Hankkeiden vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa

Monimutkaista ja byrokraattista on usein päällimmäinen mielikuva, joka syntyy EU-hankkeista ja niiden rahoituksesta. Kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat mahdollistavat monipuolisen kehittämisen, mutta hallinnon reunaehdot koetaan välillä rajoittavan innovatiivista toteutusta.  

Kehittäminen on muutoksen tekemistä haluttuun suuntaan, tavoitteellisesti ja strategisesti. Etelä-Pohjanmaalle on yhteistyössä määritelty maaseudun kehittämisen painopisteet ja tavoitteet tulevalle CAP27-kaudelle. Laskeutuminen vuonna 2023 alkavalle kaudelle on alkanut. Kehittämisen suunnan ja työn tarkoituksen pohtiminen yhdessä on hyvin tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät, millä tavalla hanke liittyy kokonaisuuteen ja jakaa kokemuksia.  

Myönteistä on, että käynnistyvällä kaudella on tavoitteena keventää byrokratiaa ja keskittää resursseja enemmän varsinaiseen kehittämistyöhön, sisältöihin, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Käyttöön otetaan yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka virtaviivaistavat maksatusta.  

Enemmän painoarvoa laitetaan hankkeiden laadukkaaseen suunnitteluun, tarpeiden, tavoitteiden, tulosten, vaikuttavuuden ja mittareiden konkretisointiin, sanalla sanoen vaikuttavuustavoitteiden kirkastamiseen. Voi kuulostaa hankalalta termiltä, mutta tarkoittaa yksinkertaisesti sen kuvaamista millaisia muutoksia rahoituksen avulla halutaan saada aikaan. Mitä merkitystä hankkeella on ihmisten elämään, olipa kohderyhmänä yhteisö, yrittäjä, yrittäjäksi aikova, maatilallinen, maaseudun asukas, nuori tai ikäihminen.  

Muutokset tapahtuvat lopulta ihmisten kautta, miten me rahoittajat, hankkeiden toteuttajat ja koko kehittäjäverkosto toimimme.  

Onnistumisen taikasana on vuorovaikutus. Keskustelut asiakkaiden, kollegojen, yhteistyökumppanien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa kuuluvat keskeisesti arkityöhön. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat asiantuntijan supervoima.  

Kehittämistyössä olen havainnut onnistuneen vuorovaikutuksen tekijöitä, jotka pätevät olipa kyse virtuaalisesta tai kasvokkain kohtaamisesta.  

Top 10 listani vuorovaikutuksen onnistumisen aineksista:  

1. Läsnäolo, arvostaminen ja syväkuuntelu.  

2. Dialogiin, yhdessä ajatteluun pyrkiminen yksinpuhelun sijaan. 

3. Ymmärryksen kasvattaminen toisen osapuolen näkemyksistä ja käsillä olevasta ilmiöstä. 

4. Yhteyksien luominen ja siltojen rakentaminen osallistujien välille. 

5. Erilaisuuden, yksilöllisten erojen ja erityispiirteiden arvostaminen. 

6. Luottamuksellisuuden ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen, jossa jokainen voi ilmaista itseään aidosti. 

7. Positiivinen asenne ymmärtää ja oppia. 

8. Yhteinen pohdiskelu, tiedon jakaminen, kokeilut, avoimuus, totuudellisuus ja reflektointi. 

9. Palautteen käyttäminen rakentavasti ja tehokkaasti, kritiikin kohdistaminen aina asian perusteluihin ei ihmisen ominaisuuksiin.   

10. Ristiriitojen olemassaolon hyväksyminen ja pyrkimys niiden ratkaisemiseen.  

Hankerahoitus on siis paljon muutakin kuin byrokratiaa. Se on yhteiskunnan kehittämistä, joka toteutuu vain aktiivisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta. On yksi, mikä pysyy kaiken maailman myllerryksen keskellä: ihmisten välinen vuorovaikutus.  

Tuija Nikkari
Kehittämisen ja viestinnän asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kohti kestävää tulevaisuutta: Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 

Julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4 
https://www.doria.fi/handle/10024/181610

CAP27 tarkoittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskautta (2021-2027) . 
Lue lisää https://mmm.fi/cap27. 

Lähteenä: 
Johannesen, Valde & Whedbee 2008, Ethics in human communication. 
Galanes & Adams 2013, Effective group discussion, theory and practice. 

Yrityksen toimintaa kehittämään ELY:n kehittämisrahoituksen avulla?

Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta käynnistetään vuosittain kymmeniä EAKR-rahoitettuja pienten ja keskisuurten yritysten kehityshankkeita. Meneillään oleva valtakunnallinen Suomen rakennerahaston ohjelma on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä 2014−2020. Tähän ohjelmakauteen on nyt saatu REACT-EU-lisämääräraha Euroopan komissiolta.

REACT-EU:n pääpainopisteet ovat digitalisaation sekä vihreän talouden kehittämisessä ja parantamisessa

REACT-EU-lisämäärärahan tavoitteena on ensisijaisesti auttaa yrityksiä kehittämishankkeiden avulla elpymään koronaviruspandemian aiheuttamasta kriisitilanteesta. Lisämäärärahoituksen painopisteiksi on asetettu kaksi tavoitetta: pienten ja keskisuurten yritysten toiminnan vahvistaminen erityisesti digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta. Samat tavoitteet löytyvät meneillään olevasta ohjelmakaudesta, mutta lisämäärärahan osalta niitä painotetaan hankkeissa erityisesti. Rahoitettavien hankkeiden tulee siis olla yllä mainittujen painopisteiden lisäksi myös meneillään olevan ohjelmakauden linjausten ja Länsi-Suomen yritysrahoitusrahoitus- strategian mukaisia. Rahoitusstrategian maakuntien painopistealueista löydät tarkemmin tietoa rakennerahastot.fi -verkkosivuilta.

Viime vuonna ELY-keskukset myönsivät poikkeusrahoitusta yritysten kehittämisavustukseen koronavirusepidemiasta aiheutuneissa markkina- ja tuotantohäiriöissä. Usea hankerahoitusta saanut yritys otti jo harppauksen toimintojen ja palveluiden digitalisoinnin kehittämiseen liittyen. REACT-EU:n määrärahan avulla toivotaankin, että yritykset panostavat edelleen toiminnan ja palveluiden digitalisoinnin sekä vihreän talouden kehittämiseen.

Rahoittajan näkökulmasta myönnetty lisämääräraha painotuksineen avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia yritystoiminnan kehittämiseen. Odotamme jännityksellä, millaisia innovatiivisia kehitysideoita yritykset ovat löytäneet tästä näkökulmasta toimintansa uudistamiseen.

Haku on auki toukokuun 2021 loppuun asti, joten vielä ehtii hakemaan rahoitusta!

Lähdössä kansainvälisille markkinoille ensimmäistä kertaa?

ELY-keskuksessa on käynnissä kasvun kiihdytysohjelma viennin aloittamista varten. Kasvun kiihdytysohjelmassa yritys voi hakea kehittämishankkeen rahoitusta silloin, kun ulkomaille vientiä ollaan käynnistämässä ensimmäistä kertaa. Hankkeen avulla yritys voi saada tukea esimerkiksi ulkopuolisten asiantuntijapalveluiden hyödyntämiseen tai vaikkapa uuden vientiin erikoistuneen asiantuntijan palkkaamiseen.

Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti mikro- ja pienyrityksille, jotka suunnittelevat kansainvälistymistä. Tällä hetkellä tästä rahoituslinjauksesta on koko Länsi-Suomen alueella jo rahoitettu 26 yrityksen kansainvälistymisstrategian toteuttamista. Etelä-Pohjanmaalla on varmasti useita yrityksiä, jotka miettivät laajentumista, ja viennin ensimetreillä hyötyisivät tästä rahoituksesta. Jos tiedät yrittäjäkaverin, joka miettii kansainvälistymistä, vinkkaa ihmeessä ELY:n palvelusta hänelle. ELY:llä toivotaankin, että yrittäjät aktivoituisivat rohkeasti hankeideoiden kanssa ja ottaisivat yhteyttä suoraan rahoituksen asiantuntijoihin. Kasvun kiihdytysohjelman rahoitukseen on jatkuva haku, eli yrittäjänä voit jättää hakemuksen milloin vain aluehallinnon sähköisen asiointipalvelun kautta.

Miten niitä hankerahoituksia sitten voi hakea, ja kuka niitä voi saada?

ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoita usein lähestytään kysymyksellä siitä, millainen kehityshankkeen pitäisi olla ja mitä kustannuksia siinä rahoitetaan. Kysymyshän on sellainen, että siihen ei vain ole yksiselitteistä vastausta, koska yhtään hanketta ei voi verrata suoraan toiseen hankkeeseen. Jokainen hanke on yksilöllinen ja juuri hakijayrityksen tarpeisiin suunniteltu. Vaikka hakijayritykset toimisivat samalla toimialalla ja olisivat kooltaan suurin piirtein samankokoisia, ei hankkeita tai yrityksiä siltikään voi verrata toisiinsa, koska tarpeet kehittämiselle ovat aina täysin yrityskohtaisia. Nyrkkisääntönä kehityshankkeelle voisi pitää seuraavaa: hankkeen tulee merkittävästi parantaa yrityksen toimintakykyä tai palveluita.

Tässä ohjeet, joilla pääset alkuun hankerahoituksen hakemisessa:

1. Lue aiheesta lisää ELY-keskuksen verkkosivuilta.
Hakijana pääset parhaiten alkuun lukemalla Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategian huolella läpi. Strategiassa on määritelty, millaisia ominaisuuksia hankkeilta odotetaan. Lisäksi tutustu yrityksen kehittämisavustuksen tietoihin sekä REACT-EU:n lisämäärärahaan. Mikäli haluat kasvattaa yritystä viennin avulla, lue myös ELY:n kansainvälisen kasvun kiihdytysohjelmasta

2. Suunnittele hanke, tavoite ja budjetti.
Kun olet lukenut läpi ELY:n verkkosivuilta löytyvät tiedot, voit suunnitella hankkeen idean ja hahmotella budjetin sekä miettiä miten hankkeen omarahoitusosuus hoidetaan. Ensimmäisen rahoittajalle esiteltävän suunnitelman ei tarvitse olla kuin yhden sivun mittainen. Pääasia on, että suunnitelmasta käy ilmi hankkeen tavoite ja suunnitelma sen toteuttamiseksi sekä perustelut sille, miten hankkeeseen liittyvä toiminta poikkeaa yrityksen normaalista toiminnasta.

3. Ota yhteyttä!
Sitten rohkeasti yhteyttä joko sähköpostitse tai soittamalla ELY-keskukseen. Yhteystiedot löydät Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen verkkosivuilta.

Lähetä hankeideasi meille sähköpostitse tai soita rahoitusasiantuntijalle!

Katja Leppänen
Rahoitusasiantuntija
Yrityspalvelukeskus

Lisätietoja aiheesta:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2021 (pdf)

ELY-keskuksen yritystoiminnan kasvun kiihdyttämisohjelma (ely-keskus.fi)

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen uutinen REACT-EU-rahoituksesta (ely-keskus.fi)

ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus (ely-keskus.fi)

Hankkeilla kyliä kehittämään!

Onko hankkeista mihinkään? Tämä on kysymys, joka monesti nousee esiin hankerahoituksista keskusteltaessa. Mietitään tätä hieman kylien kehittämisen kannalta.

Tällä ohjelmakaudella (2014–2020) on rahoitettu kaksi maakunnallista kylien kehittämisen hanketta, joita alueen neljä Leader-ryhmää toteuttaa yhdessä. Näistä jälkimmäinen, Kylille II, on edelleen käynnissä. Kylille II -hankkeessa on neljä teemaa, joiden ympärille kylien aktivointi ja kehittäminen on koottu. Teemat ovat Kansalaistaidot muuttuvassa maakunnassa, Digitaalisuus palveluiden ja viestinnän välineenä, Turvallisuus ja varautuminen sekä Luonnon ja kulttuurin parhaat palat. Leader-ryhmät toteuttavat hanketta järjestämällä tilaisuuksia kylillä näihin teemoihin liittyen. Olettekin mahdollisesti huomanneet kylällänne järjestettävän turvallisuusillan tai digikahvilan. Hankkeessa Leader-ryhmät aktivoivat kylien asukkaita mukaan toimintaan, ja tarkoitus on antaa malleja kokoontumistilojen hyödyntämisestä. Tällä tavoin kylien vetovoimaisuus, elämänlaatu ja yhteisöllisyys lisääntyy. Kylille II -hanke onkin jo poikinut teemahakkeita, joissa kylätoimijat voivat hakea esimerkiksi pieniä turvallisuuteen liittyviä hankintoja kuten defibrillaattoreita tai aggregaatteja.

Rasittavatko ylläpitokulut kyläyhdistyksiä?

Kehittämishankkeiden lisäksi on yleishyödyllisiä investointeja, jotka ovat myös kylien kehittämistä.

Monet nuorisoseurat, kylätalot tai muut vastaavat kokoontumispaikat lämpiävät edelleen perinteiseen tapaan öljyllä. Kyläaktiivien kanssa juteltuani olen huomannut, että monen kyläyhteisön tilaisuuksien järjestäminen on varainkeruuta ja lisää varainkeruuta tehdään rakennusten ylläpitokulujen kattamiseksi. Suurimpana kuluna keskusteluissa nousee usein esille lämmitys. Kun tähän lisätään maaseutualueiden vähentyvä väestö sekä nykyajan kiireinen elämä, kyläyhdistysten toimintaan ei enää löydy aikaa tai kiinnostusta. Poikkeuksiakin on, onneksi. On aktiivisia kyliä, jotka ovat saaneet uutta potkua toimintaansa remontoimalla kylätaloa, rakentamalla liikuntatiloja tai muita harrastusmahdollisuuksia.

Palataan takaisin öljylämmitykseen. Tälläkin ohjelmakaudella on tehty muutamia lämmitysjärjestelmän muutoksia sekä tehostamisia kylätaloille. Ilmalämpöpumput leikkaavat parhaimmillaan 30–50 % pois öljyn tai sähkön kulutuksesta. Laajemmat lämmitysjärjestelmän muutokset ovat pääsääntöisesti maalämpöön siirtymisiä. Myös yksittäisiä aurinkosähköjärjestelmiä on asennettu kyläyhdistysten toimesta. Mielestäni maalämpö, jopa yhdistettynä sopivan kokoiseen aurinkosähköjärjestelmään, on kyläyhteisöille vakavasti otettava vaihtoehto. Yleishyödyllisille investoinneille on käytössä 75 %:n tukitaso ja loput 25 % hakija voi maksaa rahalla tai mahdollisuuksien mukaan korvata kökällä. Ohjelmakaudessa on vielä sopivasti aikaa investointien toteuttamiselle, mutta asialla tulee olla pian.  Ja olisihan tällainen investointi myös ilmastoteko, josta koko kylä voi olla ylpeä.

Untamalan yhteistalolle ollaan asentamassa maalämpöä.

Ja sitten siihen alkuperäiseen kysymykseen, onko hankkeista mihinkään? On niistä, jos minulta kysytään. Hankkeilla on järjestetty paljon erilaisia tapahtumia eri puolella Etelä-Pohjanmaata. On tehty lapsiin ja nuoriin liittyviä investointeja, peruskorjattu kylätaloja, kehitetty palveluja ikääntyville sekä investoitu ekologisiin energiaratkaisuihin. Ja ennen kaikkea, nämä tapahtumat ja toimet ovat tehneet kyläläiset yhteisin voimin!

 

Esa Isosaari
Kehittämisasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus