Monimuotoinen Laihianjokilaakso

Maantie halkoo peltomaisemaa. Tuttu näky Pohjanmaalla. Laihianjokivarren kylistä löytyy valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä vanhoine kivisiltoineen, mutta joen valuma-alueella on myös rikasta ja monipuolista luontoa. Metsissä näkyy maankohoamisrannikon vaikutuksia. Seudulta löytyy lehtomaisia kankaita, soistumia, soita ja monenlaisia pienvesiä. Ruovikkoinen jokisuisto on linnuille tärkeä alue.

Kivinen silta kirkkaan vihreän ruohoalueen takana.

Jokiluonnon vuodenaikojen vaihtelut houkuttelevat ihmisiä liikkumaan ja hakeutumaan lähiluontoon. Alueella on törmätty rauhoitettuihin lajeihin, kuten saukkoon. Myös eliöstön monimuotoisuus ja veden laatu paranevat joen yläjuoksulla. Tiesitkö, että Laihianjoella elää myös rapu, joka syödessään pohjaan vajonneita kasveja ja raatoja on hyödyksi puhdistaessaan joen pohjaa?

Veden varassa oleva maa-alue.

Laihianjoen haasteet

Peltoalueet leimaavat valtaosaa jokilaaksosta. Alueelle tyypilliset happamat sulfaattimaat ovat erittäin viljavia ja siksi suosittuja viljelysmaita. Sulfaattimaista kerrotaan lisää muun muassa keväällä julkaistussa tiedotteessa (sttinfo.fi). Laihianjoki kuuluu Pohjanmaan pieniin jokiin, joiden ekologia ja kemiallinen tila kärsivät happamuudesta ja rehevyydestä. Peltojen kuivatusvesien mukana jokeen huuhtoutuu happamuuden ja ravinteiden lisäksi haitallisia metalleja.

Koska Laihianjoki sijaitsee tasaisella ja vähäjärvisellä seudulla, se on myös altis tulville. Soiden ja metsien ojitukset ovat entisestään lisänneet tulvien riskiä, kun vesi ei enää viivy näillä alueilla. Jotta suuriin tulviin osataan varautua, tulvavaarassa olevia rakennuksia selvitetään tänä kesänä. Rakennusten kastumisen lisäksi tulvavesi lisää esimerkiksi eroosiota ja kiintoainekuormaa. Myös tulvariskien kartoituksesta on hiljattain julkaistu tiedote (sttinfo.fi).

Lähes koknaan veden peittämä suuri ja avoin peltoalue. Vain etualalla maaperä näkyvissä.

Ilmastonmuutos voi entisestään äärevöittää vesistöoloja. Uusia haasteita syntyy puuttuvasta roudasta tai lumettomuudesta. Maa- ja metsätaloudessa on kokeiltava uusia menetelmiä esimerkiksi niin, että lisätään kasvipeitteisyyttä tai rakennetaan vettä säännösteleviä rakenteita, jotka hidastavat virtaamia ja vähentävät pintavaluntaa.

Joen tilaa parannetaan ensisijaisesti vähentämällä happamuutta. Tämä auttaa kalastoa palautumaan. Lisäksi on pienennettävä ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Tarvitaan elinympäristöjen kunnostuksia ja esimerkiksi kalojen liikkumista ja lisääntymistä helpottavia toimia. Vesienhoidollisia toimenpiteitä on toteutettava erilaisilla yhteishankkeilla.

Luonnon keskellä virtaava joki.

Osallistu Laihianjoen tulevaisuuden parantamiseen!

Asutko tai vietätkö aikaasi Laihianjoen alueella? Tai toimitko alueella työn puolesta? Oletko kiinnostunut pohtimaan Laihianjoen tulevaisuutta? Järjestämme syksyllä työpajan, jossa katsotaan Laihianjoen tulevaisuutta ekosysteemipalveluiden näkökulmasta. Työpajassa käsitellään siis joen tarjoamia hyötyjä ihmisille sekä sitä, miltä näiden hyötyjen tulevaisuus näyttää, ja kuinka erilaisia hyötyjä voidaan sovittaan yhteen.

Virkistys, kalastus, puhdas vesi, hiilen sidonta, ravinteiden kierto, metsien kasvu, peltojen viljavuus, metsästys, maisema… Mitä sinä arvostat? Jos haluat osallistua keskusteluun ja edistää sinulle tärkeiden asioiden säilymistä, voit jo alustavasti ilmoittaa kiinnostuksestasi Webropol-lomakkeella ja näin varmistaa, että saat tietoa tapahtumasta, kun ajankohta ja toteutusmuoto varmistuvat. Työpaja on osa EU-rahoitettua KLIVA-hanketta, jossa etsitään virikkeitä maaseutuelinkeinojen kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa. Lisätietoa löydät hankkeen verkkosivuilta (fikliva.org).

Mari Lappalainen

hankekoordinaattori, KLIVA-hanke

Maksajat syksyisellä Karhunkierroksella 

Etätyö ja koronarajoitukset ovat olleet monelle tervetullut tilaisuus hidastaa tahtia ja miettiä mihin energia kannattaa suunnata. Rajansa kuitenkin kaikella, yli puoli vuotta etätöissä puuduttaa ja työkavereita alkaa olla jo ikävä. Viime aikoina useat mediat ovat uutisoineet etätyöapatiasta, johon moni on ajautunut, kun arjesta puuttuvat kokonaan kohtaamiset työkavereiden kanssa. Päätimme ottaa työkaverin kainaloon ja lähteä syyskuussa torjumaan etätyöapatiaa luontoon ruskamatkailun merkeissä!

Pitkospuut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Savinajoen kyltti ja retkeilijä ottaa rennosti.Me valitsimme kohteeksi Ison Karhunkierroksen, joka on Oulangan kansallispuiston alueella kiertävä patikointireitti, jonka pituus on 82 kilometriä. Sen voi pilkkoa osiin ja tehdä useamman päiväretken, mutta me kuitenkin pakkasimme rinkkamme koko reittiä varten. Meillä matkaan meni neljä päivää ja kolme yötä. Kierroksella sai olla melko rauhassa, nauttia hiljaisuudesta ja luonnon kauneudesta. Luonnossa liikkuminen edistää tutkitusti myös terveyttä ja ihmiset ovatkin hyödyntäneet luontokohteita koronaepidemian aikana ahkerasti. Tämä näkyi Karhunkierroksellakin, erityisesti kun Iso Karhunkierros sivusi Pientä Karhunkierrosta, retkeilijöitä oli erityisen paljon.

Pieni polku vesistön vieressä.Matkamme alkoi Hautajärven lähtöpisteestä kohti Rukaa. Alkuun matkanteko oli melko vaivatonta ja maasto oli hyväkulkuista, alhaalla mutkittelevan Oulankajoen maisemissa oli mukavaa edetä kohti päämäärää. Matkan aikana ajatuksissa pääsääntöi-sesti oli seuraava välipalahetki tai yöpymispaikalle kiiruhtaminen ennen pimeän tuloa, mutta ainakin ajatukset pääsivät tuulettumaan kunnolla. Kolmantena päivänä saavutimme Kitkajoen rannan ja pääsimme nauttimaan sen leppoisasta kohinasta. Reitti kulkee hetken matkaa Pienen Karhunkierroksen kanssa samaa osuutta, mutta ennen sille laskeutumista oli kuitenkin kivuttava melkoinen ylämäki.

Polku ja luontoa ruskan väreissä.Ylösnousut ja alas laskeutumiset tuntuivat olevan koko reitin punainen lanka, ja alkureitin tasamaata ei myöhemmin enää edes muistanut. Pienelle Karhunkierrokselle osuvat kosket ja riippusillat olivat kauniita katsella, mutta niiden ruuhkaisuuden vuoksi oli ilo päästä niiden ohi kohti rauhallisempia polkuja ja pitkospuita. Viimeinen päivä oli kaikkien ennakko-odotusten mukaisesti kaikista rankin, viimeinen 10 kilometriä oli pelkkää nousua ja laskua, mutta maisemat toki olivat sen puolesta todella upeat ja loppumatkan rankkuus teki maaliviivan ylittämisestä vielä palkitsevampaa.

Maaseuturahastosta rahoitettavat yleishyödylliset investoinnit ovat usein merkittävässä roolissa, kun erilaisia retkeily- ja luontokohteita ylläpidetään tai rakennetaan uusia. Karhunkierroksellakin vastaan tuli Kuusamon kesäreittien kehityshanke 2018–2020, jossa oli mm. kunnostettu Karhunkierroksen yksityismaaosuudet Konttaiselta Juumaan, Nissivaaran reitti sekä Kuntivaaran polku. Juurakkoisten polkujen päättyessä osasimme jo olla todella kiitollisia hankkeella hiljattain sorastetuista poluista ja uusista silloista!

Nyt on hyvä aika kehittää vaikkapa omien lähialueiden retkeilymahdollisuuksia Maaseuturahaston tuella. EU:n vanha ohjelmakausi on päättymässä, mutta samalla alkaa siirtymäkausi uuteen ohjelmakauteen eikä katkoa hankkeiden rahoitukseen tule. Teemme jatkuvasti töitä myös hankkeiden maksuhakemusten kanssa ja maksut saadaan hoidettua tällä hetkellä melko nopeasti. Muistathan siis hakea hankkeellesi maksua säännöllisesti!

Kirjoittajat retkeilyvarusteissaan.

 

 

Maksatusasiantuntijat
Riitta Suomalainen
ja Jenni Harju
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseuturahastosta maksettu hanke-, yritys- ja rakennetukia 128 miljoonaa euroa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano on maksatusten osalta täydessä vauhdissa. Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa myönnetyistä hanke-, yritys- ja maatalouden rakennetuista on tähän mennessä maksettu 128 miljoonaa euroa. Tuet myönnetään erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Näiden osalta maksatukset käynnistyivät vähitellen vuonna 2017. Ylivoimaisesti eniten tukieurot kohdistuvat maatalouden rakennetukiin. Monet investoinnit ovat miljoonaluokkaa ja tuen merkitys on todella suuri.

Maksetut tuet 2017-2020. Rakennetukia 77,8 M€, hanketukia 20,1 M€, yritystukia 14,8 M€, Leader-hanketukia 10,8 M€ ja Leader yritystukia 4,5 M€.

Maaseuturahastosta tuettavat kehittämis- ja investointihankkeet etenevät siten, että ensin kohteeseen on haettava rahoitusta. Täytyy tehdä suunnitelma, jonka mukaan toteutus tapahtuu ja kustannukset pitää olla etukäteen arvioituna. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen kustannuksiin on varattu tietty määrä tukea.

Tukea ei makseta kevyin perustein. Maksatusta haetaan sitä mukaa, kun hanke toteutuu. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että toteutus on tapahtunut rahoituspäätöksen ja siinä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta on pääsääntöisesti esitettävä kirjanpito, laskut ja tiliotteet. Joissakin tukimuodoissa esitetään muita luotettavia dokumentteja, josta toteutuminen voidaan todeta. Lisäksi investointien loppumaksatuksen yhteydessä voidaan tehdä tarkastuskäynti paikan päälle tai pyydetään toimittamaan valokuvia toteutuksesta. Hanke pitää oikeasti toteutua, että tuki voidaan maksaa. Koronapandemian takia olemme tosin joutuneet jättämään tarkastuskäyntejä tekemättä.

Ohjelmakauden maksatukset lähtivät tukimuoto kerrallaan käyntiin. Alkutaipaleella pääsi syntymään isoja ruuhkia varsinkin kehittämishankkeissa. Rahoituspäätöksiä oli tehty jo paljon, ja kun maksatus niiden osalta viimein käynnistyi, tuli hakemuksia heti runsaasti. Tuen maksaminen ei tapahdu yhtä helposti kuin laskun maksu. Kehittämishankkeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia, joissa voi olla mukana myös monia osatoteuttajia. Ruuhkan purku vei eri syistä aikaa, mutta nyt käsittelytilanne on hyvä. Meillä on osaavat maksatusasiantuntijat, Hyrrä on kehittynyt ja myös hakijat ovat oppineet kokemuksen myötä maksatusprosessia koko ajan paremmin.

Ennen maksuhakemuksen laatimista kannattaa lukea rahoituspäätös ehtoineen ja hyväksytty suunnitelma. Käsittely sujuu huomattavasti nopeammin, kun hakemus on huolellisesti tehty ja mukana on tarvittavat liitteet. Ja on vielä sanomattakin selvää, että sähköinen asiointi nopeuttaa käsittelyä.

 

Anne Palokoski
maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rahaa hankkeille, jotka edistävät digitaalisuutta

Digitaalisuus on edelleen aihe, jonka edistäminen on elintärkeää maaseudun kehittämiselle. Pidimme syyskuussa Mahtisatoa treffit ja hankeinfon, jossa toivoimme erityisesti hankkeisiin lisää digitaalisuutta ja sen mahdollisuuksien hyödyntämistä (katso lisää https://pareemaaseutu.fi/arkisto/ajankohtaista/). Hyrrästä saatavan raportin mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tällä ohjelmakaudella rahoittanut maaseuturahastosta 10 kehittämishanketta, joissa on edistetty digitaalisuutta. Tätä kirjoittaessani istun kotona työpöydän ääressä töissä, etäpäivällä. Omasta mielestäni digitaalisuus tällä ohjelmakaudella on lisännyt hyvinvointiani konkreettisesti mahdollistaen esim. etäpäivien tekemisen, koska kaikki työssä tarvittavat tiedot ja asiakirjat löytyvät kannettavalta tietokoneeltani – sähköisessä muodossa.

Hyrrä-palvelun logo repeävän paperin takana. Kaiken tämän on mahdollistanut Hyrrä – maaseudun tukien sähköinen järjestelmä, jonka kautta hakijat voivat hakea mm. yritys- ja hanketukia. Hyrrä -järjestelmässä tehdään niin ikään tukien myöntö- ja maksupäätökset. Kaikki on kätevästi sähköisessä muodossa ja arkistointi hoituu kuin itsestään. Juuri tuo arkistointi on ollut asia, josta olen kuullut monen hakijankin olevan mielissään. Enää ei tarvitse etsiä hankemappia ja kadonneita papereita toimiston uumenista, kunhan on vain kerran syöttänyt tai liittänyt ne Hyrrään. Tiedot ovat kaikkien saatavilla Hyrrässä ja vieläpä 24/7.

Hyrrä-palvelun logo.

Aluksi pidin sähköistä järjestelmää hankalana ja tulostin papereita ahkerasti. Paperilta oli muka paljon mukavampi lukea. Nyt huomaan, että vähitellen tulostaminen on vähentynyt ja olen ehkä vähän huomaamattanikin oppinut lukemaan asioita ruudulta. Ihan kokonaan en ole tulostamiselta vielä kuitenkaan välttynyt, vaan joissain tapauksissa koen, että minun on pakko saada tehdä merkintöjä käsin suoraan asiakirjaan. Tältä osin odotan vielä omaa kehittymistäni ja järjestelmän kehittymistä.

Hyrrä-järjestelmää kuvaava Pöyrööt-sarjakuva, jossa pohjalaismies kertoo millaisia vanhanajan perinteiset hyrrät olivat ja millainen on Hyrrä-järjestelmä.

Hyrrän myötä huomaan myös, että sähköpostiliikenne asiakkaiden kanssa on vähentynyt, koska asiakirjat voi liittää suoraan Hyrrään. Itse pidän tätä hyvänä asiana, koska enää ei tarvitse pelätä sitä, että asiakirjat hukkuisivat omaan sähköpostiini. Sähköisen asioinnin yksi negatiivinen puoli on mielestäni kuitenkin se, että kasvokkaiset kohtaamiset ja puhelimella soittaminen ovat vähentyneet. Ihmisten välinen vuorovaikutus onkin juuri se asia, mitä olen paljon pohtinut digitaalisuuteen liittyen. Toki digitaalisuus tarjoaa välineitä jo sähköiseen kohtaamiseenkin, mutta ainakin itse koen siltä osin vielä aikamoista kömpelyyttä. Vuorovaikutus, kumppanuus ja yhteistyö ovat kuitenkin asioita, joiden kautta löytyy uusia innovaatioita ja kokeiluja. Hyrrääkin oppii parhaiten käyttämään, kun joku neuvoo kädestä pitäen tai katsot netistä ohjevideon.

Kahta en hanketyössä kuitenkaan vaihtaisi: toinen on Hyrrä ja toinen on… yhteistyö!

Minna Nikkari
Kehittämissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankkeilla kyliä kehittämään!

Onko hankkeista mihinkään? Tämä on kysymys, joka monesti nousee esiin hankerahoituksista keskusteltaessa. Mietitään tätä hieman kylien kehittämisen kannalta.

Tällä ohjelmakaudella (2014–2020) on rahoitettu kaksi maakunnallista kylien kehittämisen hanketta, joita alueen neljä Leader-ryhmää toteuttaa yhdessä. Näistä jälkimmäinen, Kylille II, on edelleen käynnissä. Kylille II -hankkeessa on neljä teemaa, joiden ympärille kylien aktivointi ja kehittäminen on koottu. Teemat ovat Kansalaistaidot muuttuvassa maakunnassa, Digitaalisuus palveluiden ja viestinnän välineenä, Turvallisuus ja varautuminen sekä Luonnon ja kulttuurin parhaat palat. Leader-ryhmät toteuttavat hanketta järjestämällä tilaisuuksia kylillä näihin teemoihin liittyen. Olettekin mahdollisesti huomanneet kylällänne järjestettävän turvallisuusillan tai digikahvilan. Hankkeessa Leader-ryhmät aktivoivat kylien asukkaita mukaan toimintaan, ja tarkoitus on antaa malleja kokoontumistilojen hyödyntämisestä. Tällä tavoin kylien vetovoimaisuus, elämänlaatu ja yhteisöllisyys lisääntyy. Kylille II -hanke onkin jo poikinut teemahakkeita, joissa kylätoimijat voivat hakea esimerkiksi pieniä turvallisuuteen liittyviä hankintoja kuten defibrillaattoreita tai aggregaatteja.

Rasittavatko ylläpitokulut kyläyhdistyksiä?

Kehittämishankkeiden lisäksi on yleishyödyllisiä investointeja, jotka ovat myös kylien kehittämistä.

Monet nuorisoseurat, kylätalot tai muut vastaavat kokoontumispaikat lämpiävät edelleen perinteiseen tapaan öljyllä. Kyläaktiivien kanssa juteltuani olen huomannut, että monen kyläyhteisön tilaisuuksien järjestäminen on varainkeruuta ja lisää varainkeruuta tehdään rakennusten ylläpitokulujen kattamiseksi. Suurimpana kuluna keskusteluissa nousee usein esille lämmitys. Kun tähän lisätään maaseutualueiden vähentyvä väestö sekä nykyajan kiireinen elämä, kyläyhdistysten toimintaan ei enää löydy aikaa tai kiinnostusta. Poikkeuksiakin on, onneksi. On aktiivisia kyliä, jotka ovat saaneet uutta potkua toimintaansa remontoimalla kylätaloa, rakentamalla liikuntatiloja tai muita harrastusmahdollisuuksia.

Palataan takaisin öljylämmitykseen. Tälläkin ohjelmakaudella on tehty muutamia lämmitysjärjestelmän muutoksia sekä tehostamisia kylätaloille. Ilmalämpöpumput leikkaavat parhaimmillaan 30–50 % pois öljyn tai sähkön kulutuksesta. Laajemmat lämmitysjärjestelmän muutokset ovat pääsääntöisesti maalämpöön siirtymisiä. Myös yksittäisiä aurinkosähköjärjestelmiä on asennettu kyläyhdistysten toimesta. Mielestäni maalämpö, jopa yhdistettynä sopivan kokoiseen aurinkosähköjärjestelmään, on kyläyhteisöille vakavasti otettava vaihtoehto. Yleishyödyllisille investoinneille on käytössä 75 %:n tukitaso ja loput 25 % hakija voi maksaa rahalla tai mahdollisuuksien mukaan korvata kökällä. Ohjelmakaudessa on vielä sopivasti aikaa investointien toteuttamiselle, mutta asialla tulee olla pian.  Ja olisihan tällainen investointi myös ilmastoteko, josta koko kylä voi olla ylpeä.

Untamalan kylätalo

Untamalan yhteistalolle ollaan asentamassa maalämpöä.

Ja sitten siihen alkuperäiseen kysymykseen, onko hankkeista mihinkään? On niistä, jos minulta kysytään. Hankkeilla on järjestetty paljon erilaisia tapahtumia eri puolella Etelä-Pohjanmaata. On tehty lapsiin ja nuoriin liittyviä investointeja, peruskorjattu kylätaloja, kehitetty palveluja ikääntyville sekä investoitu ekologisiin energiaratkaisuihin. Ja ennen kaikkea, nämä tapahtumat ja toimet ovat tehneet kyläläiset yhteisin voimin!

 

Esa Isosaari
Kehittämisasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus