Nykyaikaista soiden ennallistamista

Se, kun ojia syntyy ja täyttyy, ei ole enää vain hikistä työtä lapio kädessä. Ajat muuttuvat ja joku voisi ajatella, että täähän on aika sivistynyttä hommaa. Pääasiassahan luontoa pyritään hyödyttämään istumalla varsin kaukana siitä luonnosta, klikkaillen läpi paikkatietoaineistoja ja sovittaen maanpintamallia kohteille, joilla ei juuri sitä korkeusvaihtelua edes ole.

Nää maanmuodot on tässä meidän toiminnassa varsin tärkeitä. Vesi kun tuppaa asettumaan tietylle tasolle maaperässä, niin täytyy olla aika tarkka tieto siitä, mihin asti sitä vettä tulee todellisuudessa. Ja se meidän homma, on kuivuneille soille luontaisesti kuuluvan, veden palauttamista. Ei johdeta mistään kovin kaukaa niitä vesiä, vaan siltä kuivuneen suon luontaiselta valuma-alueelta.

Paikkatietoa ja karttakuvaa näkyvissä.

Mikäänhän ei varsinaisesti käytännössä rajoita sitä, että missä yhteydessä sitä vettä voidaan palauttaa suolle. Parhaiten se kuitenkin onnistuu muiden ennallistamistöiden tai ojien kunnostamisen yhteydessä. Saattaa jopa rahaa säästyä, vaikkei edes hirveästi se ennallistaminen kiinnostaisi.

Kyllä sinne metsäänkin on välillä syytä lähteä, mutta hommat pitäisi olla aika pitkälle valmiita, kun sinne mennään. Tai vaihtoehtoisesti hommat on voineet mennä joltain osin pieleenkin, jos sinne lähetään. Kokemusta vedenpalautuksesta on sen verran jo kertynytkin, että voidaan todeta, että sinne maastoon kannattaa aina mennä ennen kuin laitetaan paikkoja taas luontaisesti veden valtaan.

Kuva suosta.

Helmi-elinympäristöohjelmassa määritetään tarkkoja paikkoja vedenpalautusuomille, jotta vettymisriskit saadaan minimoitua. Vuoteen 2030 mennessä tulee kartoitettua maastossa 400 kohdetta, ja toivon mukaan mahdollisimman suuri määrä tästä ennallistettua. Tämän toiminnan pohjalta paikallisesti ollaan vettä johdettu ojaston kunnostuksen yhteydessä tänä vuonna Pedersören Passmossenilla, luonnonhoitohankkeen yhteydessä Kauhajoen Rytiperällä ja ennallistamishankkeen yhteydessä Alajärven Iso Narunnevalla.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, niin oheisten linkkien kautta voit lukea lisää:
Kunnostusojituksen suunnittelu suojelualueiden läheisyydessä (storymaps.arcgis.com)
Vesien palauttaminen suojelusoille -hanke (tapio.fi)
Tapio ja Metsäkeskus suunnittelevat veden palauttamista suojelusoille (maaseuduntulevaisuus.fi)
Vedenpalautus (www.ymparisto.fi)

Blogikirjoittajan kuva.

Olli Salo
Hankekoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Metsiensuojelua METSO-toimintaohjelmalla

Natura 2000-ohjelman toteutuksen ja seurannan yhteydessä kävi ilmi, että eteläisen Suomen metsäisten luontotyyppien suojelua tulisi lisätä merkittävästi. Samalla paine suojelun toteuttamiseksi vapaaehtoisin keinoin kasvoi niin suureksi, että metsien suojelu luonnonsuojelulain mukaisen ohjelman muodossa ei saanut kannatusta. Samalla kuitenkin tunnistettiin tarve lisätä metsien suojelua niin metsäteollisuuden, viranomaisten, etujärjestöjen kuin kansalaistenkin taholta. Asetettiin laaja kansallinen työryhmä pohtimaan ratkaisua asian hoitamiseksi. Työryhmän tuloksena saatiin aikaan vapaaehtoisuuteen perustuva METSO-toimintaohjelma, jolla oli laaja yhteiskunnallinen kannatus.

Kuvassa metsän takana näkyy lampi.Ensimmäinen METSO-toimintaohjelma laadittiin vuosiksi 2008-2016 ja yksi sen tavoitteista oli saada luonnonsuojelulain nojalla pysyvän suojelun piiriin 96 000 ha metsäisiä luontotyyppejä. Nopeasti nuo vuodet menivät, eikä talousarvioihin saatu riittävästi euroja ohjelman viemiseksi loppuun. Tavoitteissa päästiin kuitenkin reilusti puoliväliin. METSOlle oli kuitenkin edelleen laaja yhteiskunnallinen tuki ja hyväksyntä, niin tavoitteiden kuin toimintatapojenkin osalta. Hyvää ohjelmaa päätettiin jatkaa ja laadittiin METSO II toimintaohjelma vuosille 2016-2025, jonka pääasiallinen tarkoitus oli saattaa loppuun METSO I-toimintaohjelman tavoitteet. Ja tällä tiellä ollaan edelleen, mutta nyt näyttää siltä, että tavoitteet tullaan saavuttamaan niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, mikäli rahoituksen taso pysyy suunnitelmien mukaisena. Tosin koronapeikolla voi tähänkin asiaan vielä olla sanansa sanottavana. Jää nähtäväksi.

Metsän aluskasvillisuus näkyy vihreänä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa, sille lainsäädännössä osoitettujen, ympäristöasioiden hoidosta kolmen pohjalaismaakunnan alueella ja siten myös METSO-toimintaohjelman toteuttamisesta. Alueen METSO-tavoite on yhteensä n. 6000 ha ja siitä on nyt toteutettu n. 4000 ha. Mikäli toimintaohjelman rahoitus turvataan tulevissa talousarvioissa, niin tuo puuttuva 2000 ha saadaan näillä näkymin toteutettua vuoteen 2025 mennessä.

METSO-toimintaohjelmaan kuuluu 10 erilaista metsäistä elinympäristöä ja niillä jokaisella on omat hehtaaritavoitteensa. Etelä-Pohjanmaan ELYn alueella pahimmat puutokset kohdistuvat kolmeen näistä: monimuotoisuudelle tärkeät maankohoamisrannikon elinympäristöt, monimuotoisuudelle tärkeät kangasmetsät ja monimuotoisuudelle tärkeät suot. Kahden viimeksi mainitun osalta puute koskee lähinnä elinympäristöjen runsasravinteisempia luontotyyppejä.

Sammalien peittämää metsänpohjaa ja polku vie kohti kaatunutta puuta.

Vaikka metsäisten luontotyyppien suojelu METSO-toimintaohjelman puitteissa alkaakin olla loppusuoralla, niin pysyvien suojelualueiden tarve ei varmastikaan siihen lopu. Yksi tänä vuonna käynnistetyn HELMI-toimintaohjelman tehtävistä on arvioida metsien suojelun mahdollista jatkamista v. 2025 loppuvan METSO-toimintaohjelman jälkeen. Suojelualueiden hankinnan osalta HELMI-toimintaohjelma keskittyy, ainakin aluksi, suoluontotyyppien suojeluun.  Mutta se onkin jo toisen blogin aihe…

metsonpolku.fi

Vesa-Pekka Simula
Metsätalousinsinööri
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Iso satsaus luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Olen työskennellyt 2000-luvun alusta lähtien luonnonsuojelun viranomaistehtävissä. Tänä aikana olemme hyödyntäneet EU-rahastoja erilaisiin luonnonsuojelun kehittämishankkeisiin, mm. luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen kehittämiseen, siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Viime vuosien ajan olemme kuitenkin sinnitelleet vähenevien resurssien kanssa. Viime vuonna julkistettu Helmi-elinympäristöohjelma on tässä kokemusmaastossa jotain ennenkuulumatonta.

Koistekko, jossa näkyy vettä ja kaislikkoa.

Helmi-ohjelma alkaa

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  Ohjelman toteutusta aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 valmistellaan myös Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Käytännössä Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman myötä suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Niin metsien kuin soidenkin suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojeltavista alueista saa korvauksen. Valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Suota.

Alueella tapahtuu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satsataan vuonna 2020 erityisesti soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja METSO-kelpoisten metsien suojeluun. Toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä on tarkoitus edistää yhteistyössä metsäalan ja muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa viestintään on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän.

Elinympäristöjen tilaa on tarkoitus parantaa erityisesti lintuvesien ja perinnebiotooppien osalta. Tässä yhteydessä tehdään perinnebiotooppien päivitysinventoinnit valmiiksi ja päivitetään lintuvesien osalta linnustotietoja. Kuluvana vuonna on kuitenkin tavoitteena saada myös konkreettisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus käyntiin. Eräitä kiireellisimpiä kunnostusta kaipaavia elinympäristöjä ovat etelänsuosirrin aiemmin asuttamat rantaniityt. Tämän lisäksi myös uhanalaisten ja kiireellistä suojelua ja hoitoa vaativien lajien elinympäristöjen kunnostusta, hoitoa ja suojelua edistetään. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat suolayritti ja tummaverkkoperhonen. Kaikissa näissä toimissa yhteistyö maanomistajien kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Metsäluontoa.

Rekrytoinnit käynnissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-ohjelman toimeenpanoa tehostamaan saadaan palkata seitsemän henkilöä. Rekrytoinnit ovat paraillaan käynnissä ja suurin osa valituista aloittaa työt maaliskuun alkuun mennessä.
Lue lisää Helmi-ohjelman verkkosivuilta.


Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus