Mietteitä väylien rahoituksesta ja investointien vaikuttavuudesta

Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2023-2030 on parhaillaan lausuntokierroksella www.lausuntopalvelu.fi -palvelussa 2.5.2022 saakka. Perusväylänpidon määrärahat nousevat esiin useissa uutisissa. On ajankohtaista pohtia julkisten investointien merkitystä meille kaikille.

Julkisen sektorin menokehys sisältää sekä julkisen kulutuksen että julkiset investoinnit. Menoja tulisi pystyä leikkaamaan ja investointeja kasvattamaan. Julkisen sektorin kannattaa tehdä kustannustehokkuuden (hyötykustannussuhde H/K) kannalta hyviä investointeja velkarahallakin.

Julkisilla menoilla ja investoinneilla on ulkoisvaikutus. Julkisten menojen kasvu siirtyy tulojen kasvuna yhteiskunnalle, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Tämä kasvattaa yksityistä kulutusta, joka puolestaan synnyttää lisää tulojen kasvua rahan kiertokulun vuoksi. Syntyy kerroinprosessi, joka saa aikaan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen (BKT) kasvun. Menoista julkisen kulutuksen ulkoisvaikutus on kertoimeltaan alle ykkösen, joten BKT ei kasva samassa suhteessa kuin menot lisääntyvät. Kannattavilla investoinneilla kerroinvaikutus on yli ykkösen. Se tarkoittaa, että tuottava investointi kasvattaa BKT:ta ja myös verokertymää enemmän kuin investoinnin menot ovat. Eli investoinnista aiheutunut tulolisäys itsessään maksaa investoinnin takaisin, joten se kannattaisi tehdä vaikkapa velkarahalla. Ja näin myös yrityspuoli toimii, otetaan lainaa, investoidaan, kasvatetaan liikevaihtoa jne.

Tämä voi kuulostaa epäilyttävältä lainataakan kasvaessa, mutta on se kuitenkin loogista: lainarahaa pitäisi käyttää omien tulojen kasvattamiseen, ei niinkään tuottamattomaan kulutukseen. Tärkeämpää kuin absoluuttinen valtionvelan määrä on velan suhde BKT:hen. Kustannustehokas investointi kasvattaa BKT:ta enemmän kuin lainasummaa, mutta kulutukseen ohjattu raha taas kasvattaa lainasummaa enemmän kuin BKT:ta.

Julkisten investointien vaikutukset ulottuvat laajemmalle talouteen, kuin mitä pelkät investoinnin suorat vaikutukset ovat. Näistä julkisista investoinneista esimerkkinä toimii vaikkapa meidän tieinvestointimme. Yksityiset investoinnit eivät voi yksin vastata kansantalouden kehittymisestä, sillä vapaat markkinat eivät meillä tuota kaikkea tarvittavaa infrastruktuuria. Yritykset tarvitsevat omien investointiensa lisäksi infrastruktuuri-investointeja; katuja, viemäreitä, vesijohtoja, sähkö- ja telekaapeleita, jne. Talouskasvun edellytyksenä olevien investointien tulisi jakaantua julkiselle ja yksityiselle esimerkiksi noin 20%/80% -suhteessa. Suhde riippuu valtion talouden kehitysasteesta. Leikkaamalla omasta julkisen sektorin 20% osuudestamme vaikeutamme yksityissektorin 80% osuuden kehitystä.

Kustannustehokkailla investoinneilla on vaikutusta talouteen myös aluetasolla. Valtiotason lisäksi myös alueiden kehityksessä nähdään samanlaiset tulojen kasvun mahdollistamat hyvinvoinnin lisääntymisen vaikutukset, ja reaaliansioiden kasvu kohdistuu myös yksityisille ihmisille.

Kokonaistuotannon yhtenä oleellisena osatekijänä on pääomakannan määrä. Pääomakanta tarkoittaa esim. rakennuksia, tuotantolaitoksia, koneita, infrastruktuuria, jne. Pääomakannan kuluessa sitä pitää ylläpitää jatkuvilla korjaus- ja korvausinvestoinneilla. Tienpitäjän näkökulmasta tätä pääomakantaa on meidän yhteinen maantieverkko rakenteineen ja laitteineen. Tieverkon kunnon rapistuminen, kasvava korjausvelka ja viivästyneet investoinnit hidastavat omalta osaltaan kokonaistuotannon kasvua ja sitä kautta heikentävät elintason nousun edellytyksiä.  

Kun julkinen sektori panostaa infrastruktuuriin ja luo sitä kautta edellytyksiä yksityisille investoinneille, niin kansantalous kasvaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen asia. Tästä vaurastumisesta hyötyy koko yhteiskunta.

Ari Perttu
Investointipäällikkö
Liikenne ja infrastruktuuri
ELY-keskus

Katsaus tienpitoon

Hallitus halusi vuonna 2020 satsata ekstraa infrastruktuuriin. Hyvä näin, koska korjattavaa ja parannettavaa riittää. Tällä vuosituhannella on infran rahoitus valtion budjetissa ollut selvästi alimitoitettua. Infraan on syntynyt mittava korjausvelka. Lisätalousarviot näyttivät, että hallitus haluaa tähän tarttua.

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä astui voimaan elokuussa 2019. Lakiin tuli ensimmäistä kertaa määräyksiä pääväylien palvelutasosta. Ensimmäiseen palvelutasoluokkaan kuuluvien pääväylien tulee olla korkealuokkaisia. Nopeustason tulee olla vähintään 80 km/h ja turvallisuuteen tulee näillä teillä kiinnittää erityistä huomiota. Turvallisia ohitusmahdollisuuksia tulee olla määrävälein.

Kun tarkastelee viime vuoden lisätalousarvioiden infrahankkeita meidän ELY-keskuksemme alueella, niin huomaamme, että rahaa kohdistetaan nimenomaan alueemme ensimmäisen palvelutasoluokkaan kuuluville pääväylille. Tavoitteena on kohentaa niiden palvelutasoa lain edellyttämälle tasolle.

Valtatien 8 parantaminen välillä Vassor­­–Ölis on käynnistynyt viime vuoden puolella. Tie täyskorjataan sekä pysty- että vaakasuunnassa ja rakennetaan ohituskaistat molempiin suuntiin. Kustannusarvio on 12 milj. €. Remontin jälkeen meillä on turvallinen tiejakso, jossa on turvalliset ohitusmahdollisuudet lain hengen mukaisesti.

Vassor-Ölis -hankkeessa työmaa käynnissä Aittamäen riistasillan kohdalla.

Valtatie 19 välillä Nurmo–Lapua on alueemme vilkkaimpia pääteitä. Kaksikaistaisena tienä se ei pysty palvelemaan tiellä kulkevaa liikennemäärää lain tarkoittamalla tavalla. Tänä vuonna aloitamme välin ensimmäisen vaiheen rakennustyöt kustannusarvioltaan 25 milj. €. Sillä rahalla rakennetaan kaksi ohituskaistaparia sekä parannetaan Atrian eritasoliittymää. Toisen vaiheen suunnitteluun on myös myönnetty rahoitusta. Suunnitelmassa tulemme esittämään koko välin rakentamista nelikaistaiseksi.

Kolmas alkava rakennushanke on valtatiellä 8 Pedersöressä. Edsevön eritasoliittymään rakennetaan puuttuva neljäs ramppi. Samassa hankkeessa uusitaan kantatiellä 68 Kolpin risteyssilta rautatien yli.

Aittamäen riistasillalle pystytetään pilarimuotteja.

Turvallisia ohitusmahdollisuuksia pääväylillämme on paikoin heikonlaisesti. Kun liikennemäärät ovat suuret, vastaan tulee jatkuvasti autoja. Ohittaminen on tällöin vaikeaa. Viime vuoden lisätalousarviot antoivat tähänkin apua. Valtatie 8 välillä Vaasa–Kokkola sai rahaa ohituskaistojen suunnitteluun. Parhaillaan selvitämme mihin kohtiin ohituskaistat rakennetaan ja kuinka monta ohituskaistaparia myönnetyllä rahalla pystymme suunnittelemaan.

Suunnittelurahaa myönnettiin myös valtatielle 18 välille Laihia–Seinäjoki. Tiejakson ongelmat ovat ohituskaistojen puute sekä useita turvattomia tasoliittymiä, esimerkiksi Halkosaaressa. Parhaillaan selvitämme, mitkä ovat tiejaksolla ne tehokkaimmat toimenpiteet, johon suunnitteluraha kannattaa käyttää.

Kaikki yllä olevat hankkeet ovat askel siihen suuntaan, että turvallisuustaso vilkkaimmilla pääväylillämme nousee lain tarkoittamalla tavalla.

Suomen liikenneturvallisuuden parantamiseksi on vielä kuitenkin tekemistä. Viime vuonna liikennemäärät vähenivät meidän teillämme keskimäärin 10 % pandemian takia. Kuolonkolareiden määrä ei kuitenkaan vähentynyt. Suomessa sattuukin väkilukuun suhteutettuna kaksi kertaa enemmän kuolonkolareita kuin naapurimaassamme Ruotsissa. Siellä päätieverkolle on rakennettu ohituskaistoja ja keskikaiteita, jotka tehokkaasti estävät kohtaamisonnettomuuksia. Samaan suuntaan Suomikin on menossa, mutta tahti on melko verkkainen.

 

 

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri