Monille dronet ovat varmasti tuttuja taivaalla pörrääviä kapistuksia, joilla voi ottaa valokuvia sekä videokuvaa yläilmoista. Dronejen eli RPAS-laitteiden (Remotely Piloted Aircraft System, kauko-ohjattavien ilma-alusjärjestelmien) käyttö on lisääntynyt huimasti viime vuosina sekä harraste- että ammattikäytössä. Uusia käyttösovelluksia kehitetään jatkuvasti ja niitä löytyy joka lähtöön defibrillaattoreita kuljettavista ensiapudroneista lähtien. RPAS-tekniikka soveltuu etenkin ympäristön havainnointiin, sillä yläilmoissa lentävä laite kartoittaa laajojakin alueita nopeasti ja yksityiskohtaisesti. Ympäristön muutokset ovat helposti havaittavissa eri ajankohtina otetuista ilmakuvista.
Kokoluokaltaan pieniä, kilon tai pari painavia droneja on saatavilla suoraan kaupan hyllyltä. Näiden kuluttajatason laitteiden varustus on yleensä vakio; droneen on integroitu videota ja tarkkojakin valokuvia tuottava kamera. Entäpä jos kameran tilalle vaihdetaan toisenlainen mittalaite? Markkinoilla on tarjolla myös kustomoitavia droneja, joihin voidaan painorajoitusten puitteissa asentaa erilaisia lisälaitteita eri käyttötarpeiden mukaan. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöyksikössä olemme selvittämässä, miten tällaista ammattitason kustomoitavaa RPAS-laitetta voidaan hyödyntää vesivaratehtävissä.
Droneja käyttävät mittaus- ja kartoitusmenetelmät voidaan jaotella yleisesti toimiviksi todetuiksi sekä sellaisiksi, jotka vaativat vielä lisätutkimusta ja kehittämistä luotettavien mittaustulosten saamiseksi. Perinteisillä kameroilla otettuja ilmakuvia on vesivaratehtävissä käytetty muun muassa tulvien seurannassa ja tilannekuvien luomisessa. Jokirantojen ilmakuvauksella voidaan kartoittaa muun muassa rantojen eroosio-ongelmia tai haitallisten vieraslajikasvien leviämistä. RPAS-toiminnassa on yleisesti käytössä perinteisten kameroiden lisäksi myös lämpökamerat, multi- ja hyperspektrikamerat sekä laserkeilaimet.
Laserkeilaamalla tuotetaan tarkkoja digitaalisia maastomalleja, joita voidaan vesivaratehtävissä käyttää esimerkiksi maapatojen muodonmuutosten mittaamiseen. Maastomalleja voidaan tuottaa myös valokuvista niin kutsuttujen fotogrammetriaohjelmistojen avulla, kunhan valokuvilla on tarkka sijaintitieto. Sijaintitiedon riittämätön tarkkuus saattaa rajoittaa RPAS-tekniikoiden hyödyntämistä. Ammattitason kartoitusdroneissa paikannusjärjestelmiin on kuitenkin kiinnitetty erityistä huomiota, ja nykypäivän tekniikkaa hyödyntämällä tarkan ja luotettavan datan keruu on jo mahdollista.
Euroopan komissio on tänä vuonna julkaissut koko EU:n kattavat drone-asetukset, joita ryhdytään pääsääntöisesti soveltamaan 1.7.2020 alkaen (Traficomin uutinen aiheesta>>). Uusissa asetuksissa RPAS-toimintaa on luokiteltu ja säädelty käyttötarkoituksen sekä operoinnin vaativuuden mukaisesti. Uudet asetukset tuovat selkeyttä RPAS-toimintaan ja luovat vakaan pohjan myös uusien tekniikoiden kehitykselle.
Kehittämistarpeita RPAS-toiminnassa ja -sovelluksissa löytyykin vielä paljon, onhan kyseessä varsin uusi tekniikka. Vesivaratehtäviin ja hydrologiseen seurantaan kuuluu esimerkiksi vesistöjen virtaamien sekä lumen vesiarvon mittaaminen. Miten droneja pystytään hyödyntämään näissä mittaustehtävissä? Siinä riittää vielä selviteltävää erilaisia mittalaitteita kokeilemalla.
Varmaa kuitenkin on, että dronejen käyttö kartoitus- ja mittaustehtävissä nopeuttaa ja helpottaa maastotöitä sekä antaa uusia näkökulmia ympäristön tarkkailuun. Ne myös mahdollistavat turvallisen työskentelyn vaikeakulkuisessa tai vaarallisessa maastossa. Erilaisia mittalaitteita kehitetään jatkuvasti pienemmiksi ja kevyemmiksi, jolloin myös dronet pystyvät niitä lennättämään. Uusien RPAS-tekniikoiden kehityksessä vain taivas on siis rajana – tai ainakin se ensi vuonna voimaan tuleva 120 metrin suurin sallittu lentokorkeus.
Lisätietoa dronen lennättämisestä: https://www.droneinfo.fi/fi
Katriina Keto
Harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 