INSPECT, säsong 2

Interreg Botnia-Atlanticaprojektet INSPECT, invasive species eradication and control har strax avslutat den andra fältsäsongen av två. För er som missat oss så arbetar vi med bekämpning av invasiva främmande växter och målarterna för vårt projekt är vresros (Rosa rugosa) och jättebalsamin (Impatiens glandulifera). Vi utför bekämpningsarbetet genom att testa fram de effektivaste bekämpningsmetoderna, de bästa kommunikationsmedlen och den lämpligaste arbetskraften.  

• 

• 

Vresros och jättebalsamin.

NTM-centralen i Södra Österbotten är samordnande stödmottagare och våra övriga parter i Finland är Forststyrelsen, Vasa stad och Pro Agria Etelä-Pohjanmaa. På den svenska sidan samarbetar vi med Västerbottens Länsstyrelse och Umeå kommun.  

För NTM-centralens del sköttes fältarbetet av våra ypperliga praktikanter inom INSPECT Marianne och Anna, tillsammans med Lappo ås praktikanter Salla och Lari. Inom ramen för INSPECT utfördes talkoarbete genom uppryckning och pelargonsyra testades som bekämpningsmetod. Tillsammans med Kurikka och Seinäjoki testades Viekasprojektets solotalko, artiklar skrevs i lokaltidningar och på flera bibliotek sattes utställningar upp. 
Praktikanterna skrev också en mer detaljerad redogörelse om deras breda arbetsfält i den här bloggen (wordpress.com)

Alla parter har samarbetat med personal, praktikanter, långtidsarbetslösa, företagare, markägare, talkokrafter av olika slag och getter. Detta har gett oss möjlighet att testa bekämpningsmetoder som klippning, uppryckning, grävning, olika kemiska bekämpningsmedel, täckning, utmattning och bete. Två fältsäsonger är tyvärr en kort tid att bekämpa dessa växter. Det är sannolikt att man behöver ungefär tre år för bekämpning av ett bestånd av vresros eller jättebalsamin och vi behöver samla kunskap från andra aktörer och göra kvalificerade uppskattningar om vårt arbete. Vi har inte bara bekämpat växtbestånd i fält, vi har också varit aktiva inom kommunikation och information. INSPECT finns på de sociala medierna facebook och instagram och vi varit med i lokala och nationella medier, gjort oss synliga i terrängen och samhället, föreläst i skolor och på läger. Dessutom har vi varit i direkt kontakt med markägare och hållit informationsmöten med olika föreningar. Även om invasiva främmande arter har fått större uppmärksamhet de senaste åren så finns ännu okunskap och missuppfattningar om ämnet. Eftersom det är ett så utbrett problem behöver vi engagera allmänheten och vägen till bekämpning går genom upplysning.  

Figur ur INSPECTs kommunikationsplan som visar hur informationsspridning leder till aktion. 

Allt detta arbete har gett oss ett omfattande material för att kunna ge rekommendationer till myndigheter, föreningar, företag och privatpersoner. Vi gör det genom att publicera handböcker om våra målarter. I handböckerna vill vi förmedla hur man ska ta sig an olika utmaningar när man bekämpar invasiva främmande växter. Handböckerna ska kunna användas oavsett om man bekämpar ett litet bestånd på sin gård eller om man bekämpar alla bestånd i en kommun. Handböckerna ska vara tillgängliga i PDF-format på nätet och vill man trycka upp dem så ska det också vara möjligt. Därtill utvecklar vi ett digitalt verktyg som ska finnas på INSPECTs hemsida, genom vilket man enkelt ska kunna klicka fram vilken metod som lämpar sig för ens situation. 

I nuläget då vårt fältarbete är avslutat arbetar vi med att analysera våra resultat. Vi har testat många metoder inom flera områden så det är en hel del att se över. Det är rätt många faktorer att beakta för bägge arterna. Man behöver bland annat tänka på vem som bekämpar, vad denne har för resurser, om bestånden är tillgängliga, hur terrängen ser ut och om vattendrag finns i närheten. Detta är en intressant utmaning, eftersom vi vill göra en övergriplig bok med tydliga rekommendationer. 

När vi klarat av denna utmaning och publicerat både handböcker och ett digitalt verktyg så planerar vi att få hålla ett slutseminarium. INSPECT har sammanfallit med coronapandemin, vilket betytt att samarbetsparterna knappt har kunnat träffa varandra, framför allt har vi inte kunnat resa mellan länderna. Vi hoppas att äntligen få träffa varandra och andra intressenter i person på slutseminariet och få bygga vidare på samarbetet kring främmande invasiva arter, för detta projekt är endast en del i en lång kamp mot ett allvarligt miljöhot. 

• INSPECT-projektets webbsidor (www.ely-keskus.fi)

Claes Lönnblad-Björkholm
Projektkoordinator
Naturskyddsenheten
NTM-centralen i Södra Österbotten

Rajat ylittävää yhteistyötä ilmastonmuutoksessa

Törmäsin äskettäin uutiseen maankohoamisesta Merenkurkun alueella. Uutisen mukaan voi käydä niin, että jäätiköiden sulaessa ja merenpinnan noustessa, maayhteys Ruotsiin jääkin syntymättä. Olisiko se hyvä vai huono uutinen? Yhteys Ruotsiin meillä joka tapauksessa toimii hyvin jo nyt, se on todettu lukuisten videopuheluiden kautta viime aikoina.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen saavat parhaillaan paljon huomiota. Sekä kansallisesti että EU:n tasolla pohditaan, kuinka koronakriisistä selvitään ja kuinka taloudellista elvytystä voidaan toteuttaa ”vihreästi”. Arvioiden mukaan koronavirus voi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ennätysmäisesti tänä vuonna, mutta tarkoitus ei ole unohtaa ilmastotavoitteita kriisin jälkeen. Esimerkiksi Suomen hallitus aikoo suunnitella talouden elvytystoimia niin, että ne tukevat vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vetämä, EU:n Interreg BotniaAtlantica -ohjelmaan kuuluva KLIVA-hanke on mukana tukemassa ilmastotyötä ja paikallisia maaseutuelinkeinoja pitkällä tähtäimellä. Emme toteuta konkreettisia toimenpiteitä, vaan kokoamme tietoa ja osaamista tulevaisuuden päätöksenteoksen tueksi ja pyrimme lisäämään yhteisymmärrystä paikallisten toimijoiden keskuudessa.

KLIVA-hanke käynnistyi puolisen vuotta sitten. Hankkeen voi tiivistää seuraaviin sanoihin:

• ilmastonmuutos
• kestävä tuotanto
• vesien hyvä tila
• ekosysteemipalvelut.

On arvioitu, että ilmastonmuutoksen myötä ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus, lisääntyvät myös Merenkurkun seudulla. KLIVA-hankkeessa tarkastellaan ilmastonmuutoksen paikallisia vaikutuksia Pohjanmaan Laihianjoen ja Västerbottenin Hertsångerälvenin mallialueilla. Kuivuuden ja tulvien lisääntyessä maa- ja metsätaloudessa tarvitaan valmiuksia sopeutua, jotta mahdollisuudet kestävään tuotantoon säilyvät.

Tulvat ja kuivuus eivät vaikuta vain veden määrään, vaan myös veden laatuun. Riskinä on lisääntyvä ravinnekuorma ja happamuus. Erityispiirteenä Pohjanlahden rannikoilla ovat ns. happamat sulfaattimaat. Nämä maat, joutuessaan hapen kanssa tekemisiin, happamoittavat valumavesiä ja lisäävät metallihuuhtoumaa. Kuivuuden tai voimakkaiden ojitusten seurauksena pohjaveden pinta laskee, jolloin uudet maat voivat altistua happamuudelle.

KLIVA-hanke on suunnattu maa- ja metsätalouden toimijoille sekä muille alueen ihmisille. Kohderyhmään kuuluvat myös viranomaiset ja asiantuntijat, jotka tarvitsevat tietoa neuvonnan ja päätöksenteon tueksi.
Hanketta sitovana teemana ja keskustelun avaajana sidosryhmien kanssa toimii alueen ekosysteemipalvelut eli luonnon meille tarjoamat hyödyt. Ekosysteemipalveluita kartoitetaan ja niiden tulevaisuutta selvitetään  hankkeessa.

 

 

Hankkeen tavoitteina on lisätä 1) paikallisten olojen tuntemista ja 2) vuorovaikutusta hankkeen sidosryhmien kesken. Tuntemalla paikalliset olot osaamme jatkossa valita oikean toimenpiteen oikeaan paikkaan. Hankkeen käytännön toteutus pitää sisällään hydrologian ja vedenlaadun valuma-aluemallinnusta eri ilmastoskenaarioilla. Vuorovaikutuksen pohjalta hankkeessa kehitetään kommunikaatiomalli, jota voidaan hyödyntää tulevissa hankkeissa.

Hanke toteutetaan Suomen ja Ruotsin välisenä yhteistyönä. ELY-keskuksen kumppaneina Suomesta ovat SYKE, GTK, Metsäkeskus ja Åbo Akademi, ja Ruotsista Länsstyrelsen Västerbotten, Skogsstyrelsen, SGU ja Linnéuniversitetet. Yhteistyö maiden välillä ei ole vain verkostoitumista, jota olemme toteuttaneet jo aiempien hankkeiden kautta. Yhteistyö ei ole myöskään vain reissuja rajan toiselle puolelle katsomaan, kuinka asiat siellä tehdään. Haluamme ennen kaikkea oppia yhdessä. Meillä on yhteisiä haasteita, joihin haluamme löytää yhteisiä ratkaisuja.

Lisää hankkeesta voi lukea sivulta https://kliva.org/. Hanke kestää vielä kaksi vuotta, mutta ideat jatkoyhteistyöstä ulottuvat jo tätä pidemmälle. Katsotaan, millaista jatkoa KLIVAlle kehitetään. Ideoita saa esittää!

Mari Lappalainen
Hankekoordinaattori, KLIVA-hanke
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus