Tulvavaarakartoista käytännön toimenpiteisiin

Mitä Pohjois-Savossa järvien, mäkien ja metsien keskellä kasvaneelle henkilölle tulee ensimmäisenä mieleen Pohjanmaasta? Ehkä tasaisuus, pellot, joet, meri ja tietenkin ne tulvat. Näin ainakin oli minun kohdallani. Koska muutin Savosta ensin Ouluun opiskelemaan, olin toki ehtinyt saanut kosketusta Pohjanmaan lakeuksiin jo ennen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle töihin tuloani. Aivan pieleen ei kuitenkaan savolaistytön mielikuvat Pohjanmaasta menneet. ELY-keskuksella pääsin nimittäin tekemään tulvariskikartoitusta Etelä-Pohjanmaan merkittävillä tulvariskialueilla ja osallistumaan tulvariskien hallintasuunnitelmien päivittämiseen. Työssäni nämä mielikuvissani olleet asiat ovat olleet keskeisessä roolissa, mutta olen myös huomannut, kuinka laaja-alaista ajattelua ja osaamista tulvariskien tunnistaminen ja hallinta vaativat.

Ilmakuva pohjalaismaisemasta, kun joen vesi on tulvinut pelloille laajoilla alueilla.

Kevättulvaa 2013 Lapuanjoen varrelta Alahärmästä ja savolaistytön mielenmaisemaa Pohjanmaasta.

Mitä tulvariskit sitten oikeastaan ovat ja miten niitä kartoitetaan?

Vesistötulva voi kehittyä monesta eri syystä, joita ovat esimerkiksi lumien sulamisvedet ja jääpatojen aiheuttama tukos, joka nostattaa vedenpintoja. Myös pitkäkestoiset sateet voivat aiheuttaa tulvimista, kun järvialtaat täyttyvät. Lisäksi on olemassa merivesitulvia ja hulevesitulvia. Koska tulvat voivat kehittyä niin monella tavalla ja monesta eri syystä, ei niiden ennakoiminen ole lainkaan helppo tehtävä. Kaikki alkaa kuitenkin tulvariskien hallinnan laissa (620/2010) ja asetuksessa (VNA 659/2010) määrätystä tulvavaarakarttojen laatimisesta. Tulvavaarakartat toteutetaan tilastollisen mallintamisen avulla ja niitä voidaan laatia eri tulvaskenaarioille vastaamaan erilaisia tulvan toistuvuuksia (esim. 1/50 vuodessa toistuva tulva) hyödyntämällä erilaisia virtaamia. Nämä virtaamat voidaan määrittää pitkäaikaisten havaintosarjojen perusteella tai vaihtoehtoisesti vesistömallin avuilla. Lopputuloksena saadaan tulvavaarakarttoja, joiden avulla voidaan helposti tarkastella mille alueille veden ennustetaan leviävän erilaisten tulvaskenaarioiden toteutuessa. Tulvaskenaarioita voidaan yhdistellä erikoisskenaarioiksi esimerkiksi siten, että yhtä aikaa otetaan huomioon vesistö- ja merivesitulvat. Joskushan kaikki tapahtuu yhtä aikaa ja siksi on hyvä olla valmistautunut myös näihin pahimpiin skenaarioihin.

Tulvavaarakartat toimivat tulvariskikartoituksen lähtökohtana. Riskikartoituksessa on tarkoituksena selvittää mitä kohteita on vaarassa kastua ja minkälaista vahinkoa tulvat voivat aiheuttaa alueella. Tulvariskikartoituksessa selvitetään mm. tulva-alueella asuvien henkilöiden lukumäärä, taloudelliselle toiminnalle tulvasta mahdollisesti aiheutuva haitta sekä ympäristölle haitallisten kohteiden sijainti suhteessa tulva-alueeseen. Tulvariskin voi siis muodostaa esimerkiksi kastuva koulurakennus, katkeava tieyhteys tai tulvan alle jäävä jätevedenpumppaamo.

Nykyään tulvariskikartoitus tehdään pääasiallisesti paikkatietotyöskentelynä tietokoneelta käsin, hyödyntäen monipuolisesti erilaisia paikkatietoaineistoja, tietokantoja ja rekistereitä, joihin on koottu valmiiksi paljon erilaista tietoa. Kohteita kartoittaessa on kuitenkin tärkeää olla yhteydessä alueellisiin toimijoihin, kuten kuntiin, sähköverkkoyhtiöihin ja jäteveden käsittelystä vastaaviin tahoihin, joilta mahdolliset riskikohteet voidaan vielä varmistaa. Tämä yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää, jotta lopulliseen riskikartoitukseen päätyvät tiedot ja kohteet ovat varmasti ajan tasalla. Tulvariskikartoituksen tulokset julkaistaan netissä tulvakarttapalveluun kaikkien nähtäville, siltä osin kuin se on mahdollista yksityisyydensuojan ja lainsäädännön mukaan. Tulvavaarakarttojen ja tulvariskikartoituksen valmistuttua meillä on siis tieto siitä, minne tulvavesien voidaan ennustaa leviävän ja mitkä kohteet ovat vaarassa kastua aiheuttaen vahingollisia seurauksia ihmisille tai ympäristölle. Tämän jälkeen siirrytään pohtimaan, miten näitä tunnistettuja tulvariskejä voidaan hallita ja vähentää.

Kuva tulvakarttapalvelun näkymästä.

Tulvakarttapalvelun näkymää Kyrönjoen vesistöalueella sijaitsevalta Ilmajoen-Seinäjoen merkittävältä tulvariskialueelta 1/100 vuodessa toistuvalla tulvalla. Riskikohteet näkyvät kartalla punaisina symboleina.

Tulvariskien hallinnalla kohti parempaa tulevaisuutta

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan erilaisten toimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta, joiden tavoitteena on vähentää tulvien esiintymistodennäköisyyttä tai niistä aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja parantaa tulviin varautumista. Nämä tavoitteet ja toimenpiteet kootaan vesistöaluekohtaisiin tulvariskien hallintasuunnitelmiin, jotka laaditaan aina kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Suunnitelmien laadintaan osallistuu monipuolisesti alueen toimijoita, sillä hallintasuunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet käydään läpi vesistöalueen tulvaryhmän kokouksissa ja työpajoissa. Tulvaryhmä myös hyväksyy suunnitelman esitettäväksi maa- ja metsätalous ministeriölle, joka hyväksyy suunnitelman lopullisesti.  Eri toimijoiden mukana oleminen varmistaa sen, että kaikkien näkökulmat ja paikallistuntemus saadaan huomioitua suunnitelmien laatimisessa mahdollisimman hyvin. Siten lopputuloksena saadaan järkevä ja hyödyllinen kokonaisuus, jonka avulla voidaan mennä kohti parempaa tulevaisuutta.

Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla ollaan laatimassa uusia tulvariskien hallintasuunnitelmia vuosille 2022 – 2027. Suunnitelmien valmistumisen jälkeen edessä on haasteena ja tärkeänä tehtävänä siirtää suurella työllä laaditut tavoitteet ja toimenpiteet käytäntöön. On ollut hienoa päästä seuraamaan edellä kuvattua prosessia aivan tulvavaarakarttojen valmistumisesta ja riskikartoituksen tekemisestä meneillään olevaan hallintasuunnitelmien päivittämiseen saakka. On palkitsevaa päästä tekemään työtä, jolla on oikeasti merkitystä!

Osallistu

  • Pääset tutustumaan tulvavaarakarttoihin ja tulvariskikartoituksen tuloksiin tulvakarttapalvelussa, jonka löydät osoitteesta ymparisto.fi/tulvakartat
  • Varauduthan tulviin myös omatoimisesti! Ennakolta varautuminen on tulva-alueiden asukkaille tärkeää. Ohjeita omatoimiseen varautumiseen saat myös ympäristöhallinnon yhteisiltä verkkosivuilta.

 

Oona Könönen
Vesitaloussuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue/Vesistöyksikkö

Hulevesitulviin liittyvää varautumista ja tiedottamista kartoitetaan kyselytutkimuksen avulla

Kaikki kuvat: Lari Jaakkola

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kartoittaa tänä kesänä hulevesitulviin liittyvää varautumista ja tiedottamista hankkeessaan ”Tehostettu tulviin varautuminen ja tulvatiedottaminen”. Hankkeeseen kuuluu kyselytutkimuksen tekeminen. Kysely lähetettiin kaikkiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuntiin viikolla 23. Kyselyn tuloksista tehdään heinä-elokuussa raportti, jossa käsitellään alueella sattuneita hulevesitulvia ja niihin liittyvän tiedottamisen riittävyyttä. Tiedottamista pyritään kehittämään kyselytulosten mukaan siten, että kunnat saisivat tarpeeksi tietoa hulevesitulvien riskeistä ja siitä, miten tulviin on mahdollista varautua. Syksyllä on tarkoitus myös järjestää hulevesiin liittyvä koulutustilaisuus ELY-keskuksen kunnille.

Rankkasateet täyttivät Vaasan Klemetinpuiston tulvavedellä toukokuussa 2016.

Rankkasateet täyttivät Vaasan Klemetinpuiston tulvavedellä toukokuussa 2016.

Hulevesitulvat ovat rankkojen sateiden synnyttämiä tulvia rakennetuilla alueilla. Hulevesitulvia syntyy rakennetuilla alueilla erityisesti siksi, että rakennettu maanpinta, kuten asfaltti, läpäisee sadevettä huonosti, minkä seurauksena katujen pintavalunta on voimakasta. Valuvat vedet kerääntyvät painanteisiin ja jäävät niihin aiheuttaen tulvimista. Kaupungeilla on erilaisia sateita voimistavia ominaisuuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi tiivistymisytimien runsaus ilmakehässä. Tiivistymisytimet ovat ilmassa olevia hiukkasia, joiden ympärille ilmakehän vesi pääsee tiivistymään. Nämä hiukkaset ovat pakollisia sateen muodostumiselle, ja kaupungeissa hiukkasten suhteellisesti korkeampi määrä maaseutuun verrattuna lisää sateita. Myös vanhat ja riittämättömän pienet sadevesiviemärit pahentavat tulvaongelmia, kuten myös rakentaminen huonosti vettä imeyttävälle maaperälle, esim. savimaalle. Yleisesti ottaen kaupunkien ja taajamien tiivistyvä maankäyttö ja siitä johtuva viheralueiden väheneminen mm. täydennysrakentamisen kautta lisäävät hulevesitulvien riskiä.

: Sorsa löysi Klemetinpuiston tulvalammikosta uuden uimapaikan.

Sorsa löysi Klemetinpuiston tulvalammikosta uuden uimapaikan.

Rankimmat sateet syntyvät yleensä kesällä konvektiovirtauksissa, kun maanpinnan yläpuolella päivän aikana lämmennyt ilma kohoaa voimakkaasti ylöspäin tiivistyen sateeksi. Nämä sadekuurot esiintyvät ennalta-arvaamattomissa paikoissa ja vaihtelevan voimakkaina ja pituisina, joten hulevesitulvien tarkka ennustaminen on hyvin vaikeaa. Tästä huolimatta hulevesitulvien mahdollisia esiintymispaikkoja voidaan mallintaa ottamalla huomioon maanpinnan läpäisykyky, maaperän imeytyskyky sekä maanpinnan kaltevuus tietyssä sadetilanteessa. Näiden mallien avulla on mahdollista tunnistaa potentiaaliset riskialueet, ja antaa tietoa alueiden asukkaille ja yrittäjille tulviin varautumisesta ja omaisuuden suojaamisesta. Myös kaupunkisuunnittelun keinoin on mahdollista vaikuttaa tulvien suuruuteen. Ympäri maailmaa kaupungeissa on käytetty erilaisia kaupunkirakenteellisia ratkaisuja torjumaan hulevesitulvia. Tällaisia rakenteita ovat esim. vettä läpäisevät pinnoitteet, hulevesikourut ja tulvavesilammikot. Tämän lisäksi hulevesitulvia voi ehkäistä yksinkertaisesti jättämällä viheralueita rakentamatta.

Hulevesien poisjohtamista varten rakennettu kouru Tiilitehtaankadulla Vaasassa.

Hulevesien poisjohtamista varten rakennettu kouru Tiilitehtaankadulla Vaasassa.

Asfaltin tilalle asennettu soralla täytetty muovikenno päästää vettä läpi tavallista pinnoitetta paremmin Tiilitehtaankadulla Vaasassa.

Harvaan aseteltu laatoitus mahdollistaa hulevesien imeyttämisen Tiilitehtaankadulla Vaasassa.

Harvaan aseteltu laatoitus mahdollistaa hulevesien imeyttämisen Tiilitehtaankadulla Vaasassa.

Hulevesitulvat ovat vakava ongelma kaiken kokoisille kaupungeille. Ilmastonmuutoksen myötä äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden, oletetaan voimistuvan, mikä puolestaan lisää myös hulevesitulvien todennäköisyyttä. Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana sattunut yksi erittäin merkittävä hulevesitulva, kun elokuussa 2007 Porin kaupunki kärsi monen tunnin rankkasateiden jälkeisestä tulvasta. Tulvan taloudelliset vahingot nousivat yli 20 miljoonaan euroon. Täysin oman kokoluokkansa hulevesitulva sattui Kööpenhaminassa heinäkuussa 2011, kun rankkasateiden tuomat vesimassat täyttivät kaupungin kadut ja liiketilat. Tämän tulvan taloudelliset vahingot olivat arvioiden mukaan lähes miljardi euroa. Onneksi hulevesitulviin voidaan kuitenkin varautua etukäteen. Erityisen tärkeätä on tunnistaa merkittävimmät riskikohteet ja pyrkiä joko pienentämään tulvien todennäköisyyttä kaupunkirakennetta muokkaamalla tai parantamalla valmiuksia varautua mahdollisiin tulviin tiedonjaon avulla.

lari_pieni

Lari Jaakkola
Harjoittelija, vesistöyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus