Freshabit LIFE IP – Pohjanmaan joet -hankkeen hienot tulokset monien uhanalaisten lajien ja vesiluonnon hyväksi

Valtakunnallinen Freshabit LIFE IP -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja tulee päätökseen tänä syksynä. Yksi hankkeen kahdeksasta osahankkeesta oli Freshabit LIFE IP – Pohjanmaan joet, johon kuuluvat Ähtävänjoki, Lapväärtin-Isojoki ja Karvianjoki. Pohjanmaan joet -hanketta (katso kaikki toimijat alueella linkistä) toteutettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoimana ja monen tahon yhteistyönä. Sen puitteissa tehtiin paljon erilaisia toimenpiteitä jokien, järvien ja pienvesien hyväksi.

Isojoen purokunnostukset ja vaellusesteiden poisto – meritaimen nousee Isojoen latvaosiin lähes 100 vuoden jälkeen

Lapväärtin-Isojoella kunnostettiin virtavesiä muun muassa luomalla lisääntymisalueita meritaimenelle sekä poistettiin vaellusesteitä joista ja puroista. Lapväärtin-Isojoki on eteläisen Suomen merkittävin meritaimenjoki. Joen meritaimen on alkuperäistä kantaa ja luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Isojoki, kuten moni muukin joki, on aikoinaan muokattu patoamalla ja perkaamalla. Vaellusesteiden poiston lisäksi meritaimen tarvitsee sopivia kutupaikkoja, joita ei peratussa uomassa ole ilman kunnostustoimenpiteitä. Taimen on tärkeä sateenvarjolaji, jonka suojelusta hyötyy moni muukin laji ja lisääntyäkseen sen täytyy päästä vaeltamaan makeaan virtaveteen.

Yksi Pohjanmaan jokien laajimmista ja merkittävimmistä toimenpiteistä oli Villamon patoalueen kunnostus ja padon poisto, joka tehtiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja maanomistajien kanssa. Villamon pato oli Isojoen pääuoman viimeinen täydellinen nousueste ja sen poistaminen merkitsi lähes 80 kilometrin matkan avautumista muun muassa meritaimenelle. Kunnostus valmistui vuonna 2018 ja vuosien 2019–2020 aikana toteutettiin Lapväärtin-Isojoen taimenseurannat ja -tutkimukset. Yksi seurantakeinoista oli radiotelemetriaseuranta, joka tuotti runsaasti tietoa meritaimenien vaelluksesta ja levittäytymisestä Lapväärtin-Isojoen eri osiin. Merkittävä havainto oli meritaimenen nousu kutemaan Isojoen kirkonkylän alueelle, ohi kunnostetun Villamon patoalueen.

Kolme kuvaa Villamon patoalueesta. Kuvaa padon kolmea eri vaihetta.
Villamon patoalue. A) Ennen kunnostuksia (v. 2016), b) vaelluseste poistettu (v. 2017), c) patoalueen kunnostus valmis (v. 2018). (Kuvat: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on toteuttanut useita purokunnostuksia talkootyönä Freshabit-hankkeen puitteissa Isojoella ja Karvianjoella. Yksi kokeiltu kunnostusmenetelmä oli runsas luonnonpuun lisääminen purouomaan, joka toteutettiin maanomistajien kanssa vuonna 2016. Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat tehneet purokunnostusten seurantaa useassa kohteessa ja alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Puukunnostus parantaa perattujen ja voimakkaasti hiekottuneiden metsäpurojen pidätyskykyä ja puroekosysteemiä.

Raakkujen eli jokihelmisimpukoiden kannan elvyttäminen

Ähtävänjoella toimenpiteet keskittyivät ikääntyneen ja radikaalisti vähentyneen jokihelmisimpukka- eli raakkukannan elvyttämiseen. Raakku kuten meritaimenkin on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Se on virtavesiemme tärkeä avainlaji ja raakun esiintyminen kertoo myös vesien hyvästä tilasta. Huonokuntoisia raakkuja siirrettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana kuntoutumaan Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Syksyllä 2018 parempien olosuhteiden ja hyvän ravinnon ansiosta raakut alkoivat tuottaa toukkia, jotka kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla. Kesällä 2019 ne aloittivat elämänsä pieninä simpukoina. Lisääntyminen on onnistunut useana vuonna peräkkäin ja pieniä raakun poikasia on syntynyt paljon. Esimerkiksi kesäkuussa 2021 siirrettiin Konnevedeltä Ähtävänjoelle noin 1200 vuonna 2019 syntynyttä raakkua. Pikkuraakkuja on siirretty tutkimusasemalta kasvatuslevyissä ja soralaatikoissa jatkokasvatuskokeisiin kotijokeensa.

Seuranta on antanut hyviä tuloksia, pikkuraakut ovat kasvaneet hyvin ja kuolleisuus on ollut alhaista. Kun raakut ovat kasvaneet herkimpien elinvuosiensa yli, noin 2–5 vuoden ikäisiksi, ne voidaan vapauttaa kasvamaan niitä varten kunnostetuille kohteille. Kasvatuskokeet ovat antaneet myös tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa Lapväärtin-Isojoella käynnistyneessä Life-Revives -hankkeessa. Alla kuvia raakunpoikasista kasvamassa soralaatikoissa ja kasvatuslevyissä. (Kuvat: Kari Saari ja Eero Mäenpää)

Lintuvesien tilan parantaminen

Myös taantuneet lintuvesikohteet ovat olleet hankkeen kunnostuslistalla. Pohjanmaan jokien alueella näitä kohteita ovat Evijärven Jokisuunlahti ja Blomträsket Kristiinankaupungissa. Molemmat kohteet ovat suojeltuja linnustonsa vuoksi ja kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Lintujärvien rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat merkittävä tekijä lintukantojen romahtamiseen viimeisen 50 vuoden aikana. Avovesialueiden niitto ja ruoppaus sekä suojaisia pesäpaikkoja tarjoavien keinosaarten ja luotojen rakentaminen ovat lintuvesikunnostuksen tärkeimpiä toimia. Muun muassa näillä toimilla voidaan auttaa monia uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja, kuten heinätaveja, punasotkia ja monia kahlaajalajeja. Toimenpiteitä jatketaan HELMI-ohjelmassa vuoteen 2030 saakka. Lintuvesistä ja niiden kunnostuksesta voit lukea lisää Lintuvedet – umpeenkasvun uhan alta kukoistaviksi lintuparatiiseiksi blogista.

Valuma-alue ratkaisevassa osassa

Metsähallituksen luontopalvelut ennallistivat metsäojitettuja soita Isojoen ja Karvianjoen latvoilla yhteensä 180 hehtaarin alueella sekä Haapakeitaan suojelualueen keskellä sijaitsevan Haapajärven vedenpintaa nostamalla. Näillä toimilla pystytään palauttamaan alueiden monimuotoisuutta ja pidättämään valumavesiä. Suomen metsäkeskus on suunnitellut Isojoen latvaosien alueelle vesiensuojelu toimenpiteitä, joilla vähennetään metsätalouden aiheuttamaa kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Toimenpiteet toteutetaan Kemera-tuella.

Laskeutusallas Isojoen Riitaluomalla. (Kuva: Erika Saarenpää)

Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen tärkeää

Nuoremmalle sukupolvelle monet ennen tavalliset ja elinvoimaiset lajit ovat saattaneet jäädä vieraiksi, kun lajien kannat ovat vuosikymmenien saatossa taantuneet tai niiden pääsy luontaisille elinalueilleen on estetty. Lajien säilymisen ja vesiluonnon tilan turvaamiseksi tarvitaan työtä jatkossakin ja tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Mukaan olisi hyvä saada myös lisää uusia toimijoita, sillä vain yhteistyöllä voimme saavuttaa nämä päämäärät. Freshabit-hankkeen yksi tärkeimpiä tavoitetta on ollut tietoisuuden, verkostojen ja yhteistyön lisääminen, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia monimuotoisesta vesiluonnosta. 

Sirpa Jokipii
Vesistökunnostusryhmän viestinnän harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesivisiossa katse Lapväärtin-Isojoen tulevaisuuteen

Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen käytöstä ja tilasta. Vesivisio koostuu yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen muun muassa tulvariskien hallinta, vesivarojen käyttö, vesienhoito, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kalatalous Lapväärtin-Isojoella. Lisäksi pyritään saamaan aikaan alueellista sitoutumista toimintaan ja lisäämään tietoisuutta vesistöön liittyvistä asioista, alueen luontomatkailu ja elinkeinotoiminta huomioiden.

Vesivisiota toteutetaan sidosryhmien välisenä työpajatyöskentelynä. Vesivision toteuttamisessa mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapväärtin-Isojoen valuma-alueen suunnittelutyöryhmä ja monipuolisesti paikallisia sidosryhmäjäseniä. Ensimmäinen työpaja järjestettiin 10.3.2020. Toinen työpaja on siirtynyt koronan aiheuttamien poikkeustoimien takia jo toistamiseen ja se pyritään järjestämään vuoden 2021 aikana. Vesivisiotyöskentely on sidoksissa myös EU:n Life-rahoitteiseen Freshabit LIFE IP -hankkeeseen, joka käynnistyi vuonna 2016. Hankkeen aikana Lapväärtin-Isojoella on toteutettu useampia kunnostustoimia sekä vesien ja lajien suojelua edistäviä toimia. Hanke päättyy vuonna 2022 ja vesivisiotyön toivotaan jatkavan sitä hyvää yhteistyötä, jolla turvataan tulevaisuuden kestävä vesivarojen käyttö ja luonnon monimuotoisuus.

Lapväärtin-Isojoki virtaa kuuden kunnan alueella; Kauhajoella, Isojoella, Karijoella, Kristiinankaupungissa, Teuvalla ja Siikaisissa. Pääuoman yläpuolista osuutta kutsutaan Isojoeksi ja alinta osaa Lapväärtinjoeksi. Tärkeimpiä sivujokia ovat Heikkilänjoki, Kärjenjoki, Pajuluoma, Karijoki ja Metsäjoki. Lisäksi vesistöalueeseen kuuluu iso joukko pieniä puroja. Joki saa alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston lähteistä ja puroista ja se laskee Selkämereen, Kristiinankaupungin eteläpuolelta. Mielestäni Lapväärtin-Isojoki on upea vesimuodostuma, joka muuttaa olemustaan kapeista luonnontilaisista latvapuroista, mutkitteleviin eli meanderoiviin jokiuomiin ja leveään suistoalueeseen.

Lapväärtin-Isojoki on erittäin merkittävä sen luonnontilaisuuden, kalatalouden ja luonnon monimuotoisuuden takia. Lapväärtin-Isojoki kuuluu osittain Natura 2000 -verkostoon, joka turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Lapväärtinjokilaakson Natura 2000 -alueen tärkeimmät luontoarvot liittyvät sekä elinympäristöön että lajistoon. Elinympäristöjen kannalta arvokkaimpia ovat luonnontilainen jokireitti, mukaan lukien luonnontilaiset purot ja kosket, jokivarren paikalliset merkittävät vanhat luonnonmetsät sekä maakunnallisesti arvokkaat keidassuot. Uhanalaisuutensa perusteella arvokkaimpia lajeja ovat jokihelmisimpukka ja meritaimen. Suojeluarvon näkökulmasta uhkatekijöitä alueella ovat esimerkiksi eroosio, tulvat, pengertäminen, ojitus, perkaus ja ruoppaus, pintavesien saastuminen, veden patoaminen, vieraslajit sekä ilmastonmuutos.

Luontokuvauskilpailun voittaja: Hukanluoma 2020, Katja Perttula.

Lisätietoa vesivisiosta ja alueella tapahtuneista toimenpiteistä kerrotaan verkkosivuilla ja vuorovaikutteisella tarinakartalla. Vesivision tiimoilta järjestettiin kesällä luontokuvauskilpailu (6.7.–3.8.2020), jonka teemana oli: ”Mikä on minulle tärkeää vedessä ja vesiluonnossa”. Tavoitteena oli tuoda esiin paikallista ja arvokasta vesistöaluetta sekä sen monipuolista luontoa. Syksyllä vesivisiosta järjestettiin kirjastonäyttely vesistöalueen kunnissa eli Kauhajoella, Karijoella, Kristiinankaupungissa ja Isojoella. Näyttelyssä oli nähtävillä kuvia ja tietoa vesistöalueesta, lajistosta ja keskeisistä uhista. Lisäksi näyttelyssä oli esillä aikaisemmin kesällä järjestetyn luontokuvauskilpailun valokuvat. Tilanteen salliessa alueella järjestetään koko perheen ulkoilupäivä ja alueen kouluille järjestetään luontokoulupäivä, joita minä erityisesti odotan jo innolla. Toivottavasti nähdään siellä!

Lapväärtin-Isojoen vesivision verkkosivut (vesivattenvisio.org)
Lapväärtin-Isojoen vesivision tarinakartta (maps.arcgis.com)

 

 

Katja Vainionpää
suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Freshabit-harjoittelijan kesä

Kulunut kesä on sujunut Freshabit-harjoittelijan työtehtävissä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella Vaasassa. Jyväskylään ja Keski-Suomen vuoristoon tottuneelle vesistötieteiden opiskelijalle kesä Pohjanmaalla on tarjonnut paljon uuden oppimista, mieleenpainuvia kokemuksia ja hienoja elämyksiä. Merenrantamaisema ja suolaiselta maistuvat uimavedet, silmänkantamattomiin yltävät lakeat pellot sekä kaduilla ja kaupoissa kaikuva ruotsin kieli olivat sisämaan asukille aluksi lähes yhtä suuria ihmetyksen aiheita kuin uusi ja jännittävä työ.

Mutta hetkinen… mikä ihmeen Freshabit?

Freshabit LIFE IP (v. 2016–2022) on Suomen kaikkien aikojen suurin EU-rahoitteinen LIFE-hanke, jonka tavoitteina on vesistöjen tilan parantaminen sekä vedenalaisen luonnon kartoittaminen ja mallintaminen uusin keinoin. Freshabit toimii yhteensä kahdeksalla eri kohdealueella eri puolilla Suomea, ja Pohjanmaan jokien kohdealueeseen kuuluvat Ähtävänjoki, Lapväärtin-Isojoki ja Karvianjoki. Freshabit oli minulle tuttu hanke jo tullessani töihin, sillä valmisteilla oleva gradutyöni on osa Saimaan Puruveden kohdealueen hanketta. Pohjanmaan joet olivat kuitenkin uusi ”aluevaltaus”, johon perehtyminen on tarjonnut paljon uutta.

Työssäni pidin erityisesti tehtävien monipuolisuudesta, sillä toimistolla istumisen lisäksi pääsin tekemään paljon maastotöitä. Kesän aikana sain uppoutua jokien ja purojen ihmeelliseen maailmaan sekä kumisaappaissa että kahluuhousuissa, ja lisäksi pääsin tutustumaan tutkimussukeltajien työpäivään Ähtävänjoella. Ehkä hienointa on kuitenkin ollut huomata, kuinka paljon hankkeessa on jo nyt saatu aikaan. Freshabit on tuonut paljon hyvää – yhteistyötä eri tahojen välillä, talkoita, luontokoulupäiviä ja tietenkin konkreettisia kunnostustoimenpiteitä kohdealueilla. En pysty tässä edes esittelemään kaikkia hankkeen puitteissa tehtyjä toimia, sillä tekstistä tulisi todella pitkä! Esittelen siis lyhyesti vain työt, joissa itse sain tavalla tai toisella olla mukana.

Purokunnostuksessa riittää työtä

Maa- ja metsätalouden myötä Pohjanmaan jokien latvapuroja on kuluneina vuosikymmeninä runsaasti perattu ja siistitty. Tämä on johtanut purojen eliöstön köyhtymiseen elinympäristön ja virtausolojen yksipuolistuessa. Lisäksi jokien kiintoaine- ja ravinnekuormitus on lisääntynyt, kun purojen pidätyskyvyn huonontuessa puroon päätynyt aines on päässyt virtaamaan vapaasti. Osana Freshabit-hanketta Lapväärtin-Isojoen ja Karvianjoen alueella on toteutettu useita kunnostushankkeita, joissa puroihin on kaadettu luonnonpuuta oksineen ja lehtineen. Puuaines on hyvinvoivan puron perusedellytys – se monipuolistaa puron ekosysteemiä, tarjoaa pohjaeläimille suojaa ja ravintoa ja pidättää tehokkaasti ravinteita sekä hiekkaa.

Luonnonpuukunnostuksen vaikutusta purojen tilaan seurataan yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa toteutettavassa tutkimuksessa. Tutkimusta varten kävin hakemassa vesinäytteitä Lapväärtin-Isojoen sekä Karvianjoen vesistöalueiden purokunnostuskohteilta yhdessä toisen harjoittelijan kanssa. Näytteenottoreissu oli kesän ensimmäinen varsinainen maastotyöjakso, ja siksi hyvin jännittävä kokemus. Mutta oli siellä kivaa! Näimme matkalla useita monimuotoisia, kirkasvetisiä ja kauniita purokohteita sekä näitä ympäröivää lähes koskematonta metsäluontoa. Meno oli tosin välillä aika eläimellistä, suorastaan villiä. Eräällä näytepisteellä kohtasimme maamehiläisyhdyskunnan armottoman hyökkäyksen (siinä jäi näytteenotto hetkeksi kesken kipeästi sattuneesta syystä). Toisaalla häiritsin auringonpaisteessa loikoilevan kyyn päiväunia melkein astumalla raukan päälle. Niin, ja hyttysiä oli myös ihan kiitettävästi.

Valuma-aluesuunnittelulla tärkeää tietoa kohdealueista

Olennainen osa Freshabit-hanketta on kohdealueiden tilan kartoittaminen ja tiedonkeruu, sekä näiden perusteella hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen. Tähän liittyen työni oli kirjoittaa Lapväärtin-Isojoelle valuma-aluesuunnitelmaa. Suunnitelmaan keräsin taustatietoa mm. alueen pinta- ja pohjavesien tilasta, kuormituksesta ja valuma-alueen ominaisuuksista. Aihe on laaja ja paljon jäi yhä tehtävääkin – suunnitelman on tarkoitus valmistua vuonna 2020. Valmistuessaan valuma-aluesuunnitelma tarjoaa kattavan tietopaketin Lapväärtin-Isojoen valuma-alueesta, vesien tilasta sekä suunnitelluista ja toteutetuista vesiensuojelutoimenpiteistä alueella.

Kesällä olin myös mukana keräämässä aineistoa Lapväärtin-Isojoen pohjavesivaikutteisuutta tutkivaan diplomityöhön. Näissä elokuun maastotöissä pääsin hyvin konkreettisesti* tutustumaan jokeen sekä jokiympäristöön aina yläjuoksulta alajuoksulle asti, mikä oli todella mielenkiintoinen kokemus! Lapväärtin-Isojoki, johon olin jo koko alkukesän perehtynyt paperimuodossa toimistolla, hahmottui minulle aivan uudella tavalla päästessäni kunnolla paikan päälle näkemään ja kokemaan paikkoja.


(*Vaihtoehtoisesti voisi kai sanoa, että rämmittiin päivät pitkät kahluuhousuissa pitkin mutaista jokea, ja siellä joen varsilla oli aika paljon ryteikköä, nokkosia ja ötököitä. Oli siinä paikallisilla ihmettelemistä, että mitä nuo tuolla oikein puuhaavat. Meillä oli myös aika paljon mutkia matkassa mm. sairastuttuani kesken reissun. Mutta oli se silti kivaa!)

 

 

 

Freshabit ja raakut

Freshabit-hankkeen puitteissa on tehty paljon myös jokihelmisimpukoiden eli raakkujen elvyttämiseksi. Tämä erittäin uhanalainen simpukkalaji esiintyy Etelä-Suomessa vain muutamissa joissa, ja Pohjanmaan Freshabit-kohdealueet kuuluvat näihin arvokkaisiin jokiin. Jäljellä olevat raakut ovat kuitenkin jo iäkkäitä ja huonokuntoisia, eikä lisääntyminen joessa onnistu. Osana Freshabit-hanketta raakkuja on viety Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle, jossa ne yritetään saada ”kylpylähoidon” avulla elpymään ja tuottamaan glokidiatoukkia. Toukat on tarkoitus jatkokasvattaa Norjassa ja lopulta pienet simpukat on tarkoitus palauttaa kotijokeensa. Haasteita kuitenkin riittää, sillä lisääntyminen ja kasvatus eivät välttämättä onnistu – puhumattakaan simpukoiden palauttamisesta jokeen, sillä raakulle soveltuvat elinympäristöt ovat ihmistoiminnan myötä lähes täysin tuhoutuneet.

Raakkujen eteen tehdään edelleen työtä myös kohdealueilla, ja työkesäni loppuhuipennuksena pääsin pariksi päiväksi kokeneiden tutkimussukeltajien matkaan Ähtävän raakkujoelle. Itse olen varsin tuore sukeltaja, joten reissu oli todella jännä kokemus (vaikka omat taitoni eivät vielä varsinaiseen sukellustyöhön riittäneetkään). Yli 30 vuotta samoissa joissa sukeltaneilla konkareilla oli tosin huonoja uutisia kerrottavanaan: jäljellä olevat populaatiot pienenevät vääjäämättä, eikä uusia pikkuraakkuja enää löydy. Jos Konneveden kylpyläloma ei tuota tulosta, raakut tulevat katoamaan Pohjanmaan joista seuraavien vuosikymmenten aikana.

Lopuksi…

Tätä kirjoittaessani kesä alkaa olla lopuillaan, ja kohta on taas aika palata Jyväskylään opiskeluhaasteiden pariin. Jään kuitenkin muistelemaan kulunutta kesää hyvillä mielin. Kesäni Freshabit-harjoittelijana tarjosi paljon jännittäviä työtehtäviä, uudenlaisia haasteita ja mukavia työkavereita. Ennen kaikkea sain kuitenkin mahdollisuuden työskennellä suuressa hankkeessa, jonka tavoitteena on puhtaampi ja monimuotoisempi vesiluonto. Erityisesti sukellusharrastus on opettanut minut arvostamaan vedenalaista maailmaa aivan uudesta näkökulmasta. Meillä on Suomessa paljon kauniita jokia ja järviä. On hienoa ajatella, että tämän kesän työpanokseni on ollut osa kokonaisuutta, jota tehdään vedenalaisen luontomme säilyttämiseksi.

Jaana Lahdenniemi
Harjoittelija, Ympäristö ja luonnonvarat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Koko perheen vesi- ja metsäluontotapahtumat järjestetään Isojoella ja Mustasaaressa 1.10.2017

 Lähteissä, puroissa ja soissa kuhisee elämää. Vesistöjen ja kalojen, simpukoiden ja muiden lajien tilaa parannetaan kunnostuksilla mm. FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA- ja Kvarken Flada-hankkeissa. Lisäksi valuma-aluetoimilla on tavoitteena parantaa vedenlaatua. METSO-luonnonsuojeluohjelman avulla voidaan vielä rauhoittaa arvokkaita metsä- ja taimenpuroalueita.

Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset järjestävät yhdessä FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA – ja Kvarken Flada-hankkeiden kanssa koko perheen vesi- ja metsäluontotapahtumat sunnuntaina 1.10. Tapahtumissa on tarkoitus tutustua metsään, pienvesiin ja vesiluontoon. Halukkaat pääsevät esimerkiksi kurkistamaan vesikiikareilla puron pinnan alle ja ihmettelemään vedenalaista elämää ja kasveja.

Lauhanvuoren kansallispuisto (Lauhansarvi ja Lohiluoma), Isojoki

Aamupäivällä klo 10.00 alkaen Lauhansarvessa ja sen lähialueilla järjestetään perheen pienimmille ja kaikille muillekin halukkaille luontoseikkailu, jossa tutustutaan mm. puron vedenalaiseen luontoon.

Klo 12.00 lähtee liikkeelle vesivaellus. Vesivaellus suuntautuu Lauhanvuoren kansallispuiston alueelta lähtevälle Lohiluomalle ja kävelyn aikana keskustellaan puroista, lähteistä ja soista sekä niiden arvoista ja kunnostamisesta. Tapahtuman aikana järjestetään sähkökalastusnäytös ja tutustutaan puron pohjaeläimistöön sekä luonnonhoitohankkeisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri järjestää myös Lohiluomalla samana viikonloppuna purokunnostustalkoot, johon pääsee vesivaelluksella tutustumaan. Vesivaelluksen pituus on noin 1 km ja mukaan kannattaa varata säänmukainen varustus ja vedenpitävät jalkineet.

Sommarö fort, Södra Vallgrund, Mustasaari

Tule tutustumaan metsään, pienvesiin ja vesiluontoon asiantuntijoiden opastuksella klo 12–15. Vaella Sommarön linnoitusalueen luontopolkua omaan tahtiin. Luontopolulla on mahdollisuus keskustella ja saada lisätietoa metsä- ja vesiluonnosta. Tutustu vesistön ja metsän lajeihin ja niiden hyötyihin. Luontopolku on noin 1,5 km pitkä ja sopii lapsiperheille, mutta ei lastenvaunujen kanssa kuljettavaksi.

Lisäksi on mahdollisuus kokeilla veden happamuuden mittaamista metsäojassa ja merenrannassa. Esittelemme myös kuvauskopterin käyttöä kartoituksessa, maaperäprofiilien näytteenottoa ja vesinäytteenottoa.

Käytännön järjestelyistä

Ota mukaasi omat eväät ja säänmukainen varustus. Vesikouluun varaamme mukaan haaveja, vesikiikareita ja ämpäreitä. Lauhansarvessa on myös tarjolla lasten tapahtuman jälkeen makkaran grillausta ja mehua. Tarkemmat tiedot löytyy www.vimlavatten.org sekä Freshabit Pohjanmaan jokien verkkosivulta: www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa sekä Twitter-sivuilta @FHPohjanmaa.

Lauhavuoren tapahtuma facebook-sivuilla

Sommarön tapahtuma facebook-sivuilla

 


 

Vesitalousasiantuntija Erika Raitalampi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankekoordinaattori Anna Bonde, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus


 

 

 

***************************************************************************************************

 

Vatten- och skogsdag för hela familjen i Korsholm och i Storå 1.10.2017

I källor, bäckar och flador vimlar det av liv. Vattendragens, fiskarnas och andra arters tillstånd förbättras med olika åtgärder bl.a. i projekten FRESHABIT LIFE IP och VIMLA. Projektet Kvarken Flada fokuserar på flador längs kusten i Västerbotten och Österbotten. Inom ramen för METSO, en handlingsplan för den biologiska mångfalden, kan områden med värdefulla skogs- och öringsbäckar fredas.

NTM-centralerna i Södra Österbotten och Egentliga Finland ordnar tillsammans med projekten FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA- och Kvarken Flada en vatten- och skogsdag för hela familjen på söndag 1.10. Under evenemangen bekantar vi oss med skogen, småvatten och vattennaturen. Bland annat finns chans att förundras över vattendragens djur och växter med hjälp av vattenkikare.

 

Sommarö fort, Södra Vallgrund, Korsholm

Kom med oss och bekanta er med skogen, småvatten och vattenmiljön med sakkunniga som guider kl. 12–15. Vandra i egen takt längs naturstigen vid Sommarö fort. Längs stigen finns möjlighet att diskutera och få reda på mer om skogs- och vattenmiljön. Bekanta dig med vilka arter som finns i vattendragen och skogen och vad har vi för nytta av dem. Naturstigen är ca 1,5 km lång och lämpar sig för barnfamiljer, men inte med barnvagn.

Prova på att mäta vattnets surhet i skogsdike och vid havsstranden. Vi förevisar också kartläggning med drönare, provtagning av jordmånsprofiler och vattenprovtagning.

Lauhanvuori nationalpark (Lauhansarvi och Lohiluoma), Storå

På förmiddagen med början kl. 10 ordnas vid Lauhansarvi och i dess närhet ett naturäventyr där vi bl.a. bekantar oss med undervattensmiljön i en bäck. Äventyret passar såväl för de yngsta i familjen som för de lite äldre.

Klockan 12 startar en vattenvandring. Vandringen riktar sig till Lohiluoma, vars källflöden finns i Lauhanvuori nationalpark. Under vandringen diskuteras bäckar, källor och myrar samt deras värden och iståndsättning. Under evenemanget ordnas en uppvisning av elfiske och dessutom bekantar vi oss med bottendjur och naturvårdsprojekt i bäckar. Samma veckoslut ordnar också Finlands naturskyddsförbund Österbottens distrikt ett talko för iståndsättning av bäcken i Lohiluoma som vi stiftar bekantskap med under vandringen. Vattenvandringen är ca 1 km lång, utrustningen som fordras är vädertåliga kläder och vattentäta skor.

 

Praktiska arrangemang

Ta med egen utflyktsmat och kläder enligt väder. Vi har med oss vattenkikare, provtagningsutrustning och ämbar. Vi bjuder på grillkorv och kaffe/saft. Mer information finns på www.vimlavatten.org och webbplatsen för Freshabit Österbottens åar: www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa samt på Twitter-kontot @FHPohjanmaa.

 

Evenemangen på Facebook:

Sommarö

Lauhavuori

 

Projektkoordinator Anna Bonde, NTM-centralen i Södra Österbotten

Vattenhushållsexpert Erika Raitalampi, NTM-centralen i Södra Österbotten

Kohti Farmari 2017 -maatalousnäyttelyä

Pian on se aika kesästä, kun päästään nauttimaan Farmari-maatalousnäyttelystä, joka järjestetään tällä kertaa jälleen Seinäjoella 14.–17.6.2017. Näyttely on suomalaisen maatalouden ja maaseudun näyteikkuna, jossa kohtaavat niin ammattilaiset, alan harrastajat kuin kuluttajatkin. Farmari järjestetään joka toinen vuosi ja viimeksi se järjestettiin Joensuussa. Edellisen kerran Farmari-maatalousnäyttely järjestettiin Seinäjoella kesällä 2013. Silloin paikalla oli Pro Agrian verkkosivujen mukaan jopa 101 000 kävijää!

Tapahtumapaikkana on edellisten Seinäjoella järjestettyjen Farmari-maatalousnäyttelyiden tapaan Seinäjoki Areenan ja Urheilutalon ympäristö aivan kaupungin keskustassa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on myös mukana tapahtumassa ja osallistummekin yhteistyökumppaneiden kanssa BIOTALOUS-teeman alla olevalle osastolle, jonka löytää näyttelyn aikana Seinäjoki Areenalta. Mukana samalla osastolla ovat muun muassa Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, Luonnonvarakeskus Luke sekä Maanmittauslaitos. Osastollamme esitellään esimerkiksi sinistä biotaloutta sekä erilaisia siihen kuuluvia hankkeita.

Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan vesiluonnon monimuotoisuutta ja tähän liittyen mukana on muun muassa Freshabit Life -hanke, joka on Suomen kaikkien aikojen suurin EU:n rahoittama Life-hanke, sekä VIMLA-hanke. Näillä hankkeilla esitellään jokiluontoamme, sekä uhanalaisia jokilajeja. Osastollamme pääsee näkemään muun muassa lyhyen videopätkän raakun eli uhanalaisen jokihelmisimpukan elämästä ja sen pelastamisoperaatiosta.

Lue lisää:

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/FRESHABIT_LIFE_IP_Pohjanmaan_joet

https://vimlavatten.org/suomeksi/

Tämän lisäksi osastollamme esitellään SeaGIS 2.0 – projekti, joka etsii rajoja ylittäviä ratkaisuja Pohjanlahden merialueen yhdennettyyn hallinnointiin. Projektin toimialue ulottuu Västerbottenin ja Västernorrlandin lääniin Ruotsissa sekä Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin Suomessa. SeaGIS 2.0 -projekti esittelee karttapalveluaan, joka on projektin puitteissa kehitetty digitaalinen karttapalvelu erilaisten tietopohjien varastointiin, visualisointiin sekä tietojen eteenpäin välittämiseen. Projektin toteuttamisen myötä kartat ja data-analyysit tulevat yhteiseen käyttöön sekä Suomessa, että Ruotsissa.

Lue lisää:

https://seagis.org/suomeksi/

Biotalous-osastolla pääsee tutustumaan tarkemmin myös Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tavoitteena on biomassojen prosessoinnin, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotannon ja tuotekehityksen, ravinteiden kierrätyksen logistiikan ja palveluratkaisujen edistäminen sekä korkean jalostusasteen tuotteiden kehittäminen biomassoista. Tähän liittyen osastoltamme lähtee kerran päivässä opastettu teknologiakävely, jonka aikana kierretään kokeiluohjelmaan liittyvien yritysten osastoilla näyttelyssä. Teknologiakävelystä tulee lisätietoa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Facebook-sivulle, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Lue lisää:

http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma

Paljon on siis tulossa erilaista nähtävää ja kuultavaa. Luvassa on myös lasinen tankki, josta pääsee tutkimaan lähemmin alueemme kaloja. Edellisessä Seinäjoella järjestetyssä Farmarissa osastollamme ollut akvaario oli lasten suosiossa, joten lapsillekin on tutkittavaa osastolla tälläkin kertaa. Osastolta löytyy myös Tunnista biotalous -kilpailu, joten tule arvuuttelemaan eri biotalouden tuotteita ja aineksia! Tämän lisäksi ELY-keskuksemme on mukana myös viereisellä Maaseutuverkoston ja Leader-ryhmien yhteisosastolla. Tältä osastolta löytyy muun muassa virtuaalimatkaa maaseudulla sekä MyPose-kuvakioski. Näemmehän siis juuri sinut Seinäjoella Farmarin merkeissä kesäkuussa!

Emma Marttila

Viestintäharjoittelija

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus