Uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen

Toinen ohjelmakausi menossa 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toista kautta on nyt toteutettu vajaa 1½ vuotta. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinnepitoisten biomassojen prosessointia, jotta niistä saadaan ravinteet talteen ja uudelleen kiertoon. Ohjelmasta on mahdollista hakea tukea tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä investointeihin. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma ja rahoitus on pääasiassa tarkoitettu pk-yrityksille. Mitään rajausta toimialaan ei ole, vaan rahoitusta voi saada, kunhan kehittäminen tai investointi edistää ravinnekiertoa. 

Perustavoitteena ohjelmalla on, että se tarjoaa ravinnekiertoon keskittyville yrityksille mahdollisuuden kehitykseen, tutkimukseen ja pilotointiin, jotta yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja. Nimensä mukaisesti kokeiluohjelma tarjoaa rahoituskanavan ja mahdollisuuden kokeiluille, jotka ovat uusia ja innovatiivisia. Hankkeiden tulokset eivät siis aina voi olla täysin ennakoitavissa. 

Toisen ohjelmakauden ensimmäiset hankepäätökset tehtiin lokakuun lopulla 2020 ja tähän mennessä on tehty myönteinen tukipäätös 24:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeelle sekä neljälle investointihankkeelle. Tukea niihin on sidottu yhteensä 6,68 miljoonaa euroa. Hakemuksia on tullut yhteensä 66 kappaletta, joten tieto rahoitusmuodosta on saavuttanut hanketoimijat, vaikka koronapandemian vuoksi kaikki seminaarit ja muut live-kontaktit on peruttu. 

Sparraaja hanketoimijoiden tukena

Kokeiluohjelman rinnalla on syksyn aikana aloittanut erillinen Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke (MARIKA). Sitä toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja sen päätarkoitus on tiedottaa ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvistä asioista sekä auttaa yrittäjiä löytämään oikea rahoitusvaihtoehto ja sparrata heitä hankesuunnitelmien laatimisessa. Ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvien toimijoiden kenttä on hyvin hajanainen ja MARIKA-hankkeella pyritään luomaan todellista yhteistoimintaa eri yritysten ja yhteisöjen välillä. Yhdessä pyrimme aktivoimaan toimijoita, jotta uudet kehitysideat pääsisivät esille.

Mielenkiintoisia innovaatioita ympäri Suomea

Suomessa muodostuu vuosittain suuret määrät erilaisia ravinnepitoisia orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja, joiden ravinteita päätyy edelleen päästöinä ympäristöön. Näistä sivuvirroista jalostettavien kiertoravinteiden merkitys on tänä syksynä noussut erityisesti esille, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet jopa 50 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan siis lisää tekijöitä ja yhteistyötä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Jäteperäisten ravinteiden hyödyntämiseen liittyy myös riskejä, sillä jätemateriaalit voivat sisältää erilaisia haitta-aineita. Tietoa tarvitaan myös sivuvirtojen ja jätemateriaalien koostumuksesta, jotta kiertolannoitteet ovat turvallisia käyttää.

Työssäni olen päässyt tutustumaan todella mielenkiintoiseen ravinnekierrätyksen maailmaan, jossa uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Kuluvalla ohjelmakaudella on  myönnetty tukea 28 tärkeälle hankkeelle, joissa yritetään löytää keinoja erotella, jalostaa tai hyödyntää  erilaisten sivuvirtojen ravinteita. Hankkeiden teemat vaihtelevat suuresti. Niitä ovat esimerkiksi turpeen korvaaminen kasvualustana ja kuivikkeena, järviruo’on keräys ja prosessointi, taajama-alueiden tallien hevosten lannan käsittely sekä erilaisten menetelmien testaus, joilla biokaasutuksen sivuvirtoja voidaan jalostaa ravinnetuotteiksi.

Puhtaamman ympäristön ohella uusilla ravinnekierrätyksen ratkaisuilla luodaan myös uutta liiketoimintaa. Sekä kierrätyslannoitteilla että niiden jalostamiseen liittyvällä teknologialla on kysyntää kansainvälisiä markkinoita myöden.

Oheisella videolla Mikko Rahkola kertoo, kuinka LAB Ammattikorkeakoulun Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti -hankkeessa kehitetään ravinnekierrätystä.

Anja Norja
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ravinteiden kierrätys kiinnostaa

Nopea startti ohjelmalle ja siitä eteenpäin

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toteutusta on nyt takana kymmenisen kuukautta. Ohjelman käynnistyminen lähti lennokkaasti liikenteeseen. Kun ohjelman taustalla oleva asetus saatiin lopulta vahvistettua, niin siitä jo parin viikon päästä oli ensimmäinen hankehaku täydessä käynnissä. Ohjelman käynnistymisestä on päästy eteenpäin ja nyt on jo kolme hakemuskierrosta toteutettu.

Miten ohjelma on otettu vastaan?

Hakemuksia on saapunut ihan kivasti. Määrällisesti puhutaan 30 hakemuksesta, yhteydenottoja yrityksiltä on tullut vielä enemmän. Hakemusmäärään saa mielestäni olla tyytyväinen, kun ajattelee ohjelman suhteellisen rajattua teemaa. Ihan kaikkia Suomen yrityksiä ei ravinnekierrätys kosketa läheisesti, vaikka se toki mielenkiintoinen ja tärkeä aihepiiri onkin.

Ohjelman valtakunnallisuudessakin on onnistuttu hyvin. Hakemuksia on saatu ympäri maan Helsingistä Ouluun ja Punkalaitumelta Kiteelle. Ilman aktiivista tiedotusta ja markkinointia hakemuksia tuskin olisi saatu näin laajalta alueelta. Tästä kiitos kuuluu myös ohjelman yhteistyökumppanina toimivalle Luonnonvarakeskukselle.

Ohjelman taustalla on ajatus siitä, että tarjotaan pienille ja keskisuurille yrityksille pilotointi- ja referenssimahdollisuuksia, jotta yritysten kehittämät palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja myös potentiaalisten asiakkaiden mielestä. Tämä ajatus tuntuu lyöneen läpi hakijoissa, sillä lähes kaikki rahoitetut hankkeet sisältävät hyvin käytännönläheistä kehittämis- ja koetoimintaa. Hakijoiden usko omaan hankkeeseen ja sen tuloksellisuuteen on kova. Useammassa hakemuksessa on tuotu esille Suomen markkinoiden valloittamistavoitteita, mutta hyvin pian on tarkoitus kolkutella kansainvälisiä markkinoita. Toivottavasti tässä onnistutaan ja Suomea saadaan taas maailmankartalle. Tämä jää nähtäväksi.

Kai jotain parannettavaakin?

Ohjelma mahdollistaa mm. palvelukehityksen ravinnekierrätykseen liittyen. Tähän aihepiiriin selkeästi liittyvää hakemusta ei ole vielä jätetty käsittelyyn. Onko ajateltavissa niin, että ohjelman kohderyhmänä olevat, usein maatalouskytkentäiset, pienet yritykset eivät vielä hahmota itseänsä palveluntarjoajan roolissa? Ehkäpä näin. Tämän näkökulman edistämisessä on vielä tehtävää.

Ohjelma pitää sisällään myös mahdollisuuden rahoittaa innovaatiotoimintaa, joka liittyy prosessien ja organisoitumisen kehittämiseen. Tätä hanketyyppiä ei ole osattu tässä ohjelmassa vielä hyödyntää. Toki prosessien kehittämiseen liittyvää tekemistä sisältyy jo nyt rahoitettuihin hankkeisiinkin, mutta ei ehkä vaadittavalla innovaatio-otteella, jotta kyseiseistä hanketyyppiä olisi voitu käyttää. Toisaalta rajan vetäminen, vaikkapa tutkimus- ja kehittämishankkeen, innovaatiohankkeen ja prosesseihin ja organisointiin liittyvän innovaatiohankkeen välille, on välillä haastavaa. Usein hankkeiden sisällöt ovat vähän lukijan näkökulmasta kiinni. Samaa tekemistä voi toisaalta ajatella osin tutkimus- ja kehittämishankkeeseen sopivaksi tekemiseksi, toisaalta ehkä innovaatiohankkeeksi.

Millä mielin eteenpäin?

Kokonaisuutena ohjelman vajaasta ensimmäisestä vuodesta on jäänyt hyvä mieli. Hankkeiden rahoittamiseen liittyvät perusprosessit, kuten asiakasneuvonta, hakemusten arviointi ja päätösten valmistelu ovat nyt muutamaan kertaan testattuja ja niiden sujuvoittamiseen voidaan jatkossa panostaa.

Hankkeita on saatu käyntiin ja hanketoteutukset ovat vauhdissa. Maksatusprosessin toiminnasta ei ole vielä kokemusta tämän ohjelman osalta. Sen käynnistyminen on seuraava jännittävä steppi ohjelman toimeenpanon näkökulmasta. Uskon senkin vaiheen sujuvan mallikkaasti.

Ohjelman markkinointia tulee jatkaa aktiivisesti. Vaikka hakemuksia on tähän saakka saatu mukavasti sisälle, välillä mielessä on kuitenkin huoli seuraavasta hakemuskierroksesta. Entäpä jos ohjelma lakkaa yhtäkkiä kiinnostamasta? Tähän auttaa toivottavasti, markkinoinnin ja ohjelman esilläolon lisäksi, esimerkit rahoitetuista hankkeista ja niiden toivottavasti hyvät tulokset. Odotukset hankkeille ovat korkealla.

Lisätietoa hankkeen kotisivuilta.

Kuvat: Mikko Rahtola / Luke

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus