Oppivat kehittämishankkeet

Oppivat kehittämishankkeet – tuo sanapari tuli mieleeni, kun mietin, miten voisin kuvata maaseuturahaston kehittämishankkeiden toimintaa viimeisen koronavuoden ajalta.

Monet hankesuunnitelmat sisältävät toimenpiteinä seminaareja, fyysisiä työpajoja sekä kotimaan että ulkomaan opintomatkoja. Koronan myötä on tehty melkoinen digiloikka toteutuksessa, vai voisiko sanoa, että paremminkin digiharppaus. Seminaarit ovat muuttuneet verkossa toteutettaviksi webinaareiksi Teamsin tai Zoomin välityksellä. Myös koulutuksia, työpajoja ja yhteistyöpalavereja on pidetty verkon kautta. Uusia osallistamisen ja vuorovaikutuksen tapoja on harjoiteltu ja otettu käyttöön. Vähitellen käytössämme oleva infra on mahdollistanut myös osallistujien kameroiden päällä pitämisen jatkuvasti, ei pelkästään puhujien. Lisäksi on toteutettu ulkona pidettäviä tilaisuuksia turvavälein, esim. kyläkävelyjä. Ainoastaan opintomatkojen tekemistä on jouduttu siirtämään tulevaisuuteen.

Teamsin uuden ominaisuuden avulla tuntuu, kuin kaikki osallistujat olisivatkin samassa tilassa.

Monet ovat pohtineet sitä, että miten saataisiin nuoria maaseudun asukkaita enemmän toimintaan mukaan. Ehkäpä nuorten houkutteleminen on nyt helpompaa kuin koskaan, kun otetaan uusia viestinnän välineitä ja menetelmiä käyttöön. Käytännössä niitä voivat olla esim. videot, vlogit, podcastit, Facebook-livet, virtuaalikierrokset sekä erilaiset osallistamiseen liittyvät sovellukset ja alustat. Vai mitä arvelette? Toki uusien välineiden ja menetelmien hallinta tuo jokaiselle maaseudun asukkaalle lisää mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua. Joitain uusia vinkkejä pyrimme tarjoamaan keväällä järjestettävässä kehittäjäverkoston tapaamisessa, jonka ajankohta tarkentuu lähiaikoina.

ELY-keskuksen järjestämässä CAP27 -alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmisteluwebinaarissa, Yhdessä kohti kestävää tulevaisuutta, Anssi Rantanen totesi, että ”ne lajit selviävät, jotka pystyvät mukautumaan ympäristöön.” Oman kokemukseni perusteella meille käy tulevaisuudessa hyvin – viitaten alueemme kehittäjätahojen toimijoiden mukautumiskykyyn ja kekseliäisyyteen.

 

Minna Nikkari
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seikkailua vaikuttavuuspolulla

–  Maaseutuohjelman rahoitusta, tuloksia ja vaikuttavuutta

Tulokset on saavutettu – vaikuttavuuden kultajyviä etsitään lisää

Etelä-Pohjanmaalla on käytettävissä maaseutuohjelman rahoitusta 80 miljoonan euron panos hanke- ja yritystukiin seitsemän vuoden jaksolle. Rahoituksen raamit on kirjattu valtakunnalliseen ”Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020” ja toteuttamista varten on yhteistyössä laadittu maakunnan näköiset kehittämisen tavoitteet. Haetut hankkeet käyvät valintaseulan läpi ja mukaan rahoitukseen pääsevät vain ne, jotka vastaavat parhaiten alueen kehittämistarpeisiin. Rahoituksen oikea kohdentuminen takaa, että kehittämistyöstä saadaan tavoiteltu tulos. Seurannoissa ja arvioinneissa tähänastinen tulos on osoittautunut oikein hyväksi.

Kerrotaan, että hankkeet tuottavat valtavasti hyvää ihmisten, yhteisöjen ja yritysten hyväksi. Mitä se hyvä oikeasti on, miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään? Hankkeissa tehty kehittämistyön vaikuttavuus tuppaa jäämään helposti raporttien uumeniin. Vastauksena vaikuttavuuden arvioinnin ja viestinnän haasteisiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käynnisti vaikuttavuusmatkan, prosessin jonka tavoitteena on ollut yhdessä hankkeiden toteuttajien, kehittämistyön tekijöiden kanssa muotoilla paras arvioinnin tapa vaikuttavuuden todentamiseen ja siitä viestimiseen. Matka alkoi viime vuoden syyskuussa ja osallistujia on ollut reilut sata henkeä. Kahdessa työpajassa on työstetty vaikuttavuuden arvioinnin mallia ja tehty kokeiluja sen toimivuudesta. Vaikuttavuuspolku on alkanut hahmottua.

Vaikuttavuuden siementen kylvämistä

Vaikuttavuuspolulla seikkailu alkaa, kun on tarve ratkaista maaseudun kehittämiseen liittyviä kiperiä kysymyksiä. Tarpeet voivat liittyä elinkeinojen kehittämiseen, alueen vetovoiman lisäämiseen, kylien palvelujen parantamiseen, metsävarojen hyödyntämiseen tai moniin muihin maaseudun elinvoiman lisäämiseen liittyviin kysymyksiin. Ideointivaiheessa ensimmäiset siemenet istutetaan vaikuttavuuspolulle. Hankesuunnitelmaan kirjataan mitä tehdään, että siemenistä saadaan itämään satoa. Kasvun aikaan saamiseksi tarvitaan panokseksi resursseja, tekijöitä ja rahoitusta.

Kun päästään toteutuksessa tositoimiin, keskitytään tekemiseen ja kerrotaan mitä on menossa. Siinä tohinassa arviointi jää helposti tekemättä, varsinkin kun siihen ole sopivia välineitä. Määrällisesti mitattavat asiat ovat helpompia, vaikuttavuus on pikemminkin arvio monimutkaisista vaikuttavuusketjuista. Vaikuttavuutta kannattaa ainakin yrittää arvioida ja rummuttaa aikaansaannoksista, että kaikki hyvä työ saadaan mahdollisimman laajasti hyödynnettyä.

Hankkeen koko elinkaari on seikkailua vaikuttavuuspolulla

Matkan varrella vaikuttavuuden polku on alkanut kirkastua, arvioinnin pullonkaulat tulla näkyviin. Kokeilujen kautta on selvinnyt, että passiiviset täytettävät lomakkeet eivät tuota toivottua vaikuttavuuden arviointia. Mitään uutta välinettä ei silti tarvita, koska niitä on jo olemassa. Tietoa ja osaamista välineiden käyttöön sen sijaan tarvitaan. Vertaistuki, vuorovaikutus, sosiaalisen pääoman liikuttaminen ja teemakeskustelut siivittävät kummasti vaikuttavuuden esiin nousua. Siksi vuorovaikutteisuus on oleellinen osa vaikuttavuuspolkua. Arviointitietoa tulisi koota ja yhdistellä tietoa kokonaisuuksiksi, silloin yksittäisistä mahtavista hankkeista syntyy mahtisato. Näillä kokemuksilla rikkaampana vaikuttavuuspolkua tullaan vielä jatkossakin tallaamaan yhdessä hankkeiden toteuttajien ja rahoittajien kanssa. Kehittäminen on jatkumo, jossa kultajyvistä kertomalla saadaan uusia siemeniä kehittämiseen.

Juhlitaan Mahtisatoa

Kehittämistyö on matka, johon mahtuu vastamäkeä ja myötätuulta, sitkeitä ponnisteluja ja onnistumisen kokemuksia. Se on vaativaa tekemistä, jossa ei ole pikavoittoja. Välillä on hyvä juhlia maaseudun hyväksi tehtyä työtä. Seuraava etappi on 7.5.2019 pidettävä Mahtisatoa maaseutujuhla.

 

Tuija Nikkari
Viestintäasiantuntija, joka häärää maaseutuyksikössä ja yrityspalvelujen viestinnässä plus Leader-hankkeiden parissa. Taustaltaan kehittämisen ja rahoituksen asiantuntija.