Uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen

Toinen ohjelmakausi menossa 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toista kautta on nyt toteutettu vajaa 1½ vuotta. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinnepitoisten biomassojen prosessointia, jotta niistä saadaan ravinteet talteen ja uudelleen kiertoon. Ohjelmasta on mahdollista hakea tukea tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä investointeihin. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma ja rahoitus on pääasiassa tarkoitettu pk-yrityksille. Mitään rajausta toimialaan ei ole, vaan rahoitusta voi saada, kunhan kehittäminen tai investointi edistää ravinnekiertoa. 

Perustavoitteena ohjelmalla on, että se tarjoaa ravinnekiertoon keskittyville yrityksille mahdollisuuden kehitykseen, tutkimukseen ja pilotointiin, jotta yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja. Nimensä mukaisesti kokeiluohjelma tarjoaa rahoituskanavan ja mahdollisuuden kokeiluille, jotka ovat uusia ja innovatiivisia. Hankkeiden tulokset eivät siis aina voi olla täysin ennakoitavissa. 

Toisen ohjelmakauden ensimmäiset hankepäätökset tehtiin lokakuun lopulla 2020 ja tähän mennessä on tehty myönteinen tukipäätös 24:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeelle sekä neljälle investointihankkeelle. Tukea niihin on sidottu yhteensä 6,68 miljoonaa euroa. Hakemuksia on tullut yhteensä 66 kappaletta, joten tieto rahoitusmuodosta on saavuttanut hanketoimijat, vaikka koronapandemian vuoksi kaikki seminaarit ja muut live-kontaktit on peruttu. 

Sparraaja hanketoimijoiden tukena

Kokeiluohjelman rinnalla on syksyn aikana aloittanut erillinen Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke (MARIKA). Sitä toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja sen päätarkoitus on tiedottaa ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvistä asioista sekä auttaa yrittäjiä löytämään oikea rahoitusvaihtoehto ja sparrata heitä hankesuunnitelmien laatimisessa. Ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvien toimijoiden kenttä on hyvin hajanainen ja MARIKA-hankkeella pyritään luomaan todellista yhteistoimintaa eri yritysten ja yhteisöjen välillä. Yhdessä pyrimme aktivoimaan toimijoita, jotta uudet kehitysideat pääsisivät esille.

Mielenkiintoisia innovaatioita ympäri Suomea

Suomessa muodostuu vuosittain suuret määrät erilaisia ravinnepitoisia orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja, joiden ravinteita päätyy edelleen päästöinä ympäristöön. Näistä sivuvirroista jalostettavien kiertoravinteiden merkitys on tänä syksynä noussut erityisesti esille, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet jopa 50 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan siis lisää tekijöitä ja yhteistyötä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Jäteperäisten ravinteiden hyödyntämiseen liittyy myös riskejä, sillä jätemateriaalit voivat sisältää erilaisia haitta-aineita. Tietoa tarvitaan myös sivuvirtojen ja jätemateriaalien koostumuksesta, jotta kiertolannoitteet ovat turvallisia käyttää.

Työssäni olen päässyt tutustumaan todella mielenkiintoiseen ravinnekierrätyksen maailmaan, jossa uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Kuluvalla ohjelmakaudella on  myönnetty tukea 28 tärkeälle hankkeelle, joissa yritetään löytää keinoja erotella, jalostaa tai hyödyntää  erilaisten sivuvirtojen ravinteita. Hankkeiden teemat vaihtelevat suuresti. Niitä ovat esimerkiksi turpeen korvaaminen kasvualustana ja kuivikkeena, järviruo’on keräys ja prosessointi, taajama-alueiden tallien hevosten lannan käsittely sekä erilaisten menetelmien testaus, joilla biokaasutuksen sivuvirtoja voidaan jalostaa ravinnetuotteiksi.

Puhtaamman ympäristön ohella uusilla ravinnekierrätyksen ratkaisuilla luodaan myös uutta liiketoimintaa. Sekä kierrätyslannoitteilla että niiden jalostamiseen liittyvällä teknologialla on kysyntää kansainvälisiä markkinoita myöden.

Oheisella videolla Mikko Rahkola kertoo, kuinka LAB Ammattikorkeakoulun Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti -hankkeessa kehitetään ravinnekierrätystä.

Anja Norja
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseuturahastosta maksettu hanke-, yritys- ja rakennetukia 128 miljoonaa euroa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano on maksatusten osalta täydessä vauhdissa. Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa myönnetyistä hanke-, yritys- ja maatalouden rakennetuista on tähän mennessä maksettu 128 miljoonaa euroa. Tuet myönnetään erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Näiden osalta maksatukset käynnistyivät vähitellen vuonna 2017. Ylivoimaisesti eniten tukieurot kohdistuvat maatalouden rakennetukiin. Monet investoinnit ovat miljoonaluokkaa ja tuen merkitys on todella suuri.

Maaseuturahastosta tuettavat kehittämis- ja investointihankkeet etenevät siten, että ensin kohteeseen on haettava rahoitusta. Täytyy tehdä suunnitelma, jonka mukaan toteutus tapahtuu ja kustannukset pitää olla etukäteen arvioituna. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen kustannuksiin on varattu tietty määrä tukea.

Tukea ei makseta kevyin perustein. Maksatusta haetaan sitä mukaa, kun hanke toteutuu. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että toteutus on tapahtunut rahoituspäätöksen ja siinä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta on pääsääntöisesti esitettävä kirjanpito, laskut ja tiliotteet. Joissakin tukimuodoissa esitetään muita luotettavia dokumentteja, josta toteutuminen voidaan todeta. Lisäksi investointien loppumaksatuksen yhteydessä voidaan tehdä tarkastuskäynti paikan päälle tai pyydetään toimittamaan valokuvia toteutuksesta. Hanke pitää oikeasti toteutua, että tuki voidaan maksaa. Koronapandemian takia olemme tosin joutuneet jättämään tarkastuskäyntejä tekemättä.

Ohjelmakauden maksatukset lähtivät tukimuoto kerrallaan käyntiin. Alkutaipaleella pääsi syntymään isoja ruuhkia varsinkin kehittämishankkeissa. Rahoituspäätöksiä oli tehty jo paljon, ja kun maksatus niiden osalta viimein käynnistyi, tuli hakemuksia heti runsaasti. Tuen maksaminen ei tapahdu yhtä helposti kuin laskun maksu. Kehittämishankkeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia, joissa voi olla mukana myös monia osatoteuttajia. Ruuhkan purku vei eri syistä aikaa, mutta nyt käsittelytilanne on hyvä. Meillä on osaavat maksatusasiantuntijat, Hyrrä on kehittynyt ja myös hakijat ovat oppineet kokemuksen myötä maksatusprosessia koko ajan paremmin.

Ennen maksuhakemuksen laatimista kannattaa lukea rahoituspäätös ehtoineen ja hyväksytty suunnitelma. Käsittely sujuu huomattavasti nopeammin, kun hakemus on huolellisesti tehty ja mukana on tarvittavat liitteet. Ja on vielä sanomattakin selvää, että sähköinen asiointi nopeuttaa käsittelyä.

 

Anne Palokoski
maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseutuohjelmaan tulossa siirtymäkausi

Kuluva ohjelmakausi 2014-2020 on kolmas EU:n rahoituskausi, jonka toimeenpanossa olen työurani aikana ollut mukana. Neljännen rahoituskauden vaihdos on ihan tuota pikaa edessä. Rahoituskausien taitoskohdissa on ollut selkeät suunnitelmat, kuinka vaihdos sujuisi sujuvasti. Aina suunnitelmat eivät ole toteutuneet niin kuin piti ja se on näkynyt maaseudun kehittämistyössä rahoituskatkoksina.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan rahoituskauden 2022-2027 (CAP 27) valmistelu on ollut käynnissä jo pidemmän aikaa. Tuntuu, että erityisesti tällä kertaa valmistelua ovat hidastaneet isot ja osittain ennakoimattomatkin asiat: EU:n toimielinten kokoonpanojen viimevuotiset muutokset, Brexit-keskustelu ja nyt viimeisimpänä pandemia ja siihen liittyvät elvyttämissuunnitelmat. Muun muassa näiden vuoksi monivuotista rahoituskehysratkaisua ei ole vielä saatu aikaiseksi ja toimeenpanoasetusten käsittely on kesken. Kansallisella tasolla valmistelu kuitenkin etenee ja toimia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmistelun suhteen on myös tehty.

Työkoneet ovat muuttuneet vuosien varrella: hevosvetoinen äes.

Siirtymäkausi tulisi koskemaan myös hanke- ja yritystukia

Monen asian ollessa vielä auki, nykyiseen CAP-uudistukseen on tulossa siirtymäkausi. Tämän hetken virallisen tiedon mukaan komissiossa valmistaudutaan yhden vuoden siirtymäkauteen, mutta poikkeustilanne huomioiden kahden vuoden siirtymäkausi näyttää todennäköisemmältä.

Näköpiirissä on, että ensimmäistä kertaa siirtymäkauden menettelyt koskettaisivat myös hanke- ja yritystukia. Asiakkaan näkökulmasta siirtymäkausi ei toisi suuria muutoksia. Maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien haku ja päätöksenteko jatkuisi kuluvan kauden menettelyillä, mutta rahoitus tulisi uuden kauden varoista. Maaseudun kehittämistyötä pystyttäisiin ylläpitämään ilman rahoituskatkoksia jo tutuksi tullein toimin.

Kuluvan kauden rahoitusta vielä jäljellä

Hanke- ja yritystukiin on vielä jäljellä kehittämisrahoitusta. Seuraava kehittämishankkeiden valintajakso päättyy syyskuun lopussa. Syksyn hakuun toivotaan aikaisempaan tapaan konkreettisia elinkeinotoimintaa hyödyttäviä usean toimijan yhteistyöhankkeita.

Seuraavat yritystukien valintajaksot ovat heinäkuun ja syyskuun lopussa. Ensi vuoden valintajaksojen aikataulut tarkentuvat syksyllä ja niistä tiedotetaan silloin mm. Uutisjyvät- uutiskirjeessämme (www.ely-keskus.fi).

On tärkeää, että maakuntamme kehittämisinto ja -halu säilyvät myös poikkeusoloissa ja sen jälkeen. Yhteistä tulevaisuutta tehdään tänään ja huomenna!

Kehittämisterveisin

Hanna Mäkimantila
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Rahaa hankkeille, jotka edistävät digitaalisuutta

Digitaalisuus on edelleen aihe, jonka edistäminen on elintärkeää maaseudun kehittämiselle. Pidimme syyskuussa Mahtisatoa treffit ja hankeinfon, jossa toivoimme erityisesti hankkeisiin lisää digitaalisuutta ja sen mahdollisuuksien hyödyntämistä (katso lisää https://pareemaaseutu.fi/arkisto/ajankohtaista/). Hyrrästä saatavan raportin mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tällä ohjelmakaudella rahoittanut maaseuturahastosta 10 kehittämishanketta, joissa on edistetty digitaalisuutta. Tätä kirjoittaessani istun kotona työpöydän ääressä töissä, etäpäivällä. Omasta mielestäni digitaalisuus tällä ohjelmakaudella on lisännyt hyvinvointiani konkreettisesti mahdollistaen esim. etäpäivien tekemisen, koska kaikki työssä tarvittavat tiedot ja asiakirjat löytyvät kannettavalta tietokoneeltani – sähköisessä muodossa.

Kaiken tämän on mahdollistanut Hyrrä – maaseudun tukien sähköinen järjestelmä, jonka kautta hakijat voivat hakea mm. yritys- ja hanketukia. Hyrrä -järjestelmässä tehdään niin ikään tukien myöntö- ja maksupäätökset. Kaikki on kätevästi sähköisessä muodossa ja arkistointi hoituu kuin itsestään. Juuri tuo arkistointi on ollut asia, josta olen kuullut monen hakijankin olevan mielissään. Enää ei tarvitse etsiä hankemappia ja kadonneita papereita toimiston uumenista, kunhan on vain kerran syöttänyt tai liittänyt ne Hyrrään. Tiedot ovat kaikkien saatavilla Hyrrässä ja vieläpä 24/7.

Aluksi pidin sähköistä järjestelmää hankalana ja tulostin papereita ahkerasti. Paperilta oli muka paljon mukavampi lukea. Nyt huomaan, että vähitellen tulostaminen on vähentynyt ja olen ehkä vähän huomaamattanikin oppinut lukemaan asioita ruudulta. Ihan kokonaan en ole tulostamiselta vielä kuitenkaan välttynyt, vaan joissain tapauksissa koen, että minun on pakko saada tehdä merkintöjä käsin suoraan asiakirjaan. Tältä osin odotan vielä omaa kehittymistäni ja järjestelmän kehittymistä.

Hyrrän myötä huomaan myös, että sähköpostiliikenne asiakkaiden kanssa on vähentynyt, koska asiakirjat voi liittää suoraan Hyrrään. Itse pidän tätä hyvänä asiana, koska enää ei tarvitse pelätä sitä, että asiakirjat hukkuisivat omaan sähköpostiini. Sähköisen asioinnin yksi negatiivinen puoli on mielestäni kuitenkin se, että kasvokkaiset kohtaamiset ja puhelimella soittaminen ovat vähentyneet. Ihmisten välinen vuorovaikutus onkin juuri se asia, mitä olen paljon pohtinut digitaalisuuteen liittyen. Toki digitaalisuus tarjoaa välineitä jo sähköiseen kohtaamiseenkin, mutta ainakin itse koen siltä osin vielä aikamoista kömpelyyttä. Vuorovaikutus, kumppanuus ja yhteistyö ovat kuitenkin asioita, joiden kautta löytyy uusia innovaatioita ja kokeiluja. Hyrrääkin oppii parhaiten käyttämään, kun joku neuvoo kädestä pitäen tai katsot netistä ohjevideon.

Kahta en hanketyössä kuitenkaan vaihtaisi: toinen on Hyrrä ja toinen on… yhteistyö!

Minna Nikkari
Kehittämissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seikkailua vaikuttavuuspolulla

–  Maaseutuohjelman rahoitusta, tuloksia ja vaikuttavuutta

Tulokset on saavutettu – vaikuttavuuden kultajyviä etsitään lisää

Etelä-Pohjanmaalla on käytettävissä maaseutuohjelman rahoitusta 80 miljoonan euron panos hanke- ja yritystukiin seitsemän vuoden jaksolle. Rahoituksen raamit on kirjattu valtakunnalliseen ”Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020” ja toteuttamista varten on yhteistyössä laadittu maakunnan näköiset kehittämisen tavoitteet. Haetut hankkeet käyvät valintaseulan läpi ja mukaan rahoitukseen pääsevät vain ne, jotka vastaavat parhaiten alueen kehittämistarpeisiin. Rahoituksen oikea kohdentuminen takaa, että kehittämistyöstä saadaan tavoiteltu tulos. Seurannoissa ja arvioinneissa tähänastinen tulos on osoittautunut oikein hyväksi.

Kerrotaan, että hankkeet tuottavat valtavasti hyvää ihmisten, yhteisöjen ja yritysten hyväksi. Mitä se hyvä oikeasti on, miten se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään? Hankkeissa tehty kehittämistyön vaikuttavuus tuppaa jäämään helposti raporttien uumeniin. Vastauksena vaikuttavuuden arvioinnin ja viestinnän haasteisiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käynnisti vaikuttavuusmatkan, prosessin jonka tavoitteena on ollut yhdessä hankkeiden toteuttajien, kehittämistyön tekijöiden kanssa muotoilla paras arvioinnin tapa vaikuttavuuden todentamiseen ja siitä viestimiseen. Matka alkoi viime vuoden syyskuussa ja osallistujia on ollut reilut sata henkeä. Kahdessa työpajassa on työstetty vaikuttavuuden arvioinnin mallia ja tehty kokeiluja sen toimivuudesta. Vaikuttavuuspolku on alkanut hahmottua.

Vaikuttavuuden siementen kylvämistä

Vaikuttavuuspolulla seikkailu alkaa, kun on tarve ratkaista maaseudun kehittämiseen liittyviä kiperiä kysymyksiä. Tarpeet voivat liittyä elinkeinojen kehittämiseen, alueen vetovoiman lisäämiseen, kylien palvelujen parantamiseen, metsävarojen hyödyntämiseen tai moniin muihin maaseudun elinvoiman lisäämiseen liittyviin kysymyksiin. Ideointivaiheessa ensimmäiset siemenet istutetaan vaikuttavuuspolulle. Hankesuunnitelmaan kirjataan mitä tehdään, että siemenistä saadaan itämään satoa. Kasvun aikaan saamiseksi tarvitaan panokseksi resursseja, tekijöitä ja rahoitusta.

Kun päästään toteutuksessa tositoimiin, keskitytään tekemiseen ja kerrotaan mitä on menossa. Siinä tohinassa arviointi jää helposti tekemättä, varsinkin kun siihen ole sopivia välineitä. Määrällisesti mitattavat asiat ovat helpompia, vaikuttavuus on pikemminkin arvio monimutkaisista vaikuttavuusketjuista. Vaikuttavuutta kannattaa ainakin yrittää arvioida ja rummuttaa aikaansaannoksista, että kaikki hyvä työ saadaan mahdollisimman laajasti hyödynnettyä.

Hankkeen koko elinkaari on seikkailua vaikuttavuuspolulla

Matkan varrella vaikuttavuuden polku on alkanut kirkastua, arvioinnin pullonkaulat tulla näkyviin. Kokeilujen kautta on selvinnyt, että passiiviset täytettävät lomakkeet eivät tuota toivottua vaikuttavuuden arviointia. Mitään uutta välinettä ei silti tarvita, koska niitä on jo olemassa. Tietoa ja osaamista välineiden käyttöön sen sijaan tarvitaan. Vertaistuki, vuorovaikutus, sosiaalisen pääoman liikuttaminen ja teemakeskustelut siivittävät kummasti vaikuttavuuden esiin nousua. Siksi vuorovaikutteisuus on oleellinen osa vaikuttavuuspolkua. Arviointitietoa tulisi koota ja yhdistellä tietoa kokonaisuuksiksi, silloin yksittäisistä mahtavista hankkeista syntyy mahtisato. Näillä kokemuksilla rikkaampana vaikuttavuuspolkua tullaan vielä jatkossakin tallaamaan yhdessä hankkeiden toteuttajien ja rahoittajien kanssa. Kehittäminen on jatkumo, jossa kultajyvistä kertomalla saadaan uusia siemeniä kehittämiseen.

Juhlitaan Mahtisatoa

Kehittämistyö on matka, johon mahtuu vastamäkeä ja myötätuulta, sitkeitä ponnisteluja ja onnistumisen kokemuksia. Se on vaativaa tekemistä, jossa ei ole pikavoittoja. Välillä on hyvä juhlia maaseudun hyväksi tehtyä työtä. Seuraava etappi on 7.5.2019 pidettävä Mahtisatoa maaseutujuhla.

 

Tuija Nikkari
Viestintäasiantuntija, joka häärää maaseutuyksikössä ja yrityspalvelujen viestinnässä plus Leader-hankkeiden parissa. Taustaltaan kehittämisen ja rahoituksen asiantuntija.