Mitäs sä niinku käytännössä teet? Tämä taitaa olla yleisin kysymys, jonka kuulen, kun kerron työskenteleväni ympäristösuojeluyksikössä valvojana. Yleensä koetan yksinkertaistetusti selittää, että valvonnalla seurataan, että laitoksen toiminta on ympäristöluvan mukaista. Tässä vaiheessa kysyjä yleensä näyttää siltä, että mieleen on piirtynyt jotain Mordorin kaikennäkevän silmän ja Loton virallisten valvojien väliltä. Erotuksina kyllä edellisiin, me valvojat pukeudumme työkeikoilla neonkeltaisiin turvavaatteisiin.
Mutta mitä valvontaviranomainen sitten oikein tekee ja valvoo? Toiminta, joka aiheuttaa pilaantumisen vaaraa, tarvitsee ympäristösuojelulain mukaisen luvan eli ympäristöluvan. Ympäristösuojelulaissa on lueteltu, minkälainen toiminta ympäristöluvan tarvitsee. Näitä ovat esimerkiksi metsäteollisuus, energiantuotanto, metalli- ja kemianteollisuus ja niin edespäin. Osa lupavelvollisista toiminnoista on ELY-keskusten valvomia ja osa kuntien. Ympäristösuojelulain uudistustyön myötä osa toiminnoista on siirtynyt valtiolta kunnille ja päinvastoin, ja osa puolestaan rekisteröintimenettelyyn ympäristöluvan sijaan.
Valvontaa tekevä viranomainen seuraa näiden ympäristöluvan saaneiden laitosten luvassa annettujen lupamääräysten noudattamista, eli että laitoksen toiminta on lainsäädännön ja ympäristöluvan mukaista. Esimerkiksi energiantuotantolaitoksella on ympäristöluvassaan määräyksiä siitä, minkälaisia päästöraja-arvoja sen tulee noudattaa. Tai jätehuoltokeskuksella on luvassa määrätty, minkälaista jätettä laitoksella voidaan ottaa vastaan.
Valvojan vuoteen mahtuu jonkin verran etukäteen suunniteltua. Valvottavat laitokset raportoivat määräajoin toiminnastaan ja päästöistään. Valvoja tekee valvontasuunnitelman mukaisia määräaikaistarkastuksia, joilla käydään yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa läpi laitoksen toimintaa. Mutta enemmän työ on reagoimista siihen mitä pöydälle, sähköpostiin tai työlistalle tupsahtaa. Työtehtäviin vaikuttaa paljon valvottavien laitosten aktiivisuus. Miten paljon heillä on esimerkiksi erilaisia ympäristösuojeluun liittyvä investointeja, joiden suunnitelmia käydään yhdessä läpi. Töihin tullessa ei voi aina ennakoida mitä päivä tuo tullessaan, ja löytääkö sitä itsensä työpöydän ääreltä vai kaatopaikalta. Tai voi, mutta saapunut häiriöilmoitus voi sekoittaa koko päivän ohjelman. Häiriöilmoituksilla toiminnanharjoittajat ilmoittavat esimerkiksi päästöylityksestä, onnettomuudesta tai muusta normaalista poikkeavasta tilanteesta. Tärkeää tietoa haittaavasta toiminnasta saadaan myös yleisöilmoituksin. Nämä voivat liittyä esimerkiksi meluun, hajuun tai roskaantumiseen. Tätä yhteydenottoa on jonkin verran vähentänyt ympäristöasioiden asiakaspalvelukeskus, johon voi ottaa eri asioissa yhteyttä. Asiakaspalvelu auttaa monissa kysymyksissä tai sitten he ohjaavat asiaa hoitavalle henkilölle.
Ympäristösuojelulaki on ollut tosiaan viimeiset vuodet uudistuksen alla ja uusi ympäristönsuojelulaki astui voimaan 1.9.2014. Ympäristösuojelulain uudistaminen jatkuu edelleen ja tällä hetkellä meneillään on uudistamisen kolmas vaihe. Uudistamisen toisessa vaiheessa yhtenä merkittävänä muutoksena valvontaviranomaiselle oli ympäristölupien tarkistamismenettelyn poistuminen. Eli ympäristöluvissa on annettu päivämäärä, jolloin lupa tulee jättää automaattisesti tarkistettavaksi. Nyt automaattimenettely on poistettu ja valvontaviranomaisen tulee tehdä arvio luvan tarkistamisesta tai tarkastamatta jättämisestä. Tämä muutos korostaa entisestään valvonnan tärkeyttä ympäristönsuojelussa.
Niina Lindeman
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen blogi 