koko elintarvikeketjun tuottavuuden kasvuna ja huoltovarmuuden turvaamisena. LUKEN vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan maatilojen investoinnit aiheuttivat alkutuotantoon 1,2 mrd euron ja elintarviketeollisuuteen 2,6 mrd euron arvonlisäyksen. Maatalouden investoinnit tuottavat siis lisäarvoa koko elintarvikeketjulle.

Lehmän vasikka katsoo suoraan kameraan lähietäisyydeltä.

Viime vuosi oli ennätysvuosi Etelä-Pohjanmaalla

Viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maatalouden investointi- ja aloitustukitukipäätöksiä ennätysmäärä. Rahoitusta myönnettiin n. 70 milj. euroa yhteensä 405 hankkeeseen. Euromääräisesti suurimman osan investointituista haukkasivat lypsykarjatalouden investoinnit ja kappalemääräisesti eniten myönnettiin rahoitusta salaojituksiin. Tänä vuonna hakemuksia on tullut lähes samaan tahtiin, mutta päätökset on tehty vasta kahden ensimmäisen hakukierroksen osalta, joten myönnetyt tukimäärät eivät ole vielä tiedossa. Tällä ohjelmakaudella rakennetukiin varatut rahat alkavat olla lopussa, joten todennäköisesti kaikkia hankkeita ei saada tänä eikä ensi vuonna enää rahoitettua.

Kanalassa kävelee satoja kanoja.Kulutustottumusten muutos on näkynyt myös rakennetukikäsittelijöiden pöydällä.  Tänä vuonna on Etelä-Pohjanmaalla tullut vireille 15 hanketta, jotka koskevat lihasiipikarjatuotannon laajentamista. Edellisvuosina hakemuksia on ollut keskimäärin 5 kappaletta vuodessa. Lihan kokonaiskulutus henkeä kohti on viime vuosien aikana pysynyt suunnilleen samana, 81 kg/hlö, mutta siipikarjan lihan osuus siitä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä suomalaiset syövät 25,6, kiloa siipikarjan lihaa henkeä kohti vuodessa. On selvää, että myös tuotannon on kasvettava, jotta saadaan riittävästi kotimaista lihaa.

 

Olisi toivottavaa, että myös tulevalla CAP-ohjelmakaudella pystyttäisiin turvaamaan ja mieluiten lisäämään suomalaista maataloustuotantoa. CAP-ohjelman sisältöä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tiedossa on, että kuluja leikataan nimenomaan kehittämistoimista. Jatkossa onkin tärkeää, että rakennetukivarat saadaan kohdennettua hankkeisiin, joiden vaikutukset ovat suurimmat niin taloudelle kuin ympäristön, eläinten ja tuottajien hyvinvoinnille.


Anja Norja
Asiantuntija, maatalouden rahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus