Maatalouden investoinneilla haetaan kannattavuuden parantamista

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus oli mukana Länsi-Suomen viiden ELY-keskuksen alueella toteutetussa maatalouden investointitukien arviointitutkimuksessa. Tutkimuksen kohteena olivat viljelijät, jotka ovat saaneet investointitukea ajanjaksolla 2014 – 31.7.2019.

Etelä-Pohjanmaa on vahvaa maatalousaluetta, jossa viljelijöiden kehittämisaktiivisuus ja -halukkuus ovat hyvällä tasolla. Investointitukia on haettu innokkaasti viime vuosina ja hakijat ovat kilpailleet rahoituksen saannista. Julkisen rahan sijoittaminen näihin kohteisiin on vahva kannustin elinvoimaisen maatalouden kehittämisessä.

Etelä-Pohjanmaalla tutkimuksessa korostuivat kotieläintalouden rakentamisinvestoinnit, mihin avustusmuotoista tukea on myönnetty eniten. Tuotantorakennusinvestoinnit ovat mittaluokaltaan isoja. Investointien tärkeimpänä tavoitteena nähtiin tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Maidontuotantotiloilla korostuivat myös johtamiseen ja töiden organisointiin liittyvät tavoitteet. Investoivat tilat tavoittelevat työn tehokkuuden lisäämistä, työn fyysisen kuormittavuuden vähentämistä, parempaa tuotantovarmuutta ja tuotteiden laatua. Eläinten hyvinvoinnin parantuminen on yhä merkittävämpi osa investointitavoitteita.

Lukumääräisesti eniten oli salaojitusinvestointeja. Salaojitushankkeiden koko kuitenkin vaihtelee paljon ja avustusten määrät jäävät pienemmiksi. Salaojitus on yksi keinoista, jolla viljelijä voi tehostaa peltoviljelyä. Pellon salaojituksella on monia positiivisia hyötytekijöitä: lohkokuvio paranee, jolloin viljely helpottuu ja nopeutuu, pellon viljelyala kasvaa, maan hyvän rakenteen ylläpito helpottuu, maan rakenne paranee, päistehaitta pienenee, rikkakasvi- ja tuholaispaine alenee ja avo-ojien kunnossapitotarve poistuu.

Investointihankkeiden tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin tai melko hyvin. Parhaiten ovat toteutuneet ympäristökestävyyteen liittyvät tavoitteet pellon kasvukuntoon ja tilusrakenteeseen liittyvissä hankkeissa. Kannattavuuden parantamiseen liittyvät tavoitteet ovat toteutuneet hyvin noin kolmanneksella investoineista tiloista.

Merkittävällä osalla tuen saajista ei ollut suuria haasteita investoinnin toteuttamisessa. Yleisimmät haasteet liittyivät hallinnon vaatimuksiin (mm. rakennus- tai ympäristölupa) sekä työntekijöiden tai urakoitsijoiden puutteeseen, toimintaan tai näiden kustannuksiin. Investointitukihakemusten käsittelyn yhteydessä on valitettavan usein tilanne, että rakennus- ja/tai ympäristölupahakemus laitetaan vireille vasta tukihakemuksen vireille tulon jälkeen. Lupahakemusten käsittelylle jäävä aika jää liian lyhyeksi, hakemuksia perutaan tai joudutaan hylkäämään lupien puuttuessa.

Tuotannon laajentajilla myös toteutuksen keston venyminen suunnitellusta, kustannusten merkittävä ylittyminen, oma jaksaminen ja ajankäyttö sekä oma osaaminen nousivat niin ikään haasteina esiin. Maatalouden kehittämistavoitteiden yleisimpinä esteinä koettiin heikko ja/tai vaihteleva kannattavuus, oman pääoman puute, lisäpellon saatavuus ja/tai hinta.

Noin joka viidennellä tilalla on tarkoitus toteuttaa laajennusinvestointeja – erityisesti laajentamisen valinneilla tiloilla ja maitotiloilla. Neljänneksellä tiloista on aikomus toteuttaa jotain toiminnan tehostamisinvestointeja. Runsas kolmannes tuen saajista ei joko tiennyt tai ilmoittanut investointiaikomuksistaan.

Tutkimus on tehty ennen Valion julkistamaa tuotantosopimuksiin perustuvaa maidon hinnoittelujärjestelmää, mikä tulee merkittävästi vaikuttamaan maidontuotannon laajentamisinvestointeihin ja sillä on heijastusvaikutuksia myös nautakarja-talousinvestointeihin.

Arvioinnin toteuttivat Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia Itä-Suomen yliopistosta ja Augurix Oy. Arviointi perustui rekisteri- ja kyselyaineistoihin.

 

Ritva Rintapukka
Yksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Pohdintaa valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2020 maantieverkon kannalta

Ilmakuva kiertoliittymästäHallitus esittää 300 M€ tasokorotusta perusväylänpitoon pysyvästi ensi vuodesta alkaen. Miten se jakautuu maanteiden, rautateiden ja vesiväylien välille ei ole vielä täysin selvää, mutta oletan, että maanteille siitä tulee vajaa puolet.

Rahoituksen tasokorotus tulee tarpeeseen

Perusväylänpidon rahoitustason pysyvä korotus tulee todella tarpeeseen. Tämän vuosituhannen alusta asti perustienpidon rahoitus on ollut vuodesta toiseen liian alhaisella tasolla. Tämä on johtanut siihen, että Suomen maantieverkolla on pitkästi yli miljardin euron korjausvelka. Tämä näkyy myös alueellamme. Etenkin alemman tieverkon päällystetyt tiet rupeavat olemaan todella huonossa kunnossa. Koska niiden päällysteitä ei ole pystytty uusimaan optimaaliseen aikaan, niiden kunto on mennyt jo niin huonoksi, että pelkkä uudelleenpäällystäminen ei enää riitä, vaan tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä tierakenteen kantavuuden palauttamiseksi.

Raskaan liikenteen massat ovat viime vuosina kasvaneet. Tästä syystä maanteiden kuormitus on lisääntynyt ja painorajoitettujen siltojen lukumäärä on kasvanut. Sillankorjauksiin pitäisi lähivuosina satsata nykyistä enemmän.

Soratieverkolla emme tällä vuosituhannella ole pystyneet tekemään juurikaan perusparannuksia, lukuun ottamatta ns. puuhuoltopaketin lisärahoituksella. Se näkyy sorateillä kantavuuspuutteena, kelirikko-ongelmana ja huonosti toimivana kuivatuksena.

Alemman tieverkon päällystetty pinta ei kestä ja soratie jo näkyy päällysteen alta.Koska perusväylänpidon tasokorotuksesta merkittävä osa ensi vuonna menee investointihankkeisiin, emme näillä näkymin ensi vuonna pysty juurikaan vähentämään korjausvelkaa, mutta pystymme kuitenkin korjausvelan kasvua pysäyttämään. Emme myöskään näillä näkymin pysty aloittamaan alemman tieverkon huonokuntoisten päällystettyjen teiden peruskorjaamista, ainakaan vielä.

 

Panostuksia investointeihin, kevyeen liikenteeseen ja yksityisteihin

Esitetyt investoinnit ovat toki tarpeellisia. Valtatien 8 parantaminen rakentamalla keskikaiteellinen ohituskaistapari noin 20 km Vaasan pohjoispuolella poistaa pahan pullonkaulan alueelta, jossa ohitusmahdollisuuksia ei ole. Satsaukset investointeihin vähentävät kuitenkin luonnollisesti mahdollisuuksia pienentää korjausvelkaa.

Aamuliikennettä Hulmin risteysalueella Laihialla.

Panostus kävelyn ja pyöräilyn tukemiseen on päästövähennystavoitteiden näkökulmasta oikea suunta. Kävelyn ja pyöräilyn lisääntymisellä on kiistatta myös positiivisia terveydellisiä vaikutuksia.

Yksityistieavustusten määrärahan nostaminen on myös positiivinen asia. Suomessa on runsaasti yksityisteitä, jotka täydentävät maantieverkkoa ja joiden merkitys alkutuotannolle ja metsäteollisuudelle on suuri.

Yksityistien silta on korjattu yksityistieavustuksia hyödyntäen.

ELY-keskusten toimintamenomäärärahat ovat ELY-keskusten perustamisesta lähtien vuonna 2010 vuosi vuodelta vähentyneet. Tämä on pakottanut ELY-keskuksia vähentämään henkilöstöä. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella oli vuoden 2010 alussa nykyisiä tehtäviä hoitamassa johtajan lisäksi 38 asiantuntijaa. Tänä syksynä näitä asiantuntijoita on enää 18. Asetelma, että TEM myöntää toimintamenorahat, mutta teemme LVM:n hallinnonalan töitä, on osoittautunut varsin epäonnistuneeksi.

Anders Östergård
Johtaja, Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Rakennetuilla turvataan kotimaisen ruoan saatavuutta

Tänä syksynä, 4. syyskuuta, vietettiin ensimmäisen kerran suomalaisen ruoan päivää. Aihe onkin syytä nostaa parrasvaloihin, sillä yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungistuneilla alueilla ja ostaa ruokansa suoraan kaupasta. Kosketus ruoan tuottamiseen on vähentynyt eikä monikaan osaa käyttää enää raaka-aineita ruoan valmistuksessa sellaisenaan, vaan he ostavat elintarviketeollisuuden eriasteisesti jalostamia raaka-aineita, puolivalmisteita ja eineksiä.Viljapeltomaisema.

Kuitenkin tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa. Suomi syö-tutkimukseen vastanneista 78% pitää tärkeänä syödä kotimaisia elintarvikkeita. Ihmiset haluavat tietää, kuka on tuottanut heidän ruokansa ja minne tuotanto on jäljitettävissä. Jotta kuluttajat saavat kaipaamaansa kotimaista ruokaa, on pidettävä huoli, että ruoan tuottajien, maanviljelijöiden, toimintaedellytykset pysyvät kunnossa.

Pienet porsaat juovat maitoa rinnakkain emänsä vieressä.

Tukien merkitys investointien rahoituksessa on keskeistä

ELY-keskusten myöntämillä rakennetuilla edistetään maataloustuotannon tehokkuutta ja laatua tukemalla toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn kehittämistä. Tukien merkitys investointien rahoituksessa on ollut keskeistä ja oletettavaa on, että ilman rakennetukia maataloustuotannon taso ei olisi nykytasolla. Tilatasolla investoinnit parantavat tilojen elinvoimaa sekä eläinten, ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Alueellisesti vaikutukset näkyvät työpaikkojen lisääntymisenä ja kansantaloudellisesti koko elintarvikeketjun tuottavuuden kasvuna ja huoltovarmuuden turvaamisena. LUKEN vuonna 2017 julkaiseman tutkimuksen mukaan maatilojen investoinnit aiheuttivat alkutuotantoon 1,2 mrd euron ja elintarviketeollisuuteen 2,6 mrd euron arvonlisäyksen. Maatalouden investoinnit tuottavat siis lisäarvoa koko elintarvikeketjulle.

Lehmän vasikka katsoo suoraan kameraan lähietäisyydeltä.

Viime vuosi oli ennätysvuosi Etelä-Pohjanmaalla

Viime vuonna Etelä-Pohjanmaalla tehtiin maatalouden investointi- ja aloitustukitukipäätöksiä ennätysmäärä. Rahoitusta myönnettiin n. 70 milj. euroa yhteensä 405 hankkeeseen. Euromääräisesti suurimman osan investointituista haukkasivat lypsykarjatalouden investoinnit ja kappalemääräisesti eniten myönnettiin rahoitusta salaojituksiin. Tänä vuonna hakemuksia on tullut lähes samaan tahtiin, mutta päätökset on tehty vasta kahden ensimmäisen hakukierroksen osalta, joten myönnetyt tukimäärät eivät ole vielä tiedossa. Tällä ohjelmakaudella rakennetukiin varatut rahat alkavat olla lopussa, joten todennäköisesti kaikkia hankkeita ei saada tänä eikä ensi vuonna enää rahoitettua.

Kanalassa kävelee satoja kanoja.Kulutustottumusten muutos on näkynyt myös rakennetukikäsittelijöiden pöydällä.  Tänä vuonna on Etelä-Pohjanmaalla tullut vireille 15 hanketta, jotka koskevat lihasiipikarjatuotannon laajentamista. Edellisvuosina hakemuksia on ollut keskimäärin 5 kappaletta vuodessa. Lihan kokonaiskulutus henkeä kohti on viime vuosien aikana pysynyt suunnilleen samana, 81 kg/hlö, mutta siipikarjan lihan osuus siitä kasvaa koko ajan. Tällä hetkellä suomalaiset syövät 25,6, kiloa siipikarjan lihaa henkeä kohti vuodessa. On selvää, että myös tuotannon on kasvettava, jotta saadaan riittävästi kotimaista lihaa.

 

Olisi toivottavaa, että myös tulevalla CAP-ohjelmakaudella pystyttäisiin turvaamaan ja mieluiten lisäämään suomalaista maataloustuotantoa. CAP-ohjelman sisältöä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta tiedossa on, että kuluja leikataan nimenomaan kehittämistoimista. Jatkossa onkin tärkeää, että rakennetukivarat saadaan kohdennettua hankkeisiin, joiden vaikutukset ovat suurimmat niin taloudelle kuin ympäristön, eläinten ja tuottajien hyvinvoinnille.


Anja Norja
Asiantuntija, maatalouden rahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Yritysneuvojan päivä

Kaunis maaliskuun aamu, kirkas aurinko herättää aamu-unisemmankin. Aamupuuhissa mietin päivän kulkua. Olen ehtinyt edellispäivänä suunnitella reittini, pari sähköpostiakin tapaamisajan sopimiseksi, mutta muutoin menen oman aikataulun mukaan tuttuihin yrityksiin. Nyt jo tiedän, että tästä tulee hyvä päivä. Ensimmäinen pysäkkini sijaitsee Kuortaneen Mäyryssä. Matkan aikana ehdin miettiä tämän päivän viestiäni yrityksille. Uusien ideoiden näkökulmasta nämä ajomatkat ovat oikein tuottoisia. Auton lisäksi tarvitsen työssäni roppakaupalla rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja uteliaisuutta astuakseni päivittäin uusille maaperille tunnustelemaan, miten yrityksillä menee ja miten voisimme yritystä auttaa. Vaatii luottamuksellisen suhteen luomista ja hyviä kuuntelutaitoja pystyäkseen auttamaan yrityksiä heidän tarvitsemallaan tavalla.

Tie ja tiekyltti

Tänä aamuna ei kynnystä ole aloittaessani tutussa yrityksessä Kutepa Rubber Service Oy:llä. Yritys on erikoistunut metalli- ja muiden pintojen pinnoittamiseen. Lisäksi yritys hankki MS-Pinnoitus Oy konkurssipesän konekannan ja varastot viime syksynä ja näin toiminta laajeni maansiirto- ja työkonerenkaiden pinnoituksiin ja korjauksiin. Toimitusjohtaja Harri Alaviitala kertoo, että uusi toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Osa MS-Pinnoituksen henkilöstöstä siirtyi Kutepa Rubber Servicen palvelukseen, ja näin osaamista ja tietotaitoa on pystytty siirtämään Kuortaneelle sujuvasti. Kutepa Rubber Service Oy:lle löytyi viime syksynä uusi tekijä Jamin Palvelut Oy:ltä hankkimastamme Metallialan jatko- ja täydennyskoulutuksesta ja yritys työllisti uuden osaajan heti koulutuksen päätyttyä. Keskustelimme Harrin kanssa yleisesti työmarkkinatilanteesta ja kävimme läpi TE-palvelut, tämän kevään työllistämispalkkiota unohtamatta.

Keskusteluja yrityksen nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista

Seuraavaksi kurvaan Kuortaneen Teollisuuspalvelu Oy:lle, jossa tapaan toimitusjohtaja Juha Katteluksen, jonka kanssa käymmekin pitkään keskustelua yrityksen nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista. Yrityksessä on jatkuva pula ammattimiehistä. Vaikkakin kasvu on taittunut ja varovaisuutta on ilmassa, näyttää tämä vuosi suhteellisen hyvältä. Kutepa toimittaa materiaalinkäsittely- ja varastointijärjestelmät teollisuuden käyttöön. Yrityksessä tehdään myös osavalmistusta ja konepajatyötä, asennusta ja kunnossapitoa sekä kuljetuskaluston (SITE) valmistusta. Tällä hetkellä akuuteimmat tarpeet ovat autosähköasentajasta sekä alumiinihitsarista. Ottavat myös raskaskalustoasentajia, aina kun alan osaajia löytyy. Sovimme, että laitetaan paikat hakuun TE-palvelut.fi –sivuille ja selvittelen myös autosähköasentajan (raskaskonepuolen) täydennyskoulutusmahdollisuutta Osaajia yrityksiin -rekrykoulutuksessa mukana olevilta koulutuksen toteuttajilta.

Yrityksen kehittämispalvelut kiinnostavat

Palokatkosuunnittelua tekevä Insinööritoimisto Pasto on seuraava pysäkkini. Kati kertoo yrityksen kasvaneen 100% viime kuukausien aikana, kun yritykseen on palkattu ensimmäinen työntekijä. Samalla toimintaa on laajennettu myös savunpoistosuunnitteluun sekä palotekniseen suunnitteluun. Keskustelemme Yritysten Kehittämispalveluista ja Kati toteaakin, että voisi harkita ulkopuolisen asiantuntijan käyttöä, jotta saisi näkökulmia myös ”laatikon ulkopuolelta”. Kati on Kuortaneen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja keskustelemme myös mahdollisesta vierailustani yrittäjien aamupalalla kertomassa ajankohtaisia terveisiä TE-palveluista. Sovimme palaavamme tähän viimeistään alkusyksystä.

Syödäkin pitää ja tänään päätän pysähtyä matkan varrella Pizza-kebab-burger Rozaan maukkaalle lounaalle. Lounaan lomassa vaihdamme Georgi Gerasimovin kanssa kuulumisia. Georgi muistelee Suomeen muuttoaan liki 15 vuotta sitten ja antaa kiitosta TE-palveluille alkutaipaleestaan. Nyt hän on toiminut yrittäjänä noin 12 vuotta. Työvoiman tarvetta ei yrityksessä tällä hetkellä ole, mutta Georgi haluaa tarjota työkokeilumahdollisuuden, jos jollakin työnhakijalla on sellainen tarve.

Seuraavaksi ajan Kuortaneen Leppälänkylään Pohjanmaan Erikoispurku Oy:lle. Aluksi keskustelen varatoimitusjohtaja Sami Vainion kanssa. Sami kertoo, että korjausrakentaminen näyttäisi lisääntyvän uudisrakentamisen hieman hiipuessa. Kevään mittaan yrityksen työvoiman tarpeet tulee lisääntymään ja tulevana kesänä on isoja työmaita myös Seinäjoella alkamassa. Osaavia purkutyöntekijöitä on haastava löytää, ja tämän takia olemmekin järjestäneet yrityksen kanssa rekrykoulutuksen, joka päättyi noin vuosi sitten. Kävimme läpi vaihtoehtoja uuden työvoiman hankintaan, kun toimitusjohtaja Ari Ämmälä saapui paikalle. Päätettiin laittaa Konemiehen/autokuskin ja Rakennusmestarin paikat tässä vaiheessa hakuun ainakin, kartoittavat tarkemmin purkumiesten tarvetta vielä ennen niiden paikkojen auki laittamista, palaamme niihin parin viikon päästä. Kehittämistarpeitakin yrityksessä olisi, lupaan heittää liidin ELY-keskuksen Kari Välimäelle. Pohjanmaan Erikoispurku Oy:n tytäryhtiö Peprec Oy on jätehuoltoyritys, joka toimii samalla tontilla. Toiminta on käynnistynyt vasta noin vuosi sitten, ja edelleen tehdään infraa. Puuta ja betonia tulee tällä hetkellä hyötykäyttöön ja yritys työllistää noin 4 henkilöä. Saan mukaani joulukuussa Facebookissa voittamani hienon Peprec-pipon.

Leppälänkylästä ajan sovittuun tapaamiseen Kuortaneen Urheiluopistolle toimitusjohtaja Jussi Töyrylää tapaamaan. Kuortaneen Urheiluopistolla on tällä hetkellä käynnissä historiansa suurimmat investoinnit; vuosien 2017-2022 aikana noin 20 miljoonaa euroa, joista Urheiluopiston osuus noin 16-17 miljoonaa euroa ja kunnan osuus 3-4-miljoona euroa. Palloiluhalli valmistuu tämän kevään aikana ja uuden telinevoimisteluhallin rakentaminen alkaa toukokuussa. Ravintolan laajentaminen on ensi keväänä tavoitteena ja uuden hotellin rakentaminen alkaa 2-3 vuoden sisällä. Kaikkiaan Kuortaneen Urheiluopisto työllistää 150 henkilötyövuotta, viime vuoden aikana maksettiin palkkaa jopa yli 500 henkilölle. Valmentajat löytyvät alan verkostojen kautta, mutta ravintola, joka työllistää tällä hetkellä 35 henkilöä ja siivoustoimiala, joka työllistää liki 10 henkilöä, tullee tulevaisuudessa kärsimään työvoimapulasta. Tällä hetkellä on vastaanottovirkailijan paikka haussa ja ravintola- ja siivoustyön paikat tulevat hakuun vielä kevään mittaan.

Hirsirakennus ja hirsityöntekijä

Saaren Hirsitalot, Hirsityöntekijä Niko Mäkipelto

Seuraavaksi ajan Saaren Hirsitalot Oy:n tapaamaan toimitusjohtajaa. Raimon kanssa ollaan tuttuja yritysneuvoja-urani alkupuolelta. Kohtaaminen oikeaan aikaan oikeassa paikassa johti ehdokashaun kautta työntekijän löytymiseen Raimolle. Niko Mäkipelto työskentelee edelleen yrityksessä. Viimeksi ovat työllistäneet viime kesänä oppisopimuksella uuden tekijän. Tällä hetkellä yrityksessä ei ole työvoiman tarvetta, mutta Raimon sanoin, hän tietää, kehen ottaa yhteyttä, jos tarvetta ilmenee.

Tämän päivän saldona kahdeksan miellyttävää kohtaamista kuortanelaisten yrittäjien Tyttö mainospipo päässään.kanssa. Hyviä keskusteluja, tiedon, näkemysten vaihtoa. Uskonpa, että kaikille jäi jotain uuttakin tapaamisista. Kotiin ajan täysin kuivalla tiellä auringon paistaessa edelleen. Jo kotimatkalla palailen pikkuhiljaa perheenäidin rooliin lasten soitellessa suunnitelmiaan. Peprec-pipo löytää uuden omistajan viskarilaisen päästä, jossa se pysyi illalla jopa Duudsonit Activity Parkin tempuissa. Kuten aamulla uumoilin, tästä tuli hyvä päivä.


Johanna Olsson
Asiantuntija, yrityspalvelut
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

 

Kyläinvestoinnissa tarvitaan talkoohenkeä

Etelä-Pohjanmaalla on satoja kyliä ja niissä aktiivista väkeä. Maa- ja metsätalous, teollisuus ja palveluelinkeinot antavat tuloa ja elämisen mahdollisuuksia kylien asukkaille. Yhteisiä kyläläisten investointeja toteutetaan edelleen Etelä-Pohjanmaalla ja sitähän on tehty EU:n Maaseuturahaston, Suomen valtion ja kuntien tuella ja rahoituksella jo 1990-luvun lopulta lähtien. Kyläinvestointeihin on käytetty Maaseuturahaston (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma) yleishyödyllisiin investointeihin varattua tukea. Nyt tällä ohjelmakaudella 2014  -2020 ELY-keskus kohdistaa E-P:llä 7,5 milj. euroa julkista tukea (EU:n ja valtion rahoitusta) kyläinvestointeihin ja muutaman miljoonan kylien kehittämishankkeisiin. Lisäksi alueen Leader-yhdistykset rahoittavat useilla miljoonilla euroilla kylien kehittämishankkeita ja yleishyödyllisiä investointeja. Yhteensä kylien kehittämiseen käytetään siis julkista rahoitusta reilusti yli 10 milj. euroa koko ohjelmakaudella.

Mikä on yleishyödyllinen investointi? Voitaisiin puhua paremminkin kyläinvestoinneista. Investointia voidaan tukea, jos siitä saatava hyöty ohjautuu alueen asukkaille ja muille toimijoille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä ja myös pysyvyyttäkin vaaditaan. Investointi voi olla esim. yhteiseen harrastukseen tarvittavan laitteen hankinta tai kylätalon rakennusinvestointi.

Jyrkän uudessa kesäteatterissa on pyörivä esiintymislava

Perusedellytyksenä on, että kylältä tai kunnasta löytyy sopiva yleishyödyllinen hakijataho, vaikkapa kyläyhdistys tai urheiluseura. Ja ilman yhdistyksen innokkaita vastuuhenkilöitä eivät asiat edisty edes hakemukseksi. Vastuuhenkilön ei tarvitse eikä pidäkään olla ”kylähullu”, mutta kuitenkin olisi oltava sopivasti ”urheiluhenkeä” ja riskinsietokykyä viedä hanke alusta loppuun. Talkootyöt ja talkooporukan kokoaminen tulee vastaan lähes aina rakennushankkeissa eli myös sosiaalista johtajuutta olisi hyvä vetäjällä olla.

Mitä sitten on investoitu kylillä?

Investointien kirjo on laaja; kylätalon remppa, ylipainehalli, latujen lumetusjärjestelmä, elektronisten ratalaitteiden hankinta ampumaharrastukseen, kyläseuran terassi, kaukalohanke, tanssisalin kunnostus, kesäteatteri, liikuntaleikkipuisto lapsille, hiekkatekonurmikenttä, eläkeläisten harrastustila jne.

Miksi kylillä investoidaan? Kyläläisillä on halua ylläpitää ja parantaa elämisen olosuhteita, toimintoja ja viihtyvyyttä kylillä, jotka usein ovat myös kaukana kuntien ja kaupunkien keskustojen palveluista. On huomattava, että myös E-P:llä sivukyliltä asukkaita on muuttanut keskusta-alueille ja kunnat ja kaupungit ovat liittyneet yhteen. Näin on syntynyt entisistä kuntien kirkonkylistä vireitä kaupunkien kyläkeskuksia. Yhteiset toimet luovat vireyttä kylällä. Usein yhteinen tekeminen johtaa ja liittyy myös elinkeinojen kehittymiseen ja työpaikkojen syntymiseen. Myös muut kuin kyläläiset käyttävät näitä yhteisiä palveluja, esim. kylällä olevalla tanssipaikalla voi käydä väkeä hyvinkin laajalta alueelta.

Kainaston nuorisoseurantalo on hyvässä kunnossa ja ”kovassa” käytössä.

ELY-keskuksella on vuoden 2018 loppupuolella ohjelmakauden tukirahaa jäljellä noin 600 000 euroa yhdistysten yleishyödyllisiin investointeihin. Uusia hakemuksia otetaan vastaan koko ajan. Menossa oleva hakemusten valintajakso päättyy lokakuun lopussa, jonka jälkeen arvioidaan saapuneet hakemukset. Myös Leader-ryhmistä kannattaa tiedustella tukimahdollisuuksia kylähankkeisiin ja investointeihin.

 

Tapio Sivula
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus