Asiantuntijaviestinnällä on suuri rooli organisaatioiden viestinnässä

Lähes vuoden mittainen viestinnän suunnittelijan pestini Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on lähenemässä loppuaan ja on saanut minut pohtimaan, mitä kaikkea olenkaan oppinut viestinnästä tänä aikana. Uraansa aloittelevalle viestijälle ELY:n pesti on ollut elintärkeä kokemus ja suunnannäyttäjä. Se on ollut monipuolista ja opettavaista sekä ennen kaikkea ajatuksia herättävää.

Viestinnän suunnittelijan työ Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on saanut minut oivaltamaan uusia asioita ja ajattelemaan viestijän tehtävää aivan uudelta kannalta. Se on saanut minut myös huomaamaan, ei ainoastaan sen, miten tärkeää oma työni viestijänä on, mutta myös sen, miten tärkeää eri yksiköiden ja vastuualueiden asiantuntijoiden viestintä on. 

Asiantuntijaviestintä on asiantuntijan oman osaamisen esilletuomista viestinnän keinoin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Laadukas asiantuntijaviestintä hyödyttää sekä asiantuntijaa itseään, että hänen edustamaansa työnantajaa. Kun asiantuntijaviestintä on johdonmukaista, vahvistaa se työntekijän asiantuntijabrändiä. Samalla se hyödyttää myös koko organisaatiota, sillä se kasvattaa työnantajamielikuvaa sekä työnantajaorganisaation tunnettuutta uusien asiakkaiden silmissä.

Peltomaisema. Taustalla näkyy järvi. Taivas on sininen ja siellä on valkoisia pilviä.
Maisemakuva kesäiseltä Jalasjärven kuvausreissulta.

Mistä viestijä viestii, jos asiantuntija ei viesti ensin?

Moni asiantuntijoista saattaa kokea viestinnän haastavaksi tai jopa turhaksi lisätyöksi. Syitä siihen on monia, myös ihan järkeviäkin, kuten se ettei tiedä mistä ja miten aloittaisi. Vaikka tehtäväsi ei velvoittaisi sinua tekemään viestintää, on viestinnällä kuitenkin suuri merkitys. Maailma ja me viestijät tarvitsemme asiantuntijoita, sillä me viestijätkään emme pysty kaikkeen yksin. Jos emme saisi asiantuntijoilta ensin informaatiota asioista, joista viestiä, ei meilläkään yksinkertaisesti olisi mitään viestittävää.

Otetaan esimerkkinä vaikkapa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen L-vastuualue ja joukkoliikenne. Keväällä teimme yhdessä kivan kuvauskeikan ja nyt syksyllä olemme päässeet työstämään eräänlaista videosarjaa, johon videoita on syntynyt jo enemmän kuin yksi. Koko materiaalia itsessään on syntynyt paljon; on kuvia, videoita, tiedotteita, blogeja,… Ja kaikki joukkoliikenteen asiantuntijoiden aloitteesta! Tätä materiaalia on jo näkynyt ja tulee jatkossakin näkymaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen eri viestintäkanavilla.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella on käytössä monia viestinnän kanavia, joissa myös meidän asiantuntijamme saavat halutessaan äänensä kuuluviin. Esimerkiksi tämän blogin tavoitteena on toimia kanavana, josta asiakkaat saavat ajantasaista ja asiakaslähtöistä tietoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella tapahtuvista asioista ja käynnissä olevista projekteista. Haluamme tuoda toimintamme monipuolisuuden näkyviin blogissa vaihtuvina teemoina eri asiantuntijoiden toimesta. Sitten taas esimerkiksi Instagramin puolella olemme tämän vuoden aikana tavanneet lukuisia työntekijälähettiläitä eli meidän asiantuntijoitamme esittelemässä työtehtäviään ja työpäiviensä kulkua. Lisäksi asiantuntijoitamme löytyy muun muassa Twitteristä ja LinkedInistä.

Nainen istuu bussissa ja katsoo ikkunasta ulos.
Keväisellä joukkoliikennekuvauskeikalla pääsin itse sekä kameran taakse että sen eteen.

Näillä onnistut!

Olen varma, että jokaisesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksenkin asiantuntijasta on myös hyväksi asiantuntijaviestinnän osaajaksi. Tässä muutama vinkki, joiden avulla voit lähteä rakentamaan omaa asiantuntijabrändiäsi ja siinä samalla toimia myös suurena apuna meille viestijöille.

  • Mieti, mitä sinä osaat parhaiten ja miten muut voisivat hyötyä siitä. Asiantuntijaviestintäsi koostuu pääasiassa omasta ydinosaamisestasi ja sen kytkeminen omaan persoonaan on edellytys onnistumiselle. Anna siis persoonasi näkyä.
  • Osallistu oman alasi keskusteluihin ja jaa tietämystäsi muille! Sosiaalinen media tarjoaa asiantuntijoille henkilökohtaisen joukkoviestimen, josta voi muodostua merkittävä vaikuttamiskanava. Osallistu keskusteluihin siis aktiivisesti ja rohkaise myös yleisöäsi keskustelemaan.
  • Löydä juuri sinulle sopiva viestinnän kanava. Sosiaalinen media tarjoaa monenlaisia kanavia julkaisuille. Etenkin LinkedInissä ja Twitterissä korostuu asiantuntijaviestintä. Mieti, oletko enemmän pohdiskeleva, pidempiä tarinoita kirjoittava viestijä vai pidätkö enemmän lyhyestä ja ytimekkäästä viestintätavasta. Jos tuuppaa itsensä heti jokaiseen kanavaan, ei luultavasti jaksa sitoutua siihen kovin kauan. Valitse itsellesi sopivin kanava kohdeyleisösi, tavoitteesi ja oman kiinnostuksesi perusteella.
  • Ole aktiivinen. Sosiaalisessa mediassa näkymiseen auttaa oma aktiivisuus.Tuota hyviä sisältöjä ja jaa myös muiden sisältöjä. Kommentoi ja osallistu keskusteluihin. Käytä ymmärrettävää ja konkreettista kieltä. Muista osallistua myös oman organisaatiosi viestintään aktiivisesti!

LÄHTEET

Skog, Ilse (2020). Asiantuntijana somessa – viesti ja vaikuta faktoilla. Metropolian Ammattikorkeakoulun blogi. Saatavilla: https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/02/24/asiantuntijana-somessa-viesti-ja-vaikuta-faktoilla/

Kruut, Riina (2021). Luotettavalle asiantuntijaviestinnälle on kysyntää. Kollega.fi. Saatavilla: https://kollega.fi/2021/09/luotettavalle-asiantuntijaviestinnalle-on-kysyntaa/

Emilia Tuomikoski
Viestinnän suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kättemme jäljet perinnebiotoopeissa

Perinnebiotooppi on laaja termi monimuotoiselle joukolle luontotyyppejä. Perinteisen karjatalouden ja niiton muovaamat niityt, haat ja metsälaitumet ovat ainutlaatuinen osa maaseutumme ja niiden lajirikkaus hakee vertaistaan. Siinä missä lukematon määrä lajistoa tarvitsee koskematonta luontoa, perinnebiotooppien lajiston selviytymisen kannalta ihmisen toiminta on erottamaton osa kokonaisuutta. Valtaosa perinnebiotoopeistamme on ajautunut ahdinkoon hoidon päätyttyä ja lajisto on uhanalaistunut hälyttävällä vauhdilla. Tähän valtaisaan haasteeseen pureutuu valtakunnallinen Helmi-elinympäristöohjelma.

Helmi-ohjelma on mahdollistanut perinnebiotooppien inventoinnin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella jo vuodesta 2018 lähtien. Inventoinneista saatuihin tietoihin pohjaten on siirrytty perinnebiotooppien kunnostussuunnitteluun ja -toimenpiteisiin. Kolmen maakunnan alueella, rannikolta sisämaahan, on tänä vuonna ollut työn alla huikeat yli 30 kunnostuskohdetta!

Peltomaisema, joka on rehevöittynyt ja kaipaa kunnostusta.
Ruotsalon haka ennen kunnostusta.

Kunnostussuunnittelu ja toteutus on yhteistyötä

Kunnostussuunnittelun aloittamiseen on erilaisia lähtökohtia. ELY-keskuksen perinnebiotooppiasiantuntija voi tehdä aloitteen maanomistajien suuntaan tai kiinnostus voi lähteä maanomistajalta itseltään. Kun yhteisymmärrys tavoitteista saavutetaan, muodostuu hyvä pohja suunnittelulle. Asiantuntija laatii suunnitelman käytännön toimien toteuttamiseksi ja hankkii materiaalit sekä urakoitsijat. Jokainen kohde on omanlaisensa ja suunnitteluprosessissa ilmi tulevat haasteet vaativat usein tapauskohtaista pohdintaa. Kaiken keskiössä on toimiva ja avoin vuoropuhelu kaikkien tahojen kesken, jolloin luonnonsuojelullinen näkemys, käytännön ratkaisut ja maanomistajien toiveet kohtaavat mahdollisimman hyvin.

Yleisimmät Helmi-tuella rahoitettavat kunnostustoimenpiteet perinnebiotoopeilla ovat raivaaminen ja aitaaminen. Raivaukset saattavat vaatia tekijältään totutusta poikkeavia menetelmiä ja uuden tiedon omaksumista. Tässä apuna on asiantuntijan työnohjaus. Aitalinjakin kulkee usein varsin poikkeavissa maastonmuodoissa. Kun alkupanostus on saatu kunnialla taputeltua, jatkon kannalta avainasemassa on hoitoon pitkäjänteisesti sitoutunut laidunnustaho. Kunnostetuille perinnebiotoopeille koittaa aivan erityinen juhlapäivä, kun laiduneläimet palaavat alueelle, usein vuosikymmenien tauon jälkeen.

Sama peltomaisema, josta on kaadettu ylimääräistä puustoa ja muutenkin saatu tilaa avarammaksi.
Ruotsalon haka kunnostuksen jälkeen.

Kunnostuksesta jatkuvaan hoitoon

Perinnebiotoopin jatkohoidon rahoitukseen on mahdollista hakea ympäristösopimusta, jota hallinnoi ELY-keskuksen maaseutuyksikkö. Perinnebiotooppiasiantuntija pyrkii varmistamaan, että hoitotaholla on jatkoa varten tarpeelliset tiedot, jolloin siirtymä jatkuvaan hoitoon on sujuva. Jatkossa neuvonnallista apua voidaan tarvita esimerkiksi laidunpaineen säätämiseen tai uhanalaisten lajien erityisvaatimuksiin. Seuranta ja yhteydenpito asiantuntijoihin kunnostuksen jälkeen auttavat entuudestaan kartuttamaan tietotaitoa prosessista kokonaisuudessaan. Siksi toivomme, että ELY-keskuksen asiantuntijaan voi aina helposti ja matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä.

Kaikkien osapuolten kannalta on tärkeää ymmärtää, että pitkään hoidotta olleilla perinnebiotoopeilla hoitotasapainon löytyminen vie aikaa ja sisältää myös kaikki inhimillisen elämän tuomat haasteet. Pitäisi olla riittävät raamit ajatella ensimmäistä kesää ja viittä vuotta pidemmälle, aina vuosikymmenien päähän. Oikotietä ei ole, sillä vain kärsivällinen ja pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta, kun on kyse luonnon monimuotoisuuden elpymisestä. Huolellinen kunnostustyö luo hyvän pohjan jatkolle.

Helmi-ohjelma jatkuu vuoteen 2030 saakka. Lisätietoja ohjelman toteutuksesta Etelä-Pohjanmaalla voi lukea täältä.

Joukko lampaita laiduntamassa vihreässä metsän laidalla sijaitsevassa peltomaisemassa.

Mira Lukkarila
Luonnonsuojeluasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Yrityksen kehittämisavustusten loppuvuoden hakuaikataulu ja erityistavoitteet

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä meneillään 4. hakujakso, joka päättyy 30.9.2022. Siinä on haettavissa erityistavoitteet:

  • 1.2. Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
  • 1.3. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
  • 2.3. Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

    Loppuvuoden kehittämisavustusten hakujaksot ovat hieman muuttuneet. Aiemmin ilmoitettiin, että loppuvuodelle olisi kaksi hakujaksoa 1.10. – 30.11.2022 ja 1.12.2022 – 31.1.2023, mutta nyt Keski-Suomen ELY-keskus on päättänyt avata loppuvuodeksi vain yhden hakujakson 3.10. – 31.12.2022.

    Viimeisellä hakujaksolla on haettavissa neljä erityistavoitetta:

    • 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
    • 1.3 Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
    • 2.1 Pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuus
    • 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen
    Kehittämisavustuksen erityistavoitteet kuvattuna laatikoissa.

    Mitä eritystavoitteet pitävät sisällään?

    1.2 Digitalisaation edistäminen yritystoiminnassa

    Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista sekä digitalisaatioon, datatalouteen, älykkäisiin ratkaisuihin että teknologisiin murroksiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kattavaa hyödyntämistä.

    1.3 Kasvu ja kilpailukyky

    Tavoitteena on pk-yritysten resurssiviisas kasvu koti- ja ulkomaanmarkkinoilla sekä toiminnan uudistuminen tukemalla niiden kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista, digitalisaatiota, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä kasvua, uudistumista ja tuottavuutta edistäviä investointeja.

    2.1 Energia- ja materiaalitehokkuus

    Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on edistää pk-yritysten energiatehokkuutta sekä siihen kytkeytyvää materiaalitehokkuutta kehittämällä muun muassa energiatehokkaita ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä edistäviä tuotteita, materiaaleja, palveluja ja tuotantomenetelmiä, prototyyppejä, pilotointia, demonstrointia, skaalaamista ja kaupallistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi edistetään kansainvälistymispotentiaalia omaavien liiketoimintakonseptien kehittämistä. 

    2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

    Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja pk-yritysten kilpailukykyä: edistää luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä, lisätä materiaalitehokkuutta, ehkäistä jätteiden syntymistä sekä vähentää päästöjä ja kuljetustarpeita. Tavoitteena on myös edistää pk-yritysten kansainvälistymispotentiaalia omaavien kiertotalousliiketoimintakonseptien kehittämistä ja kaupallistamista. 

    Mistä löydän lisätietoa?

    Lisätietoja hausta ja hakemisesta löytyy hakujakson avauduttua: https://eura2021.fi/hakuilmoitukset

    Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia.

    Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiaan ja rakennerahastot.fi-sivuston Länsi-Suomen osioon, josta löytyy myös hakuajat ja -ilmoitukset. Hankehakemukset jätetään EURA2021-järjestelmän kautta.

    Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä hankkeen suunnitteluvaiheessa.

    Juha Tentke
    Rahoitusasiantuntija
    Rahoitusyksikkö
    Keski-Suomen ELY-keskus

    EU:n ja ELY:n logo.

    Luonnonmukainen vesirakentaminen ja kaksitasouomat harjoittelijatyönä

    Tietoisuutta kaksitasouomista on tänä kesänä edistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella harjoittelijatyönä. Kaksitasouomat ovat yksi luonnonmukaisen peruskuivatuksen menetelmistä, ja harjoittelussa on keskitytty juuri maatalousalueiden luonnonmukaiseen vesienhallintaan.

    Luonnon monimuotoisuuden väheneminen maatalousalueilla, ravinnehuuhtoumat ja ilmastonmuutos lisääntyvine sateineen luovat tarvetta kehittää peltojen kuivatusmenetelmiä. Tehostunut maatalous vaatii myös tehokkaita, ympäristöystävällisiä ja kestäviä kuivatusmenetelmiä.

    Pelloilta huuhtoutuu veden mukana kiintoainesta ja ravinteita, jotka vesistöjen lisäksi aiheuttavat haittaa myös uomien vedenjohtokyvylle kiintoaineen kasautuessa. Perinteisten valtaojien tiheät huoltotoimenpiteet vievät viljelijän aikaa ja rahaa. On kustannustehokkaampaa laittaa kerralla uoma kuntoon, jolloin jatkuvat huoltotoimenpiteet ja raskaat kaivut vähenevät.

    Piirroskuva, jossa vasemmalla uoma, joka näyttää pieneltä joelta, ja oikealla uoma, joka on kaivetun ojan näköinen.
    Luonnonmukainen uoma ja perinteinen uoma. ©Ville Heimala

    Kaksitasouoma pähkinänkuoressa

    Kaksitasouomien avulla voidaan vähentää ravinnehuuhtoumaa vesistöihin sekä parantaa tulvahallintaa ja luonnon monimuotoisuutta. Kaksitasouoma on nimensä mukaisesti poikkileikkaukseltaan kahteen tasoon rakennettu uoma, joka koostuu alivesiuomasta ja tulvatasanteesta. Tulvatasanne voidaan kaivaa yhdelle tai molemmille puolille uomaa.

    Kaksi erilaista kaksitasouomaa piirroskuvina sekä perinteinen perattu uoma, jossa ei ole tulvatasannetta.
    Kaksitasouoman toteutusvaihtoehdot ja perinteinen perattu uoma. Muokattu lähteestä: (vesitalous.fi), lehti 6/2015: sivu 28.

    Alivesiuomassa on kohtuullinen veden korkeus ja virtaus ympäri vuoden, mikä tarjoaa elinympäristön virtavesieliöille, kuten ravuille ja vaelluskaloille. Kasvittuneella tulvatasanteella on tärkeä tehtävä kiintoaineksen ja ravinteiden kerääjänä. Tulvatilanteissa vesi pääsee hallitusti nousemaan tulvatasanteelle, jolloin myös veden virtaus hidastuu. Hidastuneen virtauksen ansiosta veden sisältämällä kiintoaineksella on aikaa laskeutua ja ajan myötä sedimentoitua tasanteelle. Ravinteita sedimentoituu siis kiintoaineksen mukana tasanteelle ja osa sitoutuu tulvatasanteen kasvillisuuteen, jota säännöllisesti niitetään. Kompostoimalla niitetty kasvillisuus saadaan ravinteet uudelleen kiertoon.

    Harjoittelu ELY-keskuksella

    Kolmen kuukauden harjoitteluun kuului ennen kaikkea itsensä perehdyttäminen asiantuntevaksi kaksitasouomista ja luonnonmukaisesta vesirakentamisesta. Paljon opin, mutta paljon jäi myös opittavaa. Kesän aikana järjestimme tietoisku kaksitasouomista -tilaisuuden, jonka tallenteet löytyvät vesi.fi -sivustolta. Tilaisuudessa Pasi Valkama (SYKE) kertoi kaksitasouomien perustamisesta ja hoidosta sekä viljelijäkokemuksesta kertoi Mats Willner (ELY). Lisäksi pääsin kirjoittamaan uutisjyvä-julkaisun, esitteen kaksitasouomista maatalousympäristössä ja kaivutyöohjeen.

    Harjoittelu on ollut erittäin opettavainen ja tietoa on kertynyt valtavasti. Viestintä ELY-keskuksen asiantuntijoiden välillä on sujuvaa ja tietoa jaetaan monipuolisesti. Parasta ELY-keskuksella on se, että harjoittelijat otetaan vastaan kollegoina – heti ensimmäisestä päivästä lähtien pääsi mukaan porukkaan, eikä kysymysten kanssa tarvinnut jäädä yksin!

    Rehevöitynyt vehreä pelto, jonka keskellä menee kaksitasouoma.
    Evijärven Mansikkapellon kaksitasouoma 15.6.2022 kuvattuna. Kesällä 2022 tulvatasanteelle istutettiin kaivun jälkeen kasvillisuuspaakkuja viereiseltä pellolta ja välit kylvettiin heinän siemenillä.

    Mikäli kiinnostuksesi heräsi ja haluat oppia lisää luonnonmukaisesta vesirakentamisesta ja kaksitasouomista, tutustu aiempien linkkien lisäksi Suomen ympäristökeskuksen Valumavesi -hankkeeseen, jonne on koottu muun muassa ohjeistuksia kaksitasouoman rakentamiseen ja mitoitukseen liittyen.

    Minna Raudaskoski
    Harjoittelija
    Vesistöyksikkö
    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

    Freshabit LIFE IP – Pohjanmaan joet -hankkeen hienot tulokset monien uhanalaisten lajien ja vesiluonnon hyväksi

    Valtakunnallinen Freshabit LIFE IP -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja tulee päätökseen tänä syksynä. Yksi hankkeen kahdeksasta osahankkeesta oli Freshabit LIFE IP – Pohjanmaan joet, johon kuuluvat Ähtävänjoki, Lapväärtin-Isojoki ja Karvianjoki. Pohjanmaan joet -hanketta (katso kaikki toimijat alueella linkistä) toteutettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoimana ja monen tahon yhteistyönä. Sen puitteissa tehtiin paljon erilaisia toimenpiteitä jokien, järvien ja pienvesien hyväksi.

    Isojoen purokunnostukset ja vaellusesteiden poisto – meritaimen nousee Isojoen latvaosiin lähes 100 vuoden jälkeen

    Lapväärtin-Isojoella kunnostettiin virtavesiä muun muassa luomalla lisääntymisalueita meritaimenelle sekä poistettiin vaellusesteitä joista ja puroista. Lapväärtin-Isojoki on eteläisen Suomen merkittävin meritaimenjoki. Joen meritaimen on alkuperäistä kantaa ja luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Isojoki, kuten moni muukin joki, on aikoinaan muokattu patoamalla ja perkaamalla. Vaellusesteiden poiston lisäksi meritaimen tarvitsee sopivia kutupaikkoja, joita ei peratussa uomassa ole ilman kunnostustoimenpiteitä. Taimen on tärkeä sateenvarjolaji, jonka suojelusta hyötyy moni muukin laji ja lisääntyäkseen sen täytyy päästä vaeltamaan makeaan virtaveteen.

    Yksi Pohjanmaan jokien laajimmista ja merkittävimmistä toimenpiteistä oli Villamon patoalueen kunnostus ja padon poisto, joka tehtiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja maanomistajien kanssa. Villamon pato oli Isojoen pääuoman viimeinen täydellinen nousueste ja sen poistaminen merkitsi lähes 80 kilometrin matkan avautumista muun muassa meritaimenelle. Kunnostus valmistui vuonna 2018 ja vuosien 2019–2020 aikana toteutettiin Lapväärtin-Isojoen taimenseurannat ja -tutkimukset. Yksi seurantakeinoista oli radiotelemetriaseuranta, joka tuotti runsaasti tietoa meritaimenien vaelluksesta ja levittäytymisestä Lapväärtin-Isojoen eri osiin. Merkittävä havainto oli meritaimenen nousu kutemaan Isojoen kirkonkylän alueelle, ohi kunnostetun Villamon patoalueen.

    Kolme kuvaa Villamon patoalueesta. Kuvaa padon kolmea eri vaihetta.
    Villamon patoalue. A) Ennen kunnostuksia (v. 2016), b) vaelluseste poistettu (v. 2017), c) patoalueen kunnostus valmis (v. 2018). (Kuvat: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

    Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on toteuttanut useita purokunnostuksia talkootyönä Freshabit-hankkeen puitteissa Isojoella ja Karvianjoella. Yksi kokeiltu kunnostusmenetelmä oli runsas luonnonpuun lisääminen purouomaan, joka toteutettiin maanomistajien kanssa vuonna 2016. Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat tehneet purokunnostusten seurantaa useassa kohteessa ja alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Puukunnostus parantaa perattujen ja voimakkaasti hiekottuneiden metsäpurojen pidätyskykyä ja puroekosysteemiä.

    Raakkujen eli jokihelmisimpukoiden kannan elvyttäminen

    Ähtävänjoella toimenpiteet keskittyivät ikääntyneen ja radikaalisti vähentyneen jokihelmisimpukka- eli raakkukannan elvyttämiseen. Raakku kuten meritaimenkin on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Se on virtavesiemme tärkeä avainlaji ja raakun esiintyminen kertoo myös vesien hyvästä tilasta. Huonokuntoisia raakkuja siirrettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana kuntoutumaan Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Syksyllä 2018 parempien olosuhteiden ja hyvän ravinnon ansiosta raakut alkoivat tuottaa toukkia, jotka kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla. Kesällä 2019 ne aloittivat elämänsä pieninä simpukoina. Lisääntyminen on onnistunut useana vuonna peräkkäin ja pieniä raakun poikasia on syntynyt paljon. Esimerkiksi kesäkuussa 2021 siirrettiin Konnevedeltä Ähtävänjoelle noin 1200 vuonna 2019 syntynyttä raakkua. Pikkuraakkuja on siirretty tutkimusasemalta kasvatuslevyissä ja soralaatikoissa jatkokasvatuskokeisiin kotijokeensa.

    Seuranta on antanut hyviä tuloksia, pikkuraakut ovat kasvaneet hyvin ja kuolleisuus on ollut alhaista. Kun raakut ovat kasvaneet herkimpien elinvuosiensa yli, noin 2–5 vuoden ikäisiksi, ne voidaan vapauttaa kasvamaan niitä varten kunnostetuille kohteille. Kasvatuskokeet ovat antaneet myös tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa Lapväärtin-Isojoella käynnistyneessä Life-Revives -hankkeessa. Alla kuvia raakunpoikasista kasvamassa soralaatikoissa ja kasvatuslevyissä. (Kuvat: Kari Saari ja Eero Mäenpää)

    Lintuvesien tilan parantaminen

    Myös taantuneet lintuvesikohteet ovat olleet hankkeen kunnostuslistalla. Pohjanmaan jokien alueella näitä kohteita ovat Evijärven Jokisuunlahti ja Blomträsket Kristiinankaupungissa. Molemmat kohteet ovat suojeltuja linnustonsa vuoksi ja kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Lintujärvien rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat merkittävä tekijä lintukantojen romahtamiseen viimeisen 50 vuoden aikana. Avovesialueiden niitto ja ruoppaus sekä suojaisia pesäpaikkoja tarjoavien keinosaarten ja luotojen rakentaminen ovat lintuvesikunnostuksen tärkeimpiä toimia. Muun muassa näillä toimilla voidaan auttaa monia uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja, kuten heinätaveja, punasotkia ja monia kahlaajalajeja. Toimenpiteitä jatketaan HELMI-ohjelmassa vuoteen 2030 saakka. Lintuvesistä ja niiden kunnostuksesta voit lukea lisää Lintuvedet – umpeenkasvun uhan alta kukoistaviksi lintuparatiiseiksi blogista.

    Valuma-alue ratkaisevassa osassa

    Metsähallituksen luontopalvelut ennallistivat metsäojitettuja soita Isojoen ja Karvianjoen latvoilla yhteensä 180 hehtaarin alueella sekä Haapakeitaan suojelualueen keskellä sijaitsevan Haapajärven vedenpintaa nostamalla. Näillä toimilla pystytään palauttamaan alueiden monimuotoisuutta ja pidättämään valumavesiä. Suomen metsäkeskus on suunnitellut Isojoen latvaosien alueelle vesiensuojelu toimenpiteitä, joilla vähennetään metsätalouden aiheuttamaa kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Toimenpiteet toteutetaan Kemera-tuella.

    Laskeutusallas Isojoen Riitaluomalla. (Kuva: Erika Saarenpää)

    Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen tärkeää

    Nuoremmalle sukupolvelle monet ennen tavalliset ja elinvoimaiset lajit ovat saattaneet jäädä vieraiksi, kun lajien kannat ovat vuosikymmenien saatossa taantuneet tai niiden pääsy luontaisille elinalueilleen on estetty. Lajien säilymisen ja vesiluonnon tilan turvaamiseksi tarvitaan työtä jatkossakin ja tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Mukaan olisi hyvä saada myös lisää uusia toimijoita, sillä vain yhteistyöllä voimme saavuttaa nämä päämäärät. Freshabit-hankkeen yksi tärkeimpiä tavoitetta on ollut tietoisuuden, verkostojen ja yhteistyön lisääminen, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia monimuotoisesta vesiluonnosta. 

    Sirpa Jokipii
    Vesistökunnostusryhmän viestinnän harjoittelija
    Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus