Ympäristövaikutusten arviointi ja kansalaisten vaikuttaminen

Näemme paikallisissa sanomalehdissä silloin tällöin ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA) koskevan kuulutuksen. YVA-asiat ovat monille melko tuntemattomia ja kuulutus saattaa jäädä omaan arvoonsa ajatuksella, että se ei koske minua.

Ympäristövaikutusten arviointi voi olla sanahirviö, joka lannistaa helposti. Tai sitten se on sanapari, joka innostaa: vihdoinkin oikeaa tietoa! Katsantokanta voi riippua henkilöstä, asiasta, ajankohdasta ja asenteesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely kuulostaa vielä byrokraattisemmalta. ”Syvä huokaus” kuvastaa monien asennetta. Kauhea työ ja mitä hyötyä siitä sitten on? Projektit venyvät ja rahaa palaa. Mutta toisaalta kuuluu: ”Me haluamme, että hanke yvataan!” ”Tämä alue on meille arvokas, sen merkitys tulee selvittää!” Ja sitä se YVA parhaimmillaan on – arvokkaiden asioiden selvittämistä ja näkemysten yhteensovittamista.

Monet odottavat YVA-menettelyltä päätöstä, saako jotain tehdasta rakentaa tai tuulivoimaloita pystyttää. Halutaan selkeää vastausta – kyllä tai ei. Pettymys voikin olla suuri, kun totuus selviää, että menettelyssä ei tehdä päätöksiä. Mitä iloa siitä sitten on?

Miksi, mitä, miten?

Ensimmäinen laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tuli voimaan 1994. Lähtökohtaisesti laki koskee isoja ja ympäristövaikutuksiltaan huomattavimpia hankkeita ja sen mukaan niiden merkittävät ympäristövaikutukset tulee arvioida erillisessä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Käytännössä tämä tapahtuu siten, että hankkeesta vastaava tekee ensin YVA-arviointiohjelman eli suunnitelman siitä, millä keinoilla vaikutukset arvioidaan. YVA-yhteysviranomaisena toimii kullakin alueella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristövastuualue, joka kuuluttaa YVA-ohjelman, pyytää siitä lausuntoja ja mielipiteitä ja antaa lopuksi saamiinsa kannanottoihin ja omaan käsitykseensä perustuvan lausunnon, jonka hankkeesta vastaavan tulee ottaa huomioon käynnistäessään varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin.

Kun ympäristövaikutukset on arvioitu, muodostaa hankevastaava niistä asiakirjan, joka on nimeltään arviointiselostus. Yhteysviranomainen kuulee arviointiselostuksesta samaan tapaan kuin YVA-ohjelmavaiheessa ja antaa siitä oman perustellun päätelmänsä. Ympäristövaikutusten arviointi tehdään Suomessa vuosittain muutamille kymmenille hankkeille; tyypillisiä hankkeita ovat tuulivoimapuistot, jätteenkäsittelylaitokset, kaivokset sekä isot teolliset laitokset ja eläinsuojat.

Mikä on ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoitus?

YVA toimii lupamenettelyn taustatietona. Arviointimenettelyssä pyritään tunnistamaan hankkeiden merkittävät ympäristövaikutukset ja hankkeilla on kaksi tai useampia toteuttamisvaihtoehtoja, joiden vaikutuksia verrataan keskenään. Hankkeille ei saa myöntää lupaa ennen kuin arviointimenettely on tehty ja lupaviranomaisen käytettävissä on yhteysviranomaisen antama perusteltu päätelmä ympäristövaikutuksista. Arviointimenettelyssä ei kuitenkaan määrätä siitä, että mille toteuttamisvaihtoehdolle haetaan lupaa, päätösvalta siitä kuuluu aina hanketoimijalle.

YVA ohjaa hanketoimijoita päätöksenteossa. YVA antaa hanketoimijalle hankkeen eri toteuttamisvaihtoehdoista vertailutietoa, jonka perusteella voidaan esimerkiksi arvioida, mikä vaihtoehdoista on ympäristön kannalta toteuttamiskelpoisin ja millä on sen myötä parhaat mahdollisuudet saada myönteiset lupapäätökset.

YVA ja kansalaiset. YVA-menettelyssä kansalaisilla on täysin avoin osallistumisoikeus riippumatta siitä, onko jokin hanke omakohtaisesti koskettava vai kiinnostaako se muutoin vain yleisestä mielenkiinnosta. YVA-ohjelman ja YVA-selostuksen kuulutusaikana annetut kansalaisten mielipiteet tuovat monissa tapauksissa arviointiin sellaista paikallista tai ympäristöön liittyvää tietoa, jota viranomaisilla ei muutoin olisi. Lisäksi sellainen kansalainen, joka on lupamenettelyssä asianosaisena, voi hyödyntää YVA-menettelyssä kertynyttä tietoa valvoessaan omaa etuaan ja oikeuttaan. Väheksyä ei myöskään voi sitä valtavaa tietomäärää, joka sisältyy monisatasivuisiin YVA-menettelyn asiakirjoihin, ne tarjoavat lukijoilleen sekä ajantasaista että pitkälle tulevaisuuteen katsovaa visiota ympäristömme tilan kehittymisestä ja miltä ympäristömme näyttää tulevaisuudessa.

Kun seuraavan kerran näet YVA-kuulutuksen, pysähdy hetkeksi pohtimaan onko juuri sinulla nyt vaikuttamisen paikka!

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen YVA-tiimi
Päivi Kentala, Elina Venetjoki ja Jutta Lillberg-Puskala

Yleishyödyllisillä investoinneilla lisätään maaseudun asukkaiden hyvinvointia ja alueellista vetovoimaa

Haastattelin opintoihini liittyen 10 hanketoimijaa, jotka olivat saaneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta rahoitusta yleishyödyllisiin investointeihin sekä kuluvalla ohjelmakaudella 2014-2020 että edellisellä ohjelmakaudella 2007-2013 ja osa myös tätä aiemminkin – eli yli 20 hanketta.

Tarkoituksenani oli selvittää yleishyödyllisten investointien vaikuttavuutta pidemmältä aikaväliltä ja kerätä hanketoimijoiden kokemuksia. Tässä hieman yhteenvetoa tuloksista:

Yleishyödyllisillä investoinneilla saadaan aikaan paljon hyvää

Yhteisiä vaikutuksia ovat mm. tiloja ja alueita harrastuksille, kokoontumisille ja monen tyyppisille tilaisuuksille, yhteisöllisyyden ja me-hengen lisääntyminen, ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen, yhteistyön ja verkostoitumisen lisääntyminen, yhteisön ja alueen virkistyminen ja toiminnan jatkuminen ja mahdollisesti uusien hankeideoiden syntyminen. Hanke voi olla myös alkusysäys jollekin suuremmalle!

Kuva Seinäjoen Monitoimihalli: https://www.facebook.com/monitoimihalli

Seinäjoen Monitoimihalli Oy perustettiin, kun kolme urheiluseuraa (Seinäjoen Sisu, Seinäjoen Seudun Urheilijat ja Seinäjoki Crocodiles) yhdistivät voimansa ja toteuttivat hankkeina monitoimihallin rakentamisen, kaluston hankinnan sekä lämmitysmuodon muutoksen. Hankkeet olivat alkusysäys Bullerintien liikunta-alueen kehittymiselle ja harrastusmahdollisuuksien lisääntymiselle ja vuoroja löytyy monipuoliseen toimintaan kaikenikäisille edistäen liikkumista ja hyvinvointia. Lämmitysmuodon muutos loi säästöjä ja edistää ekologisuutta.

”paras mittari on se tunne ja ilme!”

Kuva Luontotalo Käpälikkö: http://www.elamysliikunta.fi

Lakeuden Elämysliikunta ry on kehittänyt Jouppilanvuoren ja Kyrkösjärven reitistöaluetta sekä hankkein että omin toimin. Hankkeena toteutetaan Jouppilanvuoren Elämysportaat sekä aiempia hankkeita on ollut mm. Luontotalo Käpälikkö, sen sisustus ja grillikota. Käpälikkö toimii reitistön lähtö- ja informaatiopaikkana ja sitä myös vuokrataan erilaisiin tilaisuuksiin. Idearikas yhdistys edistää toimillaan elämyksiä ja esteettömyyttä sekä korostaa luonnon tärkeyttä. Tietämystä ja kokemusta jaetaan aktiivisesti eteenpäin.

”esteettömyys oli alusta lähtien se ykkösasia ja sitten tuli mieleen että elämyksiä pitää ihmisten saada, se oli toinen, joka on nyt tähän asti kulkenu mukana”

Kuva Jyrkän kesäteatteri : https://sites.google.com/site/kainasto

Ylistaron Kainaston Nuorisoseura ry on toteuttanut hankkeilla mm. kesäteatterin ja sen katsomon katoksen, ympäristön kehittämisen sekä nuorisoseurantalon peruskorjauksen. Kesäteatteri tarjoaa kulttuurielämyksiä laajallekin alueelle ja peruskorjattu nuorisoseurantalo tarjoaa hienon kokoontumis-, koulutus- ja juhlapaikan ympäristöineen. Hankkeilla on mahdollistettu mm. vanhan seurantalon pelastaminen, seuran toiminnan aktivoituminen, kylän vireyden ja harrastajien lisääntyminen.

”tarve oli selkeä, pitää pelastaa tämä paikka ja toiminta, kyse oli vain siitä että pitää uskaltaa lähteä liikkeelle”

Asemanseudun kehittämisyhdistys ry on toteuttanut hankkeilla mm. monitoimihallin ja kylätalon sekä kunnostanut liikuntaradan. Pieni yhdistys aktivoitui ja loi rohkeasti matalan kynnyksen lähiliikuntapaikan, jolle löytyy monipuolista käyttöä laajemminkin lisäten yhteistyötä myös kylien kesken. Halli mahdollistaa myös esim. liikunta-alan yrittäjille toiminta-alustan, josta hyötyvät kaikki. Kylätalo mahdollistaa esim. kylän tilaisuuksien ja kerhojen pitämisen. Liikuntarata lisää myös luonnossa liikkumista ja hyvinvointia.

”mutta kyllä kiitos kuuluu top kympin talkooväelle, että se on se ydin, joka on koko ajan tekemisissä ja sitten tuloo toki lisääkin väkeä, jos on joku hektinen vaihe jossakin asiassa, uskomattomia tuntimääriä”

Kuva: Asemanseudun Monitoimihalli https://www.ylistaroas.net/monitoimihalli/

Kitinojan kyläseura ry on toteuttanut hankkeilla mm. kylätalon/liikuntasalin, urheilukentän laajennuksen, valokuituverkon, elämysreitistön ylläpidon ja entisen koulurakennuksen lämmitysmuodon muutoksen. Kylätalo/liikuntasali ja kunnostettu kenttä mahdollistivat kylälle mm. vahvan pesäpalloharrastuksen, joka johti tytöt Superpesis-tasolle saakka. Kolmen kylän yhteinen valokuituverkko edesauttaa mm. yrittämistä ja osaamista kylällä. Moottorikelkalla pidetään kylän latureitti kunnossa, mikä lisää kyläläisten liikkumista. Lämmitysmuodon muutos toi säästöjä ja edistää ekologisuutta.

Kuva: Kitinojan kylätalo ja ympäristö https://www.liiveri.net/kitinojan_kylatalo

”se on hyvä mittari, vaikka sieltä on koulukin lopetettu, niin silti sinne rakennetaan, se on elinvoimainen kylä ja nämä kaikki (hankkeet) edesauttaa sitä”

 

 

 

 

Jalasjärven Jalas ry ja Kurikan kaupunki ovat yhteistyössä toteuttaneet hankkeena Kiuaskalliolle asfaltoidun kunto/rullahiihtoradan sekä Jalasjärven Jalas toteutti aiemmin hankkeena huoltorakennuksen kahvioineen ja pukutiloineen. Hankkeilla on kehitetty Kiuaskallion monipuolista ja kaikenikäisille soveltuvaa liikunta-aluetta ja mahdollistettu myös laskettelutoiminnan jatkuminen. Asfaltoitu rata mahdollistaa monipuolisen liikkumisen huomioiden myös esteettömyyden.

”no se liikuttaa vauvasta vaariin ja jos ajatellaan että täällä (rinteessä) on kaks-kolmevuotiaat melkeen laskettelemassa, sitten kun mennään tuonne (radalle) päin niin siellä on ysikymppiset hiihtämäs ja sitte vielä rullatuolit ja kaikki sellaset erityisryhmät kesällä varsinkin, ja paljon tää merkittee nuorille, tosi paljon”

Kuva: Kiuaskallion huoltorakennus http://www.rinnekahvila.fi

Jalasjärven Moottorikerho ry on toteuttanut hankkeina kahdessa vaiheessa Murtoharjun radan rakentamisen ja sen kehittämisen harjoitusradasta kilpailukeskukseksi. Hankkeet ovat mahdollistaneet rataharrastuksen lisäksi kilpailujen järjestämisen jopa kansainvälisellä tasolla, lisäten myös alueen palvelujen käyttöä mm. majoituksen ja ruokapaikkojen osalta ja tuoden vireyttä sekä alueelle että yhdistyksen toimintaan. Myös lapsille järjestetyt kerhot mikroautoilla ovat saaneet valtavan suosion.

”tämä oli kyllä me-henkien kuningas, äijät otti tämän heti omakseen”

Kuva: Murtoharjun moottorirata https://www.facebook.com/Murtoharju

Jalasjärven Sos.-Dem. Työväenyhdistys ry on toteuttanut hankkeina Jalasrannan kunnostuksen ja lämmitysjärjestelmän uusimisen. Vanhan hienon rakennuksen kunnostus mahdollisti monipuolisen aktiivisen toiminnan jatkumisen, esim. suositut yli 30 v. jatkuneet bingoillat sekä vuokraustoiminnan esim. juhlat, huutokaupat ja nuortenkin tilaisuudet. Uusi ekologinen lämmitysmuoto toi säästöjä ja tasasi lämpöä.

Kuva: Jalasranta https://www.liiveri.net/jalasjarven_sos_-dem_

”Tämäkin rakennus, alkuperäinen, tää on 1906 vuodelta, elikkä tää on niin vanha ja täällä on tehty niitä pikkuremonttia pitkän ajan sisällä ja tää on kesälato ollut ensiksi. Nyt täällä käy 10000-12000 ihmistä vuodessa”

 

 

 

Ilmajoen Moottoripyöräilijät ry on toteuttanut hankkeina Nuijaladon ja sen pihan pykäyksen sekä Motocross-radan kunnostuksen. Nuijalato on ”yhdistysten talo”, joka oli ratkaisu usean yhdistyksen toimitilojen puuttumisen ongelmaan. Talo tarjoaa moottoripyöräilijöiden oman toiminnan lisäksi vuokratiloja myös muille yhdistyksille sekä käyttöä riittää myös kokoontumis-, koulutus- ja juhlapaikkana. Radan kunnostuksella mahdollistettiin rataharrastus ja lisättiin sen turvallisuutta.

Kuva: Nuijalato Yhdistysten talo http://www.anvianet.fi/nuijalato/

”kyllä kun sitä miettii vuositasolla kuinka paljon siellä on kävijöitä, niin se nousee se vaikuttavuus, jos sitä niinku sillai mittaa, niin se nousee jopa tuhansiin ihmisiin joihinka se jollain tapaa vaikuttaa”

 

 

Voimistelu- ja Urheiluseura Huissin Kisailijat ry on toteuttanut hankkeina kahdessa vaiheessa Huissin Urheilutalon kunnostamisen, joissa on myös liitytty kunnalliseen jätevesiviemäriin ja uusittu lämmitysjärjestelmää sekä päällystetty pihaa. Hankkeella on saatu vanha hieno rakennus kuntoon ja mahdollistettu monipuolinen aktiivinen toiminta. Talon tapahtumiin sisältyy esim. tanssiryhmiä, liikuntaryhmiä ja vuokrauksia esim. erilaisiin juhliin. Lämmitysjärjestelmä muutettiin ekologisemmaksi tuoden säästöjä sekä pihan asfaltointi teki paikan myös osaltaan viihtyisämmäksi ja siistimmäksi.

Kuva: Huissin Urheilutalo Kylvölä https://www.liiveri.net/kylvola

”nämä hankkeet on parantanu talon käytettävyyttä ja kustannuksia laskenu sen energiankulutuksen myötä”

 

 

 

Yleishyödyllisten investointihankkeiden vaikuttavuus on laajaa yhteisön sisällä, alueella ja myös yhteiskunnallisesti. Rahoituksella on tärkeä merkitys ja sitä tarvitaan myös tulevalla ohjelmakaudella.

 

 

 

Paula Nelimarkka
Maksatusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Olipa kerran hanke

Millaista tarinaa hankkeestasi kerrotaan nyt ja vuonna 2020, kun EU-ohjelmakausi päättyy? Hyvä tarina tempaa mukaansa, sitä haluaa kuulla lisää, siinä on dramaattisia juonenkäänteitä, se kertoo miksi hanke on olemassa, mikä merkitys sillä on ja kuka hyötyy? Se innostaa osallistumaan kehittämistyöhön.

Etelä-Pohjanmaalla on aktiivinen joukko hanketoimijoita pukkaamassa kehittämisen palloa liikkeelle hankkeiden avulla, jokaisessa niissä on hyvän tarinan ainekset. Hanketarina ei ole vain hankkeen tuotekuvaus, vaan hankkeen toteuttaminen on jo sinänsä tarina. Hanketyössä kehitetään uutta, parannetaan maailmaa pala kerrallaan. Aina se ei ole helppoa, matkan varrelle saattaa osua jos jonkinlaisia mutkia matkaan ja haasteita voitettavaksi. Hankkeissa liikutaan monimutkaisessa hankekehittämisen maailmassa, byrokraattisin lisämaustein, mutta tarinallinen juoni tekee monimutkaisenkin asian yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi. Hankkeissa tehdään niin arvokasta työtä, että tarinat on saatava kaikkien ihmisten tietoisuuteen ja hyödynnettäväksi, aina poliittiseen päätöksentekoon saakka.

Hankkeet vievät kehitystä eteenpäin monella saralla; yrittäjyyden, elinkeinojen, työllisyyden, elämisen ja asumisen parantamiseksi. Maaseutuohjelma on kasvuohjelma, joka vastaa osaltaan Suomen taloustilanteen luomiin haasteisiin ja hallituksen kärkihankkeiden teemoihin. Ilosanoma on se, että maaseutuohjelmassa on vielä resursseja ja työvälineitä käytettäväksi kehittämiseen. Sanoman vieminen eteenpäin ei ole kuitenkaan aina helppoa, maaseutuohjelma on laaja, ohjelman sanastoa on vaikea muuttaa tarinaksi ja byrokratia asettaa omat haasteensa, yhtä lailla rahoittajille kuin hankkeiden toteuttajille.

Hanketoimijat ovat kuitenkin innostuneita ja intoa täynnä hankeviestinnän kääntämiseksi parempaan suuntaan. Tämä nähtiin ja kuultiin, kun maaseudun kehittämisen parissa toimivat, rahoittajat, hanketoteuttajat ja viestijät tai paremminkin Etelä-Pohjanmaan kehittäjät kokoontuivat tammikuun paukkupakkasilla jakamaan hyviä käytäntöjä ja oppimaan uusia koukkuja hankeviestintään alueellisessa verkostopäivässä. Paikanpäällä Jalasjärven Hirsipirtissä iloinen puheen pulputus käynnistyi välittömästi, kasvokkain kohtaamisia ei voi sähköisillä välineillä korvata. Innostavinta on kuulla muiden hankkeiden tekemisistä ja vaihtaa kollegojen kanssa ajatuksia. Yhdessä luominen, keskustelu ja jakaminen ovat yksinkertainen kaava, josta on helppo ammentaa tarinoita hankearkeen.

Ajatus lähti liikkeelle, että keskustelu ei saa jäädä tähän yhteen verkostopäivän tilaisuuteen. Verkostopäivän ideamittelön voitti idea hanketoimijoiden yhteisestä tiedonvaihto ja keskustelupaikasta, joka parantaa kehittäjien välistä sisäistä viestintää. Innostuksen siivittämänä perustettiin Facebook -ryhmä ”Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkosto”. Se on tarkoitettu laajasti kaikille Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisessä mukana toimiville hanketoteuttajille, viranomaisille ja palveluntuottajille, liity sinäkin ryhmään. Ryhmässä jaetaan tietoa mitä missäkin tapahtuu, mitä on tekeillä, hyviä- ja huonoja käytäntöjä, sovitetaan yhteen tekemisiä jne. Facebook ryhmän laittoi matkaan Etelä-Pohjanmaan maaseutuohjelman viestintätiimi, johon kuuluvat Leader- toimintaryhmien viestintävastaavat ja ELY-keskuksen maaseutuohjelman tiedottaja. Ensi syksynä, kun isompi joukko hankkeita on saanut maaseutuohjelmasta rahoituspäätöksen ja päässeet hankkeessa vauhtiin, ELY-keskus kutsuu koko verkoston mukaan tarinoimaan kasvokkain.

Verkostopäivästä poimittuja vinkkejä hankeviestintään –TOP 10

1. Sisältömarkkinointi: ”Kohderyhmää puhuttelevaa ja oivalluttavaa sisällön tavoitteellista suunnittelua, säännöllistä tuottamista ja julkaisemista, läsnäoloa verkostoissa, jossa kohderyhmä viettää aikaansa” –Kati Keronen, Differo Oy
2. Hankkeen viestinnän kärjeksi sisältö ja tarina ennen tuotetietoa
3. Jankuttaminen eli toisto eri kanavissa
4. Visuaalisuus, kuvat, kevyet videot, itsetehtyä ja ammattilaisten tuottamaa
5. Strategisuus: eletään strategia todeksi
6. Sosiaalisen median strategia
7. Somen uuden tyyppinen hyödyntäminen, esim. asiakaslehden kokoaminen somen sisällöistä
8. Raportointi: matkalla hankkeiden kanssa kulkemista
9. Sytytä yleisö kertomalla hankkeen matkasta, ei vain lopputuloksesta
10. Ajatusjohtajuutta kehittämisen kehiin: ajatusjohtaja osoittaa tulevaisuuden suunnan, ravistelee ja kyseenalaistaa totuttuja tapoja, herättää keskustelua ja tekee uudet ilmiöt tutuksi, vastaa kysymykseen mihin me olemme menossa?
11. Kenelle puhut? Johtajapersoonaan kolahtaa suuret linjat ja asiantuntijaan omaa työtä tukevat työkalut. Kohderyhmän auttaminen esim. minioppaat helposti saataville.
12. Kasvokkain kohtaamiset ja keskustelut

Maaseutuohjelman ajankohtaisia Etelä-Pohjanmaan alueuutisia pääset lukemaan ELY-keskuksen julkaisemasta Uutisjyvät –sähköisestä uutiskirjeestä.

Uutisjyvät 1/2016 (julkaistu 29.1.2016)

 

Tuija Nikkari
Maaseutuohjelman kehittämisasiantuntija ja tiedottaja