Uusi ohjelmakausi toi merkittävät EU-rahat pk-yritysten uudistumiseen

Käynnistynyt EU-rahoituksen uusi ohjelmakausi tarjoaa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen yli kolminkertaisesti enemmän resursseja aikaisempaan verrattuna. Potista siis riittää myönnettäväksi rahoitusta maakunnan kasvu- ja kehityshaluisille yrityksille, joilla on hyvät toimintaedellytykset. Luvassa on lihavia vuosia alueen kehittämiseen ja pk-yritysten tukemiseen aina vuoteen 2027 saakka. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä halua ja aktiivisuutta liiketoimintansa määrätietoiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten kannattaa nyt olla hereillä!

Monta EU:n tähtilippua ison rakennuksen edessä.

Mikä yrityksen kehittämisavustus?

Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten avustusmuotoinen työkalu yritysten kehittämistoimien ja investointien rahoittamiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan hankkeeseen, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Rahoitettava hanke voi tukea esimerkiksi yrityksen kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä tai innovaatiotoimintaa. Avustus on harkinnanvaraista, ja sillä jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä ja helpotetaan usein myös kokonaisrahoituksen järjestämistä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina myös yrityksen omia resursseja.

ELY-keskusten yritysrahoitukseen on käytettävissä pääosin EU-ohjelmavaroja. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ohjelman toimeenpanosta Länsi-Suomen suuralueella. Kehittämisavustuksen myöntämistä ohjaavat sekä kansalliset että Euroopan unionin säädökset. Rahoitettavien yrityshankkeiden on oltava EU-ohjelman mukaisia ja niiden tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita.

Ohjelmakauden painopisteistä ja rahoitettavista yrityshankkeista

Pk-yritysten kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja innovaatiot, digitalisaatio, energiatehokkuus ja kiertotalous. Nämä ovat rahoituksen keskiössä olevat asiat uudella ohjelmakaudella. Vahvana läpileikkaavana teemana näkyy ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

Sanapilvi, jossa sanoja, kuten kasvu, kansainvälistymine, kiertotalous, innovaatiot jne.

Yrityksen kehittämisavustuksella halutaan rohkaista yrityksiä uudistamaan toimintaansa, huolehtimaan kilpailukyvystään äkillisestikin muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään liiketoimintaansa kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Esimerkiksi energian hinnan nousu ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet yrityksille haasteita, joita voi ainakin osittain pyrkiä ratkomaan kehittämällä liiketoimintaa tarjolla olevan rahoituksen turvin.

Käynnistyneellä ohjelmakaudella on mahdollista tukea yritysten investointeja ja monenlaisia kehittämistoimia. Kehittämisavustuksella voidaan esimerkiksi parantaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja ja liiketoimintaprosesseja sekä vahvistamalla nyt niin ajankohtaisia kyber- ja tietoturvavalmiuksia.

Rahoitusta voidaan myös myöntää yrityksille, jotka hankkivat käyttöönsä uutta teknologiaa, automaatiota ja robotiikkaa, jolla edistetään tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä sekä vähennetään päästöjä ja tehostetaan logistiikkaa.

Lisäksi voidaan rahoittaa uusien ilmastokestävien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tukea kiertotalouteen liittyviä investointeja ja kehittää älykästä materiaalien hallintaa ottamalla käyttöön kierrätysmateriaaleja ja sivuvirtoja, joilla korvataan fossiilisia tai neitseellisiä raaka-aineita. Kestävässä tuotteiden valmistuksessa huomioidaan koko elinkaari (suunnittelu, raaka-ainevalinnat, tuotanto, valmis tuote) ja elinkaaren lopussa kierrätettävyys.

Pk-yritysten on myös mahdollista saada avustusta sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla parannetaan yrityksen kasvu-, kansainvälistymis- ja innovointivalmiuksia. Tuettavissa ovat myös yritysten investoinnit, jotka tukevat kasvua ja kansainvälistymistä, uudistavat toimintaa ja lisäävät tuottavuutta.

Kehittämisavustus soveltuu siis monenlaisiin yrityshankkeisiin. Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin on hyvä perehtyä huolella ja miettiä, mitkä ovat ne haasteet tai mahdollisuudet, joihin omassa yrityksessä on syytä tarttua. 

Mies työskentelee jonkinlaisella koneella kuulosuojaimet päässä.

Avustusten hakuilmoituksia kannattaa seurata

Länsi-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksen haku tapahtuu hakujaksoittain uuden EURA2021 -järjestelmän kautta. Hakujaksoissa haettavat toimintalinjat ja erityistavoitteet vaihtelevat maakunnan mukaan. Jokaisella maakunnalla on oma hakuilmoituksensa.

Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoitukseen käytettävissä olevat ’Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027’ -ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat:

Kuvassa olevat laatikot kertovat tietoja toimintalinjoista ja erityistavoitteista.

Parhaillaan menossa on toinen hakujakso, joka päättyy 31.5.2022. Avustusta on tässä haussa haettavissa Etelä-Pohjanmaalla kaikista edellä mainituista erityistavoitteista. Kolmas hakujakso käynnistyy heti 1.6. alkaen.

Tulossa olevat hakujaksot ja niiden aikana haettavissa olevat erityistavoitteet löydät hakujaksosuunnitelmastamme (rakennerahastot.fi). Hakujaksosuunnitelma on alustava, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yritysrahoitusinfot keväällä 2022

Tarkempaa tietoa yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta saat yritysrahoitusinfoista. Seuraavat infot järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 17.5. sekä tiistaina 14.6.2022. Lisäksi tulossa on myös ruotsinkielinen infotilaisuus ke 25.5.2022. Infot järjestää Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoa yritysrahoitusinfoista (rakennerahastot.fi)

Ilmoittautuminen 17.5. järjestettävään infoon on nyt auki – ilmoittaudu mukaan!
Ilmoittautumislomake (webropol)

Valtakunnallinen rahoitusneuvonta

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä jo projektin suunnitteluvaiheessa.

Lisätietoa:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2022
Rakennerahastot.fi
EURA2021

Blogikirjoittajan kasvokuva.

Rahoitusasiantuntija Leena Foudila
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
YrityspalvelutEP
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

EU:n ja ELY-keskuksen logot.

Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmissa varaudutaan tulvien vaikutuksiin nyt ja tulevaisuudessa 

Pohjanmaan lakeudet tunnetaan tulvistaan ja viimeisen kymmenen vuoden aikana tulvia on koettu mm. Ähtävänjoella, Kimonjoella ja Vöyrinjoella, Lapuanjoella, Kyrönjoella, Maalahdenjoella, Närpiönjoella ja Lapväärtin-Isojoella. Tulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja rakennuksille ja omaisuudelle, liikenne- ja sähköverkolle sekä ympäristölle. Vakavimmissa tulvatilanteissa on myös turvauduttu ihmisten ja tuotantoeläinten evakuointiin tulva-alueilta.   

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita (Lue lisää: Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä | Vesi.fi). Pohjalaismaakunnissa tulisi varautua rankkasadetulvien yleistymiseen ja tulvien vuodenaikaisrytmin muutoksiin. Perinteisten kevättulvien ennustetaan pienenevän ja toisaalta talviaikaisten tulvien yleistyvän. Myös hyydetulvien ennustetaan lisääntyvän leutojen talvien seurauksena. Merenkurkun alueella maankohoaminen vähentää vielä vuosisadan puolivälissäkin merenpinnan nousun ennustettuja vaikutuksia merivesitulviin.  

Hyydettä joessa.
Hyydettä.

Viidellä alueella on merkittävä tulvariski 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sijaitsee viisi EU:n tulvadirektiivin mukaan määriteltyä merkittävää vesistöjen tulvariskialuetta: Lapua (Lapuanjoki), Ilmajoki – Seinäjoki ja Ylistaro – Koivulahti (Kyrönjoki), Laihia – Tuovila– Runsor (Laihianjoki) sekä Lapväärtti (Lapväärtin-Isojoki).  Näiden lisäksi Pohjalaismaakuntien alueella sijaitsee yhteensä 11 muuta tulvariskialuetta, joilla tehdään myös suunnittelua ja toimenpiteitä tulvariskien vähentämiseksi. Pohjalaismaakuntien tulvariskialueisiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.vesi.fi/tulvat-pohjalaismaakunnissa/. Suuri osa alueemme vesistöistä on tulvakartoitettu ja tulvakartat löytyvät kootusti osoitteesta www.ymparisto.fi/tulvakartat.     

Merkittäviä tulvariskialueita sisältäville vesistöalueille on laadittu alueellisessa yhteistyössä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Hallintasuunnitelmat kokoavat yhteen perustietoa vesistöalueesta, sen tulvariskeistä ja vahinkoarvoista. Mukana on myös vesistöalueen tulvaryhmän asettamat tavoitteet ja toimenpiteet alueen tulvariskien vähentämiseksi. Lisäksi hallintasuunnitelmassa kuvataan, miten osallistaminen ja tiedottaminen on varmistettu hallintasuunnitelman laatimisvaiheessa. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt 22.12.2021 Lapuanjoen, Kyrönjoen, Laihianjoen ja Lapväärtin-Isojoen tulvariskien hallintasuunnitelmat vuosille 2022–2027. Kaikki Pohjalaismaakuntien tulvariskien hallintasuunnitelmat löytyvät verkosta osoitteesta www.vesi.fi/trh (Alueelliset tulvariskisisällöt > Pohjanmaa tai Etelä-Pohjanmaa).  

Kyrönjoella vesi virtaa voimakkaasti ja näkyy vielä myös jäätä.
Kyrönjoki.

Toimenpiteillä edistetään sopeutumista ja varautumista ilmastonmuutokseen

Kaikissa tulvariskien hallintasuunnitelmissa keskeisiksi toimenpiteisiksi on tunnistettu ennakoiva suunnittelu, kuten tulvien huomioiminen maankäytön suunnittelussa sekä tulvaennusteiden ja -kartoitusten kehittäminen ja ennakkovaroitusjärjestelmät. Lisäksi tärkeänä pidetään kuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden omatoimista varautumista tulvatilanteisiin ja yhteistyön kehittämistä tulvatilanteita varten. Kaikkien näiden toimenpiteiden arvioidaan myös helpottavan sopeutumista ilmastonmuutokseen. Vesistöissä, joissa on säännösteltyjä järviä, säännöstelykäytäntöjä muuttamalla voidaan varautua perinteisten kevättulvien lisäksi ympärivuotisiin tulviin. Valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä, kuten vesien pienimuotoisella pidättämisellä, katsotaan laajassa mittakaavassa olevan tärkeä merkitys tulvahuippujen pienenemiselle herkästi tulvivilla alueilla. Pienimuotoisen pidättämisen keinoja ovat esimerkiksi kosteikot, tulva-altaat sekä metsä- ja maatalouden vesiensuojelurakenteet. Näiden toimenpiteiden arvioidaan myös parantavan vesien tilaa ja lisäävän luonnon monimuotoisuutta.  

Tulvariskien hallinnan suunnittelun tavoitteena on, että ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että yhteiskunnan tärkeät toiminnot ovat suojassa erittäin harvinaisenkin tulvan sattuessa. Toimenpiteiden toteutuminen edellyttää jokilaaksojen asukkaiden, toiminnanharjoittajien, kuntien, pelastuslaitosten, alueellisten viranomaisten ja tulvakeskuksen panosta.  

Tien päälle on tullut vettä lakeusmaisemassa eli tie on poikki.
Tie poikki tulvan vuoksi.

Planerna för hantering av översvämningsrisker i de österbottniska landskapen omfattar översvämningsverkningar både nu och i framtiden 

De österbottniska slätterna är kända för sina översvämningar och under de senaste tio åren har översvämningar inträffat bland annat längs Esse å, Vörå och Kimo å, Lappo å, Kyro älv, Malax å, Närpes å och Lappfjärds å. Översvämningarna har orsakat skador på byggnader och annan egendom, väg- och elnätet samt miljön. Vid de värsta översvämningarna har man också varit tvungen att evakuera människor och produktionsdjur från de översvämningsdrabbade områdena.   

Enligt prognoserna kommer klimatförändringen att leda till att extremt väder ökar (läs mer i bloggen (på finska) på vatten.fi: Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä). I de österbottniska landskapen bör man förbereda sig på det oftare förekommer översvämningar som beror på störtregn och på att det sker förändringar i årstidsrytmen för översvämningar. De traditionella vårflödena beräknas bli mindre, men å andra sidan beräknas översvämningar vintertid bli vanligare. Enligt prognoserna kommer även översvämningar på grund av kravis att öka som en följd av de milda vintrarna. I Kvarkenområdet motverkar landhöjningen ännu fram till mitten av århundradet de konsekvenser som en stigande havsnivå har på översvämningar från havet.  

På fem områden är översvämningsrisken betydande 

På NTM-centralen i Södra Österbottens område finns fem områden som har angetts ha betydande risk för översvämningar enligt EU:s översvämningsdirektiv: Lappo (Lappo å), Ilmajoki–Seinäjoki och Ylistaro–Kvevlax (Kyro älv), Laihela–Toby–Runsor (Laihela-Toby å) samt Lappfjärd (Lappfjärds å).   Utöver dessa finns det totalt 11 andra områden med översvämningsrisk i de österbottniska landskapen. Även för dessa områden finns planer och åtgärder för att minska översvämningsrisken. Mer information om områdena med översvämningsrisk i de österbottniska landskapen finns på https://www.vesi.fi/sv/oversvamningar-i-landskapen-i-osterbotten/. En stor del av vattendragen i vårt område har översvämningskarterats och översvämningskartorna hittas samlade på adressen www.ymparisto.fi/tulvakartat.     

På områden med betydande översvämningsrisk har det i form av regionalt samarbete utarbetats planer för hanteringen av översvämningsrisker. Hanteringsplanerna samlar grundläggande uppgifter om avrinningsområdet, dess översvämningsrisker och uppskattningar av skadorna. Planerna inkluderar även de mål som ställts av översvämningsgruppen och åtgärderna för att minska översvämningsriskerna. Utöver det beskrivs hur deltagande och information om utarbetandet av planerna har genomförts. Jord- och skogsbruksministeriet har 22.12.2021 godkänt planerna för hantering av översvämningsrisker i Lappo ås, Kyro älvs, Toby-Laihela ås och Lappfjärds ås avrinningsområden för åren 2022–2027. Alla planer för hantering av översvämningsrisker i de österbottniska landskapen finns på webben: https://www.vesi.fi/sv/hantering-av-oversvamningsrisker/.  

Jään sahauskone sahaa joen jäätä.
Jäiden sahausta.

Åtgärderna främjar anpassningen till och beredskapen inför klimatförändringen

I alla hanteringsplaner har identifierats att förhandsplanering är en central åtgärd, bland annat hur översvämningar beaktas i planeringen av markanvändningen och hur översvämningsprognoser och -karteringar kan utvecklas, liksom även varningssystem. Dessutom anses det vara viktigt att kommuner, invånare och andra aktörer har egen beredskap inför översvämningar och att samarbetet mellan olika parter utvecklas för att kunna hantera översvämningssituationer. Alla dessa åtgärder anses också underlätta anpassningen till klimatförändringen. I vattendrag där det finns reglerade sjöar, är det möjligt att förbereda sig för såväl vårflöden som stora flöden andra tider på året genom att justera regleringspraxis.  Åtgärder som görs i avrinningsområdet, till exempel genom att i liten skala kvarhålla vatten, kan ha en avsevärd betydelse i större omfattning när det är frågan om att skära ner flödestoppar i översvämningskänsliga områden. Olika sätt att kvarhålla flödesvatten i liten skala är till exempel våtmarker, flödesbassänger och konstruktioner för vattenskydd inom jord- och skogsbruket. Dessa åtgärder bedöms också förbättra vattnens status och öka naturens mångfald.  

Målet med planeringen av hantering av översvämningsrisker är att se till att människors hälsa och säkerhet inte är i fara och att verksamheter som är viktiga för samhället är skyddade även om en mycket sällsynt översvämning skulle inträffa. Genomförandet av åtgärderna förutsätter insatser från ådalarnas invånare, verksamhetsutövare, kommuner, räddningsverk samt regionala myndigheter och Översvämningscentret.  

Blogin kirjoittajan Erika Saarenpään kuva.

Erika Saarenpää
Vesitalousasiantuntija,
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Vattenhushållningsexpert,
NTM-centralen i Södra Österbotten

Miksi ELY-keskusten vastuulla on vesitaloushankkeita ja vesistörakenteita?

Vesitaloushankkeella tarkoitetaan vesilain (587/2011) ja sen edeltäjien mukaisia hankkeita. Valtio on toteuttanut 1800-luvun lopulta lähtien hyvinkin erilaisia vesitaloushankkeita, tekojärvien rakentamisesta lintuvesien kunnostuksiin. Yhteistä hankkeille on, että niillä on tarkoitus parantaa yleishyödyllisiä vesien käyttömuotoja, kuten tulvasuojelua, kalojen kulkua, virkistyskäyttöä ja vesien moninaiskäyttöä.

Miksi valtio on sitten ryhtynyt hakijaksi erilaisiin vesitaloushankkeisiin? Syyt ovat vaihdelleet aikojen ja tarpeiden mukaan. 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa uitto oli merkittävä kuljetusmuoto, joten valtio rakensi paljon uittoväyliä. Sotien jälkeen maatalousmaata tarvittiin lisää ja valtio perkasi jokiuomia ja suunnitteli ja toteutti suuria tulvasuojeluhankkeita. Myös vesihuollon tarpeisiin on toteutettu suuri vesistöhanke, kun Kaskisiin 1970-luvulla perustetulle sellutehtaalle tarvittiin riittävästi makeaa vettä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) hallintaan vesitaloushankkeet ja niihin liittyvät rakenteet ovat tulleet maa- ja metsätalousministeriön (MMM) ja ympäristöministeriön (YM) rahoittamien yleishyödyllisten hankkeiden kautta. MMM:n rakenteet liittyvät yleensä tulvasuojeluun, vesien käyttöön ja kalataloudellisiin kunnostuksiin. YM:n kohteet liittyvät pääosin lintuvesien kunnostukseen. ELY-keskusten lisäksi esimerkiksi Metsähallitus omistaa vanhoja uittorakenteita ja Luonnonvarakeskus luonnonravintolammikkoja. Tässä kirjoituksessa keskitytään ELY-keskusten vastuulla oleviin MMM:n hallinnonalan hankkeisiin.

Kuvassa on MMM:n alaiset valtion vesitaloushankkeiden määrät ELY-keskuksittain. Niitä on yhteensä 435 kpl, joista 57 on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella.

Esimerkkejä valtion vesitaloushankkeista

Esimerkkinä valtion toteuttamista hankkeista on ensimmäisenä syytä mainita tulvasuojelu, joka on ollut tärkein hanketyyppi erityisesti Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten alueella. Tulvasuojeluhankkeissa toimenpiteisiin on kuulunut mm. tekojärvien rakentamista sekä näiden ja luonnonjärvien säännöstelyä, tulvapengerryksiä ja uomien perkauksia. Tällaisia hankkeita on toteutettu mm. Perhonjoella, Lapuanjoella ja Kyrönjoella. Toinen esimerkki ja tänä päivänä selvästi lisääntyvä hankeluokka on kalataloudelliset kunnostukset, joiden tavoitteena on yleensä lohikalojen, kuten taimenen ja lohen kantojen vahvistaminen ja palauttaminen. Usein valtion vastuulla olevat kalataloudelliset kunnostukset liittyvät valtion aikaisemmin toteuttamiin muihin hankkeisiin eli kyseessä on ns. vanhojen syntien korjaaminen.

Valtion vesitaloushankkeisiin liittyy suuri määrä vesistörakenteita. ELY-keskusten hallinnassa on noin 440 MMM:n toimialan vesitaloushanketta, joihin liittyy 3700 vesistörakennetta ja -laitetta. Merkittävimpiä rakenteita ovat mm.

  • 21 tekojärveä,
  • 55 maapatoa,
  • 480 muuta patoa,
  • 150 säädettävää juoksutusrakennetta ja
  • 77 pumppaamoa.

ELY-keskusten vastuulla on myös 52 patoturvallisuuslain mukaisesti luokiteltua patoa, joista ns.1-luokan patoja on 12 kappaletta. Tällainen 1-luokan pato on määritelty sellaiseksi, joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran ihmishengelle ja terveydelle tai huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle.

Maakunnittain tarkastellen valtion vesistörakenteiden määrä on suurin Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa tulvien hallitsemiseksi ja virkistyskäytön edistämiseksi on varsinkin 1960–1980-luvuilla tehty paljon rakenteita. Toisaalta esimerkiksi Kainuussa löytyy paljon vanhoja uittorakenteita, Pohjois-Savosta ja Satakunnasta säännöstelyluukkuja sekä Uudeltamaalta pohjapatoja.

Kyrkösjärven tekojärvi, aurinkoisena päivänä näkyy järvenrannassa myös soutuvene.
ELY-keskusten vastuulla on useita tekojärviä, jotka on ensisijaisesti rakennettu tulvasuojelun tarpeisiin, mutta niillä on suuri merkitys myös virkistyskäytölle. Kuvassa Kyrkösjärven tekojärvi.

Vesistörakenteiden omistajuus keskistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle

MMM:n vesistörakenteiden omistajuus on keskitetty valtakunnallisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hallintaan vuonna 2016. Keskittämisen seurauksena, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa vesistörakenteiden ylläpidon koordinoinnista. Hankkeiden luvanhaltijana toimii kunkin toimialueen ELY-keskus. Vesilain mukaiset luvat ja niiden velvoitteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. Tästä syystä luvanhaltijana toimivilla ELY-keskuksilla onkin hankkeisiin liittyviä merkittäviä kunnossapitovelvollisuuksia ja muita velvoitteita. Paikallisen ELY-keskuksen vastuulla on uusien hankkeiden suunnittelua ja vanhojen hankkeiden lupien päivittäminen. Esimerkiksi säännöstelymääräyksien muutoksilla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Vesistörakenteiden ylläpitoon sisältyy, sekä rakenteiden lupien mukainen kunnossapito, että perusparannukset, joilla pyritään etenkin lisäämään automatiikkaa ja parantamaan patoturvallisuutta. Ylläpidon koordinoinnissa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus suunnittelee, miten vesistörakenteiden valtakunnallinen rahoitus (keskimäärin 4–5 milj. euroa/vuosi) kohdennetaan ja huolehtii perusparannusten kilpailuttamisesta. Vesistörakenteiden kunnossapito, mm. pengerten niitto, ojien kaivuu, huoltoteiden sorastus, hankitaan pääosin ELY-keskusten liikennevastuualueiden alueurakoiden yhteydessä.

Ilmasta otettu kuva Löyhingin pumppaamosta.
Löyhingin pumppaamo on rakennettu 1970-luvulla ja se perusparannus alkoi syksyllä 2021. Hankkeen kustannusarvio on 1,3 milj. euroa.

Mauri Keränen
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ottanut ilmastohaasteen vastaan!

Nykyään on lähes mahdotonta välttyä kuulemasta tai lukemasta ilmastonmuutoksesta, sen hillinnästä ja muutokseen sopeutumisesta. Aihe on lähes päivittäin esillä mediassa, ja hallitus on asettanut Suomelle kunnianhimoiset tavoitteet: Hallitusohjelman tavoitteiden mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Oheisessa kuvassa on yksinkertaistetusti esitetty ilmastonmuutokseen oleellisesti liittyvä hiilen kiertokulku maapallolla.

Kaavio hiilen kiertokulusta maapallolla.
Hiilen kiertokulku maapallolla. (luke.fi)

Mikä sitten on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueen kasvihuonekaasupäästöjen tilanne? Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueeseen kuuluvat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Alla olevassa kuvassa on esitetty vuoden 2019 päästötilanne Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2019 Etelä-Pohjanmaalla 12,2 tCO2e, Keski-Pohjanmaalla 11,7 tCO2e ja Pohjanmaalla 8,4 tCO2e. Lisää aineistoa kuntien ja maakuntien kasvihuonekaasupäästöistä löytyy osoitteesta http://www.hiilineutraali.fi.

Kaavio Etelä-Pohjanmaan alueen vuoden 2019 päästöistä. Kategoriat suurimmasta pienimpään: maatalous, tieliikenne, kaukolämpö, muu lämmitys, työkoneet, öljylämmitys, kulutussähkö, jätteiden käsittely, sähkölämmitys, raideliikenne, teollisuus, vesiliikenne, F-kaasut
Kasvihuonekaasupäästöt Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2019. Suurimmat maakuntien päästölähteet ovat maatalous, energia (lämmitys) ja liikenne. Lisäksi päästökauppaan kuuluva teollisuus tuottaa osassa maakunnista runsaasti päästöjä. (SYKE)

Ilmastonmuutoksen hillintä on tasapainottelua päästöjen ja hiilinielujen välillä

Ilmastonmuutoksen hillinnässä tulee kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi huomioida myös hiilinielut ja -varastot, kuten esimerkiksi metsien kasvillisuus. Hiilineutraalius edellyttää sekä päästöjen vähentämistä että hiiltä sitovien nielujen vahvistamista.

Kaavio Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen suhteesta.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja hiilinielut ennakkotiedon mukaan jaksolle 1990–2018 (Mt CO2-ekv.). Nollan yläpuolella näkyvät kasvihuonekaasupäästöt. Nollan alapuolella näkyy hiilinielun koko. Nielu syntyy LULUCF-sektorista (maankäyttö, maakäytön muutokset ja metsätalous), joka sisältää kuusi maankäyttöluokkaa (metsämaa, viljelysmaa, ruohikkomaat, kosteikot, rakennettu maa ja muu maankäyttö) sekä puutuotteet. (stat.fi)

ELY-keskuksen rooli ilmastotyössä

Minkälaista ilmastotyötä ELY-keskus sitten tekee? ELY-keskuksella on monta roolia asiantuntijana, tiedonvälittäjänä sekä mahdollistajana esimerkiksi päästöjä vähentävien uusien ratkaisujen ja teknologioiden kautta. ELY-keskuksen tavoitteet tulevat ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen yhteisen AVI-ELY-strategian kautta, jossa hiilineutraali Suomi 2035 on läpileikkaavasti ELY-keskuksen toimintaa ohjaava teema. ELY-keskusten avuksi on Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittu ns. ilmastotiekartta, jonka avulla käydään ELY-tehtävien ilmastorajapinnat eli kehittämiskohteet läpi. Tiekarttatyössä on saatu muodostettua kattava kokonaisuus ympäristöministeriön hallinnonalan ilmastonmuutoksen hillintään sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan ilmastonmuutoksen sopeuttamiseen liittyvistä tehtävistä.

Kehittämiskohteiden vaikuttavuuksia on tiekarttatyössä arvioitu mm. päästöjen ja ELY-keskuksen ohjauskeinojen kautta. Jatkotyönä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tulee valitsemaan ilmastotyön kannalta keskeisimmät tehtävät ja miettimään, miten tehtäviä mahdollisesti voisi tehdä vieläkin paremmin ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen huomioiden Osa ELY-keskuksen ilmastorajapintaan liittyvistä tehtävistä, voivat vaatia muutoksia toimintatapoihin, jotka taas edellyttävät uusia ohjeita tai jopa lakimuutoksia. Uusin hieno edistysaskel on määräaikainen metsitystuki, jota kohdennetaan mm. käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Tärkeintä on kuitenkin se, että ilmastotyö on nyt aloitettu myös Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Olemme myös saaneet huomata, kuinka paljon ja pitkään mm. ilmastonmuutokseen liittyvää sopeutumistyötä on ELY-keskuksissa jo tehty!

Konkreettisina esimerkkeinä ELY-keskusten virkatehtäviin jo sisältyvistä ilmastotehtävistä ovat mm. ympäristövastuualueen hoitamat ympäristövaikutusten arviointi- eli YVA-menettelyt, maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset tehtävät, tulvariskien hallintaan ja vesiensuojeluun liittyvät tehtävät sekä liikennejärjestelmiin liittyvät tehtävät. ELY-keskusten E-vastuualueen (elinkeinot, työvoima ja osaaminen) tehtävistä rakennerahoituksen osalta taas on seurattu kuluvalla ohjelmakaudella rahoitettujen toimien vähähiilisyystavoitteita. Tulevalla rakennerahoituskaudella yhtenä viidestä pääteemasta tulee olemaan vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa. Lisäksi oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoitusta suunnataan lieventämään ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia, erityisesti turpeen käytön vähentämisestä aiheutuvien negatiivisten vaikutusten vähentämiseen. Euroopan elpymis- ja palautumistukivälineen läpileikkaavana tavoitteena on vihreän ja digitaalisen siirtymän vahvistaminen. Maaseuturahaston osalta on jo kuluvalla ohjelmakaudella rahoitettu lukuisia kehittämis- ja investointihankkeita, joissa on edistetty mm. bioenergian hyödyntämistä, kiertotaloutta, resurssitehokkuutta, turvemaiden ilmastoystävällistä käyttöä maa- ja metsätaloudessa, maatilojen biokaasulaitoksia sekä aurinkoenergian hyödyntämistä maatiloilla. Lisäksi on edistetty peltojen vesitaloutta peruskuivatuksen ja säätösalaojitusten kautta. Tällä hetkellä ELY-keskusten maaseutuyksiköt valmistelevat tulevan ohjelmakauden alueellisia maaseudun kehittämisohjelmia. Maaseuturahaston CAP-valmistelussa kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ovat vahvasti mukana.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus haastaa toimialueensa kunnat mukaan ilmastotyöhön esimerkiksi liittymällä Hinku-verkostoon! Seinäjokihan on jo Hinku-kunta ja Kokkolakin taitaa harkita haasteen ottamista vastaan. Kunnat voivat myös tehdä yhdessä ilmastotyötä, tästä hienoja esimerkkejä ovat Pietarsaaren seutu ja Kestävät Kunnat Etelä-Pohjanmaalla.

Niina Pirttiniemi

Ilmastokoordinaattori

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Toteuttajana soidensuojelussa

Kirjoitan elämäni ensimmäistä blogia ja valitsin toteuttajan näkökulman. Olen ollut toteuttajana aiemminkin entisellä työurallani Maanmittauslaitoksessa, missä olin yhtäjaksoisesti 20 vuotta. Siellä olin viimeiset vuodet peltotilusjärjestelijänä tilusjärjestelyprosessissa. Olen vähitellen huomannut, ettei nykyinen tehtäväni soidensuojelun toteuttajana poikkea mitenkään merkittävästi aiemmista kokemuksista tilusjärjestelijänä. Se on aivan sitä samaa ihmisten kanssa toimimista; sopimista ja neuvottelemista kaikkia osapuolia kunnioittaen. On ihan virkistävää heittää insinöörin viitta välillä pois ja kaivaa se vanha luonnontieteilijä esille.

Järvineva Kannuksessa on yksi työn alla olevista kohteista.

Tehtäväni soidensuojelun toteuttajana HELMI-ohjelmassa tarkoittaa sitä, että yritän hankkia mahdollisimman hyviä ja luonnontilaisia tai luonnontilaisten kaltaisia soidensuojelun täydennysehdotukseen kuuluvia soita. Tällaisia kohteita löytyy Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueelta 68 kappaletta ja yhteensä n. 16 000 ha. Edustettuina kohdejoukossa ovat muun muassa maankohoamisrannikon suot, erilaiset keidassuot sekä pohjoisen vivahteen antavat aapasuot. Lisäksi toteutetaan alueellisesti ja lajistollisesti tärkeitä kohteita. Menneinä vuosikymmeninä turhia suo-ojituksia tehtiin kymmeniä tuhansia hehtaareita, jos ei enemmänkin. Ne lienevät usein olleet ns. työllistämistöitä. Ojitusten avulla vähäravinteisista soista yritettiin saada esimerkiksi tuottavia metsätalousmaita, usein epäonnistuen. Tällöin ne eivät enää toimineet kummassakaan ominaisuudessa kunnolla.

On jo pitkään tiedetty, että suot ovat tärkeitä hiilen varastoja ja hiilinieluja, ja näin ne hillitsevät ilmastonmuutosta. Suot myös säätelevät ja tasaavat vesien virtauksia, mikä vaikuttaa merkittävästi vesistöjen tilaan. Tulvariskit pienevät ja vesistöjen rehevöityminen pienenee. Suot ovat myös perinteisten luonnonantimien ja voimakkaiden elämysten tuottajia sekä luonnon monimuotoisuuden vaalijoita kasvillisuuden ja eläimistön osalta.

Tällä hetkellä korona tuo näihin töihin haasteita, niin kuin varmasti kaikkien muidenkin. Isommat yleisötilaisuudet ovat olleet rajoitettuja, joten olemme joutuneet miettimään uusia keinoja kohdekohtaisessa markkinoinnissa. Meillä on eri maakunnista prioriteettikohteita, joihin paneudumme erityisesti. Ne ovat valtakunnallisesti merkittäviksi arvioituja kohteita. Tämän vuoden tavoitteet ovat suuret eli n. 700 ha, mutta onneksi Pohjanmaan alueella on tarjontaa eli soita runsaasti.

Kirjoittaja kesälomareissullaan luonnonsuojelualueella Puruvedellä.

Jari Nykänen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus