Lupaneuvonta alkoi – valmiina ollaan! Vai ollaanko?

Uusiutuvan energian lupaneuvonta ja yhteyspisteviranomainen aloitti toimintansa kesäkuun viimeisenä päivänä. Laki, jossa tästä uudesta viranomaistoiminnasta säädetään, vahvistettiin joulukuussa 2020. Tästä alkoi kiivas valmistelutyö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa.

Valmistelut käyntiin tiimin kasaamisella

Itse hyppäsin mukaan toiminnan käynnistämiseen huhtikuun alussa. Valmistelut olivat alkaneet jo viime vuoden lopulla taitavan projektipäällikön Mauri Keräsen hyppysissä. Hän oli koonnut työryhmiä sekä ollut mukana aikaisemmin perustetuissa ryhmissä. Euroopan unionin Uusiutuvan energian direktiivi II mukaan nimettyjä, RED II- alkuisia ryhmiä oli lukuisia: ydinryhmä, ohjausryhmä, viranomaistyöryhmä, palvelumuotoiluryhmä, Luvat ja valvonta -työryhmä, TEM-työryhmä, asiakas- ja sidosryhmäfoorumi. Tullessani mukaan, eri asiantuntijat olivat työssään jo hyvässä vauhdissa. Itse pääsin keskittymään käytännön toimien suunnitteluun ja toimeenpanoon. Tehokasta työaikaa oli kolme kuukautta.

Ensimmäiseksi täytyi huolehtia tulevan tiimimme täydentämisestä, joten vakituisen ja määräaikaisen työkaverin etsiminen aloitettiin nopeasti. En osannut edes arvata miten monivaiheinen prosessi voi olla, kun kysymyksessä on täysin uusi tehtävä. Noin kahden kuukauden kuluttua erittäin hyvien hakijoiden joukosta tehtäviin valikoitui kaksi henkilöä. He liittyvät tiimiin kesän kuluessa.

Pilvinen merimaisema, jonka horisontissa on tuulimyllyjä. Etualalla näkyy rantakiviä ja heinikkoa.
Uusiutuvan energian tuotanto voi olla sähkön, lämmön, jäähdytyksen, biokaasun, biopolttoaineen tai bionesteen tuotantoa. Uusiutuvan energian lähteitä ovat muun muassa aurinkoenergia, vesivoima, tuulivoima, puuenergia, peltoenergia, biovoima ja lämpöpumput. Kuvassa Tahkoluodon merituulipuisto.

Viestintä on valmistelutyössä avainasemassa

Toiminnalle tarvittiin lyhyempi nimi, joka selkeästi kertoisi mistä on kyse. ”RED II” tuo suurelle yleisölle mieleen ensimmäisenä amerikkalaisilla tähdillä höystetyn toimintaelokuvan. Tarvitsimme jotain kuvaavampaa. Erilaisia vaihtoehtoja mietittiin ja maisteltiin. Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta näytettiin vihreää valoa Uusiutuvan energian lupaneuvonta -ehdotukselle.

Kun nimi oli selvillä, voitiin edetä verkkosivujen valmistelussa. Melko pian oli selvillä, että verkkosivut tulevat sijoittumaan joko ELY-keskusten yhteisille sivuille tai ymparisto.fi -sivuille. Aika ei yksinkertaisesti riittäisi täysin uusien sivujen rakentamiseen. Asiakokonaisuuden ollessa hyvin laaja, todettiin yhdessä useamman verkkosivuasiantuntijan kanssa, että uusiutuvan energian lupaneuvonnan kokonaisuus sopii parhaiten ymparisto.fi -sivuille. Sieltä löytyvät jo valmiiksi Tuulivoimaneuvonnan sivut.

Valmistelun keskellä on tehty ja valmisteltu aiheeseen liittyvää viestintää. Erittäin laajasta asiakokonaisuudesta viestiminen on selkeästi suuri haaste. Viranomaisia on tavoitettu verkkoseminaarien kautta. Asiakkaita pyrimme tavoittamaan kattavammin kesälomakauden jälkeen. Viestinnän ja kääntämisen rautaiset ammattilaiset talossamme ovat paiskineet töitä tiukalla tahdilla ja lyhyellä varoitusajalla. Samalla he ovat opettaneet meitä virkamiehiä viestimään selkeämmin, mutta tässä on vielä parannettavaa.

Tiimityön avulla kohti onnistuneita neuvontapalveluita

Sähköisen yhteyspisteen valmistelu ja viimeistely on tapahtunut Työ- ja elinkeinoministeriön johtamana konsulttityönä. Kehittämistyöhön ovat antaneet oman panoksensa myös viranomaiset ja asiantuntijat sekä me yhteyspisteviranomaisen toimintaa valmistelevat tahot. Pääsemme testaamaan käytännössä ”yhden luukun” palvelua ja sen toimivuutta.

Puhelinpalveluratkaisua pohtiessa jouduin kilauttamaan kaverille eli ottamaan yhteyttä Ympäristöasioiden asiakaspalveluun. Heidän kokemuksistaan on saatu arvokasta tietoa, jota he meille avokätisesti jakoivat. Tulemme jatkossa tekemään tiivistä yhteistyötä Y-aspan kanssa, käyttäen asiakaspalvelussa yhteistä puhelujärjestelmää.

Hoitaessani ”juoksevia asioita”, projektipäällikkö puursi käsikirjan parissa. Hänen johdollaan uuttera asiantuntijajoukko oli työskennellyt jo pidempään. Heidän tehtävänään oli koota ymmärrettävään muotoon paljon vaikeasti selitettäviä lupa-asioita. Käsikirjaa selkeytettiin ja kielikapuloita poistettiin. Tämä ei ollut helppoa, koska kyseessä on lakitekstiin pohjautuva opas. Asiantuntijoiden joukko on laatinut kattavan käsikirjan uusiutuvan energian tuotantoon tarvittavien lupien saloista. Käsikirjan löydät lupaneuvonnan verkkosivuilta (ymparisto.fi) molemmilla kotimaisilla kielillä. Voit ladata käsikirjan laitteellesi pdf-tiedostona myös alla olevasta linkistä.

Lataa käsikirja (pdf)

Tässä vaiheessa voi todeta, että RED II on ollut organisaatiossamme eräänlainen toimintapätkä. Näihin kolmeen kuukauteen on mahtunut lukemattomia palavereja ja kokouksia, paljon epävarmuutta, onnistumisen iloa ja tekemisen meininkiä. On ollut upeaa huomata, miten osaavia työntekijöitä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on, ja miten pelottomasti he ovat heittäytyneet tuntemattomaan. Naapuri ELY-keskukset ovat olleet suureksi avuksi uuden viranomaistoiminnan käynnistämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa on myös tehty tiivistä yhteistyötä. Kiitokset kaikille!

Moni asia on vielä kesken ja käytäntöjen kehittämiseen tarvitaan kokemuksia, joten emme aio hidastaa vauhtia. Olemme valmiita toimintaan ja kesälomakaudesta huolimatta hoidamme neuvontavelvoitettamme. Odotamme yhteydenottoasi!

Mari Hakola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelmaan tulossa siirtymäkausi

Kuluva ohjelmakausi 2014-2020 on kolmas EU:n rahoituskausi, jonka toimeenpanossa olen työurani aikana ollut mukana. Neljännen rahoituskauden vaihdos on ihan tuota pikaa edessä. Rahoituskausien taitoskohdissa on ollut selkeät suunnitelmat, kuinka vaihdos sujuisi sujuvasti. Aina suunnitelmat eivät ole toteutuneet niin kuin piti ja se on näkynyt maaseudun kehittämistyössä rahoituskatkoksina.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskauden 2022-2027 (CAP 27) valmistelu on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Tuntuu, että erityisesti tällä kertaa valmistelua ovat hidastaneet isot ja osittain ennakoimattomatkin asiat: EU:n toimielinten kokoonpanojen viimevuotiset muutokset, Brexit-keskustelu ja nyt viimeisimpänä pandemia ja siihen liittyvät elvyttämissuunnitelmat. Muun muassa näiden vuoksi monivuotista rahoituskehysratkaisua ei ole vielä saatu aikaiseksi ja toimeenpanoasetusten käsittely on kesken. Kansallisella tasolla valmistelu kuitenkin etenee ja toimia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmistelun suhteen on myös tehty.

Pellolla aittan edessä on puinen vanha työkone, jota hevonen on aikanaan vetänyt perässään.

Työkoneet ovat muuttuneet vuosien varrella: hevosvetoinen äes.

Siirtymäkausi tulisi koskemaan myös hanke- ja yritystukia

Monen asian ollessa vielä auki, nykyiseen CAP-uudistukseen on tulossa siirtymäkausi. Tämän hetken virallisen tiedon mukaan komissiossa valmistaudutaan yhden vuoden siirtymäkauteen, mutta poikkeustilanne huomioiden kahden vuoden siirtymäkausi näyttää todennäköisemmältä.

Näköpiirissä on, että ensimmäistä kertaa siirtymäkauden menettelyt koskettaisivat myös hanke- ja yritystukia. Asiakkaan näkökulmasta siirtymäkausi ei toisi suuria muutoksia. Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien haku ja päätöksenteko jatkuisi kuluvan kauden menettelyillä, mutta rahoitus tulisi uuden kauden varoista. Maaseudun kehittämistyötä pystyttäisiin ylläpitämään ilman rahoituskatkoksia jo tutuksi tullein toimin.

Kuluvan kauden rahoitusta vielä jäljellä

Hanke- ja yritystukiin on vielä jäljellä kehittämisrahoitusta. Seuraava kehittämishankkeiden valintajakso päättyy syyskuun lopussa. Syksyn hakuun toivotaan aikaisempaan tapaan konkreettisia elinkeinotoimintaa hyödyttäviä usean toimijan yhteistyöhankkeita.

Seuraavat yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja syyskuun lopussa. Ensi vuoden valintajaksojen aikataulut tarkentuvat syksyllä ja niistä tiedotetaan silloin mm. Uutisjyvät- uutiskirjeessämme (www.ely-keskus.fi).

On tärkeää, että maakuntamme kehittämisinto ja -halu säilyvät myös poikkeusoloissa ja sen jälkeen. Yhteistä tulevaisuutta tehdään tänään ja huomenna!

Kehittämisterveisin

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Rajat ylittävää yhteistyötä ilmastonmuutoksessa

Törmäsin äskettäin uutiseen maankohoamisesta Merenkurkun alueella. Uutisen mukaan voi käydä niin, että jäätiköiden sulaessa ja merenpinnan noustessa, maayhteys Ruotsiin jääkin syntymättä. Olisiko se hyvä vai huono uutinen? Yhteys Ruotsiin meillä joka tapauksessa toimii hyvin jo nyt, se on todettu lukuisten videopuheluiden kautta viime aikoina.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen saavat parhaillaan paljon huomiota. Sekä kansallisesti että EU:n tasolla pohditaan, kuinka koronakriisistä selvitään ja kuinka taloudellista elvytystä voidaan toteuttaa ”vihreästi”. Arvioiden mukaan koronavirus voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ennätysmäisesti tänä vuonna, mutta tarkoitus ei ole unohtaa ilmastotavoitteita kriisin jälkeen. Esimerkiksi Suomen hallitus aikoo suunnitella talouden elvytystoimia niin, että ne tukevat vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.

Peltomaisema, jossa pelto on käännetty syksyllä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä, EU:n Interreg BotniaAtlantica -ohjelmaan kuuluva KLIVA-hanke on mukana tukemassa ilmastotyötä ja paikallisia maaseutuelinkeinoja pitkällä tähtäimellä. Emme toteuta konkreettisia toimenpiteitä, vaan kokoamme tietoa ja osaamista tulevaisuuden päätöksenteoksen tueksi ja pyrimme lisäämään yhteisymmärrystä paikallisten toimijoiden keskuudessa.

KLIVA-hanke käynnistyi puolisen vuotta sitten. Hankkeen voi tiivistää seuraaviin sanoihin:

  • ilmastonmuutos
  • kestävä tuotanto
  • vesien hyvä tila
  • ekosysteemipalvelut.

On arvioitu, että ilmastonmuutoksen myötä ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, lisääntyvät myös Merenkurkun seudulla. KLIVA-hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia Pohjanmaan Laihianjoen ja Västerbottenin Hertsångerälvenin mallialueilla. Kuivuuden ja tulvien lisääntyessä maa- ja metsätaloudessa tarvitaan valmiuksia sopeutua, jotta mahdollisuudet kestävään tuotantoon säilyvät.

Tulvat ja kuivuus eivät vaikuta vain veden määrään, vaan myös veden laatuun. Riskinä on lisääntyvä ravinnekuorma ja happamuus. Erityispiirteenä Pohjanlahden rannikoilla ovat ns. happamat sulfaattimaat. Nämä maat, joutuessaan hapen kanssa tekemisiin, happamoittavat valumavesiä ja lisäävät metallihuuhtoumaa. Kuivuuden tai voimakkaiden ojitusten seurauksena pohjaveden pinta laskee, jolloin uudet maat voivat altistua happamuudelle.

Metsä, joka on tulvaveden vallassa.KLIVA-hanke on suunnattu maa- ja metsätalouden toimijoille sekä muille alueen ihmisille. Kohderyhmään kuuluvat myös viranomaiset ja asiantuntijat, jotka tarvitsevat tietoa neuvonnan ja päätöksenteon tueksi.
Hanketta sitovana teemana ja keskustelun avaajana sidosryhmien kanssa toimii alueen ekosysteemipalvelut eli luonnon meille tarjoamat hyödyt. Ekosysteemipalveluita kartoitetaan ja niiden tulevaisuutta selvitetään  hankkeessa.

 

 

Hankkeen tavoitteina on lisätä 1) paikallisten olojen tuntemista ja 2) vuorovaikutusta hankkeen sidosryhmien kesken. Tuntemalla paikalliset olot osaamme jatkossa valita oikean toimenpiteen oikeaan paikkaan. Hankkeen käytännön toteutus pitää sisällään hydrologian ja vedenlaadun valuma-aluemallinnusta eri ilmastoskenaarioilla. Vuorovaikutuksen pohjalta hankkeessa kehitetään kommunikaatiomalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa.

Hanke toteutetaan Suomen ja Ruotsin välisenä yhteistyönä. ELY-keskuksen kumppaneina Suomesta ovat SYKE, GTK, Metsäkeskus ja Åbo Akademi, ja Ruotsista Länsstyrelsen Västerbotten, Skogsstyrelsen, SGU ja Linnéuniversitetet. Yhteistyö maiden välillä ei ole vain verkostoitumista, jota olemme toteuttaneet jo aiempien hankkeiden kautta. Yhteistyö ei ole myöskään vain reissuja rajan toiselle puolelle katsomaan, kuinka asiat siellä tehdään. Haluamme ennen kaikkea oppia yhdessä. Meillä on yhteisiä haasteita, joihin haluamme löytää yhteisiä ratkaisuja.

Lisää hankkeesta voi lukea sivulta https://kliva.org/. Hanke kestää vielä kaksi vuotta, mutta ideat jatkoyhteistyöstä ulottuvat jo tätä pidemmälle. Katsotaan, millaista jatkoa KLIVAlle kehitetään. Ideoita saa esittää!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Iso satsaus luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Olen työskennellyt 2000-luvun alusta lähtien luonnonsuojelun viranomaistehtävissä. Tänä aikana olemme hyödyntäneet EU-rahastoja erilaisiin luonnonsuojelun kehittämishankkeisiin, mm. luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen kehittämiseen, siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Viime vuosien ajan olemme kuitenkin sinnitelleet vähenevien resurssien kanssa. Viime vuonna julkistettu Helmi-elinympäristöohjelma on tässä kokemusmaastossa jotain ennenkuulumatonta.

Koistekko, jossa näkyy vettä ja kaislikkoa.

Helmi-ohjelma alkaa

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  Ohjelman toteutusta aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 valmistellaan myös Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Käytännössä Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman myötä suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Niin metsien kuin soidenkin suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojeltavista alueista saa korvauksen. Valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Suota.

Alueella tapahtuu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satsataan vuonna 2020 erityisesti soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja METSO-kelpoisten metsien suojeluun. Toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä on tarkoitus edistää yhteistyössä metsäalan ja muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa viestintään on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän.

Elinympäristöjen tilaa on tarkoitus parantaa erityisesti lintuvesien ja perinnebiotooppien osalta. Tässä yhteydessä tehdään perinnebiotooppien päivitysinventoinnit valmiiksi ja päivitetään lintuvesien osalta linnustotietoja. Kuluvana vuonna on kuitenkin tavoitteena saada myös konkreettisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus käyntiin. Eräitä kiireellisimpiä kunnostusta kaipaavia elinympäristöjä ovat etelänsuosirrin aiemmin asuttamat rantaniityt. Tämän lisäksi myös uhanalaisten ja kiireellistä suojelua ja hoitoa vaativien lajien elinympäristöjen kunnostusta, hoitoa ja suojelua edistetään. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat suolayritti ja tummaverkkoperhonen. Kaikissa näissä toimissa yhteistyö maanomistajien kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Metsäluontoa.

Rekrytoinnit käynnissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-ohjelman toimeenpanoa tehostamaan saadaan palkata seitsemän henkilöä. Rekrytoinnit ovat paraillaan käynnissä ja suurin osa valituista aloittaa työt maaliskuun alkuun mennessä.
Lue lisää Helmi-ohjelman verkkosivuilta.


Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Houkuttaako eksoottinen kasvi matkamuistona? – Mieti vielä!

Mitä vaaraa talon nurkalla lojuvasta kuormalavasta voi olla lähistön puutarhoille ja metsille? Entä Euroopan matkalta mukaan lähteneellä omenapuuntaimella tai Thaimaasta tuliaisiksi napatuilla orkideoilla?

Kasvit ovat elämän perusta muodostamalla 80 % syömästämme ruoasta ja tuottamalla 98 % hengittämästämme hapesta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että maataloustuotannon on kasvettava 60 % vuoteen 2050, että lisääntyvä ja yleisesti vauraampi väestö voidaan ruokkia. Yhtenä kasvintuotannon haasteena ovat kasvintuhoojat, jotka aiheuttavat nykyäänkin maailmalaajuisesti 40 % menetykset elintarvikekasvien satoihin. Yhtenä historian merkittävimpänä kasvinterveyteen kytkeytyneenä kriisinä tunnetaan Irlannin suuri nälänhätä 1845-1852, jolloin perunarutto – Phytophthora infestans -munasienen aiheuttama kasvitauti – hävitti pitkälti perunaan turvautuneen saarivaltion asukkaiden ravintolähteen. Miljoona ihmistä menehtyi nälänhätään ja kaksi miljoona lähti siirtolaisiksi. Vaikka kasvien taudit eivät tartu ihmiseen, niillä on suuria välillisiä vaikutuksia ihmisten elämään.

Vietämme kasvinterveyden vuotta

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on julistanut Suomen aloitteesta vuoden 2020 kansainväliseksi kasvinterveyden vuodeksi, International Year of Plant Health 2020 (http://www.fao.org/plant-health-2020). Tarkoitus on nostattaa globaalia tietoisuutta siitä, kuinka suojelemalla kasvien terveyttä, voidaan vähentää nälänhätää ja köyhyyttä, suojella ympäristöä ja tehostaa taloudellista kehitystä.

Kasvinterveysvuoden logo.

Tuhoojia luokitellaan vaarallisuuden mukaan

Kuten ihmisten ja eläintenkin taudinaiheuttajissa, myös kasvien taudeissa ja tuholaisissa osa on vähemmän haitallisia ja toiset taas vaarallisempia. Muutaman kuukauden sovellettavana ollut uusi EU:n kasvinterveysasetus (2016/2031) täydentävine säädöksineen luokittelee kasvintuhoojia uudella tavalla. Niissä on määriteltynä karanteenituhoojat ja laatutuhoojat, joiden esiintymistä on tarkkailtava ja tarvittaessa ryhdyttävä viranomaisten määräämiin torjuntatoimiin. Aikaisemmin vaarallisina kasvintuhoojina tunnetut karanteenituhoojat luokitellaan edelleen unionikaranteenituhoojiin ja näistä EU:n kannalta uhkaavimmat vielä prioriteettituhoojiin. Lainsäädännössä määriteltyjen tuhoojien valvontaan ja torjuntatoimenpiteisiin osallistuvat Ruokaviraston ohella ELY-keskusten kasvinsuojeluviranomaiset.

Vastuuta karanteeni- ja laatutuhoojien havainnoinnista siirtyy uuden lainsäädännön myötä viranomaisilta enemmän alan toimijoille ja myös kuluttajille. Esimerkiksi puutarhapuolen tuotannossa, jossa riski karanteenituhoojien esiintymiselle on suurempi, toimijat laativat jatkossa kasvinterveyden omavalvontasuunnitelmia ja henkilöstöä koulutetaan tautien ja tuholaisten tarkkailuun. Myös kasvipassin, jonka kasvinterveysviranomaisen rekisteröimä toimija voi myöntää omavalvonnan perusteella terveelle ja tuholaisista vapaalle markkinoitavalle kasville, käyttö laajenee koskemaan kaikkia istutettavaksi tarkoitettuja kasveja. Kasvipassilla taataan tuhoojien löydöstapauksissa kasvierän jäljitettävyys markkinointiketjussa taaksepäin alkutuotantopaikalle saakka tai eteenpäin – minne esimerkiksi tukkuvälittäjä on kasveja toimittanut. Matkailijan on esimerkiksi varmistuttava EU-maista siemenperunaa tai tulipoltekasvitaudin (Erwinia amylovora) isäntäkasveja (esim. omena, päärynä, pihlajat, tuomipihlajat, orapihlajat, tuhkapensaat) tuodessaan, että kasveilla on PZ-kasvipassi.

 

https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/metsa-ja-puutarha/kasviuutiset/varo-tuomasta-tulipoltetta-puutarhamatkan-tuliaisena/

Älä riskeeraa – Tuo muistoja, ei salamatkustajia (esite, pdf) 

Kuvassa teksti: älä riskeeraa ja tuo muistoja, älä salamatkustajia. Lisäksi kuvassa on 2 kasvia ja kuvat tuholaisista.

EU:n ulkopuolelta tuontiehdot ovat nyt kiristyneet entisestään. Elävien kasvien, tuoreiden hedelmien marjojen, vihannesten, yrttien tai juuresten tuominen EU:n ulkopuolelta vaatii jatkossa viranomaisen myöntämän kasvinterveystodistuksen myös yksittäiseltä matkailijalta. Kasvinterveystodistuksen myöntää lähtömaan kasvinterveysviranomainen. On myös kasveja, kuten havukasvit sekä omena- ja päärynäpuut, joiden tuonti EU:n alueelle sen ulkopuolelta on kokonaan kielletty. Matkailijan kannattaa siis hyvissä ajoin selvittää tuontiehdot, mikäli aikoo kasvituotteita matkaltaan tuoda. Matkustajatuonti on EU komission mukaan yksi merkittävimmistä kasvintuhoojien leviämisen riskeistä. Tuontivaatimukset koskevat myös verkkokaupasta tilaamista.

https://www.youtube.com/watch?v=cF2G-AqYg-8&feature=youtu.be

https://tulli.fi/henkiloasiakkaat/matkailijalle/ei-omenaakaan-eun-ulkopuolelta

Kasvinterveydellisesti merkityksellisiin asioihin voi törmätä jokainen, vaikkei kasvien parissa työskentelisikään tai eksoottisia ulkomaantuliaisia harrastaisikaan. Vaikka perunan kotitarvepalstalla lähes jokavuotinen perunarutto voi olla se viherpeukaloa eniten huolestuttava asia, kannattaa myös kaakosta suuntautuneiden voimakkaiden ilmavirtausten jälkeen tarkkailla perunamaata koloradonkuoriaisten (Leptinotarsa decemlineata) varalta. Myös Kiinasta peräisin olevasta puisesta kuormalavasta voi kömpiä esiin pitkäsarvinen kovakuoriainen, aasianrunkojäärä (Anoplophora glabripennis), joka olisi useiden lehtipuidemme karanteenituhooja. Jokaisen tulee havaitessaan tai epäillessään löytäneensä karanteenituhoojan ottaa yhteyttä ELY-keskuksen tai Ruokaviraston kasvintarkastukseen. Hyönteisen kyseessä ollessa se kannattaa pyydystää esimerkiksi lasipurkkiin ja valokuvat auttavat myös monesti ensiarvion tekemiseen. Kasvinterveyden yleinen tila Suomessa on hyvällä tasolla, mutta siihen ei kannata tuudittautua, vaan jokaisella on rooli sen ylläpitämisessä.

Puupakkauksia, joissa näkee maakoodin. Puupakkaukset voivat tuoda mukana tuholaisia.
Puupalassa on tuholaisen tekemä reikä.

Puupakkauksissa olevista ISPM15-leimoista (tähkäleima) näkee maakoodin, missä puumateriaali on käsitelty. Tässä kiinalaisia (CN) pakkauslavoja, joiden mukana voi kulkeutua aasianrunkojääriä. Jäärien toukkien nakertamia käytäviä voi nähdä puupakkausmateriaaleissa.

Lukijoille mielenkiintoista – kasvintuhoojille menestyksetöntä – kasvinterveyden vuotta 2020!


Minna Ylikantola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus