Tulevan Cap 27 -ohjelmakauden muutokset – Lyhyt oppimäärä viljelijätukien osalta

Cap27 valmistelu etenee kovalla tohinalla. Tavoitteena on, että vuoden 2023 alusta voidaan uudet tukijärjestelmät ottaa vaiheittain käyttöön. Ministeriössä kirjoitellaan tukiehtojen asetusluonnoksia ja luonnoksia tipahteleekin useita kappaleita viikossa lausunnolle. Ruokavirasto kouluttaa ELY-keskuksia ja kuntien maatalouden yhteistoiminta-alueiden henkilökuntaa sekä myös neuvojia tulevista, vielä kirjoituspöydillä olevista, tukiehdoista. Eli nautimme tällä hetkellä suurta tietotulvaa, ja samalla kuitenkin tiettyä epävarmuutta siitä, mitkä tulevat olemaan lopulliset tukisäännöt ja ehdot.

Lehmän vasikka juo maitoa emänsä utareista vihreällä niityllä.

Mitkä muutokset kannattaa huomioida jo nyt?

Eläinpalkkiojärjestelmien osalta päättyvät toistaiseksi voimassa olevat osallistumisilmoitukset 31.12.2022, joten kaikkien eläintilojen tulee aktivoitua hakemaan eläinpalkkiota ensivuoden puolella. Haut avautuvat alkuvuodesta ja haku suoritetaan vipu palvelun kautta. Toinen tärkeä seikka on eläinpalkkiossa viitepäivä. Tämä tarkoittaa, että ne eläimet, joiden tiedot ovat rekisterissä kunnossa viitepäivänä, ovat palkkioon oikeutettuja kyseisenä vuotena. Joten kannattaa tarkistaa, että eläinilmoitukset ovat ajan tasalla.

Seuraavaksi muutama muutos peltoviljelyn suunnitteluun. Ehdollisuus eli kaikkien tukien perusehdoista tulee muutama asia pohdittavaksi ja toteutettavaksi kaikille tukea hakeville tiloille. Näitä ovat mm. talviaikainen kasvipeitteisyys, viljelykierto ja vesistön varsille tulevat suojakaistat. Näistä suojakaistat ovatkin jo tuttua ennestään ympäristökorvausjärjestelmässä olleille tiloille. Kasvipeitteisyyskin on tuttua, mutta nyt laskentatapa muuttuu velvoitteen ja maksettavan kasvipeitteisyyden osalta.

Aurinkoisena päivänä peltomaisema ja yksi lato näkyy metsän reunassa.

Lannoituksen osalta tulee jatkossa sekä typen ja fosforin käytön osalta samat ehdot kaikille tiloille riippumatta siitä hakeeko ympäristökorvausta vai ei. Lannoitetaulukot ovat pääosin tutut nykyisestä ympäristökorvauksesta.

Niin ja mitäs se satelliittimonitorointi sitten tarkoittaakaan? Lyhyt oppimäärä monitoroinnista on, että sillä seurataan peltolohkojen viljelykuntoa.  Monitoroinnilla seurataan myös, että pellolla tapahtuu vuosittain viljelytoimenpiteitä ja lohkolla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljelykasvi. Monitoroinnilla ei mitata pinta-aloja. Lohkojen pinta-alat määritellään edelleen ilmakuviin perustuvan digitoinnin perusteella.

Miten valmistaudun tulevaan kauteen viljelijätukien osalta?

Viljelijätukien haku on jatkossa mahdollista vain sähköisesti, joten käy nyt viimeistään hakemassa vipu-tunnukset kunnan maataloustoimistosta. Samoin kannattaa käydä lataamassa kännykkään maksuton Ruokaviraston tarjoama Vipu-App. Vipu-Appin löydät kännykän näytöltä olevasta sovelluskaupasta esimerkiksi Play kauppa tai Apple store. Kyseinen sovellus on jo nyt käytössä ja voit selata sieltä esimerkiksi tämän vuoden lohkotietoja ja tukien maksatuksia. Tämä sovellus tulee olemaan isossa roolissa jatkossa viljelijän ja tukihallinnon tiedonvaihdon välineenä. Ruokavirasto lähettää sovelluksen kautta muun muassa tukiehtoihin liittyviä muistutuksia. Sovelluksella voit myös vastata hallinnon tekemiin monitoroinnin selvityspyyntöihin kuvaamalla peltolohkosi. 

Kuva Vipu-mobiili sovelluksesta.

Ja loppuun vielä pari vinkkiä. Nyt kannattaa kiertää ja tarkastaa missä kunnossa ovat useamman vuoden kesannolla, luonnonhoitopeltonurmella ja suojavyöhykkeellä olleet lohkot. Varmista, että niiden viljelykunto on hyvä. Toinen vinkki on, että jatkossa nurmet, joilta ei kerätä, satoa tulee niittää elokuun loppuun mennessä. Joten tarkista, että niittokone on lyönnissä. Näillä parilla vinkillä vältät tulevana kesänä monitoroinnin tuoman selvityspyynnön.

Mutta mistä saan päivitettyä tietoa? Esimerkiksi Ruokaviraston viljelijäuutiskirjeestä, ELY-keskus ja alueen YTAt aloittavat koulutuskierroksen alkuvuodesta, myös neuvontajärjestö ja tuottajaliitto ovat omissa tilaisuuksissaan kertoneet tukiuudistuksesta. Ota seurantaan myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Uutisjyvät-uutiskirje, johon kootaan tärkeitä maaseutuaiheita Etelä-Pohjanmaalta. Ole kuulolla, hae tietoa ja tule tapaamaan myös meitä tukikoulutuskierroksella alkuvuodesta.

Hyvää loppuvuotta! T: Harri

Tilaa Uutisjyvät-uutiskirje (keha.viestitys.fi)

Tilaa Ruokaviraston uutiskirjeitä (ruokavirasto.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Harri Väisänen
Valvontapäällikkö, maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pienistä puroista kasvaa suuri joki

Kohta on vihdoinkin taas kesä! Monet ovat jo suunnitelleet kesälomaviikkonsa ja odottavat kesämökille pääsyä tai uuden matkakohteen tutkimista auringosta ja uimisesta nauttien. Kesäkuukausina kesävieraat ja turistit kansoittavat taas rantoja. Ihmiset ovat kautta aikojen viettäneet aikaa vesistöjen äärellä ja asettuneet asumaan niiden lähelle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen asutukselle tunnusomaista on sen keskittyminen nauhamaisesti jokien ja järvien varteen. Vesistöjä on aikoinaan käytetty vilkkaasti esim. kalastukseen ja puutavaran kuljettamiseen. Nykyään vesistöjä käytetään lähinnä virkistysmielessä sekä viihtyisyyden lisäämiseksi.

Suomessa jätevesipuhdistuksen säännöksistä on keskusteltu pitkään eduskunnassa ja hallituksessa sekä sanomalehdistössä aina ruohonjuuritasolle asti. Haja-asutusalueiden jätevedenpuhdistuksen lainsäädäntö on muutettu useaan otteeseen ja muutoksia on taas tulossa. Monet kysyvät ”Miksi jätevettä on ylipäätään tarpeen puhdistaa?”.

Yksi kotitalous tuottaa vuodessa runsaasti jätevettä, joka on peräisin keittiöstä, kylpyhuoneesta ja wc:stä. Jätevesi sisältää vaarallisia bakteereja ja jäteveden fosfori- ja typpitasot ovat luonnolle haitallisen korkeita – ja pitkällä tähtäimellä myös ihmisille vaarallisia. Vaaralliset aineet kulkeutuvat hitaasti pohjaveteen, mutta vahingoittavat nopeammin myös vesistöjä ja talousvesikaivoja. Liian korkeat ravinnemäärät vesistöissä johtavat rehevöitymiseen, mikä puolestaan aiheuttaa leväkasvua vedessä, kuten esim. myrkyllisiä sinileviä. Sinilevät, tai oikeammin sanottuna syanobakteerit, voivat olla ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisia.

vessakuva

ELY-keskuksen alueen (Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan) vesistöjen ekologinen tila on erityisesti lähellä rannikkoa tyydyttävä, välttävä tai jopa huono, ja hyvän tilan saavuttaminen vaatii toimenpiteitä kaikilla alueilla. Vesien laadun heikentäjät ovat lähinnä rehevöityminen, kiintoaineet, happamat sulfaattimaat sekä vesistöjen rakenteen muutokset, kuten padot ja perkaukset. Ravinnekuormitus ja kiintoaineet ovat peräisin maataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta. (Vesien tila hyväksi yhdessä, raportit 102/2015)

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on lukuisia vesistöjä ja pohjavesialueita sekä pitkä pohjois-eteläsuuntainen rannikkokaistale Kokkolasta Kristiinankaupunkiin. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta-alueella liittymisprosentti jätevedenpuhdistamoihin on noin 67 % suhteessa asukaslukuun (2012). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on vähiten liittyjiä jätevesiverkostoon. Meidän alueellamme jätevesiverkostojen laajentamistarpeet ovat olleet suurempia kuin muualla massa, joten siksi verkostojen laajentamistoimet ovatkin olleet vilkkaita eri puolella ELY-keskuksen aluetta. Jätevesiverkostojen ulkopuolelle jää jokseenkin tiheään asuttuja alueita, joihin on järkevää laajentaa verkostoja. Viime vuosina elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on omalta osaltaan keskittynyt jätevesiverkostojen laajentamisen edistämiseen tiheään asutuille alueille vesistöjen ääreen sekä pohjavesialueilla.

Valtakunnallisen jätevesiohjelman perusteella ELY-keskus on vuosina 2012 – 2016 omalla toiminta-alueellaan myöntänyt vesihuoltoavustusta kunnallisille jätevesiverkostoille yhteensä noin 4,6 M€. Tämän myötä yli 5000 kiinteistöä on voitu liittää jätevesiverkkoon samalla kuin on luotu mahdollisuudet alueiden jatkokehitykselle tulevaisuudessa. Vuosina 2012 – 2016 myönnettiin avustusta noin 10 M€ siirtoviemäreille ja yhdysvesijohdoille mm. Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla sekä Suupohjassa (Närpiö-Teuva-Kaskinen). Valtioneuvoston mukaan uusille vesihuoltohankkeille ei enää myönnetä valtionavustuksia vuoden 2016 jälkeen.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

Pjelax, Närpiö. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

 

Merkittävä osa asutuksesta sijaitsee kuitenkin harvasti haja-asutusalueilla, ja näillä alueilla jätevedenkäsittely tapahtuu jatkossakin kiinteistökohtaisesti, mikä useimmilla kiinteistöillä, etenkin herkkien alueiden läheisyydessä, vaatii toimenpiteitä jätevedenkäsittelyn tehostamiseksi.

Vuodesta 2012 on järjestetty systemaattista jätevesineuvontaa haja-asutusalueilla ELY-keskuksen toiminta-alueella. Vuosina 2012 – 2016 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt avustusta yhteensä 662 500 € Jässi-jätevesineuvontahankkeelle. Tähän asti hankkeessa on tehty 2900 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä. Hanke jatkuu vuonna 2016 ja suuntaa tänä vuonna toimintaansa uusiin kuntiin.

Jässikartta

 

Kunnat, joissa on annettu Jässi-hankkeen kiinteistökohtaista neuvontaa vuosina 2012 – 2015 (Karttapohja: Maanmittauslaitos 06/2015)

 

 

 

 

Toivotan kaikille oikein mukavaa ja lämmintä kesää. Toivottavasti saatte nauttia ihanista uintiretkistä puhtaissa vesissä!

strand (002)

Skuthalla_Jenny_pieni

 

Jenny Skuthälla
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

********************************************************

Många bäckar små gör en stor å

Snart är det äntligen sommar igen! Många har redan planerat in vilka sommarveckor man ska vara ledig och ser fram emot att få fara ut till sommarstugan eller upptäcka ett nytt resmål där man får njuta av sol och bad. Under sommarmånaderna befolkas åter stränderna av sommargäster och turister. Folk har i alla tider varit intresserade av att vistas och bosätta sig kring vattendragen. Karaktäristiskt för bosättningen i Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens område är att den är koncentrerad i form av band längs älvar, åar och sjöar. Vattendragen har i tiderna använts flitigt för bl.a. fiske och transport av virke. Idag används vattendragen främst i rekreationssyfte och för att höja trivselfaktorn.

Bestämmelser kring avloppsreningen i Finland har debatterats under en längre tid i riksdag och regering samt i dagspressen ända ner till gräsrotsnivå. Lagstiftning gällande avloppsrening i glesbygd har ändrats ett antal gånger och ändringar är åter på tapeten. Många ställer sig frågan ”Varför behöver man överhuvudtaget rena sitt avloppsvatten?”

Ett hushåll producerar varje år mängder med avloppsvatten från kök, badrum och toalett. Detta vatten innehåller farliga bakterier och en hög halt av fosfor samt kväve som är skadliga för naturen – och i långa loppet även för oss människor. De farliga ämnena tar sig långsamt ner till grundvattnet men skadar i snabbare takt även vattendrag och hushållsvattenbrunnar. För höga mängder näringsämnen i vattendrag leder till övergödning vilket i sin tur gynnar tillväxt av olika alger i vattnet, bl.a. giftiga blågröna alger. Blågröna alger, eller rättare sagt, cyanobakterier kan vara hälsofarliga för människor och djur.

vessakuva

Den ekologiska statusen för vattendragen inom NTM-centralens område (Österbotten, Mellersta Österbotten och Södra Österbotten) är speciellt närmare kusten måttlig, otillfredsställande och t.o.m. dålig och för att uppnå ett gott tillstånd krävs åtgärder på alla områden. Faktorer som försvagar vattnens kvalitet är främst övergödning, belastning av fasta substanser, sura sulfatjordar samt förändringar i vattendragens struktur, såsom dammar och rensningar. Belastningen av näringsämnen och fasta substanser härstammar från jordbruk, glesbygdsbosättning, skogsbruk och torvtäkter. (Tillsammans för god vattenstatus, rapporter 102/2015)

ekologinen luokittelu epo kaksikielinen

Inom Närings-, trafik- och miljöcentralens område finns många vattendrag och grundvattenområden samt en lång kustremsa från Karleby i norr till Kristinestad i söder. I Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbottens verksamhetsområde är anslutningsprocenten till avloppsreningsverken ca 67 % i förhållande till invånarantalet (2012) och är det verksamhetsområde som har landets minsta antal anslutna till avloppsnätet. Behovet av att utvidga avloppsnäten har varit större här än på andra håll i landet och därför har utvidgningen av avloppsnät också varit livlig på många håll inom NTM-centralens område. Utanför avloppsnäten finns tämligen tätt bebyggda områden där det är förnuftigt att bygga ut avloppen. Under de senaste åren har närings-, trafik- och miljöcentralen för sin del fokuserat på att främja utvidgningen av avloppsnäten till tätt bebyggda områden i närheten av vattendrag och inom grundvattenområden.

På basis av det riksomfattande avloppsprogrammet har NTM-centralen under åren 2012-2016 beviljat vattentjänstunderstöd för kommunala avloppsnät inom det egna verksamhetsområdet totalt ca 4,6 M€. I och med detta har mer än 5000 fastigheter kunnat anslutas till avloppsnät och man har skapat möjligheter för vidare utveckling av områden i framtiden. Åren 2012-2016 beviljades ca 10 M€ i bidrag för överföringsavloppsledningar och förbindelsevattenledningar i bl.a. Karlebyregionen, Jakobstadsregionen samt i Syd-Österbotten (Närpes-Östermark-Kaskö). Enligt statsrådet beviljas inte mer statsstöd för nya vattentjänstprojekt efter år 2016.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

 

 

Pjelax, Närpes. Manuela Tigerstedt, 2016.

 

 

 

En betydande del av bosättningen ligger dock glest i glesbygden och avloppsvattenbehandlingen i dessa områden bör även i framtiden skötas fastighetsvis, vilket på de flesta fastigheter, speciellt i närheten av känsliga områden, fordrar åtgärder för att effektivera avloppsvattenbehandlingen.

En systematisk avloppsvattenrådgivning i glesbygden har sedan år 2012 pågått inom NTM-centralens område. NTM-centralen i Södra Österbotten beviljade sammanlagt 662 500 € i bidrag för avloppsrådgivningsprojektet Jässi under åren 2012-2016. Hittills har projektet utfört över 2900 fastighetsvisa rådgivningsbesök. Projektet fortsätter under år 2016 och riktar sin verksamhet till nya kommuner.

Jässikartta

Kommuner där Jässi-projektets fastighetsvisa rådgivning givits under åren 2012-2015 (Kartbotten: Lantmäteriverket 06/2015)

 

 

 

 

 

Önskar er alla en riktigt skön och varm sommar och hoppas att ni får njuta av härliga simturer utan en tanke på stinkande avloppsvatten!

strand (002)

Skuthalla_Jenny_pieni

Jenny Skuthälla
Vattenhushållningsexpert
NTM-centralen i Södra Österbotten