Ravinteiden kierrätys valokeilassa Farmari 2022 -messuilla

Farmari-messut päästiin järjestämään pitkästä aikaa tänä kesänä. Maaseutuelinkeinoista kiinnostunut yleisö saapui helteiseen Mikkeliin 30.6.–2.7. Edellinen Farmari järjestettiin vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen omalla kotikentällä Seinäjoella. Silloin olimme mukana maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä Biotalous-osastolla ja tälläkin kertaa pääsimme mukaan ministeriön yhteisosastolle. Lähdimme Farmariin esittelemään Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa MMM:n organisoimalle Ravinteet ja energia kiertoon -osastolle. 

Hellettä piisasi messuvieraille ja ulko-osastoilla oli paljon nähtävää.

Mikä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma?

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tarkoituksena on tukea kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä tuotannollisten investointien aloittamista, joiden tavoitteena on biomassoista peräisin olevien ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätykseen liittyvien uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Valtakunnallinen kokeiluohjelma on osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa ja rahoituksen myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa ohjelman toimeenpanosta. 

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vieraili osastolla ja tutustui kokeiluohjelman hankkeiden tuomiin näytteisiin.

Ravinteet ja energia kiertoon -osastolla oli mukana kokeiluohjelman lisäksi ProAgrian Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, Tassunjälki-hanke ja Luken Plasman-hanke. Osastolla esiteltiin ravinteiden kierrätyksestä kiinnostuneille yrityksille ja toimijoille erilaisia rahoitusmahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksen testaukseen ja innovaatioihin. Esillä oli myös kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden multa-, kasvualusta- ja lannoitenäytteitä. Pöydän ääressä pystyi tutustua muun muassa luujauhosta, metsätalouden sivuvirroista, hevosenlannasta, kanankakasta ja biohiilestä tehtyihin tuotteisiin. 

Lannoite- ja multanäytteitä oli esillä monesta rahoitetusta hankkeesta.

Edellisessä Farmarissa oli myös mukana Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman ensimmäinen kausi 2016-2018. Silloin järjestettiin Ravinteet kiertoon -kävelyjä messualueella. Kiertokävelyn varrella esiteltiin Farmarissa mukana olevia ravinteiden kierrätystä jollain tavalla toteuttavia yrityksiä. Toteutimme tällä kertaa vastaavan kävelyn omatoimikartan avulla, jonne kokosimme useita kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneita yrityksiä ja muita ravinnekiertokohteita. Kartan kanssa aiheesta kiinnostunut yleisö pystyi tekemään oman kiertokävelynsä ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta messualueella. 

Seuraavaksi Seinäjoen vuoro

Seuraavaksi Farmari-messut palaavat jälleen Seinäjoelle vuonna 2024. Vuonna 2017 olin juuri aloittanut viestintäharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja ensimmäiset työtehtäväni liittyivät silloin Farmari-messuihin. Nyt viisi vuotta ja muutamaa eri työpaikkaa myöhemmin palasin ELY-keskukseen töihin ja löysin edestäni jälleen Farmari-messut. Ympyrä tuntuu sulkeutuneen ja tälläkin kertaa Farmarit olivat hieno kokemus. Seuraavia Farmareja odotellessa voit tutustua MARIKA-hankkeen tekemään messukoosteeseen tai lukaista allekirjoittaneen edellisen Farmari-blogin vuodelta 2017. 

Oletko kiinnostunut ravinteiden kierrätyksestä? Tutustu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan! Ohessa kokeiluohjelmasta rahoitetun IHAA-hankkeen esittelyvideo, joka oli esillä myös Farmari-messuilla.  

Emma Marttila
Viestintäasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusi valtakunnallinen vesienhallinnan erikoistumistehtävä Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksiin

Uuden valtakunnallisen erikoistumistehtävän tavoitteena on edistää ilmastokestävää alueiden erityisolosuhteet huomioivaa maa- ja metsätalouden vesitaloutta ja kehittää vesienhallintaan liittyvää yhteistyötä maa- ja metsätaloussektorien välille. Erikoistumistehtävää hoitavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa johtava vesitalousasiantuntija Eeva Nuotio (maatalouden vesitalous) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa johtava vesitalousasiantuntija Anne-Mari Rytkönen (metsätalouden vesitalous).

Hallitusohjelman tavoitteita toteuttamassa

Pelto- ja metsätalouden vesitalouteen liittyvässä erikoistumistehtävässä koordinoidaan hallitusohjelman tavoitetta ”pienennetään maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia ja edistetään tulvasuojelua sekä peltojen vesienhallintaa”. Hallitusohjelman toimeenpanon tueksi maa- ja metsätalousministeriö julkaisi 4.5.2020 Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä (maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:6). Suuntaviivoissa painotettiin mm. valuma-aluekohtaista vesitalouden suunnittelua ja uusien toimintatapojen, kuten luonnonmukaisten vesienhallintamenetelmien ja vesien viivyttämisen edistämistä sekä tiedonkulun ja yhteistyön tärkeyttä. Nämä suuntaviivat antavat hyvän kehyksen uuden erikoistumistehtävän toteuttamiselle.

Rakennusvaiheessa oleva kaksitasouoma. Kuva: Outi Leppiniemi

Valuma-alueella vähennetään kuormitusta ja edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista

Erikoistumistehtävässä painotetaan niin peltojen kuin metsäalueiden vesitaloustoimenpiteitä kuormituksen vähentämisessä ja valuma-aluesuunnittelussa. Koko valuma-alueen huomioivassa vesienhallinnan suunnittelussa pystytään parantamaan maan kasvukuntoa, maatalouden tuotantoedellytyksiä ja samalla tehostamaan vesiensuojelua sekä vähentämään sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia. Valuma-alueen erilaisilla vesienhallintajärjestelmillä säädellään valumavesien määriä. Esimerkiksi vettä viivyttävillä toimenpiteillä yläjuoksun metsäisillä alueilla, vähennetään alajuoksun peltojen tulvasuojelutarpeita. Valuma-alueelta muodostuvaa ravinnekuormitusta voidaan vähentää toteuttamalla luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin monihyötyisiä kosteikkoja ja kaksitasouomia. Luonnonmukaisella vesirakentamisella pyritään jäljittelemään samanlaisia ympäristöjä, joita luonnontilaisissa vesistöissä syntyy veden virtauksen seurauksena, mikä lisää alueen luonnon monimuotoisuutta ja maisema-arvoja.

Verkostolla voimaa vesienhallintaan

Erikoistumistehtävän tavoitteena on perustaa valtakunnallinen vesitalouteen liittyvä verkosto. Verkoston avulla voidaan lisätä yhteydenpitoa alan tutkimuslaitoksien kanssa ja edistää uuden tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen välittämistä eri toimijoille, maanomistajille, suunnittelijoille ja viranomaisille. Verkostolla on mahdollisuus edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta ja löytää näin yhteisiä näkemyksiä ja toimintamalleja, miten tavoitteisiin päästään.

Rakennusvaiheessa oleva kosteikko. Kuva: Outi Leppiniemi

Avustushaku – tukea toimenpiteisiin

Hallitusohjelman toimeenpanoa varten maa- ja metsätalousministeriö avaa syksyllä määräaikaisen avustushaun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien hankkeiden avustushaun yhteydessä. Harkinnanvaraisten avustusten tavoitteena on edistää kestävää vesienhallintaa maa- ja metsätalousalueilla, tukea valuma-aluetasoista vesitalouden suunnittelua ja toteutusta sekä vähentää vesistöön kohdistuvaa kuormitusta. Uudella avustushaulla etsitään koko Suomesta innovatiivisia valuma-alueen vesienhallintaan liittyviä hankkeita, jotka toimisivat erinomaisina alueellisina esimerkkeinä eri toimijoille ja edistäisivät kestävää maa- ja metsätalouden vesienhallintaa. Lue lisää hausta (ely-keskus.fi)

 

Eeva Nuotio
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ravinnekierrätyksen pilotointitoimenpiteisiin on taas rahoitusta tarjolla

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma on saanut jatkoa vuosille 2020-2022 ja rahoitusta ravinnekierrätyksen kehittäjille on taas tarjolla. On hienoa, että Suomen hallitus ja maa- ja metsätalousministeriö ovat halunneet mahdollistaa ravinnekierrätyksen edistämisen jatkumisen. Tätä valtakunnallista ohjelmaa hallinnoidaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, Seinäjoelta.

Uusia hankehakijoita kiinnostaa varmasti se, että millainen hankkeen hakuprosessi on ja miten hankeidean kanssa kannattaa edetä. Koska ohjelmaa on toteutettu jo vuosina 2016-2018, niin päätin kysyä kokemuksia ensimmäisen ohjelmakauden hanketoteuttajalta toimitusjohtaja Mika Juvoselta BioKymppi Oy:stä.

Mika Juvonen.

Millaiseksi koit hankkeen hakemisen?

Olimme mukana ensimmäisessä haussa. Ennen lopullisen hakemuksen jättöä, teimme parikin hakemusluonnosta ja kävimme keskusteluja ELY-keskuksen edustajan kanssa. Avoimiin kysymyksiin saimme aina vastaukset ja lopullista hakemusta ei tarvinnut juurikaan täydentää hakemuksen jättämisen jälkeen. Koko hakuprosessi oli mielestäni erinomaisesti järjestetty kireästä aikataulusta huolimatta. ELY-keskuksen ohjaava ja opastava toiminta jo hakuvaiheessa oli tärkeää.

 

Millaiseksi olet kokenut hankkeen toteuttamisen suhteessa ELY-keskukseen?

Hankkeen toteutus ja yhteydenpito on ollut sujuvaa. Alussa pidetty yhteinen projektipalaveri kehittämisasiantuntijan, maksatusasiantuntijan ja hankeen toteuttajien kesken oli tarpeellinen ja helpotti hankkeen toteuttamista. Neuvoja ja apua olemme saaneet aina tarvittaessa. Vastausnopeudessakaan ei ole ollut valittamista. Jos johonkin asiaan ei ole saanut heti vastausta, siihen on palattu.

Miten maksatukset ovat mielestäsi sujuneet?

Maksatuksen byrokratia on ollut mielestämme siedettävää. Onneksi kuitteja ei tarvitse scannailla vaan yhteenvetotaulukko tositenumeroineen ja selitteineen on ollut riittävä. Maksatusten viivästyminen on useasti johtunut meidän jostakin puutteellisesta tiedosta tai täydennystarpeesta.

Tuleeko muuta mieleen, jota haluaisit kertoa uusille hankehakijoille?

Ottakaa rohkeasti yhteyttä ELY-keskukseen jo hankkeen ideavaiheessa.

 

Näihin Mika Juvosen positiivisiin kokemuksiin peilaten, kehotan kehittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä minuun ja hakemaan rahoitusta uusille ravinnekierrätyksen ratkaisuille.

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma pähkinänkuoressa:

• Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman jatkuminen on kirjattu Sanna Marinin hallitusohjelmaan.
• Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa ohjelmaa. Vuodelle 2020 on käytössä 2 M€.
• Ohjelmasta tuetaan kehittämistä, jolla edistetään biomassojen ravinteiden prosessointia, kierrätyslannoitevalmisteiden tuotekehitystä ja tuotantoa, ravinteiden kierrätyksen logistiikkaa ja uusia palveluratkaisuja sekä biomassoista peräisin olevien tuotteiden jalostusasteen nostamista.
• Ohjelmasta voidaan myöntää tukea tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin.
• Hankehaku on käynnissä ja hakujakso päättyy 31.8.2020.
• Lisätietoja ohjelmasta, hakuohje ja hakulomakkeet löytyvät verkkosivuilta https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ravinteiden-kierratyksen-kokeiluohjelma-2020 (www.ely-keskus.fi)

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

 

Olipa kerran lounaalla…

Syödä pitää, siitä ei pääse ja pellolta se ruoka tulee. Usein sitä vaan syö, miettimättä sen kummemmin, mitä ruuan eteen on tehty. Otetaan vaikka se peruna. Isäntä Karijoella on laittanut aamulla saappaat jalkaansa ja lähtenyt hallille noutamaan perunannostokonetta. Matkalla hän kiroaa, kun märän pellon kantavuus on vähän ”com si com sa”, mutta sieltä ne nostettiin ja nyt ne ovat lautasella muusina. Peruna voisi tulla myös Keski-Euroopasta Pfalzin alueelta, jossa tuotetaan perunaa noin 4000 hehtaarilla, mutta kannatan ennemmin sitä karijokelaisen viljelijän perunaa siitä syystä, että tiedän, tai luulen tietäväni, miten täällä Suomessa asiat ovat ja miten niihin voin vaikuttaa kuluttajana. Tässä tapauksessa voin vaikuttaa myös viranomaisena ja pohtia, mitä pellon kuivatuksen varmistamiseksi voidaan tehdä.

Peltojen kuivatus kuntoon

Tarvitaan toimiva peruskuivatus, joka luo edellytykset toimivalle paikalliskuivatukselle. Ensin siis valtaojat kuntoon yhdessä alueen muiden maanomistajien kanssa ja sitten salaojitus, joka huolehtii peltolohkotasolla kuivatuksen onnistumisesta. Peruskuivatuksen vaatimaan yhteistyön järjestämiseen voi kysyä apuja kirjoittajalta, tai maankuivatuksen ja ojituksen verkkosivulta.

Uusi hallitusohjelma ohjaa meitä ottamaan työssämme huomioon myös ilmastonmuutoksen ja siihen sopeutumisen. Tämä tarkoittaa sitä, että tuomme valtaojien peruskuivatussuunnittelijoille, maanomistajille ja ojaisännöitsijöille tietoa erilaisista ympäristön-, vesien- ja ilmastonsuojelun toimenpiteistä mm. uomien kunnossapitohankkeisiin. Samoin mietityttää se, onko tarvetta muuttaa lisää uomien mitoitusohjeistusta vastaamaan ilmaston muuttuneita olosuhteita, josta hyvänä esimerkkinä ovat viime vuosien aikana havaitut sään äärevöitymiset, kuten voimakkaat rankkasateet, pitkät kuivuusjaksot ja leudot talvet. Vuosien välinen vaihtelu monitodennäköisesti lisääntyy ja sitä myöden ennustettavuus heikkenee. Hyvää vesitietoa kaikille kiinnostuneille löytyy verkosta vesi.fi sivuilta.

Takaisin perunapeltoon. Pelto on resurssi ja pellon kasvukunnosta huolehtiminen varmistaa viljelijälle parhaan mahdollisen tuoton. Näen, että se päivä on jo tulossa, kun viljelijä huomioi hyvänä vaihtoehtona tai itsestäänselvyytenä myös peltojen monimuotoisuuskaistat, valtaojien tulvatasanteet, tai pellonkäytön muutoksen ilmastoystävällisempään suuntaan. Uskon, että täällä Suomessa voin omilla valinnoillani vaikuttaa siihen, miten ruokaa tuotetaan ja että suomalainen ruuantuottaja tekee itsekin valintoja kehittämällä tuotantoa ollaksemme maailman parhaimpia ruuantuottajamaita kaikilla mittareilla. Meillä on jo nyt tiloja, joilla näin tehdään ja joiden menestys perustuu juurikin tähän… Mitähän sitä huomenna söisi?

 

Outi Leppiniemi
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö
puh. 0295 028 016, 050 350 9328
outi.leppiniemi(at)ely-keskus.fi

 

Mikä ihmeen PPP?

Tämä PPP ei ole BB-talo, eli maailman tunnetuin realityohjelma Big Brother, vaikka joku niin ehkä toivoisikin. Tämä lyhenne PPP on sanoista Public-Private Partnership, joka tarkoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei ole uutta, mutta se on noussut uudelleen keskusteluun monessakin yhteydessä.

Aktiivisilla toimilla kohti korkeaa työllisyyttä

Näin otsikoidaan Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa yhtä tavoitetta. Voisin kuvitella, että Säätytalolla olleet asiantuntijat olisivat pohdinnoissaan sivunneet Public-Private Partnership -teemaa, kun miettivät keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Ainakin olisi tullut miettiä, sillä ilman laajaa ja konkreettista yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä ei tätä tavoitetta saavuteta. Viitteitä näistä pohdinnoista löytyy muutamasta hallitusohjelman kirjauksesta. Hallitusohjelmassa on maininta, jossa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Lisäksi ohjelmassa todetaan, että työllisyyspalveluiden järjestäjänä toimii julkinen sektori, joka voi tuottaa palveluja yhteistyössä yksityisen ja kolmannen sektorin sekä järjestöjen kanssa. Siis oletukseni vahvistuu, että PPP on ollut taustapohdinnoissa. Ja hyvä niin, koska tähän suuntaan olisi mentävä, jotta työllisyyspalveluiden asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranisivat.

Mitä PPP voisi käytännössä tarkoittaa?

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on hallituksen tavoite. Sekään ei varmaan tulevaisuudessa riitä, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet toimivat. Työllisyysasteen nostaminen edellyttää, että yhä suurempi osa työmarkkinoiden ulkopuolella olevista saadaan työelämään. Se taas ei onnistu vanhoilla keinoilla. Lienee tarpeen tehdä uudistuksia, jotka voivat olla poliittisesti vaikeita, mutta välttämättömiä. Tuskin tältäkään osin vältymme kepiltä ja porkkanoilta oikeassa suhteessa.

Työllisyysasteen nostamisessa PPP-yhteistyö on myös tärkeässä roolissa. Suomessa monilla yhteiskunnan hallinnonaloilla ja toiminnoilla ollaan liian sektorikeskeisiä. Nykylainsäädäntö myös vahvistaa muurien rakentamista eri toimintojen välille. Yhteistyön tekeminen esimerkiksi työllisyys-, terveys- ja sosiaalipalveluissa ei ole helppoa, vaikka se olisi järkevää ja asiakkaiden kannalta välttämätöntä. Maakunta- ja soteuudistus oli kuitenkin hyvä harjoitus purkaa näitä raja-aitoja. Valmistelussa tunnistettiin monia asioita, jotka pitäisivät olla toisin, jotta toiminta olisi tehokkaampaa ja vaikuttavampaa.

Kunnat ovat keskeisessä roolissa sosiaali-, terveys- ja nuorisopalvelujen järjestämisessä ja toimeenpanossa. Kuntien rooli työllisyys- ja elinkeinopalveluissa on merkittävä. Valtio organisoi ja vastaa julkisista työnvälitys- ja yrityspalveluista omalta osaltaan. Mikä näitä julkisia toimijoita näissä toiminnoissa yhdistää? Ainakin huonot resurssit. Työnvälityspalvelujen resursointi on muissa pohjoismaissa valovuoden edellä. Tällainen perustallaaja voisi kuvitella, että Suomessa valtion ja kuntien resurssien parempi yhteiskäyttö voisi tuoda uutta potkua toimintaan. Kun tähän yhteistyöhön otetaan mukaan vielä yksityinen sektori vahvuuksineen, niin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudelle on tarjolla uudenlaisia mahdollisuuksia. Näitä harjoituksia on tehty joskus aikaisemminkin ja nyt niitä ollaan jälleen kehittämässä ns. kasvupalvelupilottien yhteydessä.

Mutta vielä systemaattisempi yhteistyön rakentaminen ja toimintamallien kehittäminen tulisi olla arkea ja laajempaa. Erilaiset kokeilut pakkaavat kuitenkin usein olla varsin suppeita ja haihtua unholaan ajan kuluessa. Sen vuoksi julkisen ja yksityissektorin yhteistyön tueksi tarvitaan lainsäädäntöä, joka antaa perustan toiminnalle eikä jatkuvasti tarvitse miettiä, onko tämä mahdollista tai onko taas joku tietosuojasäännös esteenä järkevälle yhteistyölle. Mutta löytyihän tämäkin kirjaus hallitusohjelmasta – toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö. Tarve on arjessa tunnistettu.

Jari Aaltonen
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus