Kaatopaikasta kuntokumpareeksi

Monissa kunnissa pohditaan suljettujen kaatopaikkojen jatkokäyttöä. Kaatopaikka-alueille saattaa kohdistua paineita saada ne hyötykäyttöön niiden keskeisen sijainnin vuoksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvoo vanhojen suljettujen kaatopaikkojen ympäristölupia. Välillä joudumme ampumaan alas lennokkaita ideoita, koska ne eivät ole toteutettavissa vahingoittamatta suljetun kaatopaikan rakenteita.

Kaatopaikat ovat katoavaa kansanperinnettä. Tehostuneen kierrätyksen ansiosta alle prosentti yhdyskuntajätteistä päätyy kaatopaikoille. Kaatopaikka suljetaan siten, että sen päälle rakennetaan pintarakenne, joka estää veden pääsyn kaatopaikan jätteisiin. Tiivis pintarakenne vähentää ravinteiden, metallien ja haitta-aineiden kulkeutumista kaatopaikan jätetäytöstä ympäristöön. Vanhojen kaatopaikkojen läheisyyteen on usein sijoitettu jätteiden keräys-/kierrätyspisteitä ja lumen- tai maankaatopaikkoja.

Suljettua kaatopaikkaa täytyy huoltaa ja hoitaa ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Valitettavan usein kaatopaikat ovat sulkemisen jälkeen unohtuneet ja niitä ei ole hoidettu. Valtaosa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella suljetuista kaatopaikoista on peitetty 15–20 vuotta sitten. Sulkemistöiden yhteydessä kaatopaikoille on tyypillisesti kylvetty ruohikko ja hyvin pian ympäröivän metsän kasvillisuus ja eläimistö levittäytyvät kaatopaikan rinteille. Hirvieläimet ja jänikset saavat ruokailla rauhassa kaatopaikkojen taimikoissa. Kaikkia kaatopaikkoja ihmiset eivät ole unohtaneet. Vanhasta tottumuksesta osa kaatopaikoista on otettu luvattomasti takaisin käyttöön. Unohtuneille kaatopaikoille pyritään kätkemään tyypillisesti rakennus- ja puutarhajätteitä.

Viime vuosina suljettuihin kaatopaikkoihin on kohdistunut myös uudenlaista kiinnostusta. Monet suljetut kaatopaikat toimivat lähivirkistysalueina. Erilaisen kasvillisuutensa vuoksi kaatopaikat voivat toimia myös loistavina alueina luonnon ja eläimistön tarkkailuun. Jotkut kaatopaikat ovat sijaintinsa ansiosta varsinaisia näköalapaikkoja ja lintubongaajien paratiiseja. Joissakin kunnissa on kunnianhimoisia suunnitelmia ottaa kaatopaikka opetuskäyttöön. Vanhat kaatopaikat voivat palvella myös kuntoilijoita. Useissa kunnissa kaatopaikkojen rinteille suunnitellaan kuntoportaita ja maastopyöräreittejä.

Vanhojen kaatopaikkojen soveltuvuutta myös muuhun hyötykäyttöön on selvitetty. Esimerkiksi aurinkokennot saattavat soveltua asennettaviksi kaatopaikan lakialueelle.

suljettu_kaatopaikka_3

Jotta kaatopaikka-alue voidaan ottaa uuteen käyttöön, sen turvallisuudesta tulee varmistua. Kaatopaikasta purkautuvien kaasujen tulee olla hallinnassa ja kaatopaikan pintarakenteen kuntoa tulee valvoa säännöllisesti. Parhaassa tapauksessa suljetut kaatopaikat ovat helppohoitoisia viher- ja virkistysalueita, jotka palvelevat lähialueen asukkaita. Tällöin kaatopaikkojen kunnosta tulee pidettyä huolta ja samalla niistä saadaan iloa ja hyötyä asukkaille.

Pääsääntöisesti suljetut kaatopaikat sijaitsevat kuntien omistamilla maa-alueilla. Kunnat voivat useimmissa tapauksissa myöntää toiminnalle tarvittavat luvat. Kaikista uusista toiminnoista tulee pyytää lausunto ELY-keskukselta, joka valvoo vanhojen kaatopaikkojen ympäristölupia. Suunniteltu toiminta ei saa vaarantaa ympäristöluvan lupaehtojen täyttymistä. Suljettujen kaatopaikkojen päälle voidaan yleensä turvallisesti perustaa kevyitä rakenteita, jotka eivät aiheuta vaurioita kaatopaikan pintarakenteille. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi kuntoportaat ja -reitistöt. Suuremmat ja painavammat rakennelmat voivat olla toteutettavissa, mutta ne vaativat tarkempaa suunnittelua ja ovat siten kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpia.

Suljettujen kaatopaikkojen hoidosta tulee huolehtia kymmeniä vuosia. Hoitaminen ei kuitenkaan estä kaatopaikan hyödyntämistä virkistyskäytössä. Hyvällä suunnittelulla hoito ja hyödyntäminen voivat tapahtua rinnakkain ja samalla tukea toisiaan. Kukapa haluaisi roskata kuntoilupaikkaansa.

Mari Hakola
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Mihin sinun purku- ja rakennusjätteesi päätyvät?

Vuonna 2017 Suomessa syntyi rakennusjätettä 14 727 000 tonnia, joista mineraalijätteitä (betoni-, tiili- ja kipsijäte, jäteasfaltti, asbesti sekä maa-ainekset) oli 13 100 000 tonnia ja muuta rakentamisesta syntyvää jätettä (mm. puu-, metalli- ja vaarallinen jäte) 1 600 000 tonnia (Jätetilasto 2017, Tilastokeskus). Merkittävä osa rakennusjätteestä on peräisin purku- ja saneeraustyömailta, mikä selviää Ympäristöministeriön raportista (17/2014), jonka mukaan rakennusjätteiden kokonaismäärästä 56 % syntyy korjausrakentamisessa, 27 % purkutyömailla ja 16 % uudisrakentamisessa.

Rakennusteollisuus ry on arvioinut, että purku- ja saneeraustöitä tehdään paljon vuosien 2016-2025 välisenä aikana, sillä monet 1960-1980-luvulla rakennetut rakennukset alkavat olla korjauksen tarpeessa.

Mihin purku-ja rakennusjätteet päätyvät?

Tilastokeskuksen raportin (Jätetiedot 2017) mukaan vuonna 2017 Suomessa hyödynnettiin melkein kaikki metalli- ja puujäte. Mineraalijätteistä hyödynnettiin materiaalina vain noin 5 % ja energiana noin 0,3 %, suurin osa päätyi kaatopaikalle tai muuhun loppukäsittelyyn. Erilleen kerätyistä kipsilevyistä voidaan valmistaa uusia kipsilevyjä, puhdasta betoni- ja tiilijätettä voidaan käyttää esimerkiksi tien kantavassa kerroksessa korvaamassa mursketta ja puujätteestä voidaan valmistaa kierrätyspolttoainetta. Hyödynnettyjen jäte-erien laatu ei kuitenkaan aina vastaa niille asetettuja kriteereitä, vaan energiana hyödynnettävien ja maarakentamiseen käytettävien jätteiden mukana on niihin kuulumattomia jätejakeita. Jätteen huonoon laatuun on varmasti monia syitä, kuten tiedon puute ja lajittelusta sekä jätejakeiden erillään pitämisestä aiheutuvat kustannukset.

Kuvassa sekaisin erilaista jätettä.

Betoni- ja tiilimursketta voidaan käyttää maarakentamisessa. Huonosti tehdyn lajittelun takia, materiaali joudutaan poistamaan rakenteesta.

Huonosti lajiteltu rakennus- ja purkujäte ei kelpaa materiaalihyötykäyttöön eikä energiantuotantoon ja sen sijoittaminen kaatopaikallekin voi olla mahdotonta.

Kuvassa on sekaista jätettä.

Metallijäte ei kuulu polttolaitoksille tulevaan jätteeseen. Etenkin suuret metallikappaleet aiheuttavat ongelmia polttoprosessissa.

Kuvassa sekaisin eristevillaa ja muuta jätettä.

Murskattua eristevillaa ja PVC:tä jätteenpolttolaitokselle tulleessa kuormassa.

 

Kuvassa betonilohkareita muun jätteen päällä kasalla.

Betonilohkareita poltettavan yhdyskuntajätteen seassa.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on käynnissä ohjaus- ja kehittämishanke purku- ja saneeraustyömaiden jätehuollosta. Hankkeen tarkoituksena on purku- ja saneeraustyömaiden jätehuollon tarkastelu sekä jätteenhaltijan että viranomaisen näkökulmasta. Tarkoituksena on lisätä tilaajien ja urakoitsijoiden tietämystä jätelainsäädännön vaatimuksista sekä lisätä valvonnan yhteistyötä eri viranomaisten välillä. Toivomme kyselyn avulla saavamme selville haasteet, jotka hankaloittavat purku- ja saneeraustyömaiden jätehuoltoa sekä jätteiden kierrätystä. Kyselyn vastaukset käsitellään anonyymisti. Vastaa kyselyyn toimialaasi parhaiten vastaavaa linkkiä klikkaamalla.

Olen purkutyön tilaaja (julkinen tai yksityinen taho)
Olen purku-urakoitsija
Olen jätteen kuljettaja
Olen jätteenkäsittelijä (jätekeskukset ja muut jätteen käsittelijät, jätteenpolttolaitokset)
Olen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Olen kunnan rakennusvalvontaviranomainen

 Lisätietoja

Hanna Välimaa
Hankekoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Puh. 0295 027 383
hanna.valimaa(at)ely-keskus.fi