Yhteistyö maaseudun kehittämisen voimavara

Uusi EU:n maaseuturahoituskausi, tuttavallisemmin CAP, on alkanut kuluvan vuoden alussa ja kehittämishankkeiden rahoituksen haku on näillä näkymin avautumassa ennen kesälomia. Kehittämishankkeiden toimenpiteet jakautuvat menneen EU-ohjelmakauden mukaisesti yhteistyöhön, koulutukseen ja tiedonvälitykseen sekä yleishyödyllisiin investointeihin. Tarkastelen blogissani ELY-keskuksesta rahoitettavia yhteistyöhankkeita, kevään ja kesän kuluessa kollegani Tapio Sivula bloggaa yleishyödyllisistä investoinneista ja Esa Isosaari koulutus- ja tiedonvälistyshankkeista. 

Kirjoitukseni perustuu kansalliseen CAP-suunnitelmaan ja lakiin maaseudun kehittämisen tukemisesta. Lakia täsmentävät asetukset saadaan mahdollisesti hyväksyttyä maaliskuun aikana, jonka jälkeen hakuehdot vielä täsmentyvät.  

CAP-suunnitelman yhteistyötoimenpiteet mahdollistavat hyvin Kohti kestävää tulevaisuutta -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämissuunnitelmaan 2023-2027 kirjattujen painopisteiden toteuttamisen.  

Yhteistyöhankkeissa on vanhaa ja uutta 

Yhteistyöhankkeissa on paljon vanhaa tuttua, mutta myös uutta. CAP-suunnitelman vahva painotus ilmasto- ja ympäristöasioihin näkyy myös yhteistyöhankkeiden tavoitteissa. Isossa roolissa ovat läpileikkaavat digitalisaatio- ja innovaatiot-teemat sekä osaamisen lisääminen. 

Uutta on, että myös viljelijät voivat toteuttaa yritysryhmähankkeita, kun päättyneellä kaudella se oli mahdollista vain maaseudulla sijaitseville yrityksille. Kylien kehittämistä toteutetaan Älykkäät kylät-yhteistyötoimenpiteen avulla. Maatalouden kehitystä tuetaan EU:n laatujärjestelmiin liittymistä aktivoimalla ja tuottajaryhmien perustamista tukemalla. Maaseudun innovaatioryhmiä (EIP) voidaan perustaa nyt myös alueille.  

Yhteistyöhankkeen tuen osuus voi vaihdella 60, 80 tai 100 % hyväksyttävistä kustannuksista, riippuen hankkeen sisällöstä. Yritys- ja viljelijäryhmien tuki on aina kiinteät 75 %. Tuensaajana on pääsääntöisesti yksityis- tai julkisoikeudellinen yhteisö, tämä koskee myös yritys- ja viljelijäryhmähankkeita.  

Millaisia yhteistyöhankkeita tuetaan? 

Yhteistyön muotoina ovat kahden tai useamman toimijan yhdessä toteuttama kehittämishanke, yritysryhmähanke ja viljelijäryhmähanke. 

Kehittämishanke

Kehittämishankkeet toteutetaan kahden tai useamman osapuolen yhteishankkeena. Tavoitellaan käytännön uudistuksia ja ratkaisuja, uusia tuotteita, menetelmiä ja teknologista uudistumista yhdessä tuottajien, metsänomistajien ja yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Lähtökohtana yhteistyöhankkeille on, että yhdessä kehittämällä saadaan aikaan parempia tuloksia ja vaikuttavuutta.  

Yritysryhmähanke

Yritysryhmässä vähintään kolme ja enintään kymmenen yritystä kehittää toimintaansa yhteisesti ja yrityskohtaisesti. Oleellista on, että tavoitteena on toimia jatkossakin yhteistyössä tavalla, joka hyödyttää kaikkia osallistujia. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi tuotannollisen yhteistyön, markkinointi- ja myyntiyhteistyön kehittäminen tai tuoteperheen suunnittelu. Tuki kohdennetaan osallistujayrityksille vähämerkityksisenä tukena (de minimis-tuki).  

Viljelijäryhmähanke

Viljelijöille on suunnattu uutena tukimuotona viljelijäryhmähanke, koska yhteistyön merkitys on tärkeä keino parantaa viljelijöiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia oman alansa kehittämiseen sekä ympäristö- ja ilmastotoimia. Viljelijät voivat hyötyä yhteistyöstä kustannussäästöinä, innovaatioiden käyttöönotolla ja oppimisena. Tavoitteena tulee olla esimerkiksi työnteon ja tuotannollisen yhteistyön kehittäminen.  Ryhmässä tulee olla vähintään kolme viljelijää ja enintään kymmenen.  

Valmisteluraha  

Valmisteluraha on kaivattu uusi tukimuoto, jota voi saada yritys- ja viljelijäryhmähankkeiden, tuottajaorganisaatioiden, EIP-hankkeiden ja Älykkäät kylät-hankkeiden valmisteluun. Valmistelurahan myöntämisen ehtona on aito pyrkimys yhteiseen hankkeeseen olemassa olevan idean pohjalta. Hankeidea täytyy olla valmiina, rahoitusta ei voi siis käyttää ideoiden haravointiin. Kehittämisen ideaa voi muotoilla, hakea kumppaneita, konkretisoida tavoitteita, rakentaa verkostoja ja viestiä. Valmistelurahan avulla syntyy aiesopimus kumppanuudesta ja idean toteuttamisesta yhteistyö-, yritys- tai viljelijäryhmähankkeena. Jos aiesopimusta ei saada syntymään, niin tuloksena laaditaan raportti syistä, miksi hanke ei onnistu. Valmisteluraha on 5000 euron suuruinen kertakorvaus.   

Katsaus yhteistyöhankkeiden toimenpiteisiin ja tavoitteisiin 

Yhteistyöhankkeissa on kaikkiaan seitsemän alatoimenpidettä sekä Euroopan innovaatiokumppanuuden (EIP) hankkeet. Yhteistyöhankkeet kohdistuvat maa- tai metsätalouden, ilmasto- ja ympäristö sekä yritysten, elinkeinojen ja maaseudun palvelujen kehittämiseen.  

Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden hankkeet (European innovation partnership, EIP) 

EIP innovaatioryhmän hankkeilla on tavoitteena ratkaista alkutuotannossa tunnistettuja ongelmia yhdistämällä tutkimusta ja käytännön tietoa.  Ratkaisun pohjalta syntynyt innovaatio tai tulos julkaistaan yleisesti hyödynnettäväksi. Jotta tieto leviäisi käytäntöön mahdollisimman tehokkaasti EIP-ryhmät toimivat yhteistyössä muun muassa AgriHubi-verkoston kanssa. AgriHubin verkkoalustan kautta pääsee heti mukaan maatalouden innovaatiotoimintaan. EIP-hanke voidaan toteuttaa alueella, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.   

Maatilojen kilpailukyvyn kehittäminen ja tilojen nykyaikaistaminen 

Tavoitteena on edistää maatilojen markkinasuuntautuneisuutta ja kilpailukykyä tutkimuksen, teknologian ja digitalisaation avulla. Parannetaan maatalouden tuottavuutta ja kustannustehokkuutta rakentamalla innovaatioista uusia käytännössä hyödynnettäviä toimintatapoja, tuotteita ja palveluja.  

Hankkeilla vahvistetaan ja täydennetään alueellisten EIP-hankkeiden eli innovaatioryhmien toimia. EIP-hankkeet ovat viljelijälähtöisiä ja tämän toimenpiteen mukaiset hankkeet voivat lähteä liikkeelle esimerkiksi neuvojien tai oppilaitosten aloitteesta.  

Laatujärjestelmät ja tuottajaorganisaatiot

Vuodesta 2023 alkaen on mahdollista edistää maatalousyrittäjien ja muiden ruoka-alan toimijoiden liittymistä erilaisiin laatujärjestelmiin, esimerkiksi luomuun, nimisuojajärjestelmään tai Sikavaan. Uutta on myös edistää uusien tuottajaorganisaatioiden syntymistä alueellisesti tai valtakunnallisesti. Laatujärjestelmien edistämiseen voi saada tukea korkeintaan 70 %. Tuottajaorganisaatioiden rakentamiseen ja perustamiseen on omat erilliset tukitasot. 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen 

Tavoitteena on lisätä ilmastonmuutokseen liittyvää asiantuntemusta, riskien, sopeutumistarpeiden ja keinojen tunnistamista, kansainvälistä ja yli sektorirajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Edistetään resurssi- ja materiaalitehokkuutta, esimerkiksi energian käytön tehostamista, ruokahävikin vähentämistä, energiaa säästävää liikkumista ja kestävää kulutusta.  

Luonnonvarojen kestävä hoito ja monimuotoisuuden edistäminen 

Tavoitteena on lisätä asiantuntemusta ja yli sektorirajat ylittävää yhteistyötä luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Etsitään ratkaisuja hiilen sidonnan tehostamiseen, ravinteiden tehokkaaseen käyttöön ja kierrättämiseen sekä riskienhallintaan ennakoimalla toimintaympäristön muutoksia mm. sään ääri-ilmiöitä. Luodaan asukkaille, yhdistyksille ja yrittäjille ideoita ja virikkeitä uusista yhteistyö- ja liiketoimintamahdollisuuksista.  

Ilmasto- ja ympäristöyhteistyöhankkeet linkittyvät yleishyödyllisiin investointeihin.  

Nuorten viljelijöiden ja yritystoiminnan edistäminen 

Tavoitteena on nuorten viljelijöiden ja muiden uusien viljelijöiden houkutteleminen alalle, kestävän yritystoiminnan kehittämisen tukeminen sekä edistää sukupolven- ja omistajanvaihdoksia. Innovaatioita jalostamalla luodaan uusia käytäntöjä, tuotteita ja palveluja. Yhteistyöhankkeilla voidaan myös suunnitella, selvittää tai kehittää uusia ratkaisuja, joilla parannetaan nuorten viljelijöiden ja muiden yrittäjien toimintamahdollisuuksia ja yhteistyötä. 

Sosioekonomisen rakenteen kehittäminen 

Tavoitteena on turvata ja kehittää maaseudun palveluja sekä uudistaa ja monipuolistaa maaseutualueiden taloutta. Toimenpiteenä voi olla esimerkiksi digitalisaation hyödyntämisen lisääminen, matkailun ja luontopohjaisten hyvinvointipalvelujen kehittäminen, työllisyyden ja kasvun aikaan saaminen biotalouden avulla.  

Älykkäät kylät 

Älykkäät kylät –hankkeilla kylä, kunta tai nämä yhdessä voivat etsiä apua haasteisiinsa ja ratkaisuja uudistumiseen rohkeilla kokeiluilla ja kumppanuuksilla, verkostoitumalla yli rajojen kotimaassa ja kansainvälisesti.  Tavoitteena on edistää taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä innovaatioita. Tukea voi saada kyläyhdistys tai muu kylän toimija, yhdistys, osuuskunta tai kunta. Kylän kanssa kumppanina voivat toimia esimerkiksi oppilaitos, tutkimuslaitos tai kehittämisorganisaatio.  

Pysy ajan tasalla: 

Tiedotamme CAP -rahoituskauden etenemisestä Etelä-Pohjanmaalla kerran kuukaudessa ilmestyvässä Uutisjyvät -uutiskirjeessä. Käy tilaamassa se omaan sähköpostiisi tämän tilauslinkin kautta.(keha.viestityts.fi) 

Maaseutuverkosto.fi kokoaa maaseudun kehittäjät yhteen valtakunnallisesti. Tutustu ja liity mukaan tästä.(maaseutuverkosto.fi) 

AgriHubissa puhutaan asiaa! Uusi kohtaamispaikka maatalous- ja puutarhayrittäjien tarpeisiin. Tutustu ja liity mukaan tästä. (maaseutuverkosto.fi) 

Maaseutu.fi sivusto on uudistunut, käy tutustumassa (maaseutu.fi). 

Linkkejä lähteisiin: 

Suomen CAP-suunnitelma maa- ja metsätalousministeriön sivulla: 
https://mmm.fi/cap27/cap-suunnitelma 

Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023-2027 (1325/2022) https://www.edilex.fi/saadoskokoelma/20221325.pdf 

Kohti kestävää kasvua -Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisen alueellinen suunnitelma 2023-2023, julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4  (https://www.doria.fi/handle/10024/181610)

Tuija Nikkari
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ottanut ilmastohaasteen vastaan!

Nykyään on lähes mahdotonta välttyä kuulemasta tai lukemasta ilmastonmuutoksesta, sen hillinnästä ja muutokseen sopeutumisesta. Aihe on lähes päivittäin esillä mediassa, ja hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoiset tavoitteet: Hallitusohjelman tavoitteiden mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Oheisessa kuvassa on yksinkertaistetusti esitetty ilmastonmuutokseen oleellisesti liittyvä hiilen kiertokulku maapallolla.

Hiilen kiertokulku maapallolla. (luke.fi)

Mikä sitten on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen kasvihuonekaasupäästöjen tilanne? Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuoden 2019 päästötilanne Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaalla 12,2 tCO2e, Keski-Pohjanmaalla 11,7 tCO2e ja Pohjanmaalla 8,4 tCO2e. Lisää aineistoa kuntien ja maakuntien kasvihuonekaasupäästöistä löytyy osoitteesta http://www.hiilineutraali.fi.

Kasvihuonekaasupäästöt Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2019. Suurimmat maakuntien päästölähteet ovat maatalous, energia (lämmitys) ja liikenne. Lisäksi päästökauppaan kuuluva teollisuus tuottaa osassa maakunnista runsaasti päästöjä. (SYKE)

Ilmastonmuutoksen hillintä on tasapainottelua päästöjen ja hiilinielujen välillä

Ilmastonmuutoksen hillinnässä tulee kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi huomioida myös hiilinielut ja -varastot, kuten esimerkiksi metsien kasvillisuus. Hiilineutraalius edellyttää sekä päästöjen vähentämistä että hiiltä sitovien nielujen vahvistamista.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut ennakkotiedon mukaan jaksolle 1990–2018 (Mt CO2-ekv.). Nollan yläpuolella näkyvät kasvihuonekaasupäästöt. Nollan alapuolella näkyy hiilinielun koko. Nielu syntyy LULUCF-sektorista (maankäyttö, maakäytön muutokset ja metsätalous), joka sisältää kuusi maankäyttöluokkaa (metsämaa, viljelysmaa, ruohikkomaat, kosteikot, rakennettu maa ja muu maankäyttö) sekä puutuotteet. (stat.fi)

ELY-keskuksen rooli ilmastotyössä

Minkälaista ilmastotyötä ELY-keskus sitten tekee? ELY-keskuksella on monta roolia asiantuntijana, tiedonvälittäjänä sekä mahdollistajana esimerkiksi päästöjä vähentävien uusien ratkaisujen ja teknologioiden kautta. ELY-keskuksen tavoitteet tulevat ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen AVI-ELY-strategian kautta, jossa hiilineutraali Suomi 2035 on läpileikkaavasti ELY-keskuksen toimintaa ohjaava teema. ELY-keskusten avuksi on Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittu ns. ilmastotiekartta, jonka avulla käydään ELY-tehtävien ilmastorajapinnat eli kehittämiskohteet läpi. Tiekarttatyössä on saatu muodostettua kattava kokonaisuus ympäristöministeriön hallinnonalan ilmastonmuutoksen hillintään sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ilmastonmuutoksen sopeuttamiseen liittyvistä tehtävistä.

Kehittämiskohteiden vaikuttavuuksia on tiekarttatyössä arvioitu mm. päästöjen ja ELY-keskuksen ohjauskeinojen kautta. Jatkotyönä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tulee valitsemaan ilmastotyön kannalta keskeisimmät tehtävät ja miettimään, miten tehtäviä mahdollisesti voisi tehdä vieläkin paremmin ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen huomioiden Osa ELY-keskuksen ilmastorajapintaan liittyvistä tehtävistä, voivat vaatia muutoksia toimintatapoihin, jotka taas edellyttävät uusia ohjeita tai jopa lakimuutoksia. Uusin hieno edistysaskel on määräaikainen metsitystuki, jota kohdennetaan mm. käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että ilmastotyö on nyt aloitettu myös Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Olemme myös saaneet huomata, kuinka paljon ja pitkään mm. ilmastonmuutokseen liittyvää sopeutumistyötä on ELY-keskuksissa jo tehty!

Konkreettisina esimerkkeinä ELY-keskusten virkatehtäviin jo sisältyvistä ilmastotehtävistä ovat mm. ympäristövastuualueen hoitamat ympäristövaikutusten arviointi- eli YVA-menettelyt, maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset tehtävät, tulvariskien hallintaan ja vesiensuojeluun liittyvät tehtävät sekä liikennejärjestelmiin liittyvät tehtävät. ELY-keskusten E-vastuualueen (elinkeinot, työvoima ja osaaminen) tehtävistä rakennerahoituksen osalta taas on seurattu kuluvalla ohjelmakaudella rahoitettujen toimien vähähiilisyystavoitteita. Tulevalla rakennerahoituskaudella yhtenä viidestä pääteemasta tulee olemaan vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa. Lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta suunnataan lieventämään ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia, erityisesti turpeen käytön vähentämisestä aiheutuvien negatiivisten vaikutusten vähentämiseen. Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineen läpileikkaavana tavoitteena on vihreän ja digitaalisen siirtymän vahvistaminen. Maaseuturahaston osalta on jo kuluvalla ohjelmakaudella rahoitettu lukuisia kehittämis- ja investointihankkeita, joissa on edistetty mm. bioenergian hyödyntämistä, kiertotaloutta, resurssitehokkuutta, turvemaiden ilmastoystävällistä käyttöä maa- ja metsätaloudessa, maatilojen biokaasulaitoksia sekä aurinkoenergian hyödyntämistä maatiloilla. Lisäksi on edistetty peltojen vesitaloutta peruskuivatuksen ja säätösalaojitusten kautta. Tällä hetkellä ELY-keskusten maaseutuyksiköt valmistelevat tulevan ohjelmakauden alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia. Maaseuturahaston CAP-valmistelussa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat vahvasti mukana.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus haastaa toimialueensa kunnat mukaan ilmastotyöhön esimerkiksi liittymällä Hinku-verkostoon! Seinäjokihan on jo Hinku-kunta ja Kokkolakin taitaa harkita haasteen ottamista vastaan. Kunnat voivat myös tehdä yhdessä ilmastotyötä, tästä hienoja esimerkkejä ovat Pietarsaaren seutu ja Kestävät Kunnat Etelä-Pohjanmaalla.

Niina Pirttiniemi

Ilmastokoordinaattori

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hellekesä – Suomi nauttii ja maapallo kärsii

Suomen kesä on lyhyt ja vähäluminen, kertoo vanha sananlasku. Tämä kesä on ollut poikkeuksellinen – tuntuu, kuin olisi saanut ilmaisen etelänmatkan kolmeksi kuukaudeksi. Helle on hellinyt ja hiki on virrannut. Osuihan se kaikkien aikojen kesä myös näille leveyspiireille!

Suomessa ei hirmuhelteisiin olla totuttu. Harva kuitenkaan tulee ymmärtäneeksi katsoa sen hellesumun taakse ja miettiä, mikä näiden ihoa käristävien kelien taustalla on. Se sama syy, minkä vuoksi suihkussa ei pitäisi lotrata eikä lihaa saisi syödä. Lentäminenkin on lähes kielletty, ja muovin heittämisestä sekajätteeseen saa paheksuvia katseita. Niin, kukapa nyt haluaisi ajatella elämää ikävästi rajoittavaa ilmastonmuutosta, saati alkaa torjua sitä samalla kun makaa kolmenkympin lukemissa rantapyyhkeen päällä.

En sano, että lämpimistä keleistä ei saisi nauttia. Eihän se ilmastonmuutosta pysäytä, että uhmakkaasti kieltäytyy nauttimasta auringosta ja mieluummin istuu villaneule päällä kotona tukahtumassa. Arvostaisin kuitenkin kovasti, jos itsensä grillaamisen tai helteistä valittamisen sijaan hetken mietittäisiin myös, miten tähän pisteeseen on päädytty. Olisihan se kiva, jos luontoäiti olisi vain hyvää hyvyyttään suonut pohjolaan kivat kelit, eivätkä ne olisi merkki maapallon oireilusta.

Pahinta on huomata, miten ihmisten suuntautuminen ilmaston lämpenemiseen on vinksahtanut tämän kesän myötä. Ajatusmaailma tuntuu kääntyneen siihen, että globaalilla kasvihuoneilmiöllä ei ole niin väliä, tai sitä jopa kannatetaan vain siksi, että Suomeenkin saatiin vihdoin se kunnon kesä. Itsekin pidän lämmöstä ja rantakeleistä, mutta mieluummin otan tulevaisuuden suvia niillä kahdenkympin huonommalla puolella varustetulla lämpölukemilla kuin muutaman paahdekesän, lyhentäen samalla tulevien sukupolvien mahdollisuutta tallailla telluksella huoletta.

Mitä väliä ilmaston vaarallisella lämpenemisellä, kunhan Suomi on lämmin –asenteen sijaan kehottaisin edelleen kaikkia tarkkailemaan omaa hiilijalanjälkeä kriittisesti. Kun tiedostaa syyt poikkeuksellisen kuumuuden takana ja on valmis kantamaan itse oman pienen kortensa kekoon, voi paremmalla omatunnolla myös nauttia suomalaisia hellivästä lämpöaallosta niin kauan kuin sitä kestää.

 

Laura Helin
Viestintäharjoittelija

Sopivasti vettä kaikille!

Miksi vesistöjä säännöstellään?

Vesistön säännöstelyssä säädellään vedenkorkeuksia ja virtaamia patorakenteiden avulla. Monin paikoin säännöstelyn ensisijainen tavoite on alun perin ollut maatalouden tulvasuojelu. Nykyisin keskeisellä sijalla on asutuksen ja yhteiskunnan infrastruktuurin suojaaminen tulvilta.

Moniin säännöstelyhankkeisiin on liittynyt vesivoimalaitoksen rakentaminen ja energiatuotanto. Paikoin vesistöjä säännöstellään myös teollisuuden vedenhankintaa varten. Lisäksi vesistöjen virkistyskäyttö ja vesiensuojelu ovat tärkeitä säännöstelyn tavoitteita.

Miksi pohjalainen joki tulvii?

Pohjanmaan joille on tunnusomaista suuret virtaamavaihtelut ja tulvimisherkkyys. Virtaama on tyypillisesti suurimmillaan keväisin lumen sulamisen seurauksena. Kesäisin joen virtaamat ovat tavanomaisesti pieniä, mutta kasvavat syksyä kohti mentäessä. Tulvat eivät aiheudu niinkään suuresta vesimäärästä, vaan jokilaakson tasaisuudesta ja uoman pienuudesta. Alueen vähäjärvisyys, järvien sijoittuminen latva-alueille sekä pelto- ja metsäojitukset lisäävät virtaamavaihteluita. Jokien vedenkorkeusvaihtelut saattavat olla useita metrejä vesitilanteesta riippuen. Keväisin tulvia aiheuttavat lumien sulaminen ja jääpadot, muina aikoina syynä ovat erityisesti runsaat sateet.

Miten tekojärvien ja luonnonjärvien säännöstely vaikuttaa tulviin?

Tekojärvien ja luonnonjärvien säännöstely tasaavat virtaamien vaihtelua ääripäästä toiseen. Tulva-aikana jokien virtaamaa pyritään hillitsemään keräämällä suuren tulvavirtaaman aikana vettä tekojärviin ja säännösteltyihin järviin. Säännöstellyissä järvissä vedenkorkeutta alennetaan kevättalvisin ja vedenkorkeus on alimmillaan juuri ennen lumien sulamisen alkamista. Taso, jolle järvien pinnat lasketaan ennen lumien sulamista, määräytyy säännöstelyluvan määräysten ja lumen määrän mukaan.

Keväällä järviin on tarpeen kerätä sulamisvesiä niin paljon, että vedenpinta on hyvällä korkeudella kesän virkistyskäyttöä ajatellen. Vettä täytyisi järvissä riittää myös kuivina kesinä, jolloin vedenpinta saattaa alentua pelkästään haihdunnan vaikutuksesta yli senttimetrillä päivässä, vaikka järvestä ei juoksutettasi vettä pois ollenkaan. Kesäaikaan säännösteltyjen luonnonjärvien vedenkorkeudet pyritään usein pitämään melko lähellä säännöstelyn ylärajaa, jos vettä vain riittää. Useissa järvissä on minimijuoksutusvelvoite eli järven säännöstelypadon kautta tulee juoksuttaa vettä koko ajan alapuoliseen jokeen, jotta joen vesi vaihtuu ja vesiluonnon tila pysyy parempana.

Kaikkina vuodenaikoina säännöstelyssä on tarpeen varautua myös runsaisiin sateisiin. Jokilaaksojen tulvia ajatellen olisi hyvä, että sadevesille olisi varastointitilaa muulloinkin kuin keväällä jokien sadetulvavirtaamien hillitsemiseksi.

Vesien säännöstely pienentää yleensä vedenkorkeuksien vaihtelua huomattavasti luonnontilaiseen verrattuna. Vesiolosuhteista riippumatta vedenkorkeudet ovat yleensä lähellä ajankohdan keskiarvoa.

Lappajärveä säännöstellään Niskan säännöstelypadon avulla.

Virkistyskäyttöä…

Alkukesällä 2014 Hirvijärven tekojärvellä oli niukasti vettä.

Vesistön säännöstelyn lupa ja sen muuttaminen

Vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen lupa. Säännöstelyä koskevaan lupapäätökseen liittyy lupaehtoja, joissa määritetään esimerkiksi vedenkorkeudelle ylä- ja alarajat sekä ehtoja virtaamalle Aluehallintovirastot (AVI) myöntävät säännöstelyluvan ja ELY-keskukset valvovat säännöstelyjen lupaehtojen noudattamista.

Valtaosa säännöstelyluvista on myönnetty 1950–1970-luvuilla. Sittemmin vesistöihin liittyvät odotukset ja arvostukset ovat muuttuneet, minkä vuoksi säännöstelyjä on ollut tarpeen kehittää. Säännöstelyjen kehittämisessä pyritään yhteen sovittamaan eri tahojen tarpeet ja näkemykset.  Säännöstelyn kehittämisen keskeisenä tavoitteena on usein vesiluonnolle ja virkistyskäytölle aiheutuneiden kielteisten vaikutusten lieventäminen.

Tällä hetkellä monissa vesistöissä selvitetään onko säännöstelyn lupaehtoja tarpeen tarkistaa ilmastonmuutokseen varautumisen vuoksi. Ilmastonmuutoksen arvioidaan muuttavan jokien virtaamien ja järvien vedenkorkeuksien vuodenaikaista vaih­telua. Ilmaston muutokseen varautumisen vuoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on esimerkiksi vuonna 2015 hakenut säännöstelylupaan muutosta Liikapuron, Patanan, Vissaveden ja Venetjoen tekojärville.

Liikapuron tekojärven patopengertä.

Ilmaston muutos ja Pohjanmaan vesistöt

Pohjanmaalla kevään lumen sulamistulvien ennustetaan tulevaisuudessa pienenevän lauhempien ja vähälumisempien talvien johdosta. Kesän vedenkorkeudet todennäköisesti alenevat useissa järvissä aikaisemman kevään ja kasvavan haihdunnan vaikutuksesta. Kesän ja alkusyksyn kuivuus ja alhaiset vedenpinnat voivatkin tulevaisuudessa olla pohjalaisilla järvillä entistä suurempi ongelma. Syksyn sateiden ennustetaan lisääntyvän, jolloin loppusyksyn virtaamat ja syystulvien riskit kasvavat. Talven vedenkorkeudet ja virtaamat kasvavat selvästi, kun talven aikana entistä suurempi osa sateesta tulee tulevaisuudessa vetenä ja lunta sulaa talven aikana. Myös hyyde­tulvien riski kasvanee ilmastonmuutoksen myötä.

Hyydettä Lapuanjoelle Tampparikosella tammikuussa 2016.

Valtio säännöstelee Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella valtio on säännöstelyluvan haltijajana useissa jokilaaksoissa, koska säännöstelyhankkeilla on ollut laajalle ulottuvia vaikutuksia. ELY-keskus huolehtii valtion vastuulla olevista säännöstelyistä runsaalla kymmenellä tekojärvellä ja noin 30 luonnonjärvellä. Valtion lisäksi muita säännöstelyluvanhaltijoita ovat mm. voimayhtiöt, kunnat ja järjestely-yhtiöt.

Kyrönjoen vesistöalueella valtio säännöstelee Kalajärven, Kyrkösjärven, Liikapuron ja Pitkämön allasta sekä Seinäjärven luonnonjärveä. Lapuanjoen vesistöalueelle säännöstellään Hirvijärven ja Varpulan tekojärviä, Hipin allasta ja luonnonjärvistä mm. Kuortaneenjärveä, Kuorasjärveä ja Kätkänjärveä.

Ähtävänjoen vesistöalueella valtio säännöstelee Alajärveä, Lappajärveä ja Evijärveä. Lappajärven suuresta koostaan johtuen järven pinnanmuutokset ovat hitaita ja esimerkiksi syksyn runsaat sateet vaikuttavat alueella ainakin seuraavaan kevääseen asti.

Perhonjoen vesistöalueella Patanan, Vissaveden ja Venetjoen tekojärvet ovat valtion vastuulla. Säännösteltyjä luonnonjärviä ovat mm. Halsuanjärvi sekä Perhonjoen keskiosan järviryhmä.

Närpiönjoen vesistöalueella säännösteltyjä järviä ovat Kivi- ja Levalammen tekojärvi, Västerfjärdenin allas ja Säläisjärvi, joiden kaikkien säännöstelyluvat ovat valtiolla. Västerfjärdenin altaan osalta vastuu on siirretty sopimuksella Kaskisten metsäteollisuudelle.

Valtion vastuulla olevia säännöstelyjä päivittäisiä toimenpiteitä hoitavat sopimuksella pääosin voimayhtiöt ja yksityiset tehtävään nimetyt henkilöt. He siis avaavat ja sulkevat säännöstelypatojen luukkuja joko paikanpäällä käyden tai valvomosta etäyhteydellä.  ELY-keskus vastaa säännöstelyjen ohjauksesta: kulloiseenkin vesitilanteeseen sopivista juoksutuksista ja tavoitevedenkorkeuksista sovitaan säännöstelyä hoitavan tahon kanssa. Säännöstelyjen ohjaus ja hoito edellyttää vesistöjen, vesistörakenteiden ja säännöstelylupien hyvää tuntemusta ja kokemusta erilaisista vesi- ja jäätilanteista.

Tekojärvet ja säännöstellyt luonnonjärvet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Millä tiedolla vesistöjä säännöstellään?

Vesitilanteen seurannassa ja säännöstelyn hoidossa käytetään Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä vesistömallijärjestelmää, jonka avulla voidaan tarkastella vesistöalueen vesitilannetta ja sen kehittymistä. Vesistöennusteiden laskennassa hyödynnetään ympäristöhallinnon hydrologisen havaintoverkoston havaintoja, Ilmatieteenlaitoksen säähavaintoja ja ennusteita, säätutkan sadetietoja sekä satelliittien lumen peittävyystietoja. Vesistöennusteita voi seurata osoitteessa www.ymparisto.fi/vesistoennusteet. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen jokien ja järvien mittausasemien vedenkorkeus- ja virtaamahavaintoja voi seurata osoitteesta http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/RealTime/lsu.htm

 

Katja Haukilehto
Johtava vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mene(s)tyksen hinta – viisautta vai viisastelua

Pariisi. Murheellisten ja väkivallan tapahtumien muisto elää.
Pariisi. Uusi ilmastosopimus on syntynyt. Käykö sittenkään huonosti?

Vaikka viikot ovat ajallisesti aivan samanpituisia ympäri vuoden, niin useista syistä katsellaan kalentereita tähän aikaan pidemmälle niin taakse- kuin eteenpäinkin. Yleiset maailman uutisten 2015 isot asiat nousivat riippumatta asuin- ja ajatteluympäristöstä aika samanlaisina eli  turvallisuus- ja talousuutiset olivat voitolla niin CNN:n, TASS:n kuin China News’n sivuilla. Oli paljon ei-toivottua tapahtunutta. Vaikeinta on varmasti silloin, kun tapahtuu asioita, joihin emme oikein voi vaikuttaa. Pelko on vaikea olotila, olipa sen syy väkivalta, vaaralliset epidemiat, talouden romahdukset, hirmumyrskyt tai maanjäristykset. Silti on alueita maapallolla, joissa joudutaan lähes joka aamu heräämään sellaisiin uhkiin. Monella meistä taisi silti olla ohimenevä maailmantuska loppiaisaattona tv:n ääressä – omasta puolestani en pidä epämoraalisena olla kiinnostunut sellaisestakaan tunteiden palosta ja mediashow’sta. Taru olikin totta, urheilu tuotti myös keskustelua ihmisen henkisistä voimista. Ja tulihan esiin tulevaisuuden sukupolvet, jotka lisäksi pukukoppi- ja jälkikäytöksellään ansaitsisivat varmasti ylimääräisen mitalin kaulaansa.

Ympäristö. Niistä maailman kärkiuutisista voi ainakin heti todeta, että kaikki kestävän kehityksen kolme vetohevosta tarvitaan jatkossakin: hyvää taloutta ja sivistynyttä sosiaalisuutta ympäristöhevosen rinnalle. Isossa kuvassa ympäristö luonnonvaroineen on kuitenkin useimmin kriisien taustalla. Mutta ihan oikeastikin: vaikka raha puhuu, niin kuulijoilla on muitakin intressejä. Silti on hyvä tunnustaa ja tunnistaa talouden voima ja mahdollisuudet.

• Pariisin ilmastokokous onnistui tässä: kerrottiin suoraan rahan tarve. Yksityistä ja julkista ilmastorahoitusta tulisi saada liikkeelle vuositasolla 100 miljardia US dollaria vuoteen 2025 mennessä – ja kehitysmaita suositaan ohjelmassa.

Toisaalta ilmaston osalta hommaa riittää, kun siihen kuuluvia, ikäviä sääennätyksiä tulee esiin. Viime lokakuussa havaittiin voimakkain hurrikaani koskaan. Joulua ennen täälläkin satoi ja myrskysi: lämpötilat ennätyksellisiä, myös merivesi pääsi rannikolla metrin verran ylikorkeuteen tuulten painamana. Viime talvena ei paljon hiihdelty. Nyt tammikuun alkupuolella pakkanen sitten paukkuu.

Ilmasto meidän maakunnissamme sitten (kts. raportti). On se lämmennyt – Varsinais-Suomen keskilämpötilat ovat 30 vuodessa siirtyneet meille. Kevät aikaistunut parilla viikolla – syksy venyy, ja talvi alkaa myöhemmin. Hiihdosta ei tullut viime keväänä oikein mitään, ja taisi moni kaivinkone jäädä käymättä ruoppaustöissä, kun rannat jäivät kunnolla jäätymättä. Rankkasateetkin näyttävät lisääntyneen, ja uusia tulva-alueita joudutaan piirtämään kartoille.

Oma työympäristöni ELY-keskuksessa joutuu yhä enemmän ottamaan nämä asiat huomioon niin tulvariskeissä kuin vesien tilassa. Samalla kun pyrimme hoitamaan ihmisen osuutta kasvihuonekaasujen päästöissä alas, niin tämän ns. hillintäpolitiikan toisena puolena on sopeutuminen oloihin – rakentamalla ja kehittämällä uudenlaista asumista, liikennettä, luontaistaloutta, tekniikkaa, yrittäjyyttä.

Tilanne on kuin loppiaisaattona. Olemme voitolla, tulee lunta tupaan – tarvitaan jatkoaika. Olemme siellä, otetaan voitto kotiin.

Esa Koskenniemi
Luontoympäristöyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus