Koronan vaikutus autoliikenteeseen pääteillä

Pääteiden liikennemäärät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pääteillä 

ELY-keskus mittaa liikenteen määriä jatkuvasti useilla automaattisilla mittauspisteillä ympäri pohjalaismaakuntien aluetta. Vertailuvuotena pääteiden liikennemäärien tarkastelussa on käytetty vuotta 2019. Vuoden 2020 aikana koronan vaikutukset alkoivat näkyä maaliskuusta lähtien rajuna liikennemäärien laskuna pääteiden automaattisissa mittauspisteissä (LAM). Käyrän tiedot on koottu 12 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen LAM-mittauspisteestä, joten ne eivät edusta koko mittausaineistoa. 

Diagrammi kuvaa keskivuorokausiliikenteen kehitystä pääteillä vuosina 2019-2021. Ja kuv osoittaa, että helimi-maaliskuussa 2020 alkoi raju pudotus liikennemäärissä, kun taas ne heinäkuussa olivat lähes ennallaan ja sen jälkeen jälleen laskevat.

Etenkin henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrät laskivat vuonna 2020 rajummin kuin kertaakaan viimeisen 25 vuoden aikana. Normaalisti liikennemäärät vaihtelevat Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen mukaan siten, että nousukaudella liikenne lisääntyy ja vastaavasti laskusuhdanteessa liikenteen kasvu pysähtyy. Kuukausien väliset liikennemääräerot vaihtelevat myös kausiluonteisesti. Kesällä liikennemäärät ovat tyypillisesti suurimmillaan kesä, heinä- ja elokuussa. Suurimmat liikennemäärät mitataan yleensä heinäkuussa. Myös koronavuonna 2020 mitattiin heinäkuussa vuoden suurimmat liikennemäärät, mutta silloinkin liikenne jäi suunnilleen vuoden 2014 heinäkuun tasolle. 

Nelikaistaisella tiellä menee useita henkilöautoja molempiin suuntiin.

Takaisin normaaliin 

Kesällä 2020 oltiin hetken aikaa melko normaaleissa liikennemäärissä, mutta loka-joulukuussa liikennemäärät laskivat uudelleen seuraillen koronatilanteen kehittymistä. Sama tilanne jatkui myös kuluvana vuonna aina toukokuulle asti. Toukokuusta lokakuun alkuun pääteiden liikennemäärät ovat suunnilleen koronaa edeltävällä tasolla. Yllä olevan kaavion käyrät kuvaavat keskimääräistä tilannetta, joten eri mittauspisteiden välillä on pieniä eroja.  

Blogin kirjoittajan kuva.

Jarmo Salo
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa

Nykyihminen on tottunut hankkimaan palvelut helposti erilaisten mobiililaitteiden ja sovellusten avulla. Yritykset panostavat paljon mm. palvelumuotoiluun. Palvelun tulee olla helposti hankittavissa.

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 toi mukanaan työkaluja siihen, miten voidaan edistää liikennepalveluiden yhdistämistä uusiksi tuotteiksi. Laissa säädetään mm. henkilöliikenteen liikkumispalveluita koskevien olennaisten tietojen ilmoittamisesta sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteen-toimivuudesta ja näiden ns. digitaalisten rajapintojen avaamisesta.

Nysse-palvelun selainversio näkymä, jossa voi mm. hakea reittiä reittioppaan avulla.

Tämän kapulakielen taakse kätkeytyy ajatus siitä, että esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus-, ja esteettömyystiedot sekä matkaliput ovat avoimesti palveluntarjoajien saatavilla. Näin netistä voi ostaa lipun ovelta ovelle, tai vaikkapa bussi- ja teatterilipun samalla kerralla.

Missä mennään?

Suomessa esim. suurten kaupunkiseutujen joukkoliiketoimijat, kuten HSL, FÖLI ja NYSSE ovat kehittäneet omat tuotteensa jo varsin pitkälle. Suomen harvempaan asutuilla alueilla tilanne on erilainen. Maaseutujen liikenteissä volyymit ovat toista luokkaa. Palvelujen tarjoajia ei ole ilmaantunut vaivaksi asti.

Myös joukkoliikenteen järjestämismalli on muilla, kuin kaupunkiseuduilla erilainen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella joukkoliikenteen palvelutaso nojautuu pitkälti markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota bussiyritykset ja VR toteuttavat liikeriskillä. Yhteiskunta täydentää tarjontaa, mikäli palveluja ei synny markkinaehtoisesti. Kunnat hankkivat lisäksi alueillaan henkilöliikennettä niin linja-autoilla, kuin pienemmälläkin kalustolla.

Vaikka palveluita on, ja tekniikka mahdollistaa palvelujen paketoimisen, paketoija puuttuu.

Föli-järjestelmän selainversiosta kuva, jossa näkyy erilaisia palveluita, joita voi palvelun kautta käyttää.

Mitäs nyt sitten?

Ennen kuin ”maaseuduilla” päästään suurten kaupunkiseutujen kanssa samalle tasolle liikennepalveluiden digitalisoimisessa ja helposti hankittavien matkaketjujen tarjoamisessa, ehtii Kyrönjoessa vielä virrata jonkin verran vettä.

Haasteena on mm. se, miten tulot jaetaan matkaketjun kesken. Nykyjärjestelmän sirpaleisuuden takia tämä tarkoittaa valtavaa määrää sopimuksia eri toimijoiden välillä.

Lisäksi julkisia hankintoja vaikeuttaa se, että joukkoliikennealalla ei ole yhteistä tieto- ja rajapintastandardointia, kuten taksialalla (SUTI).

Näitä ongelmia pyritään ratkomaan lukemattomissa hankkeissa eri puolella Suomea. Avainkysymys kuitenkin lienee: onnistuuko joukkoliikennepalveluiden paketointi siten, että joukkoliikenteen järjestämistapaa ei tarvitsisi muuttaa. Teknisten standardien päättäminen on todennäköisesti helpompaa.

Piirroskuva taksista. Piirroskuva linja-autosta.

ELY-keskus on alkanut julkaista joukkoliikenneaiheista uutiskirjettä.

Löydät uutiskirjeemme tämän linkin kautta.  
(www.ely-keskus.fi–> ajankohtaista–>uutiskirjeet)

Voit tilata sen myös itsellesi sähköpostiisi.  


Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Joukkoliikenteestä liikennepalveluun

Henkilöliikenteen uudistava liikennepalvelulaki astuu voimaan koko laajuudessaan 1.7.2018. Lain tavoitteena on tukea uusien liikennepalvelumallien syntymistä ja näin vastata entistä paremmin käyttäjien tarpeisiin. Alalle tulo helpottuu sekä oman liiketoiminnan laajentaminen ja monipuolistaminen yksinkertaistuvat. Laki on uusien liikkumispalveluiden mahdollistaja.

Mikä muuttuu linja-autoliikenteessä?

Lupahallintoa kevennetään, näin myös linja-autoliikenteen osalta. Markkinaehtoisen liikenteen reittiliikenne- ja kutsujoukkoliikenneluvat poistuvat. Jäljelle jää vain yksi lupa, henkilöliikennelupa, joka aiemmin oli nimeltään joukkoliikennelupa. Tällä luvalla saa harjoittaa myös taksiliikennettä, kunhan täyttää taksiliikenteen vaatimukset mm. kaluston ja kuljettajan osalta. Markkinaehtoisen liikenteen osalta reittiliikennelupaa ei siis enää haeta ELY-keskuksista. Riittää kun liikenteenharjoittaja ilmoittaa, viimeistään 60 päivää ennen liikenteen aloittamisesta, lopettamista sekä muista liikenteessä tapahtuvista muutoksista, joko Liikenneviraston palveluun tai omilla nettisivuillaan. Ja kun liikenteen harjoittaminen ei perustu lupaan, ei siitä voi myöskään valittaa. Jatkossa samalla reitillä ja samalla aikataululla voi liikennettä harjoittaa useampikin liikenteenharjoittaja, mikäli näin haluavat.

Uusien linja-autoreittien kokeilu helpottuu!

Muutos lisää joustavuutta ja helpottaa yrittäjien mahdollisuutta kokeilla uusia reittejä ja aikatauluja. Ei tarvitse maksaa luvasta eikä pelätä haittaavan liikenteen raskasta valitusprosessia. Markkinat ohjaavat liikenteen syntymistä. Linja-autoyrittäjät voivat jatkossa helposti lisätä pienkalustoa ja saada näin rakennettua tehokkaampia ja joustavampia liikennöintikokonaisuuksia sekä sujuvia matkaketjuja. Tämä luo mahdollisuuksia uusille henkilökuljetuspalveluille.

Viranomaiset hankkivat liikennepalveluita jatkossakin

Viranomaiset voivat jatkossakin tukea EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti liikennepalveluiden syntymistä alueilla, joille sitä ei halutussa määrin markkinaehtoisesti synny. Hankkimalleen liikenteelle viranomainen voi vahvistaa yksinoikeuden hallintopäätöksellä. Yksinoikeuden suoja tarkoittaa sitä, että viranomaisen hankkimaa liikennettä ei saa haitata markkinaehtoisella liikenteellä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus käyttää joukkoliikennepalvelujen hankintaan toimivalta-alueellaan Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien alueella noin 3 M€ vuositasolla. Tällä summalla saadaan hankittua noin 380 joukkoliikennevuoroa, jotka pääasiassa hoidetaan erikokoisella bussikalustolla. Hankintoja on jo pitkään toteutettu kuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä ja kunnat osallistuvat omalta osaltaan myös kustannuksiin.

Taksialalle toivotaan uusia yrittäjiä

Tarveharkinnasta luopuminen helpottaa taksialalle tuloa. Taksiliikenteeseen vaaditaan edelleenkin lupa, jonka saamiseksi on täytettävä asetetut vaatimukset hyvämaineisuuden, vakavaraisuuden ym. osalta. Taksiliikenteen luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta tämä on hyvä asia. Taksiyrittäminen mahdollistuu niille, jotka sitä todella haluavat tehdä. Taksitoiminnan osa-aikaisuuden mahdollisuus voi myös kannustaa uusia yrittäjiä taksialalle. Sehän voisi toimia erilaisten sesonkiluonteisten ammattien lisänä, maaseudulla esim. maanviljelyn ohella.

Toivottavasti alalle saadaankin uusia, innokkaita, innovatiivisia ja palveluhenkisiä yrittäjiä. Ihmisten liikkumistarve tulee jatkossa vain kasvamaan. Uudet liikkumistavat tulevat yleistymään. Kimppakyyti, kuljetusten yhdistely, jakamistalous, liikkuminen palveluna, kestävä liikkuminen, jne. ovat monille jo tuttuja käsitteitä.

Taksialakin kaipaa asennemuutosta – uutta ajattelutapaa, aivan kuten OnniBus aikanaan ravisteli linja-autoalaa. Halpabussiyhtiön ja sen brändäyksen tulo markkinoille oli varsin positiivinen heräte bussialalle. Perinteinen taksiliikenne on koettu kalliiksi kulkumuodoksi, sitä on käytetty vain pakosta tai silloin, kun joku toinen maksaa.

Miksei taksiliikenne voisi olla niin edullista, että useammat ”tavalliset” itsemaksavat kuluttajat jättäisivät oman autonsa kotiin ja käyttäisivät taksipalvelua? Taksitoiminnalle löytyisi varmasti kannattavuutta halvemmillakin hinnoilla, kun volyymit vastaavasti kasvaisivat. Nyt olisi todella hyvä hetki kokeilla tälläkin alalla jotain aivan uutta!

Nyt on aika innovaatioille ja uudelle tekniikalle

Digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia liikennepalvelujen käyttöön. Erilaisten sovellusten kautta on mahdollisuus saada reaaliaikaista tietoa aikatauluista, reiteistä ja muista liikkumiseen liittyvistä palveluista. Matkan maksaminen on jo nyt mahdollista älypuhelimen sovelluksilla esim. HSL:n alueella. Samanlaista kehitystä odotamme myös maaseutumaisempaan ympäristöön. Reittioppaat ovat yleistymässä ja ne helpottavat huomattavasti matkan suunnittelua. Matkan koko matkaketju tulee löytyä nopeasti ja helposti ja maksamisen täytyy olla vaivatonta. Reaaliaikaisen ajoneuvoseurannan merkitys on suuri varsinkin maaseudulla, jossa julkisen liikenteen vuorotiheys on vähäisempää. Tekniikka on jo olemassa, kunhan vain saamme sen jalkautettua käytäntöön.

Vielä heinäkuussa ei varmaankaan suuria muutoksia henkilöliikenteessä tapahdu mutta toivottavasti aika nopeasti saamme nähdä markkinoilla ihan uusia yrittäjiä, uudenlaista teknologiaa ja uudenlaisia liikkumispalveluja.

Liikkumistarve on olemassa – mutta miten ja millä teemme sen fiksusti?

 

Rauno Matintupa

Joukkoliikennevastaava

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus