Vedenkorkeuden ja virtaamien seuranta uudistuu

Hydrologisella seurannalla tuotetaan tietoa Suomen vesivaroista julkisen ja yksityisen päätöksenteon tueksi sekä yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tieto on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa sekä vesienhoidon suunnittelussa. Jokien ja järvien vedenkorkeuden ja virtaamien lisäksi hydrologisen seurannan kohteita ovat mm. pohjavesien määrä ja laatu, lumen määrä ja vesiarvo sekä veden lämpötila.

Hydrologisen seurannan kehittämistä koskevan selvityksen johdosta valtakunnallinen hydrologisen tiedon tuottaminen keskitettiin noin vuosi sitten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka vastaa mm. kilpailutuksista, ulkoistettujen palvelujen tuottamisesta ja hankinnoista. Myös hydrologinen omaisuus on siirretty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Suomen ympäristökeskus (SYKE) toimii valtakunnallisena hydrologian laitoksena ja tilaa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta hydrologisen tiedon. SYKE vastaa myös hydrologisen seurantaohjelman laatimisesta, tietojärjestelmistä sekä valtakunnallisista palveluista. Kaikki ELY-keskukset osallistuvat seurantaohjelman laatimiseen, havaintotiedon tuottamiseen ja omaisuuden ylläpidon suunnitteluun ja toteutukseen.

Hydrologia2

Hydrologiassa on tehty tänä vuonna kolme suurta kilpailutusta, jotka koskivat vedenkorkeuden mittalaitteiden hankintaa, virtaamamittauksia sekä vedenkorkeusasemien ylläpitoa. Vedenkorkeusasemien laitehankinnat voitti oululainen EHP Environment Oy, jonka loggereita on asennettu syksystä lähtien ennestään automatisoimattomille vedenkorkeusasemille sekä korvattu tekniikaltaan vanhentuneita laitteita eri puolilla Suomea. Uusia vedenkorkeuden mittalaitteita on hankittu tähän mennessä runsaat 50 kpl.

 

Hydrologia3

Kilpailutetut virtaamamittaukset hankinta-alueittain 2017-2019.

Virtaamamittausten osalta Suomi jaettiin kolmeen hankinta-alueeseen, joista pohjoisen alueen voitti Mitta Oy, läntisen alueen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ja itäisen alueen Kymijoen vesi ja ympäristö ry kumppaneineen. Heinäkuun alussa alkaneen 2,5 vuoden hankintakauden aikana tehdään kaiken kaikkiaan vajaa 200 avovesikauden virtaamamittausta sekä 250 talvikauden mittausta. Virtaamamittauksia tehdään erilaisissa vesiolosuhteissa tulvista kuiviin kausiin, jotta vesistöjen virtaamista saadaan luotettavaa tietoa vesistöjen käyttäjille.

 

Hydrologia4

Ylläpitokilpailutuksen 2018-2019 vedenkorkeusasemat, yhteensä 308kpl.

Vedenkorkeusasemien ylläpito kilpailutettiin myös kolmella hankinta-alueella, jotka voittivat samat tahot kuin virtaamamittauksetkin. Hankintakausi käynnistyy 1.1.2018 ja kestää ainakin vuoden 2019 loppuun. Vedenkorkeusasemien ylläpito tarkoittaa vedenkorkeusaseman tärkeydestä riippuen yhden tai kahden kuukauden välein tehtyjä vedenkorkeuden tarkistusmittauksia sekä erilaisia pieniä huoltotöitä ja vuosittaisia kuntoarvioita. Lisäksi toiminnanharjoittajat tekevät tilattuja korjaustöitä ja vikahuoltokäyntejä. Hankintaan liittyen ulkoistettiin koko Suomessa yhteensä 308 aseman ylläpito. Kilpailutuksen ulkopuolelle jäi useita satoja vedenkorkeusasemia, joiden ylläpidosta vastaavat pääosin voimayhtiöt ja muut julkisen hallinnon ulkopuoliset tahot. Kilpailutettujen palvelujen ja hankintojen kustannukset ovat noin 1,1 milj. euroa/vuosi.

 

Saari_Tuuli_5629

 

Tuuli Saari
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

Rautio_Liisa

 

Liisa-Maria Rautio
Vesistöyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Valtion vesistörakenteet matkalla maakuntiin

Miten valtiosta on tullut vesirakenteiden omistaja?
Valtio omistaa erilaisten lupien  ja sopimusten perusteella monenlaisia vesistörakenteita. Rakenteisiin liittyviä lupia on useita satoja ja sopimuksia vielä monin verroin enemmän. Suurin osa valtion vesistörakenteista on ELY-keskusten hallinnassa, mutta  toisaalta Metsähallitus omistaa esimerkiksi vanhoja uittorakenteita ja Luonnonvarakeskus luonnonravintolammikkoja. ELY-keskusten hallintaan vesistörakenteet ovat tulleet maa-ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamien  yleishyödyllisten hankkeiden kautta. Rakenteet siirrettiin Helsingistä alueiden hallintaan 1990-luvun puolivälissä.

maapadon-esittelya

Kivi-ja Levalammen tekojärven maapatoa ja suotovesien automaattista tarkkailua esitellään maa-ja metsätalousministeriön edustajille.

 

 

Millaisia vesistörakenteita  ELY-keskukset omistavat?
Valtion omistuslistalta löytyy mm. tekojärvien penkereitä, säännöstelypatoja ja niiden automatiikkaa, tulvaluukkuja, kanavia, pengerrysalueiden pumppaamoja ja monenlaisia mittausasemia. Valtio ei yleensä omista rakenteiden alla olevaa maa- tai vesialuetta, vaan vain varsinaisen rakenteen. Valtiolla on luvan haltijana velvollisuus pitää rakenteet kunnossa, ellei kunnossapitoa ole siirretty rakenteista hyötyä saavalle taholle, kuten voimayhtiölle tai kunnalle.

seinasuun-pumppaamo

 

Seinänsuun pumppaamo on  yksi suurimmista valtion vastuulla oleva kuivatusvesien pumppaamoista.

 

 

 

Missä valtion vesirakenteet sijaitsevat?
Maakunnittain tarkastellen valtion vesirakenneomaisuuden arvo on suurin Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä tulvien hallitsemiseksi ja virkistyskäytön edistämiseksi on  1960 – 1980-luvuilla tehty paljon rakenteita. Toisaalta esimerkiksi Kainuussa löytyy useita vanhoja uittorakenteita, Pohjois-Savosta ja Satakunnasta säännöstelyluukkuja sekä Uudeltamaalta pohjapatoja.

maapadotpumppaamot

ELY-keskuksista siirtyy vuoden 2019 alussa maakuntien vastuulle  noin 40 patoturvallisuuslain mukaisesti luokiteltua patoa, 85 kuivatusvesien pumppaamoa, yli 200 pohjapatoa sekä runsaasti muita vesistörakenteita.

Valtion vesistörakenteiden omistajuus keskitetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle
Maa-ja metsätalousministeriö on tehnyt syyskuun lopulla päätöksen, jolla valtion vesirakenteet ja hydrologiset havaintoasemat siirretään muista ELY-keskuksista syksyn aikana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallintaan. Maa- ja metsätalousministeriön rakenteet liittyvät yleensä tulvasuojeluun, vesien käyttöön ja kalataloudellisiin kunnostuksiin. Ympäristöministeriön puolella vastaava siirto on valmisteilla ja siirtyvät kohteet liittyvät pääosin lintuvesien kunnostukseen.

kalatie

 

Kalatalousasiantuntijat tutustuvat Perhonjoen vesistörakenteisiin kuuluvaan kalatiehen.

 


Mitä keskittäminen tarkoittaa?

Rakenteiden omistajuuden keskittämisellä pyritään yhtenäistämään vesistörakenteiden ylläpitoa ja valmistautumaan tulevaan maakuntauudistukseen. Tämän ja ensi vuoden tavoitteena on saattaa rakenteita koskevat rekisteritiedot ajan tasalle. Keskittämisen seurauksena, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa vesistörakenteiden ylläpidon ohjelmoinnista: yhdessä muiden ELY-keskusten kanssa suunnitellaan, miten vesistörakenteiden rahoitus (keskimäärin 5 milj. euroa/vuosi) kohdennetaan ja huolehditaan tarvittavien toimenpiteiden kilpailuttamisesta. Erityisesti pyritään lisäämään automatiikkaa ja parantamaan patoturvallisuutta.

Valtion vesistörakenteet matkalla maakuntiin?
Vuoden 2019 alusta lähtien vesistörakenteista huolehtiminen tulee kuulumaan maakunnille eli tulevaisuudessa puhummekin maakuntien vesistörakenteista. Lähikuukausina ratkaistaan, miten vesistörakenteiden omistajuus, rakenteiden ylläpito, rakenteisiin liittyvät velvoitteet (mm. kalaistutukset) ja lupapäätösten hallinta tullaan maakunnissa hoitamaan. Resurssit eivät riitä siihen, että maakuntien vesistöomaisuutta hoidettaisiin jokaisessa maakunnassa, joten maakuntien joustavaa yhteistyötä tarvitaan, jotta vanhenevat vesistörakenteet voidaan pitää turvallisessa kunnossa.

rautioliismaria
Liisa Maria Rautio
Vesistöyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus