Mikä ihmeen työkykyohjelma?

Meillä jokaisella työtä tekevällä on ajoittain jotain kremppaa. Emme pysty kokoaikatyöhön tai nykyinen työ ei sovellukaan meille enää. Olemme silloin osatyökykyisiä. Jos työ osataan sovitella niissä tilanteissa oikein, työpanoksemme onkin riittävä. Osatyökykyisyyden sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua myös täsmätyökyvystä ja täsmätöistä. Työkykyohjelman tavoitteena on se, että myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä ja rakentaa yhteiskuntaa kykyjensä mukaan. Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta.

Olemme Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa nyt vuoden ajan kehittäneet TE-palveluja työkykyohjelman mukaisesti. Halusimme kehittää palveluita yhdessä kumppaneiden kanssa. Olemme tehneet myös sisäistä kehittämistyötä, jotta tunnistaisimme asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeen sekä voisimme tarjota heille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia palveluja. Olemme panostaneet myös yritysyhteistyöhön ja viestintään.

Yhteiskehittäminen

Yhteiskehittämisen yhtenä tavoitteena on, että asiakas saa hyvää ja oikeaa palvelua alusta saakka. Olemme tehneet yhdessä konkreettisia toimia osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarpeen pohjalta. Tarpeita oli Järvi-Pohjanmaan alueella ja siellä asiakastyö on päässyt nyt alkuun työttömien pitkäaikaissairaiden asiakkaiden kohderyhmässä ja kumppanina asiakkaiden kohtaamisessa on Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pitkospuut-hanke. Palvelu alkoi marraskuussa 2021 ja asiakkaat lähtivät hienosti mukaan ja ovat motivoituneita työllistymään. Asiakkaan tukena on moniammatillinen tiimi ja voimavarakeskeiset tulevaisuusverstaat. Asiakkaan sairaus huomioidaan ja hänelle rakennetaan yksilöllinen polku kohti työelämää.

Toinen konkreettinen kokeilu osatyökykyisten asiakkaiden tarpeesta käsin on STM:n työkykyohjelman rahoittaman Toimeksi-hankkeen kanssa suunniteltu uudenlainen palveluosto, joka viedään lähelle asiakasta. Työ- ja toimintakykyä arvioidaan pilottiluontoisesti noin 10 asiakkaan kanssa. Palvelun sisältönä on alkutilanteen kartoitus työparityönä, työkyvyn tuen tiimi lääkärin johdolla, jatkotoimenpiteet, lääkärijohtoinen verkostopalaveri ja jatkosuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Työkykyä voidaan testata konkreettisesti työpaikalla, jos se on tarpeen. Kokeilusta saadaan kokemuksia myöhemmin keväällä.

Sisäinen kehittäminen

Sisäisen kehittämisen tavoitteena on, että osatyökykyisten asiakkaiden palvelutarve tunnistetaan entistä laaja-alaisemmin, kun TE-toimiston asiantuntijoiden osaamista osatyökykyisyydestä, työ- ja toimintakyvyn arvioinnista ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä vahvistetaan.

TE-toimiston asiantuntijoiden tarpeita osaamisen vahvistamisessa on kuultu erillisellä kyselyllä. Huomioita on tehty jatkuvasti myös työssä ja syntyneisiin tarpeisiin on vastattu nopeasti. Asiantuntijoille on järjestetty infotilaisuuksia osatyökykyisyyteen ja työ- ja toimintakyvyn arviointiin liittyvistä aiheista (esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, työnhakijan sairausloma ja työnhaku, työolosuhteiden järjestelytuki, vammaisuus työnhaussa ja työelämässä). Asiantuntijoiden taitoja palvelutarpeen tunnistamisessa ja ohjausosaamista on vahvistettu sisäisellä henkilöstökoulutuksella ja valmennuksilla.

Yritysten rekrytoinnin helpottaminen

Olemme saaneet Vates-säätiön mukaan alueelliseen toimintaan ja työllisyyden hoidon toimijoille on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia liittyen osatyökykyisten työllistymiseen. Viiden eri kumppanin kanssa on suunniteltu toimia yritysten yhteiskuntavastuun teeman ympärillä. Olemme lisänneet myös yritysten tietoisuutta työllistämisen tukitoimista viestimällä aiheesta ja jakamalla onnistumistarinoita. Järjestötoimijoille suunnattu tilaisuus osatyökykyisten palkkatukityöllistämisestä on tulossa maaliskuussa. Tilaisuus on suunniteltu yhteistyössä alueen kuntakokeilujen kanssa.

Ostopalvelut

Kun ELY-keskus ostaa TE-toimiston asiakkaille erilaisia palveluja on tavoitteena, että myös osatyökykyinen asiakas kokee palveluihin osallistumisen helpoksi. Tärkeää on myös, ettei osatyökykyisen asiakkaan palvelu keskeydy riittämättömän tuen vuoksi.

TE-palveluiden parempaan kohdentumiseen osatyökykyisille on vaikutettu kiinnittämällä huomiota esimerkiksi työvoimakoulutusten hakutekstien sisältöihin ja viestintään. Vuonna 2021 koulutuksen aloitti 113 osatyökykyistä henkilöä. Asiakkaan koulutuksessa pysymistä on vahvistettu koulutusaikaisen tuen avulla. Työ- ja toimintakyvyn arviointi palvelu on kilpailutuksessa ja sen suunnittelussa on kuultu TE-toimiston asiantuntijoita. Työhönvalmennuspalveluihin on sovittu osatyökykyisten asiakkaiden bonusasiakkuus palkkiomalli. Eri työhönvalmennuksiin on osallistunut vuonna 2021 yhteensä 290 asiakasta. Työhönvalmennuksella työtä ja muita ratkaisuja on löytynyt useille asiakkaille, ja valmennuspalvelut saavat myös asiantuntijoilta hyvää palautetta.

Etelä-Pohjanmaan TYKKI-pilotti

Osatyökykyisten asiakkaiden TE-palveluita on tehostetusti kehitetty ja seurattu TYKKI-pilotin sateenvarjon alla. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että jokainen meistä ottaa osatyökyisen asiakkaan työllistymisen edistämisen osaksi omaa perustekemistään. Näin pilotissa tehtävä työ jää osaksi jokaisen omaa työrutiinia ja kun pilotti päättyy, niin myös toimintatapa jatkuu. Tärkeintä on se, että osatyökykyinen asiakas saa omat odotukset ylittävää palvelua, selkeitä ratkaisuja työllistymisen haasteisiin ja työllistyy.

Työkykyohjelmaan liittyvien TE-palvelupilottien valtakunnalliset väliraportit löytyvät TEM:n sivuilta oheisesta linkistä: https://tem.fi/te-palvelupilotit.

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ympäristövaikutusten arviointi ja kansalaisten vaikuttaminen

Näemme paikallisissa sanomalehdissä silloin tällöin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) koskevan kuulutuksen. YVA-asiat ovat monille melko tuntemattomia ja kuulutus saattaa jäädä omaan arvoonsa ajatuksella, että se ei koske minua.

Ympäristövaikutusten arviointi voi olla sanahirviö, joka lannistaa helposti. Tai sitten se on sanapari, joka innostaa: vihdoinkin oikeaa tietoa! Katsantokanta voi riippua henkilöstä, asiasta, ajankohdasta ja asenteesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely kuulostaa vielä byrokraattisemmalta. ”Syvä huokaus” kuvastaa monien asennetta. Kauhea työ ja mitä hyötyä siitä sitten on? Projektit venyvät ja rahaa palaa. Mutta toisaalta kuuluu: ”Me haluamme, että hanke yvataan!” ”Tämä alue on meille arvokas, sen merkitys tulee selvittää!” Ja sitä se YVA parhaimmillaan on – arvokkaiden asioiden selvittämistä ja näkemysten yhteensovittamista.

Monet odottavat YVA-menettelyltä päätöstä, saako jotain tehdasta rakentaa tai tuulivoimaloita pystyttää. Halutaan selkeää vastausta – kyllä tai ei. Pettymys voikin olla suuri, kun totuus selviää, että menettelyssä ei tehdä päätöksiä. Mitä iloa siitä sitten on?

Miksi, mitä, miten?

Ensimmäinen laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tuli voimaan 1994. Lähtökohtaisesti laki koskee isoja ja ympäristövaikutuksiltaan huomattavimpia hankkeita ja sen mukaan niiden merkittävät ympäristövaikutukset tulee arvioida erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että hankkeesta vastaava tekee ensin YVA-arviointiohjelman eli suunnitelman siitä, millä keinoilla vaikutukset arvioidaan. YVA-yhteysviranomaisena toimii kullakin alueella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualue, joka kuuluttaa YVA-ohjelman, pyytää siitä lausuntoja ja mielipiteitä ja antaa lopuksi saamiinsa kannanottoihin ja omaan käsitykseensä perustuvan lausunnon, jonka hankkeesta vastaavan tulee ottaa huomioon käynnistäessään varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin.

Kun ympäristövaikutukset on arvioitu, muodostaa hankevastaava niistä asiakirjan, joka on nimeltään arviointiselostus. Yhteysviranomainen kuulee arviointiselostuksesta samaan tapaan kuin YVA-ohjelmavaiheessa ja antaa siitä oman perustellun päätelmänsä. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään Suomessa vuosittain muutamille kymmenille hankkeille; tyypillisiä hankkeita ovat tuulivoimapuistot, jätteenkäsittelylaitokset, kaivokset sekä isot teolliset laitokset ja eläinsuojat.

Kesäinen junaradan varrelta otettu kuva, jossa taustalla näkyy metsä ja metsän takana kolme suurta tuulivoimalaa.

Mikä on ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus?

YVA toimii lupamenettelyn taustatietona. Arviointimenettelyssä pyritään tunnistamaan hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset ja hankkeilla on kaksi tai useampia toteuttamisvaihtoehtoja, joiden vaikutuksia verrataan keskenään. Hankkeille ei saa myöntää lupaa ennen kuin arviointimenettely on tehty ja lupaviranomaisen käytettävissä on yhteysviranomaisen antama perusteltu päätelmä ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä ei kuitenkaan määrätä siitä, että mille toteuttamisvaihtoehdolle haetaan lupaa, päätösvalta siitä kuuluu aina hanketoimijalle.

YVA ohjaa hanketoimijoita päätöksenteossa. YVA antaa hanketoimijalle hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdoista vertailutietoa, jonka perusteella voidaan esimerkiksi arvioida, mikä vaihtoehdoista on ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisin ja millä on sen myötä parhaat mahdollisuudet saada myönteiset lupapäätökset.

YVA ja kansalaiset. YVA-menettelyssä kansalaisilla on täysin avoin osallistumisoikeus riippumatta siitä, onko jokin hanke omakohtaisesti koskettava vai kiinnostaako se muutoin vain yleisestä mielenkiinnosta. YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen kuulutusaikana annetut kansalaisten mielipiteet tuovat monissa tapauksissa arviointiin sellaista paikallista tai ympäristöön liittyvää tietoa, jota viranomaisilla ei muutoin olisi. Lisäksi sellainen kansalainen, joka on lupamenettelyssä asianosaisena, voi hyödyntää YVA-menettelyssä kertynyttä tietoa valvoessaan omaa etuaan ja oikeuttaan. Väheksyä ei myöskään voi sitä valtavaa tietomäärää, joka sisältyy monisatasivuisiin YVA-menettelyn asiakirjoihin, ne tarjoavat lukijoilleen sekä ajantasaista että pitkälle tulevaisuuteen katsovaa visiota ympäristömme tilan kehittymisestä ja miltä ympäristömme näyttää tulevaisuudessa.

Kun seuraavan kerran näet YVA-kuulutuksen, pysähdy hetkeksi pohtimaan onko juuri sinulla nyt vaikuttamisen paikka!

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen YVA-tiimi
Päivi Kentala, Elina Venetjoki ja Jutta Lillberg-Puskala

Tuli koeaikapurku

Useimmiten työhönvalmennuksesta ja työllisyyshankkeissa tehtävästä työstä kerrotaan ulospäin vain tarinoita, joissa kaikki on sujunut kuin siellä kuuluisassa ruotsinkielisessä paikassa. Asiakas on löytänyt oman polkunsa työelämään, ja kaikki on sujunut onnellisten tähtien alla. Hyvä onkin, että näitä onnistuneita tarinoita kerrotaan ja oikeastaan niistä täytyykin kertoa, sillä usein työnhakijat ja työttömyys tuodaan julkisuudessa esille vain negaatioiden kautta.

Kuitenkin tässä, vain positiivisten tarinoiden kerronnassa, voi väijyä pieni ansa, mikäli kauempana työllisyydenhoidon arjesta oleville välittyy erilaisten haastavampien asiakasryhmien työllistymisestä todellisuutta helpompi kuva. Tämä voisi pahimmillaan johtaa resurssien heikentymiseen, mikäli niihin panostamiselle ei nähdä tarvetta. Me, Kiinni työelämään -hankkeessa, olemme halunneet viestinnässä tuoda tietoisesti esille työhönvalmennustyön monia erilaisia puolia. Tuomme esiin suuria onnistumisia ja myös niitä haastavimpia hetkiä, sillä kaikki ne ovat merkityksellisiä tässä tekemässämme haasteellisessa, mutta antoisassa työssä.

Kiinni työelämään -hankkeen työntekjät yhteiskuvassa.
Kiinni työelmään -hankkeessa työskentelevät Jani Aho, Tiina Pulju ja Elina Esala.

Tämähän on maailman mielenkiintoisin työ!

Jotkut ihmiset ovat kysyneet minulta, miten jaksan tehdä sellaista työtä, jossa on paljon epävarmuustekijöitä ja haasteita. Kysyjät ovat ehkä hieman yllättyneet, kun olen vastannut tämän työn olevan mielestäni maailman mielenkiintoisinta työtä ja minähän olen työelämän asiantuntija! Kuitenkin toisinaan tässäkin työssä on hetkiä, jolloin täytyy tsempata itseään ja vielä enemmän asiakkaita työllistymisen tiellä, joka on joskus mutkikas ja kuoppainenkin.

Tällainen tilanne oli esimerkiksi eräänä maanantaiaamuna, kun työpuhelimessani oli asiakkaan viesti: ”Tuli työaikapurku”. Viikko sitten olimme hänen kanssaan iloinneet työllistymisestä ja ehtineet jo päättää hankkeen asiakkuuden. Kuitenkin työssä oli tullut asiakkaan terveydentilaan liittyviä haasteita, ja he olivat työnantajan kanssa yhdessä nähneet parhaaksi purkaa työsuhde koeajalla.

Valmennuksessa päätimme asiakkaan kanssa ottaa ensin pienen hengähdystauon, jonka jälkeen suunnata katse taas eteenpäin. Melkein kaikissa asioissa on myös hyvät puolensa, kuten tässäkin. Pohdimme asiakkaan kanssa, että ehkä häntä odottaa parempi työ jossain toisaalla ja hyvä, että ongelmat tulivat eteen näin pian, eikä pikkuhiljaa vuosien päästä, jolloin kuntoutuminenkin kestäisi kauemmin. Mietimme, mikä työ olisi sellaista, jossa määrättyä liikettä ei tehtäisi niin paljon ja joka sopisi hänelle paremmin. Löysimme asiakkaalle työmahdollisuuden, joka tuntui hänestä kiinnostavalta, oikeastaan paljon paremmalta kuin edellinen. Tässä vaiheessa emme voi vielä tietää, mihin asiakkaan tie vie, ja se tuntematon tulevaisuus, joka kuitenkin useimmiten pala palalta rakentuu, onkin parasta työhönvalmennustyössä. Työllistymisen polulla usein matka on päämäärää kiehtovampi ja opettavampi myös meille työntekijöille.

Kuvassa on aforismi: Kaikella on tarkoituksensa. Tarkoituksen näkee usein vasta, kun vaikeat ajat ovat takanapäin. Sekin päivä tulee.

Itse ajattelen, että minun työssäni olennaisinta on antaa asiakkaan käyttöön valmennusosaamiseni, työmarkkinatietämykseni, työnantajakontaktini sekä myös ymmärrykseni siitä, milloin ohjata asiakasta eteenpäin, jos oma osaamiseni loppuu. Ajattelen niin, että tehtyäni näiden asioiden suhteen parhaani, täytyy sen riittää. Joka tapauksessa asiakkailla on oma vapaa tahtonsa ja itsemääräämisoikeutensa omassa asiassaan ja hän tekee lopulta ratkaisunsa työ- ja koulutusasioidensa suhteen. Asiakkaan motivaation sekä valmentajan tuen, kannustuksen ja osaamisen yhdistyessä syntyy yleensä varsin kiehtova yhteistyösuhde. Mutta mitä sanoo valmentaja ensimmäiseksi, kun tulee mutkia matkaan ja esimerkiksi, kun se kovalla työllä hankittu työsuhde puretaan? ”Kiitos, kun kerroit. Sovitaanpa uusi tapaaminen.”

Kuvassa on mietelause: Ei hätää. Kaikki järjestyy.

Elina Esala
Kiinni työelämään -hankkeen projektisuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kiinni työelämään -hanke (Kt-hanke)

Kiinni työelämään -hanke on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen oman tuotannon hanke, jota rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.  Hankkeen tavoitteena on saattaa palkkatyöhön tai koulutukseen kohderyhmään kuuluvat työnhakija-asiakkaat sekä kehittää alueen työllisyydenhoidon palveluita ja verkostotyötä. Yhtenä tavoitteena on myös tuottaa elämänmakuista ja ”hieman erilaista virkamiesviestintää”. Hankkeessa työskentelevät kirjoittajan lisäksi toinen projektisuunnittelija Jani Aho sekä projektipäällikkö Tiina Pulju.

Kiinni työelämään hankkeen logo.

Monimuotoinen Laihianjokilaakso

Maantie halkoo peltomaisemaa. Tuttu näky Pohjanmaalla. Laihianjokivarren kylistä löytyy valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä vanhoine kivisiltoineen, mutta joen valuma-alueella on myös rikasta ja monipuolista luontoa. Metsissä näkyy maankohoamisrannikon vaikutuksia. Seudulta löytyy lehtomaisia kankaita, soistumia, soita ja monenlaisia pienvesiä. Ruovikkoinen jokisuisto on linnuille tärkeä alue.

Kivinen silta kirkkaan vihreän ruohoalueen takana.

Jokiluonnon vuodenaikojen vaihtelut houkuttelevat ihmisiä liikkumaan ja hakeutumaan lähiluontoon. Alueella on törmätty rauhoitettuihin lajeihin, kuten saukkoon. Myös eliöstön monimuotoisuus ja veden laatu paranevat joen yläjuoksulla. Tiesitkö, että Laihianjoella elää myös rapu, joka syödessään pohjaan vajonneita kasveja ja raatoja on hyödyksi puhdistaessaan joen pohjaa?

Veden varassa oleva maa-alue.

Laihianjoen haasteet

Peltoalueet leimaavat valtaosaa jokilaaksosta. Alueelle tyypilliset happamat sulfaattimaat ovat erittäin viljavia ja siksi suosittuja viljelysmaita. Sulfaattimaista kerrotaan lisää muun muassa keväällä julkaistussa tiedotteessa (sttinfo.fi). Laihianjoki kuuluu Pohjanmaan pieniin jokiin, joiden ekologia ja kemiallinen tila kärsivät happamuudesta ja rehevyydestä. Peltojen kuivatusvesien mukana jokeen huuhtoutuu happamuuden ja ravinteiden lisäksi haitallisia metalleja.

Koska Laihianjoki sijaitsee tasaisella ja vähäjärvisellä seudulla, se on myös altis tulville. Soiden ja metsien ojitukset ovat entisestään lisänneet tulvien riskiä, kun vesi ei enää viivy näillä alueilla. Jotta suuriin tulviin osataan varautua, tulvavaarassa olevia rakennuksia selvitetään tänä kesänä. Rakennusten kastumisen lisäksi tulvavesi lisää esimerkiksi eroosiota ja kiintoainekuormaa. Myös tulvariskien kartoituksesta on hiljattain julkaistu tiedote (sttinfo.fi).

Lähes koknaan veden peittämä suuri ja avoin peltoalue. Vain etualalla maaperä näkyvissä.

Ilmastonmuutos voi entisestään äärevöittää vesistöoloja. Uusia haasteita syntyy puuttuvasta roudasta tai lumettomuudesta. Maa- ja metsätaloudessa on kokeiltava uusia menetelmiä esimerkiksi niin, että lisätään kasvipeitteisyyttä tai rakennetaan vettä säännösteleviä rakenteita, jotka hidastavat virtaamia ja vähentävät pintavaluntaa.

Joen tilaa parannetaan ensisijaisesti vähentämällä happamuutta. Tämä auttaa kalastoa palautumaan. Lisäksi on pienennettävä ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Tarvitaan elinympäristöjen kunnostuksia ja esimerkiksi kalojen liikkumista ja lisääntymistä helpottavia toimia. Vesienhoidollisia toimenpiteitä on toteutettava erilaisilla yhteishankkeilla.

Luonnon keskellä virtaava joki.

Osallistu Laihianjoen tulevaisuuden parantamiseen!

Asutko tai vietätkö aikaasi Laihianjoen alueella? Tai toimitko alueella työn puolesta? Oletko kiinnostunut pohtimaan Laihianjoen tulevaisuutta? Järjestämme syksyllä työpajan, jossa katsotaan Laihianjoen tulevaisuutta ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Työpajassa käsitellään siis joen tarjoamia hyötyjä ihmisille sekä sitä, miltä näiden hyötyjen tulevaisuus näyttää, ja kuinka erilaisia hyötyjä voidaan sovittaan yhteen.

Virkistys, kalastus, puhdas vesi, hiilen sidonta, ravinteiden kierto, metsien kasvu, peltojen viljavuus, metsästys, maisema… Mitä sinä arvostat? Jos haluat osallistua keskusteluun ja edistää sinulle tärkeiden asioiden säilymistä, voit jo alustavasti ilmoittaa kiinnostuksestasi Webropol-lomakkeella ja näin varmistaa, että saat tietoa tapahtumasta, kun ajankohta ja toteutusmuoto varmistuvat. Työpaja on osa EU-rahoitettua KLIVA-hanketta, jossa etsitään virikkeitä maaseutuelinkeinojen kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa. Lisätietoa löydät hankkeen verkkosivuilta (fikliva.org).

Mari Lappalainen

hankekoordinaattori, KLIVA-hanke

Maksajat syksyisellä Karhunkierroksella 

Etätyö ja koronarajoitukset ovat olleet monelle tervetullut tilaisuus hidastaa tahtia ja miettiä mihin energia kannattaa suunnata. Rajansa kuitenkin kaikella, yli puoli vuotta etätöissä puuduttaa ja työkavereita alkaa olla jo ikävä. Viime aikoina useat mediat ovat uutisoineet etätyöapatiasta, johon moni on ajautunut, kun arjesta puuttuvat kokonaan kohtaamiset työkavereiden kanssa. Päätimme ottaa työkaverin kainaloon ja lähteä syyskuussa torjumaan etätyöapatiaa luontoon ruskamatkailun merkeissä!

Pitkospuut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Savinajoen kyltti ja retkeilijä ottaa rennosti.Me valitsimme kohteeksi Ison Karhunkierroksen, joka on Oulangan kansallispuiston alueella kiertävä patikointireitti, jonka pituus on 82 kilometriä. Sen voi pilkkoa osiin ja tehdä useamman päiväretken, mutta me kuitenkin pakkasimme rinkkamme koko reittiä varten. Meillä matkaan meni neljä päivää ja kolme yötä. Kierroksella sai olla melko rauhassa, nauttia hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta. Luonnossa liikkuminen edistää tutkitusti myös terveyttä ja ihmiset ovatkin hyödyntäneet luontokohteita koronaepidemian aikana ahkerasti. Tämä näkyi Karhunkierroksellakin, erityisesti kun Iso Karhunkierros sivusi Pientä Karhunkierrosta, retkeilijöitä oli erityisen paljon.

Pieni polku vesistön vieressä.Matkamme alkoi Hautajärven lähtöpisteestä kohti Rukaa. Alkuun matkanteko oli melko vaivatonta ja maasto oli hyväkulkuista, alhaalla mutkittelevan Oulankajoen maisemissa oli mukavaa edetä kohti päämäärää. Matkan aikana ajatuksissa pääsääntöi-sesti oli seuraava välipalahetki tai yöpymispaikalle kiiruhtaminen ennen pimeän tuloa, mutta ainakin ajatukset pääsivät tuulettumaan kunnolla. Kolmantena päivänä saavutimme Kitkajoen rannan ja pääsimme nauttimaan sen leppoisasta kohinasta. Reitti kulkee hetken matkaa Pienen Karhunkierroksen kanssa samaa osuutta, mutta ennen sille laskeutumista oli kuitenkin kivuttava melkoinen ylämäki.

Polku ja luontoa ruskan väreissä.Ylösnousut ja alas laskeutumiset tuntuivat olevan koko reitin punainen lanka, ja alkureitin tasamaata ei myöhemmin enää edes muistanut. Pienelle Karhunkierrokselle osuvat kosket ja riippusillat olivat kauniita katsella, mutta niiden ruuhkaisuuden vuoksi oli ilo päästä niiden ohi kohti rauhallisempia polkuja ja pitkospuita. Viimeinen päivä oli kaikkien ennakko-odotusten mukaisesti kaikista rankin, viimeinen 10 kilometriä oli pelkkää nousua ja laskua, mutta maisemat toki olivat sen puolesta todella upeat ja loppumatkan rankkuus teki maaliviivan ylittämisestä vielä palkitsevampaa.

Maaseuturahastosta rahoitettavat yleishyödylliset investoinnit ovat usein merkittävässä roolissa, kun erilaisia retkeily- ja luontokohteita ylläpidetään tai rakennetaan uusia. Karhunkierroksellakin vastaan tuli Kuusamon kesäreittien kehityshanke 2018–2020, jossa oli mm. kunnostettu Karhunkierroksen yksityismaaosuudet Konttaiselta Juumaan, Nissivaaran reitti sekä Kuntivaaran polku. Juurakkoisten polkujen päättyessä osasimme jo olla todella kiitollisia hankkeella hiljattain sorastetuista poluista ja uusista silloista!

Nyt on hyvä aika kehittää vaikkapa omien lähialueiden retkeilymahdollisuuksia Maaseuturahaston tuella. EU:n vanha ohjelmakausi on päättymässä, mutta samalla alkaa siirtymäkausi uuteen ohjelmakauteen eikä katkoa hankkeiden rahoitukseen tule. Teemme jatkuvasti töitä myös hankkeiden maksuhakemusten kanssa ja maksut saadaan hoidettua tällä hetkellä melko nopeasti. Muistathan siis hakea hankkeellesi maksua säännöllisesti!

Kirjoittajat retkeilyvarusteissaan.

 

 

Maksatusasiantuntijat
Riitta Suomalainen
ja Jenni Harju
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus