Freshabit LIFE IP – Pohjanmaan joet -hankkeen hienot tulokset monien uhanalaisten lajien ja vesiluonnon hyväksi

Valtakunnallinen Freshabit LIFE IP -hanke käynnistyi vuonna 2016 ja tulee päätökseen tänä syksynä. Yksi hankkeen kahdeksasta osahankkeesta oli Freshabit LIFE IP – Pohjanmaan joet, johon kuuluvat Ähtävänjoki, Lapväärtin-Isojoki ja Karvianjoki. Pohjanmaan joet -hanketta (katso kaikki toimijat alueella linkistä) toteutettiin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoimana ja monen tahon yhteistyönä. Sen puitteissa tehtiin paljon erilaisia toimenpiteitä jokien, järvien ja pienvesien hyväksi.

Isojoen purokunnostukset ja vaellusesteiden poisto – meritaimen nousee Isojoen latvaosiin lähes 100 vuoden jälkeen

Lapväärtin-Isojoella kunnostettiin virtavesiä muun muassa luomalla lisääntymisalueita meritaimenelle sekä poistettiin vaellusesteitä joista ja puroista. Lapväärtin-Isojoki on eteläisen Suomen merkittävin meritaimenjoki. Joen meritaimen on alkuperäistä kantaa ja luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Isojoki, kuten moni muukin joki, on aikoinaan muokattu patoamalla ja perkaamalla. Vaellusesteiden poiston lisäksi meritaimen tarvitsee sopivia kutupaikkoja, joita ei peratussa uomassa ole ilman kunnostustoimenpiteitä. Taimen on tärkeä sateenvarjolaji, jonka suojelusta hyötyy moni muukin laji ja lisääntyäkseen sen täytyy päästä vaeltamaan makeaan virtaveteen.

Yksi Pohjanmaan jokien laajimmista ja merkittävimmistä toimenpiteistä oli Villamon patoalueen kunnostus ja padon poisto, joka tehtiin yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja maanomistajien kanssa. Villamon pato oli Isojoen pääuoman viimeinen täydellinen nousueste ja sen poistaminen merkitsi lähes 80 kilometrin matkan avautumista muun muassa meritaimenelle. Kunnostus valmistui vuonna 2018 ja vuosien 2019–2020 aikana toteutettiin Lapväärtin-Isojoen taimenseurannat ja -tutkimukset. Yksi seurantakeinoista oli radiotelemetriaseuranta, joka tuotti runsaasti tietoa meritaimenien vaelluksesta ja levittäytymisestä Lapväärtin-Isojoen eri osiin. Merkittävä havainto oli meritaimenen nousu kutemaan Isojoen kirkonkylän alueelle, ohi kunnostetun Villamon patoalueen.

Kolme kuvaa Villamon patoalueesta. Kuvaa padon kolmea eri vaihetta.
Villamon patoalue. A) Ennen kunnostuksia (v. 2016), b) vaelluseste poistettu (v. 2017), c) patoalueen kunnostus valmis (v. 2018). (Kuvat: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri on toteuttanut useita purokunnostuksia talkootyönä Freshabit-hankkeen puitteissa Isojoella ja Karvianjoella. Yksi kokeiltu kunnostusmenetelmä oli runsas luonnonpuun lisääminen purouomaan, joka toteutettiin maanomistajien kanssa vuonna 2016. Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat tehneet purokunnostusten seurantaa useassa kohteessa ja alustavat tulokset ovat olleet lupaavia. Puukunnostus parantaa perattujen ja voimakkaasti hiekottuneiden metsäpurojen pidätyskykyä ja puroekosysteemiä.

Raakkujen eli jokihelmisimpukoiden kannan elvyttäminen

Ähtävänjoella toimenpiteet keskittyivät ikääntyneen ja radikaalisti vähentyneen jokihelmisimpukka- eli raakkukannan elvyttämiseen. Raakku kuten meritaimenkin on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Se on virtavesiemme tärkeä avainlaji ja raakun esiintyminen kertoo myös vesien hyvästä tilasta. Huonokuntoisia raakkuja siirrettiin vuosien 2016 ja 2017 aikana kuntoutumaan Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalle. Syksyllä 2018 parempien olosuhteiden ja hyvän ravinnon ansiosta raakut alkoivat tuottaa toukkia, jotka kasvoivat talven lohen ja taimenen kiduksilla. Kesällä 2019 ne aloittivat elämänsä pieninä simpukoina. Lisääntyminen on onnistunut useana vuonna peräkkäin ja pieniä raakun poikasia on syntynyt paljon. Esimerkiksi kesäkuussa 2021 siirrettiin Konnevedeltä Ähtävänjoelle noin 1200 vuonna 2019 syntynyttä raakkua. Pikkuraakkuja on siirretty tutkimusasemalta kasvatuslevyissä ja soralaatikoissa jatkokasvatuskokeisiin kotijokeensa.

Seuranta on antanut hyviä tuloksia, pikkuraakut ovat kasvaneet hyvin ja kuolleisuus on ollut alhaista. Kun raakut ovat kasvaneet herkimpien elinvuosiensa yli, noin 2–5 vuoden ikäisiksi, ne voidaan vapauttaa kasvamaan niitä varten kunnostetuille kohteille. Kasvatuskokeet ovat antaneet myös tärkeää tietoa, jota voidaan hyödyntää muun muassa Lapväärtin-Isojoella käynnistyneessä Life-Revives -hankkeessa. Alla kuvia raakunpoikasista kasvamassa soralaatikoissa ja kasvatuslevyissä. (Kuvat: Kari Saari ja Eero Mäenpää)

Lintuvesien tilan parantaminen

Myös taantuneet lintuvesikohteet ovat olleet hankkeen kunnostuslistalla. Pohjanmaan jokien alueella näitä kohteita ovat Evijärven Jokisuunlahti ja Blomträsket Kristiinankaupungissa. Molemmat kohteet ovat suojeltuja linnustonsa vuoksi ja kuuluvat Natura 2000 -verkostoon. Lintujärvien rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat merkittävä tekijä lintukantojen romahtamiseen viimeisen 50 vuoden aikana. Avovesialueiden niitto ja ruoppaus sekä suojaisia pesäpaikkoja tarjoavien keinosaarten ja luotojen rakentaminen ovat lintuvesikunnostuksen tärkeimpiä toimia. Muun muassa näillä toimilla voidaan auttaa monia uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja, kuten heinätaveja, punasotkia ja monia kahlaajalajeja. Toimenpiteitä jatketaan HELMI-ohjelmassa vuoteen 2030 saakka. Lintuvesistä ja niiden kunnostuksesta voit lukea lisää Lintuvedet – umpeenkasvun uhan alta kukoistaviksi lintuparatiiseiksi blogista.

Valuma-alue ratkaisevassa osassa

Metsähallituksen luontopalvelut ennallistivat metsäojitettuja soita Isojoen ja Karvianjoen latvoilla yhteensä 180 hehtaarin alueella sekä Haapakeitaan suojelualueen keskellä sijaitsevan Haapajärven vedenpintaa nostamalla. Näillä toimilla pystytään palauttamaan alueiden monimuotoisuutta ja pidättämään valumavesiä. Suomen metsäkeskus on suunnitellut Isojoen latvaosien alueelle vesiensuojelu toimenpiteitä, joilla vähennetään metsätalouden aiheuttamaa kiintoaineen ja ravinteiden kulkeutumista vesistöihin. Toimenpiteet toteutetaan Kemera-tuella.

Laskeutusallas Isojoen Riitaluomalla. (Kuva: Erika Saarenpää)

Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen tärkeää

Nuoremmalle sukupolvelle monet ennen tavalliset ja elinvoimaiset lajit ovat saattaneet jäädä vieraiksi, kun lajien kannat ovat vuosikymmenien saatossa taantuneet tai niiden pääsy luontaisille elinalueilleen on estetty. Lajien säilymisen ja vesiluonnon tilan turvaamiseksi tarvitaan työtä jatkossakin ja tietoisuuden lisääminen on tärkeää. Mukaan olisi hyvä saada myös lisää uusia toimijoita, sillä vain yhteistyöllä voimme saavuttaa nämä päämäärät. Freshabit-hankkeen yksi tärkeimpiä tavoitetta on ollut tietoisuuden, verkostojen ja yhteistyön lisääminen, jotta myös tulevat sukupolvet saavat nauttia monimuotoisesta vesiluonnosta. 

Sirpa Jokipii
Vesistökunnostusryhmän viestinnän harjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vesivisiossa katse Lapväärtin-Isojoen tulevaisuuteen

Vesivision tarkoituksena on koota yhteen alueen asukkaat sekä eri alojen toimijat ja laatia yhdessä vesistölle tulevaisuuteen ulottuva näkemys sen käytöstä ja tilasta. Vesivisio koostuu yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on sovittaa yhteen muun muassa tulvariskien hallinta, vesivarojen käyttö, vesienhoito, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kalatalous Lapväärtin-Isojoella. Lisäksi pyritään saamaan aikaan alueellista sitoutumista toimintaan ja lisäämään tietoisuutta vesistöön liittyvistä asioista, alueen luontomatkailu ja elinkeinotoiminta huomioiden.

Vesivisiota toteutetaan sidosryhmien välisenä työpajatyöskentelynä. Vesivision toteuttamisessa mukana ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Lapväärtin-Isojoen valuma-alueen suunnittelutyöryhmä ja monipuolisesti paikallisia sidosryhmäjäseniä. Ensimmäinen työpaja järjestettiin 10.3.2020. Toinen työpaja on siirtynyt koronan aiheuttamien poikkeustoimien takia jo toistamiseen ja se pyritään järjestämään vuoden 2021 aikana. Vesivisiotyöskentely on sidoksissa myös EU:n Life-rahoitteiseen Freshabit LIFE IP -hankkeeseen, joka käynnistyi vuonna 2016. Hankkeen aikana Lapväärtin-Isojoella on toteutettu useampia kunnostustoimia sekä vesien ja lajien suojelua edistäviä toimia. Hanke päättyy vuonna 2022 ja vesivisiotyön toivotaan jatkavan sitä hyvää yhteistyötä, jolla turvataan tulevaisuuden kestävä vesivarojen käyttö ja luonnon monimuotoisuus.

Lapväärtin-Isojoki virtaa kuuden kunnan alueella; Kauhajoella, Isojoella, Karijoella, Kristiinankaupungissa, Teuvalla ja Siikaisissa. Pääuoman yläpuolista osuutta kutsutaan Isojoeksi ja alinta osaa Lapväärtinjoeksi. Tärkeimpiä sivujokia ovat Heikkilänjoki, Kärjenjoki, Pajuluoma, Karijoki ja Metsäjoki. Lisäksi vesistöalueeseen kuuluu iso joukko pieniä puroja. Joki saa alkunsa Lauhanvuoren kansallispuiston lähteistä ja puroista ja se laskee Selkämereen, Kristiinankaupungin eteläpuolelta. Mielestäni Lapväärtin-Isojoki on upea vesimuodostuma, joka muuttaa olemustaan kapeista luonnontilaisista latvapuroista, mutkitteleviin eli meanderoiviin jokiuomiin ja leveään suistoalueeseen.

Lapväärtin-Isojoki on erittäin merkittävä sen luonnontilaisuuden, kalatalouden ja luonnon monimuotoisuuden takia. Lapväärtin-Isojoki kuuluu osittain Natura 2000 -verkostoon, joka turvaa luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. Lapväärtinjokilaakson Natura 2000 -alueen tärkeimmät luontoarvot liittyvät sekä elinympäristöön että lajistoon. Elinympäristöjen kannalta arvokkaimpia ovat luonnontilainen jokireitti, mukaan lukien luonnontilaiset purot ja kosket, jokivarren paikalliset merkittävät vanhat luonnonmetsät sekä maakunnallisesti arvokkaat keidassuot. Uhanalaisuutensa perusteella arvokkaimpia lajeja ovat jokihelmisimpukka ja meritaimen. Suojeluarvon näkökulmasta uhkatekijöitä alueella ovat esimerkiksi eroosio, tulvat, pengertäminen, ojitus, perkaus ja ruoppaus, pintavesien saastuminen, veden patoaminen, vieraslajit sekä ilmastonmuutos.

Luontokuvauskilpailun voittaja: Hukanluoma 2020, Katja Perttula.

Lisätietoa vesivisiosta ja alueella tapahtuneista toimenpiteistä kerrotaan verkkosivuilla ja vuorovaikutteisella tarinakartalla. Vesivision tiimoilta järjestettiin kesällä luontokuvauskilpailu (6.7.–3.8.2020), jonka teemana oli: ”Mikä on minulle tärkeää vedessä ja vesiluonnossa”. Tavoitteena oli tuoda esiin paikallista ja arvokasta vesistöaluetta sekä sen monipuolista luontoa. Syksyllä vesivisiosta järjestettiin kirjastonäyttely vesistöalueen kunnissa eli Kauhajoella, Karijoella, Kristiinankaupungissa ja Isojoella. Näyttelyssä oli nähtävillä kuvia ja tietoa vesistöalueesta, lajistosta ja keskeisistä uhista. Lisäksi näyttelyssä oli esillä aikaisemmin kesällä järjestetyn luontokuvauskilpailun valokuvat. Tilanteen salliessa alueella järjestetään koko perheen ulkoilupäivä ja alueen kouluille järjestetään luontokoulupäivä, joita minä erityisesti odotan jo innolla. Toivottavasti nähdään siellä!

Lapväärtin-Isojoen vesivision verkkosivut (vesivattenvisio.org)
Lapväärtin-Isojoen vesivision tarinakartta (maps.arcgis.com)

 

 

Katja Vainionpää
suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Päivä tutustuen Lapväärtin-Isojoen kalastoseurantaan 

Kuvassa sillalta 2 miestä asettaa ritilää veteen.Muutama viikko sitten sain olla tutustumassa kalastoseurantaan Lapväärtissä. Päivän ohjelmaan kuului Villamon kalalaskurin asennus, käynti Peruksen koskella ja tutustuminen rysäpyyntiin. Aamupäivän vietin Isojoen Villamossa, kalalaskurin asennusta seuraten. Laskurin idea on, että se laskee kaikki kalat, jotka uivat siitä läpi. Laite lasketaan joen pohjaan ja siinä on kalterit ympärillä, jotka toimivat sillä tavalla, että isot kalat eivät mahdu uimaan kaltereiden läpi. Ne siis joutuvat uimaan laskimen läpi, milloin ne kuvataan. Laskimen sensorit toimivat infrapunavalon avulla ja ottavat kuvan kaikista kaloista, jotka uivat laskimesta läpi.

Kalalaskurin avulla seurataan erityisesti meritaimenten liikkeitä. Isojoki toimii meritaimenten kutualueena ja se on yksi Suomen merkittävimpiä meritaimenten lisääntymisjokia. Meritaimen lisääntyy makeissa vesissä, esimerkiksi puroissa ja joissa. Mutta se on vaelluskala, joten sieltä se vaeltaa mereen, jossa se kasvaa ja viettää suurimman osan elämästään. Kun taimen on syntynyt, se kasvaa yleensä noin kahden vuoden ajan makeissa vesissä. Sen jälkeen se vaeltaa mereen ja oltuaan siellä yhdestä kolmeen vuoteen, se palaa kutemaan kotijokeensa.

Ritilää asetellaan veteen kahde miehent toimesta.Iltapäivällä olin käymässä Peruksen koskella, joka on viimeinen paikka, jossa meritaimenten liikkeitä voi vielä seurata, ennen kuin ne uivat mereen, jossa niitä on vaikeampi seurata. Viimeiseksi kävin tutustumassa rysäpyyntiin. Ensin sain nähdä pyydystettyjä vaelluspoikasia ja sitten sain seurata, kun rysästä nostettiin ylös aikuisia meritaimenia. Tällä kertaa rysässä oli 3,6 kilon kokoinen meritaimen.

Jotta kaloja voidaan tutkia, ne nukutetaan ensin. Sitten niiltä mitataan pituus ja paino. Rasvaevän tarkistus on myös tärkeää, sillä istutetuilta kaloilta leikataan pois rasvaevä, joten pelkästään luonnonkaloilla on rasvaevä tallella. Rasvaevättömät taimenet ovat rauhoitettuja kaikilla merialueilla.

Kuvassa meritaimen alustalla, jossa tehdään mittauksia.

Kaloilta otetaan myös suomunäyte, sillä siitä näkee kalan iän. Taimenet myös merkataan mikrosirulla, mikäli ne eivät ole jo merkattuja. Mikrosiru eli radiolähetin, asennetaan kalan vatsaonteloon. Sitten kalat päästetään takaisin jokeen ja mikrosirujen avulla voidaan sitten seurata kalojen vaellusta ja levittäytymistä.

Ritilää asennetaan jokeen.

Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle on tekeillä vesivisio

Kalastoseuranta Lapväärtin-Isojoella on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Kolme miestä asentaa ritilää sillalta jokeen.Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyötä, joka on osana Freshabit LIFE IP Pohjanmaan joet -osahanketta. Hankkeessa toteutetaan useita erilaisia toimenpiteitä, jotka pyrkivät parantamaan Isojoen vesistöalueen tilaa. Tällä hetkellä Lapväärtin-Isojoen vesistöalueelle on tekeillä vesivisio, joka on tulevaisuuteen ulottuva näkemys siitä, millaisena haluamme vesistön silloin näyttäytyvän. Tällä hetkellä vesivisiosta voi lukea lisää ympäristöhallinnon yhteisen verkkopalvelun kautta, mutta omat kotisivut vesivisiolle ovat suunnitteilla.

Verkkosivuilla lisää tietoa vesivisiosta >> (www.ympäristö.fi)

 

 

Ida-Maria Huuhka syksyisessä puistossa.Ida-Maria Huuhka
Viestintäharjoittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Koko perheen vesi- ja metsäluontotapahtumat järjestetään Isojoella ja Mustasaaressa 1.10.2017

 Lähteissä, puroissa ja soissa kuhisee elämää. Vesistöjen ja kalojen, simpukoiden ja muiden lajien tilaa parannetaan kunnostuksilla mm. FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA- ja Kvarken Flada-hankkeissa. Lisäksi valuma-aluetoimilla on tavoitteena parantaa vedenlaatua. METSO-luonnonsuojeluohjelman avulla voidaan vielä rauhoittaa arvokkaita metsä- ja taimenpuroalueita.

Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset järjestävät yhdessä FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA – ja Kvarken Flada-hankkeiden kanssa koko perheen vesi- ja metsäluontotapahtumat sunnuntaina 1.10. Tapahtumissa on tarkoitus tutustua metsään, pienvesiin ja vesiluontoon. Halukkaat pääsevät esimerkiksi kurkistamaan vesikiikareilla puron pinnan alle ja ihmettelemään vedenalaista elämää ja kasveja.

Lauhanvuoren kansallispuisto (Lauhansarvi ja Lohiluoma), Isojoki

Aamupäivällä klo 10.00 alkaen Lauhansarvessa ja sen lähialueilla järjestetään perheen pienimmille ja kaikille muillekin halukkaille luontoseikkailu, jossa tutustutaan mm. puron vedenalaiseen luontoon.

Klo 12.00 lähtee liikkeelle vesivaellus. Vesivaellus suuntautuu Lauhanvuoren kansallispuiston alueelta lähtevälle Lohiluomalle ja kävelyn aikana keskustellaan puroista, lähteistä ja soista sekä niiden arvoista ja kunnostamisesta. Tapahtuman aikana järjestetään sähkökalastusnäytös ja tutustutaan puron pohjaeläimistöön sekä luonnonhoitohankkeisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri järjestää myös Lohiluomalla samana viikonloppuna purokunnostustalkoot, johon pääsee vesivaelluksella tutustumaan. Vesivaelluksen pituus on noin 1 km ja mukaan kannattaa varata säänmukainen varustus ja vedenpitävät jalkineet.

Sommarö fort, Södra Vallgrund, Mustasaari

Tule tutustumaan metsään, pienvesiin ja vesiluontoon asiantuntijoiden opastuksella klo 12–15. Vaella Sommarön linnoitusalueen luontopolkua omaan tahtiin. Luontopolulla on mahdollisuus keskustella ja saada lisätietoa metsä- ja vesiluonnosta. Tutustu vesistön ja metsän lajeihin ja niiden hyötyihin. Luontopolku on noin 1,5 km pitkä ja sopii lapsiperheille, mutta ei lastenvaunujen kanssa kuljettavaksi.

Lisäksi on mahdollisuus kokeilla veden happamuuden mittaamista metsäojassa ja merenrannassa. Esittelemme myös kuvauskopterin käyttöä kartoituksessa, maaperäprofiilien näytteenottoa ja vesinäytteenottoa.

Käytännön järjestelyistä

Ota mukaasi omat eväät ja säänmukainen varustus. Vesikouluun varaamme mukaan haaveja, vesikiikareita ja ämpäreitä. Lauhansarvessa on myös tarjolla lasten tapahtuman jälkeen makkaran grillausta ja mehua. Tarkemmat tiedot löytyy www.vimlavatten.org sekä Freshabit Pohjanmaan jokien verkkosivulta: www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa sekä Twitter-sivuilta @FHPohjanmaa.

Lauhavuoren tapahtuma facebook-sivuilla

Sommarön tapahtuma facebook-sivuilla

 


 

Vesitalousasiantuntija Erika Raitalampi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hankekoordinaattori Anna Bonde, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus


 

 

 

***************************************************************************************************

 

Vatten- och skogsdag för hela familjen i Korsholm och i Storå 1.10.2017

I källor, bäckar och flador vimlar det av liv. Vattendragens, fiskarnas och andra arters tillstånd förbättras med olika åtgärder bl.a. i projekten FRESHABIT LIFE IP och VIMLA. Projektet Kvarken Flada fokuserar på flador längs kusten i Västerbotten och Österbotten. Inom ramen för METSO, en handlingsplan för den biologiska mångfalden, kan områden med värdefulla skogs- och öringsbäckar fredas.

NTM-centralerna i Södra Österbotten och Egentliga Finland ordnar tillsammans med projekten FRESHABIT LIFE IP-, VIMLA- och Kvarken Flada en vatten- och skogsdag för hela familjen på söndag 1.10. Under evenemangen bekantar vi oss med skogen, småvatten och vattennaturen. Bland annat finns chans att förundras över vattendragens djur och växter med hjälp av vattenkikare.

 

Sommarö fort, Södra Vallgrund, Korsholm

Kom med oss och bekanta er med skogen, småvatten och vattenmiljön med sakkunniga som guider kl. 12–15. Vandra i egen takt längs naturstigen vid Sommarö fort. Längs stigen finns möjlighet att diskutera och få reda på mer om skogs- och vattenmiljön. Bekanta dig med vilka arter som finns i vattendragen och skogen och vad har vi för nytta av dem. Naturstigen är ca 1,5 km lång och lämpar sig för barnfamiljer, men inte med barnvagn.

Prova på att mäta vattnets surhet i skogsdike och vid havsstranden. Vi förevisar också kartläggning med drönare, provtagning av jordmånsprofiler och vattenprovtagning.

Lauhanvuori nationalpark (Lauhansarvi och Lohiluoma), Storå

På förmiddagen med början kl. 10 ordnas vid Lauhansarvi och i dess närhet ett naturäventyr där vi bl.a. bekantar oss med undervattensmiljön i en bäck. Äventyret passar såväl för de yngsta i familjen som för de lite äldre.

Klockan 12 startar en vattenvandring. Vandringen riktar sig till Lohiluoma, vars källflöden finns i Lauhanvuori nationalpark. Under vandringen diskuteras bäckar, källor och myrar samt deras värden och iståndsättning. Under evenemanget ordnas en uppvisning av elfiske och dessutom bekantar vi oss med bottendjur och naturvårdsprojekt i bäckar. Samma veckoslut ordnar också Finlands naturskyddsförbund Österbottens distrikt ett talko för iståndsättning av bäcken i Lohiluoma som vi stiftar bekantskap med under vandringen. Vattenvandringen är ca 1 km lång, utrustningen som fordras är vädertåliga kläder och vattentäta skor.

 

Praktiska arrangemang

Ta med egen utflyktsmat och kläder enligt väder. Vi har med oss vattenkikare, provtagningsutrustning och ämbar. Vi bjuder på grillkorv och kaffe/saft. Mer information finns på www.vimlavatten.org och webbplatsen för Freshabit Österbottens åar: www.ymparisto.fi/freshabit-pohjanmaa samt på Twitter-kontot @FHPohjanmaa.

 

Evenemangen på Facebook:

Sommarö

Lauhavuori

 

Projektkoordinator Anna Bonde, NTM-centralen i Södra Österbotten

Vattenhushållsexpert Erika Raitalampi, NTM-centralen i Södra Österbotten