Ähtärissä tapahtuu – Kosteikkoja kolmessa eri vaiheessa

Auto on startannut Vaasasta ja muutaman ajotunnin jälkeen lähestyttäessä Ähtäriä voi maiseman huomata muuttuneen. Vesistöjä, järviä, kaikkialla! Järvimaisema on upean ainutlaatuinen ja fraasi ”Suomi on tuhansien järvien maa” todella pätee ajettaessa Ähtärin alueella. Vaikka onnekkaassa asemassa oleville suomalaisille järvimaisema voi toisinaan olla itsestäänselvyys, ovat tärkeässä roolissa tämän maiseman säilyttämistä järvivesien ennallistaminen ja kunnostus. Kuten monessa muussakin osa-alueessa, myös tässä luonnon kantokyky ei kestä ulkoista rasitetta, eikä enää hyvässä kunnossa oleva vesistö pysy hyvänä itsestään. 

Ähtärissä vesistöjä on kunnostettu muun muassa kosteikoilla, jotka olivatkin Ähtäri reissumme päänähtävyydet.  Alun perin meidän oli tarkoitus mennä katsomaan Niemenlahden sekä Hankolan ja Kantalan kosteikkoja, jotka ovat saaneet Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta avustusrahoitusta Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja ovat vielä työn alla. Oli iloinen yllätys, kun pääsimme katsomaan myös Ruuhelan ja Harjanteenojan jo valmistuneita kosteikkoja. Ruuhelan, Harjanteenojan ja Niemenlahden kosteikoille saimmekin opastetut kierrokset.

Ruuhelan ja Harjanteenojan vesiensuojelukosteikot ovat osa Vähä Haapajärven kunnostushanketta ja niiden tarkoitus on ohjata valuma-alueelta tulevia ravinnepitoisia maa- ja metsätalouden ojitus- ja valumavesiä. Kosteikkojen avulla valumavesien virtausnopeutta voidaan hidastaa ja täten vähentää Vähä-Haapajärveen päätyvää ravinnekuormaa. Ruuhelan ja Harjanteenojan Kosteikkojen uomaverkoston varrella kasvaa vesikasvillisuutta, mikä sitoo sekä ravinteita että kiintoainesta. Lisäksi eri lajit voivat hyödyntää kasvillisuuden tarjoamaa elinympäristöä, mikä taas lisää luonnon monimuotoisuutta. Kosteikkojen rantakasvillisuus toimii pintavalutuskenttänä tehostaen veden valumisen hidastumista Vähä Haapajärveen.

Kuva 1.  Ruuhelan kosteikko (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)
Kuva 2. Harjanteenojan kosteikko. (Kuva Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Kosteikot ovat lisäksi visuaalisesti miellyttäviä! Ruuhelan kosteikko sijaitsee soman rantakallion vieressä, kun taas Harjanteenojan kosteikon kiemurteleva ulkomuoto loistaa erilaisuudellaan. 

Toisin kuin toteutuneet Vähä Haapajärven kosteikot, on Vähä-Peränteen vesistön vierellä sijaitseva Niemenlahden kosteikko vielä työn alla. Kuten Vähä Haapajärven kosteikot, on myös Niemenlahden kosteikko suunniteltu pidättämään maa- ja metsätalousalueen ojitus- ja valumavesiä. Kosteikolla on lisäksi samoja vesiensuojelullisia hyötyjä kuin Ruuhelan ja Harjanteenojan kosteikoillakin. Erityispiirteenä Niemenlahdella on sen suuri pinta-ala. Kosteikkoalue on 1,1 hehtaarin laajuinen, josta kosteikon vesipinta-ala on 0,5 hehtaaria. Helppokulkuisella kosteikkoalueella pääsee tarkkailemaan sekä kohdetta läheltä että myös esimerkiksi lintuja! Valmistuttuaan kosteikko lisää alueen visuaalista arvoa.

Kuva 3. Niemenlahden kosteikon kaivuutyöt käynnissä. (Kuva Kari Haapamäki)
Kuva 4. Niemenlahden kosteikko.
Kuva 5. Niemenlahden kosteikko ja näkymä Peränne järvelle. (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Parhaimmillaan kosteikot siis tuovat alueelle vesiensuojelullisten hyötyjen lisäksi myös visuaalisia sekä virkistyskäytöllisiä hyötyjä.

Neljäs kosteikko jossa kävimme, oli Hankolan ja Kantalan kosteikko, jota on alettu rakentaa tänä keväänä Kantalan teollisuusalueelle Voilampeen laskevan ojan varteen. Sen tavoitteena on valmistua syksyyn mennessä. Kosteikon tarkoituksena on vähentää Hankolan ja Kantalan alueelta hulevesien mukana päätyvien kiintoaineiden ja ravinteiden määrää noin 900 metriä etelään sijaitsevaan Voilampeen. Voilampi on harvinaislaatuinen lähdeperäinen järvi ja hankkeen avulla voidaan suojella tätä erityistä järveä. Hankkeella vähennetään myös Kantalan teollisuusalueen ja sen alapuolisten uomien tulvimisriskiä vesiä viivyttävien rakenteiden avulla sekä ojien kunnostuksella. Kosteikon rakentamisessa hyödynnetään rakentamisvaiheessa poistettua metsän pohjan kasvillisuutta ja ajan myötä alueelle kasvaa tuoreelle kangasmetsälle tyypillistä kasvillisuutta. Kosteikko ja siihen johtava avo-ojaverkosto muodostavat eliölajeille elinympäristön ja ekologisen käytävän kulkuväyläksi alueelta toiselle.

Kuva 6. Rakennusvaiheessa oleva Hankolan ja Kantalan kosteikko. (Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kuvapankki)

Ähtärissä voikin siis tulevaisuudessa tehdä vaikka päiväretken erilaisten kosteikkojen luo, jotka toimivat erinomaisina ympäristökasvatuksen kohteina.

Ja mikä parasta kosteikot lisäävät alueidensa monimuotoisuutta ja tulevaisuudessa vesistöt hyötyvät niiden olemassaolosta!

Viivi Kuusisto & Sirpa Jokipii
Vesistökunnostusryhmän viestinnän harjoittelijat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asuntomessut Seinäjoella 2016 – pohjalaisen tekemisen tahto

Asuntomessut pidetään tänä kesänä Seinäjoella. Messuilla on ollut pyrkimyksenä löytää mielenkiintoisia ja kiinnostavia alueita. Seinäjoen messualueeksi valittiin Kyrkösjärven ranta-alue Törnävän historiallisen sairaalamiljöön ja puistoalueen läheisyydessä, melko lähellä kaupungin keskustaa. Kyrkösjärvi patoalueineen on tarjonnut taatusti haastavan kohteen asuntomessurakentajille.

hiekkaranta

Järvimaiseman ja vesielementin läsnäolo haluttiin tuoda vahvasti mukaan messualueen asumiseen. Alueen maastonmuodot toivat mukanaan ongelmia, kun suunnittelun alussa pyrittiin aluetta rakentamaan siten, että mahdollisimman monilla olisi järvinaköala tonteiltaan järvelle. Järvinäköalan mahdollistaminen olisi edellyttänyt valtavia maansiirto ja täyttötöitä. Aika nopeasti päädyttiin realistisempaan ratkaisuun ja päätettiin siirtää pientaloja maastoltaan korkeampaa kohtaan. Kuitenkin samalla hyväksyttiin se tosiasia, että järvimaisemia eri ole luvassa jokaisella tontilla. Osassa kaksikerroksisia taloja on toisesta kerroksesta mahdollista saada järvinäköala. Järvinäköalan sijasta alueella pyritään tarjoamaan virkistysaktiviteetteja liityen järveen. Suunnitelmissa esitettiin järven monipuolinen hyödyntäminen mm. uimiseen ja vapaa-ajan viettoon liittyvillä toiminnoilla. Pian pääsemme näkemään miten on toteutettu patoalueelle ja rantaan havainnekuvissa esitetyt hiekkaranta, laiturit ja näkötorni. Kaikki patoalueella tehtävät maansiirto- ja muutostyöt ovat vaatineet vesioikeudelliset luvat.

rantaviiva

Kun päätös messujen saamiseksi oli saatu, käynnistyi kaavaprosessi nopeasti. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on ollut vahvasti mukana kaavoitushankkeen ohjauksessa alkumetreistä asti. Yhteistyö Seinäjoen kaupungin ja kaavakonsulttien kanssa on sujunut joustavasti hyvässä hengessä. Perinteisesti kaavoitusprosessi koetaan hitaaksi ja kankeaksi. Asuntomessualueen kaavoitus on hyvä esimerkki kaavoituksen ripeästä etenemisestä. Hanke etenee nopeasti, kun kaikki tarvittavat selvitykset ja kaavan vaikutukset tutkitaan heti hankkeen alussa riittävän perusteellisesti. Kaupunki teki kaavoituspäätöksen helmikuussa 2012 ja käynnisti välittömästi selvityksien teon. Vuotta myöhemmin kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointiselvitys voitiin laittaa nähtäville. Kaupunginvaltuusto pääsi hyväksymään messualueen lopullisen kaavaehdotuksen 24.6.2013.

talo

Asuntomessualueelle sijoittuu 35 omakotitalotonttia, joiden suuruus vaihtelee noin 800 – 1100 m2. Lisäksi alueella sijaitsee yksi paritalotonttia, jonka tontin suuruus on noin 1100 m2. Alueen eteläosassa on kolme rivitalotonttia. Alueen pohjoisosassa on puukerrostalo-kortteli, johon on mahdollista rakentaa kaksi viisikerroksista luhtitaloa, kolme neljäkerroksista lamellitaloa sekä seitsemän pienkerros-, rivi- tai paritaloa.

Seinäjoen asuntomessujen kantavina messuteemoina ovat elämysliikunta, järvi ja pohjalaisuus, jotka nousevat alueen ominaisuuksista ja luonteesta. Järvimaiseman ja vesielementin läsnäolo haluttiin tuoda vahvasti mukaan messualueen asumiseen vaikka varsinaista rantarakentamista alueelle ei voitu toteuttaa.

portaat       kerrostalo

Asuntomessut asumisen ja rakentamisen näyttämönä

Asuntomessujen toimintaideana on parantaa asumisen laatua Suomessa ja yhteistyössä kumppanien kanssa edistää asumistietoutta ja alan osaamista. Asuntomessut järjestetään vuosittain. Lähtökohtana on aina ollut synnyttää mallikelpoinen asuinalue, joka liittyy luontevasti olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Messut esittelevät rakentamiseen ja asumiseen liittyvää tutkimusta, sen tuloksia ja käytännön sovelluksia näyttäen hyvää esimerkkiä ja konkreettisen vision hyvästä asumisesta niin alan ammattilaisille kuin kuluttajillekin. Suunnittelijoille ja rakentajille messut tarjoavat mahdollisuuden kokeilla uusia ratkaisuja käytännössä. Asuntomessut ovat näkyvä valtakunnallinen tapahtuma jossa Seinäjoki tulee saamaan valtavasti medianäkyvyyttä ja messut tulevat näkymään myös katukuvassa messuturistien muodossa.

laiturit

Asuntomessut järjestetään Seinäjoella 8.7-7.8.2016. Messujen tarjontaan ja ilmapiiriin kannattaa käydä tutustumassa paikan päällä. Itse olen vannoutunut messukävijä jo vuosikymmenien ajalta. Olen itse asunut pikkupoikana Vaasan Ristinummen asuntomessualueella 1975 – 1986. Jo silloin ymmärsin, että messualue tarjoaa mielenkiintoisen asuinmympäristön, kun koko asuinalue valmistuu samalla kertaa ja kaikki asukkaat muuttavat alueelle samaan aikaan.

Asuntomessut jakavat meidät ihmiset aika lailla kahtia. Osaa koko touhu eli ramppaaminen muiden kodeissa ei innosta pätkääkään. Taas se toinen puolisko eli me messuintoilijat odotamme messuille pääsyä jo innoissamme. Se puuhakas ilmapiiri, jonka alueella kulkiessa voi aistia on sanoin kuvaamaton. Ilmassa tuoksuu tuoreen puun ja hyvän ruuan yhdistelmä, joista molemmista pääsee messuilla nauttimaan. Entisenä ammattirakentajana, kun tykkään vapaa-ajalla rakennella kaikenlaista, voi messuilta bongata monenmoisia ideoita. Yleensä lähden messuille katsomaan ennalta sunniteltuja ideoita. Joskus ne liittyivät saunaan ja piharakennuksiin, myöhemmin pihojen kivetyksiin, terasseihin ja pihan istutuksiin. Messujen ikävä puoli on jonottaminen asuntoihin – sitä en kestä yhtään. Aina messut eivät tarjoa huikeita elämyksiä. Viime kesän messujen kohokohta olikin jäätelöuutuus – päärynäpehmis. Nyt suosittelen, että lähtekää rohkeasti käymään asuntomessuilla, kun ne kerrankin ovat näin lähellä. Uskon, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin mielenkiintoista. Asuntomessuihin voi käydä tutustumassa netissä: http://asuntomessut.fi/

Aape_Laitalainen_pienikuva
Ari-Pekka Laitalainen
Ylitarkastaja, kaavaohjaaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus