Maksatuksen hakemisen helppous vai vaikeus

ELY-keskus maksaa maaseutuohjelmasta myönnettyjä investointi- ja kehittämistukia miljoonia euroja vuodessa. Tukien turvin rakennetaan, hankitaan koneita ja laitteita ja tehdään monenlaista maaseudun kehittämistyötä ympäri Etelä-Pohjanmaata. On hienoa, kuinka Etelä-Pohjanmaalle myönnetyille varoille löytyy paljon käyttöä hyviin kohteisiin.

Tukihakemuksia toimitetaan monilta eri tahoilta, hakijoina ovat mm. maatila- ja muut yrittäjät eri yhtiömuotoineen, yhdistykset, seurat, oppilaitokset, kunnat, kuntayhtymät ja muut julkiset toimijat. Erilaisia hankkeita on käynnissä alueellamme paljon ja sen myötä myös maksuhakemuksia tulee ELY-keskuksen käsiteltäväksi päivittäin. Toimimme EU- ja kansallisten säädösten sekä Ruokaviraston ohjauksen perusteella ja hakemusten käsittelylle asetetuissa aikatauluissakin pitäisi pysyä.

Pöyröön -sarjakuva, jossa kerrotaan tukihakemuksen saamisesta ja maksatuksesta.

Ensin hanketta toteutetaan ja syntyneiden todellisten kulujen perusteella haetaan tuen maksatusta. Loppumaksatuksen yhteydessä useimmissa investoinneissa käydään paikan päällä. Hankkeilla on monenlaisia positiivisia vaikutuksia yksittäisistä yrittäjistä kuntien asukkaisiin. Esimerkiksi luontoreitit, laavut, kodat ja viimeisimpänä uutuutena rinteisiin rakennetut kuntoiluportaat ovat kaikkien käytössä.

Puutteelliset maksuhakemukset suuri ongelma

Hakijat toivovat tietenkin nopeaa maksuhakemusten käsittelyä saadakseen rahat tililleen ja sitähän mekin haluaisimme. Mutta… törmäämme liian usein suureen ongelmaan; puutteellisiin maksuhakemuksiin. Vain yksittäiset maksuhakemukset ovat sellaisia, että ne pystytään käsittelemään kerralla loppuun. Mukaan mahtuu toki monia melkein täydellisiä hakemuksia eli tarvitsee pyytää vain vähäisiä täydennyksiä.

Varsinkin kehittämishankkeiden maksuhakemuksien kanssa olemme välillä pahemmassa kuin pulassa. Ja aivan erityisesti silloin, kun hankkeiden toteuttajana on julkinen toimija. Hankkeiden toteuttaminen sujuu, mutta maksatusasiat valitettavasti eivät niinkään. Tuntuu siltä, että melko useat julkiset toimijat eivät ole selkeästi vastuuttaneet maksuhakemusten laadintaa ja liitteiden kokoamista. Tarvittavia dokumentteja puuttuu, eikä riitä, että niitä pyydetään vain kerran tai kaksi, vaan täydennysten toimittamiset kestävät syystä tai toisesta viikkokausia. Monesti on vielä niin, että monen pyynnön jälkeen toimitetut täydennykset aiheuttavat vielä lisäkysymyksiä. Kustannusten hylkäyksiä joudutaan tekemään, jos tarvittavia selvityksiä ei toimiteta pyynnöistä huolimatta.

Pöyrööt-sarjakuva kertoo maksatushakemuksen tekemisestä oikein huumorin avulla.

Maksuhakemuksia toimitetaan myös myöhässä. Tänäkin syksynä olemme valitettavasti joutuneet tekemään useamman kielteisen maksupäätöksen. Olemme hylänneet pahimmillaan maksuhakemuksen, jossa lähes 20.000 euron tuki jäi kokonaan maksamatta, koska hakemus oli toimitettu myöhässä ilman tarpeeksi painavia syitä. Syntyneet kustannukset jäävät näissä tapauksissa tuen saajan vastattavaksi. Tukirahoille olisi varmasti ollut käyttöä.Pöyrööt-sarjakuva kertoo huumorin keinoin, että maksatushakemukseen on tullut lisätietopyyntö.

Hallintolain mukaan tuen hakijalle on varattava mahdollisuus täydentää hakemusta puutteiden osalta. Täydennyspyynnön jälkeen voisimme tehdä maksupäätöksen niillä tiedoilla mitkä ovat annettu, ilman toistuvia täydennyspyyntöjä. Olemme palvelualttiita ja ymmärtäväisiä ja joustamme lähes loputtomiin asti, että tuki pystyttäisiin maksamaan täysimääräisesti. Maksuhakemusten käsittelyajat venyvät.

Maksatuksen hakemisen ohjeet löytyvät tukipäätösten ehdoista ja Ruokaviraston nettisivuilta (www.ruokavirasto.fi). Lisäksi ELY-keskus järjestää hankkeiden aloituspalavereita tai ainakin tarjoaa sellaista pidettäväksi. Leader-ryhmien kautta rahoitetuissa hankkeissa neuvoja antaa ko. ryhmä. Ja soittaakin meille saa ja lähettää sähköpostia. Autamme mielellämme maksatusasioissa.

Kuvassa maksatuspäällikkö Anne Palokoski.Yhteistyöterveisin

Anne Palokoski
Maksatuspäällikkö
Maaseutuyksikön maksatusryhmä

 

Mietteitä maataloudesta

Olen jollakin lailla ollut tekemisissä maatalouden kanssa lähes koko ikäni. Synnyin ja kasvoin savolaisella maitotilalla, tein töitä navetassa ja pelloilla heti kun kykenin ja polkimille yletyin. Jossakin vaiheessa kuitenkin kyllästyin lannan hajuun ja tein päätöksen, että mikä ammatti tahansa on ok, kunhan sillä ei ole mitään tekemistä maatalouden kanssa. Elämä kaupungissa tuntui trendikkäältä.

Jonkin aikaa meni hyvin, mutta sitten iski keväällä halu saada taas multaa kynsien alle. Kaipuu maalle kasvoi ja jätin biokemian opinnot kesken. Päätin vaihtaa maisemia ja sormi kartalla osui Etelä-Pohjanmaalle, jossa en ollut koskaan aiemmin käynyt. Aloitin ummikko-savolaisena agrologiopinnot Ilmajoella ja sillä reissulla olen vieläkin.

Opintojen jälkeen jatkoimme mieheni kanssa maitotilan pitoa. Elämä eteni vauhdikkaasti, lapset kasvoivat ja tilaa laajennettiin. Halusin vielä lisää haastetta ja tilanpidon ohella siirryin töihin neuvontajärjestöön talousasiantuntijaksi. Sitä kesti aikansa ja nyt olen päätynyt töihin maaseutuhallintoon, rahoituksen asiantuntijaksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen.

Maataloudessa tapahtunut suuri muutos 1990-luvuta tähän päivään

Olen siis nähnyt maatalouden murrosta ja kehittymistä kolmessa eri roolissa: yrittäjänä sekä asiantuntijana neuvontajärjestössä ja nyt valtion hallinnossa. Kun aloitimme tilanpidon ja maidontuotannon vuonna 1993, keskilehmäluku tilaa kohti oli n. 12 lehmää ja vuonna 2017 lähes 44 lehmää/tila ja nousussa koko ajan. Tilat ovat kasvaneet rajusti koko EU-ajan. Muistan opiskeluaikoina osallistuneeni johonkin seminaariin, jossa silloinen Maatilahallituksen pääjohtaja Kalevi Hemilä ennusti, että maatilojen lukumäärä putoaa 40 000 – 50 000 tilaan. Sitä ennustetta pidin silloin yliarvioituna, mutta oikeassa hän oli. Vuonna 2017 oli n. 48 500 maatilaa, mikä on yli 50 % vähemmän kuin vuonna 1995 ja samalla tilojen keskikoko on kasvanut yli kaksinkertaiseksi, ollen tällä hetkellä liki 50 hehtaaria/tila.

Tilakoon kasvu on tuonut uusia haasteita maatilayrittäjille. Huomion painopiste on pitkään ollut tuotannossa ja substanssiosaamisessa, mutta talousosaamisen merkitys kasvaa jatkuvasti. Yhä suurempi rooli on myös johtamistaidoilla ja organisointikyvyllä. Strategisella tasolla on kyettävä luomaan selkeä visio ja hahmottamaan toiminnan tavoitteet. Operatiivisella tasolla on sitten pystyttävä toteuttamaan ne asettamansa tavoitteet. Ittellisten isäntien on osattava nykyisin myös verkostoitua sekä opeteltava usein toistellut englanninkieliset termit management ja benchmarking.

Maatalouden kannattavuudesta

Viime aikoina on julkisuudessa puhuttu paljon maatalouden kannattavuudesta. LUKE:n tuoreen arvion mukaan vuonna 2018 maatalouden kannattavuus oli heikoin koko 2000-luvulla. Syynä tähän on pääasiassa erittäin huono ja vaihteleva sato, mutta myös jatkuva tuotantopanosten hintojen nousu. Yrittäjätuloa jäi keskimäärin 7 200 €/tila, mikä on 40% vähemmän kuin edellisvuonna. Vähintään puolet viljelijöistä eivät saa korvausta työlleen ja omalle pääomalleen. Siitä huolimatta osa viljelijöistä pärjää hyvin ja yli puolet on vastannut tutkimuksessa näkevänsä tilansa kannattavuuden lähitulevaisuudessa melko hyvänä tai hyvänä. Olennaista olisi nyt varmaan ottaa selvää, miten hyvin pärjäävät oikein toimivat ja mitä he tekevät toisin. Toivonkin, että menestymistarinoita ja onnistumisia nostetaan jatkossa entistä enemmän esille, jotta saadaan uusia ja innokkaita nuoria mukaan ruokabisnekseen.

Keskustelu maatalouden tulevaisuudesta on paikoin hyvinkin synkkää, täällä Etelä-Pohjanmaalla riittää kuitenkin innokkuutta tilojen kehittämiseen. Viime vuonna ELY-keskus myönsi rakennetukia yli 70 miljoonaa euroa avustuksina ja korkotukilainoina ja tahti tuntuu jatkuvan tänä vuonna lähes yhtä kiivaana. Tammikuussa päättyneelle ensimmäiselle hakukierrokselle tuli n. 100 investointitukihakemusta ja 13 nuoren viljelijän aloitustukihakemusta. Näillä investoinneilla pohjalaiset tilat turvaavat kotimaista elintarviketuotantoa.

Vaikka ajat ovat haastavia, niin toivon, että kaikki maatalouden parissa ja ympärillä työskentelevät muistavat pitää huolta myös oman päänsä pääomasta:

”50% onnellisuudestasi on luonnon määräämää,
10% ympäristön tuomaa ja
40% on omissa käsissäsi”.

 


Anja Norja
Asiantuntija, maatalouden rahoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus