Mietteitä väylien rahoituksesta ja investointien vaikuttavuudesta

Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2023-2030 on parhaillaan lausuntokierroksella www.lausuntopalvelu.fi -palvelussa 2.5.2022 saakka. Perusväylänpidon määrärahat nousevat esiin useissa uutisissa. On ajankohtaista pohtia julkisten investointien merkitystä meille kaikille.

Julkisen sektorin menokehys sisältää sekä julkisen kulutuksen että julkiset investoinnit. Menoja tulisi pystyä leikkaamaan ja investointeja kasvattamaan. Julkisen sektorin kannattaa tehdä kustannustehokkuuden (hyötykustannussuhde H/K) kannalta hyviä investointeja velkarahallakin.

Talvisena ja kirkkaana päivänä 2 työvaatteisiin pukeutunutta miestä työmaalla kuvattuna.

Julkisilla menoilla ja investoinneilla on ulkoisvaikutus. Julkisten menojen kasvu siirtyy tulojen kasvuna yhteiskunnalle, yrityksille, yhteisöille ja yksityisille. Tämä kasvattaa yksityistä kulutusta, joka puolestaan synnyttää lisää tulojen kasvua rahan kiertokulun vuoksi. Syntyy kerroinprosessi, joka saa aikaan kokonaistuotannon eli bruttokansantuotteen (BKT) kasvun. Menoista julkisen kulutuksen ulkoisvaikutus on kertoimeltaan alle ykkösen, joten BKT ei kasva samassa suhteessa kuin menot lisääntyvät. Kannattavilla investoinneilla kerroinvaikutus on yli ykkösen. Se tarkoittaa, että tuottava investointi kasvattaa BKT:ta ja myös verokertymää enemmän kuin investoinnin menot ovat. Eli investoinnista aiheutunut tulolisäys itsessään maksaa investoinnin takaisin, joten se kannattaisi tehdä vaikkapa velkarahalla. Ja näin myös yrityspuoli toimii, otetaan lainaa, investoidaan, kasvatetaan liikevaihtoa jne.

Tämä voi kuulostaa epäilyttävältä lainataakan kasvaessa, mutta on se kuitenkin loogista: lainarahaa pitäisi käyttää omien tulojen kasvattamiseen, ei niinkään tuottamattomaan kulutukseen. Tärkeämpää kuin absoluuttinen valtionvelan määrä on velan suhde BKT:hen. Kustannustehokas investointi kasvattaa BKT:ta enemmän kuin lainasummaa, mutta kulutukseen ohjattu raha taas kasvattaa lainasummaa enemmän kuin BKT:ta.

Talvinen kuva siltatyömaalta. Kuvassa kaivinkone kuljettaa puutavaraa työmaalla.

Julkisten investointien vaikutukset ulottuvat laajemmalle talouteen, kuin mitä pelkät investoinnin suorat vaikutukset ovat. Näistä julkisista investoinneista esimerkkinä toimii vaikkapa meidän tieinvestointimme. Yksityiset investoinnit eivät voi yksin vastata kansantalouden kehittymisestä, sillä vapaat markkinat eivät meillä tuota kaikkea tarvittavaa infrastruktuuria. Yritykset tarvitsevat omien investointiensa lisäksi infrastruktuuri-investointeja; katuja, viemäreitä, vesijohtoja, sähkö- ja telekaapeleita, jne. Talouskasvun edellytyksenä olevien investointien tulisi jakaantua julkiselle ja yksityiselle esimerkiksi noin 20%/80% -suhteessa. Suhde riippuu valtion talouden kehitysasteesta. Leikkaamalla omasta julkisen sektorin 20% osuudestamme vaikeutamme yksityissektorin 80% osuuden kehitystä.

Kustannustehokkailla investoinneilla on vaikutusta talouteen myös aluetasolla. Valtiotason lisäksi myös alueiden kehityksessä nähdään samanlaiset tulojen kasvun mahdollistamat hyvinvoinnin lisääntymisen vaikutukset, ja reaaliansioiden kasvu kohdistuu myös yksityisille ihmisille.

Kesäinen kuva nelikaistaiselta tieltä ja taustalla näkyy bensa-asema ja tiellä kulkee autoja.

Kokonaistuotannon yhtenä oleellisena osatekijänä on pääomakannan määrä. Pääomakanta tarkoittaa esim. rakennuksia, tuotantolaitoksia, koneita, infrastruktuuria, jne. Pääomakannan kuluessa sitä pitää ylläpitää jatkuvilla korjaus- ja korvausinvestoinneilla. Tienpitäjän näkökulmasta tätä pääomakantaa on meidän yhteinen maantieverkko rakenteineen ja laitteineen. Tieverkon kunnon rapistuminen, kasvava korjausvelka ja viivästyneet investoinnit hidastavat omalta osaltaan kokonaistuotannon kasvua ja sitä kautta heikentävät elintason nousun edellytyksiä.  

Kun julkinen sektori panostaa infrastruktuuriin ja luo sitä kautta edellytyksiä yksityisille investoinneille, niin kansantalous kasvaa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Tämä on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen asia. Tästä vaurastumisesta hyötyy koko yhteiskunta.

Blogikirjoittaja kuvattuna tiehankkeen työmaalla.

Ari Perttu
Investointipäällikkö
Liikenne ja infrastruktuuri
ELY-keskus

Väyläviraston investointiohjelman anti alueellamme

Eduskunta hyväksyi kesällä 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12 -suunnitelman. Heti sen jälkeen Väylävirasto julkaisi luonnoksen investointiohjelmasta vuosille 2022–2029.  Kyseessä on siis ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista seuraavan 8 vuoden ajalle. Tämä ohjelma on nyt lausuntokierroksella 15.9. asti. 

Liikenne 12 -suunnitelmassa on kuvattu liikenneverkon strategista tilannekuvaa ja asetettu tavoitteet valtion väyläverkolle. Keskeinen tavoite on, että liikennejärjestelmä takaa alueiden saavutettavuuden ja vastaa elinkeinojen, työssäkäynnin ja asumisen tarpeisiin. Tavoitteena on myös antaa ihmisille mahdollisuuksia valita kestävämpiä kulkumuotoja, erityisesti kaupunkiseuduilla. Tärkeä tavoite on myös liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisen tehokkuuden parantuminen. Liikenne 12 -suunnitelma asettaa myös taloudelliset raamit väyläverkon kehittämiselle. 

Näistä lähtökohdista investointiohjelma on koottu. Hankkeiden valintaan on vaikuttanut niiden suunnitelmavalmius eli se, onko hanke toteutuskelpoinen lähivuosina. Lisäksi valintaan vaikuttaa hankkeiden vaikuttavuus Liikenne 12 – suunnitelman väyläverkon tavoitteisiin peilattaessa. Väylävirasto on käynyt tiiviitä keskusteluja ELY-keskusten kanssa kartoittaakseen kaikki mahdolliset tieverkon hankkeet investointiohjelmaan. Alueiden tarpeet ylittävät kuitenkin investointiohjelman ajanjakson ja rahoitustason tarjoamat resurssit, eikä kaikkiin tarpeisiin pystytä siksi vastaamaan. 

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle kohdistuu useita hankkeita 

No, mitä näistä lähtökohdista alueellemme siunaantuu? Ratapuolella Kokkolan ratapiha uusitaan 13 M€ budjetilla. Raidejärjestelyjen lisäksi rakennetaan alikulkutunneli ratapihan alitse. Vesipuolella Vaasan meriväylää sekä syvennetään 10 metriin että levennetään. Tähän on suunniteltu käytettäväksi yhteensä 8 M€. Molemmat hankkeet ovat olleet alueen toivelistoilla jo kauan. 

Tieverkon puolella ohjelma sisältää useita hankkeita, jotka kaikki tukevat alueen kehittämistä, parantavat saavutettavuutta alueella ja liikenneturvallisuutta tien päällä. Koska aikajänne on vain 8 vuotta ja talousraamit kohtalaisen tiukat, on hyväksyttävä, ettei kaikkia alueen tieasioita laiteta kuntoon siinä ajassa. Mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden saavuttamiseksi ohjelma sisältää useita erityyppisiä hankkeita. On sekä isoja että pienempiä tieverkon kehittämishankkeita mutta myös perusparantamishankkeita. 

Valtatiehen 8 kohdistuu useita hankkeita. Teemassa kaupunkiympäristöjen liikenteen pullonkaulojen poistaminen sekä Vaasan Yhdystie (1. vaihe, 37 M€) että Kokkolan kohta (1. vaihe, Eteläväylä, 9 M€) ovat saamassa rahoitusta. Molemmat väylät on tarkoitus rakentaa nelikaistaiseksi. Liikenteen sujuvuuden parantamiseksi rakennetaan ohituskaistaparit Kovjoen, Kolpin ja Kruunupyyn kohdalle (13 M€). Näiden lisäksi valtatien 8 rakennevauriot välillä Tiukka – Metsälä korjataan (6,5 M€). Eli puhutaan erityyppisistä hankkeista, jotka yhdessä luovat vaikuttavuutta. 

Myös valtatien 3 vuosikausia vireillä olleet hankkeet ovat vihdoin saamassa rahoitusta. Valtateiden 3 ja 19 vilkasliikenteinen liittymä Jalasjärvellä on pitkään ollut ongelmallinen. Liikennemäärä Seinäjoelta Tampereen suuntaan on sen verran iso, että ajoneuvoilla on suuria ongelmia päästä valtatielle 3. Nyt tämä liikennevirta ohjataan valtatien alitse toiselle puolelle, jossa heille järjestetään oma kiihdytyskaista Tampereen suuntaan (10 M€). Jalasjärven eteläpuolella valtatien sujuvuutta ja turvallisuutta parannetaan rakentamalla ohituskaistaparit Koskuen ja Rajalanmäen kohdalle (10 M€). 

Eli summa summarum, investointiohjelma sisältää alueemme kannalta paljon kauan odotettuja investointeja. Niiden ajoituksesta ei vielä ole mitään tietoa, sillä ohjelmaluonnos odottaa vielä hyväksymistä. Lausuntoaikaa ohjelman kommentoimiseen on vielä jäljellä. Lisäksi on todennäköistä, että rakentamispäätökset tehdään vuosi kerrallaan valtion budjettia seuraten.  

Meidän alueellamme, kuten kaikkialla Suomessa on tämän ohjelman ulkopuolelle jääneitä hyviä infrahankkeita odottamassa toteutusta. Toivotaan siis, että ohjelman talousraamit pysyvät suunniteltuina, eikä niitä lähdetä ainakaan supistamaan. Me ELY-keskuksessa teemme parhaamme, että nämäkin hankkeet saadaan hyvän suunnitelmavalmiuden avulla toteutuskelpoisiksi. 

Väyläviraston uutinen investointiohjelman lausuntokierroksesta (vayla.fI)

Anders Östergård
Johtaja
Liikenne ja infrastruktuuri