Investointituki maatilarakentamisen vipuvartena

Maatilarakentamiseen on saatavilla monipuolisesti investointitukea. Tuen tarkoituksena on mahdollistaa tilojen kehittyminen, kannattavuuden parantaminen ja kilpailukyvyn kasvattaminen, jota kautta tila antaa elinkeinon maatilayrittäjälle ja mahdollisesti luo myös työpaikkoja. Ilman tukea moni maatilainvestointi jäisi tekemättä. Tuki siis myös kannustaa tilaa kehittymään. 

Tuen vastapainoksi on normaalien rakentamismääräysten lisäksi myös vaatimuksia, jotka osaltaan ovat tiukempia kuin mitä rakentamisessa normaalisti edellytetään. Esimerkkinä eroavaisuudesta on rakennusten välinen etäisyysvaatimus palomääräysten vuoksi, joka on normaalin rakennusluvan 8 metrin sijasta tuetussa rakentamisessa yleensä 15 metriä. Ahtaassa pihapiirissä tämä saattaa aiheuttaa ongelmia. Suurimmalta osaltaan tämä on kuitenkin tuttu asia kuntien rakennusvalvonnalle ja he osaavat opastaa hakijaa aikaisessa vaiheessa. Erilaisilla lisävaatimuksilla pyritään parantamaan eläinten hyvinvointia sekä lisäämään rakennusten turvallisuutta. 

Nykyaikainen lypsypihatto on valoisa ja avara ja myös laajennusmahdollisuus on mietitty valmiiksi.

Poikkeusaika on nostanut esiin yllättävän ongelman, jota ei olla osattu ennakoida. Rakennusmateriaalien huima hinnannousu lyhyessä ajassa on nostanut rakentamiskustannuksia ja lisäksi myös materiaalien saatavuusongelmat ovat venyttäneet toimitusaikoja hyvinkin pitkiksi. Yhtälö on hankala, jos investoinnin kannattavuus on laskettu tiukan kustannusarvion ja aikataulun varaan ennen hintojen nousua.  

Olethan ajoissa asialla 

Projektin sujuvan etenemisen vuoksi tilallisen kannattaa olla ajoissa liikkeellä ja edetä asioissa sopivassa järjestyksessä. Investointihakemusta ei kannata laittaa liikkeelle hetken mielijohteesta, vaan taustalla on syytä olla pitkään jatkunut harkinta ja suunnittelu siitä, kuinka tilaa tulisi kehittää.  

Ihannetapauksessa investointitukea haettaessa kaikki päätöksentekoon tarvittavat asiakirjat olisivat jo kasassa ja liitetty Hyrrään hakemuksen liitteiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jo ennen tukihakemuksen jättämistä, hakijalla olisi esimerkiksi liiketoimintasuunnitelma ja myönteiset lupapäätökset, jos hanke vaatii vaikkapa rakennus- ja ympäristöluvan. Näitä lupia kannattaa hakea hyvissä ajoin, koska lupapäätöksiä ei välttämättä ehdi saada ennen investointitukihakemuksen viimeistä päätöspäivää, jos ne laitetaan vireille vasta hakemuksen jättämisen jälkeen. Ennen lupahakemuksia tarvitaan tietysti rakennussuunnitelmat ja sekin ottaa oman aikansa. Myös rahoittajaan on hyvä olla ajoissa yhteydessä, mielellään jo liiketoimintasuunnitelman laadintavaiheessa. 

Rakentamisen prosessikaavio.

Hakujaksoja on vuodessa neljä. Valitettavan usein totuus on kuitenkin se, että suuri osa tukihakemuksista saapuu hakujakson viimeisenä hakupäivänä ja osa vielä ilman liitteitä. Sellaisessa tapauksessa tulee usein melko kiire, jos hakija aloittaa liitteiden kasaamisen vasta haun jälkeen. Lisäksi hakijalla saattaa olla ajatuksena, että rakentamisen pääsisi aloittamaan keväällä hyvissä ajoin, jotta rakentaminen ajoittuisi kesälle, mutta tukihakemus on jätetty vaikkapa vasta maaliskuussa päättyvään hakuun. Näistä päätökset tulevat vasta touko- kesäkuussa, jolloin ollaan jo takamatkalla alusta alkaen. Rakentamista kun ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. 

Investointituki mahdollistaa monipuolisesti maatilarakentamista.

Pauli Jokiaho
Rakennusinsinööri
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Maaseuturahastosta maksettu hanke-, yritys- ja rakennetukia 128 miljoonaa euroa

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimeenpano on maksatusten osalta täydessä vauhdissa. Kuluvalla ohjelmakaudella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa myönnetyistä hanke-, yritys- ja maatalouden rakennetuista on tähän mennessä maksettu 128 miljoonaa euroa. Tuet myönnetään erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Näiden osalta maksatukset käynnistyivät vähitellen vuonna 2017. Ylivoimaisesti eniten tukieurot kohdistuvat maatalouden rakennetukiin. Monet investoinnit ovat miljoonaluokkaa ja tuen merkitys on todella suuri.

Maaseuturahastosta tuettavat kehittämis- ja investointihankkeet etenevät siten, että ensin kohteeseen on haettava rahoitusta. Täytyy tehdä suunnitelma, jonka mukaan toteutus tapahtuu ja kustannukset pitää olla etukäteen arvioituna. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen hankkeen kustannuksiin on varattu tietty määrä tukea.

Tukea ei makseta kevyin perustein. Maksatusta haetaan sitä mukaa, kun hanke toteutuu. Tuen maksamisen edellytyksenä on, että toteutus on tapahtunut rahoituspäätöksen ja siinä hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta on pääsääntöisesti esitettävä kirjanpito, laskut ja tiliotteet. Joissakin tukimuodoissa esitetään muita luotettavia dokumentteja, josta toteutuminen voidaan todeta. Lisäksi investointien loppumaksatuksen yhteydessä voidaan tehdä tarkastuskäynti paikan päälle tai pyydetään toimittamaan valokuvia toteutuksesta. Hanke pitää oikeasti toteutua, että tuki voidaan maksaa. Koronapandemian takia olemme tosin joutuneet jättämään tarkastuskäyntejä tekemättä.

Ohjelmakauden maksatukset lähtivät tukimuoto kerrallaan käyntiin. Alkutaipaleella pääsi syntymään isoja ruuhkia varsinkin kehittämishankkeissa. Rahoituspäätöksiä oli tehty jo paljon, ja kun maksatus niiden osalta viimein käynnistyi, tuli hakemuksia heti runsaasti. Tuen maksaminen ei tapahdu yhtä helposti kuin laskun maksu. Kehittämishankkeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia, joissa voi olla mukana myös monia osatoteuttajia. Ruuhkan purku vei eri syistä aikaa, mutta nyt käsittelytilanne on hyvä. Meillä on osaavat maksatusasiantuntijat, Hyrrä on kehittynyt ja myös hakijat ovat oppineet kokemuksen myötä maksatusprosessia koko ajan paremmin.

Ennen maksuhakemuksen laatimista kannattaa lukea rahoituspäätös ehtoineen ja hyväksytty suunnitelma. Käsittely sujuu huomattavasti nopeammin, kun hakemus on huolellisesti tehty ja mukana on tarvittavat liitteet. Ja on vielä sanomattakin selvää, että sähköinen asiointi nopeuttaa käsittelyä.

 

Anne Palokoski
maksatuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Rahaa hankkeille, jotka edistävät digitaalisuutta

Digitaalisuus on edelleen aihe, jonka edistäminen on elintärkeää maaseudun kehittämiselle. Pidimme syyskuussa Mahtisatoa treffit ja hankeinfon, jossa toivoimme erityisesti hankkeisiin lisää digitaalisuutta ja sen mahdollisuuksien hyödyntämistä (katso lisää https://pareemaaseutu.fi/arkisto/ajankohtaista/). Hyrrästä saatavan raportin mukaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on tällä ohjelmakaudella rahoittanut maaseuturahastosta 10 kehittämishanketta, joissa on edistetty digitaalisuutta. Tätä kirjoittaessani istun kotona työpöydän ääressä töissä, etäpäivällä. Omasta mielestäni digitaalisuus tällä ohjelmakaudella on lisännyt hyvinvointiani konkreettisesti mahdollistaen esim. etäpäivien tekemisen, koska kaikki työssä tarvittavat tiedot ja asiakirjat löytyvät kannettavalta tietokoneeltani – sähköisessä muodossa.

Kaiken tämän on mahdollistanut Hyrrä – maaseudun tukien sähköinen järjestelmä, jonka kautta hakijat voivat hakea mm. yritys- ja hanketukia. Hyrrä -järjestelmässä tehdään niin ikään tukien myöntö- ja maksupäätökset. Kaikki on kätevästi sähköisessä muodossa ja arkistointi hoituu kuin itsestään. Juuri tuo arkistointi on ollut asia, josta olen kuullut monen hakijankin olevan mielissään. Enää ei tarvitse etsiä hankemappia ja kadonneita papereita toimiston uumenista, kunhan on vain kerran syöttänyt tai liittänyt ne Hyrrään. Tiedot ovat kaikkien saatavilla Hyrrässä ja vieläpä 24/7.

Aluksi pidin sähköistä järjestelmää hankalana ja tulostin papereita ahkerasti. Paperilta oli muka paljon mukavampi lukea. Nyt huomaan, että vähitellen tulostaminen on vähentynyt ja olen ehkä vähän huomaamattanikin oppinut lukemaan asioita ruudulta. Ihan kokonaan en ole tulostamiselta vielä kuitenkaan välttynyt, vaan joissain tapauksissa koen, että minun on pakko saada tehdä merkintöjä käsin suoraan asiakirjaan. Tältä osin odotan vielä omaa kehittymistäni ja järjestelmän kehittymistä.

Hyrrän myötä huomaan myös, että sähköpostiliikenne asiakkaiden kanssa on vähentynyt, koska asiakirjat voi liittää suoraan Hyrrään. Itse pidän tätä hyvänä asiana, koska enää ei tarvitse pelätä sitä, että asiakirjat hukkuisivat omaan sähköpostiini. Sähköisen asioinnin yksi negatiivinen puoli on mielestäni kuitenkin se, että kasvokkaiset kohtaamiset ja puhelimella soittaminen ovat vähentyneet. Ihmisten välinen vuorovaikutus onkin juuri se asia, mitä olen paljon pohtinut digitaalisuuteen liittyen. Toki digitaalisuus tarjoaa välineitä jo sähköiseen kohtaamiseenkin, mutta ainakin itse koen siltä osin vielä aikamoista kömpelyyttä. Vuorovaikutus, kumppanuus ja yhteistyö ovat kuitenkin asioita, joiden kautta löytyy uusia innovaatioita ja kokeiluja. Hyrrääkin oppii parhaiten käyttämään, kun joku neuvoo kädestä pitäen tai katsot netistä ohjevideon.

Kahta en hanketyössä kuitenkaan vaihtaisi: toinen on Hyrrä ja toinen on… yhteistyö!

Minna Nikkari
Kehittämissuunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hyrrä pyörähtää maaseudun hanketukien maksatuksissa

Maaseudun tukien sähköinen tukisovellus Hyrrä pyörähtelee jatkossa hieman tiheämpään tahtiin, kun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen maaseutuyksikön maksatusryhmä apujoukkoineen ryhtyy ruuhkanpurkutalkoisiin. Maksatusten ruuhkautuminen on koskettanut viime aikoina pääasiallisesti Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitettujen maaseudun kehittämishankkeiden sekä yleishyödyllisten investointien maksatuksia. Ruuhkaa pyritään purkamaan usein eri toimenpitein ja yhteisin ponnistuksin, jotta maksuhakemusten käsittelyajoissa päästäisiin takaisin normaalirytmiin.

Maaseudun kehittämis- ja investointihankkeisiin on vuosina 2016 – 2018 tehty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa sekä paikallisissa Leader -ryhmissä lähes 500 myönteistä hankepäätöstä. Näiden hankkeiden maksatuksia haetaan tyypillisesti useassa erässä ja maksuhakemuksia tuleekin maksatusryhmälle käsiteltäväksi kuukausittain kymmeniä kappaleita. Maksuhakemukset käsitellään pienellä muutaman henkilön maksatusporukalla, joka myös tekee tarkastuskäynnin lähes jokaiseen investointikohteeseen hankkeen loppumaksun yhteydessä. Jos olet joskus ihmetellyt miksi maksuhakemuksen tarkistaminen on niin hidasta puuhaa, niin pelkästään jo hakemukselta tarkistettavien asioiden tarkistuslistan pituus on liki kuusi sivua!

Mitä hanketoimija sitten voisi tehdä maksuhakemuksensa käsittelyn jouduttamiseksi? Yksittäisen hankkeen kohdalla maksuhakemuksen käsittelyaikaa lyhentää ensisijaisesti huolella tehty maksuhakemus, jolloin mukana ovat kaikki tarpeelliset liitteet heti hakemuksen saapuessa ELY-keskuksen maksatusryhmälle. Myöskin sähköisesti Hyrrään toimitettu hakemus on nopeampi käsitellä, kuin paperilla saapunut hakemus. Maksuhakemuksen yhteydessä toimitettavat liitteet vaihtelevat hankkeen luonteesta riippuen, joten ne listaamalla blogikirjoituksesta tulisi kovin pitkä ja puiseva luettelo. Alla kuitenkin listattuna muutama yleispätevä vinkki onnistuneeseen hanketoteutukseen ja maksatukseen.

Tutustu hankepäätökseesi

Hankepäätös useine sivuineen voi ensinäkemältä vaikuttaa kirjoitetun hepreaksi. Siihen lähemmin tutustuttuasi kuitenkin huomaat, että nipusta löytyvätkin mukavasti kootusti kaikki asiat, joihin Sinun tulee kiinnittää huomiota hankkeen toteutuksessa. Hankkeen ja maksatuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että tarvittavat asiakirjat, kuten vastikkeettoman työn (talkootyö) listat sekä hankintojen kilpailutus tehdään oikein ja oikea-aikaisesti hankkeen edetessä. Myöskään loppuraportin työstäminen jo hankkeen toteutusaikana ei ole ollenkaan huono idea. Jälkikäteen asiakirjojen tuottaminen maksatukseen on ”melkoinen savotta”. Hankepäätös toimii siis hyvänä käsikirjana hankkeen toteutukseen. Maksuhakemuksen kokoamisvaiheessa hankepäätökseltä on kätevää kerrata, mitä kaikkea siihen hakemukseen tulikaan taas liittää.

 Osallistu avoimin mielin ELY-keskuksen tai paikallisen Leader -ryhmäsi pitämään aloituspalaveriin. Hankkeen aloituspalaverissa käydään läpi juuri Sinun hankkeesi kannalta tärkeitä asioita. Paikalla olisi hyvä olla muutamakin korvapari kuulemassa hyvät neuvot hankkeen käytännön toteutukseen. Palaverissa on myös mahdollisuus kysyä itseä askarruttavista asioista. Älä myöskään hautaa aloituspalaverin muistiinpanoja paperipinon alle, kunnes maksuhakemuksen aika koittaa, vaan ota palaverista saadut timanttiset neuvot heti käyttöösi.

 Kysyvä ei tieltä eksy

Me täällä ELY-keskuksessa sekä Leader -ryhmissä olemme Sinua ja hankettasi varten. Neuvojen kysyminen kannattaa etenkin erilaisissa muutostilanteissa, jolloin voidaan varmistua siitä, että asiat sujuvat hankkeen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Maksuhakemuksen sisältöihin liittyviä kysymyksiä tai Hyrrä –sovelluksen ongelmatilanteita ei myöskään kannata jäädä yksin hautomaan, vaan apu löytyy usein puhelimen tai sähköpostin päästä.

 Tehdään yhdessä onnistuneita hankkeita!

 

Sanna Mallén
Maksatusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan
ELY-keskus, maaseutuyksikkö