Joukkoliikenteen informaation digihaasteet

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (www.finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Vaikka laki tarjoaa hyvät lähtökohdat, joukkoliikennepalvelujen digitalisoituminen on erilaisten ongelmien takia sujunut hitaasti.  

Liikennepalvelulain vaatimat tunnistepohjaiset lippu- ja maksujärjestelmät ovat yksi esimerkki näistä säädöksistä. Tunnistepohjaiset järjestelmät saatiin käyttöön valtakunnallisesti vasta tämän vuoden elokuussa, vaikka lain mukaan niiden piti olla käytössä jo kolme vuotta aikaisemmin. Käyttöönottokaan ei sujunut, kuten siellä kuuluisassa Strömsössä. 

Linja-autopysäkin merkki tien reunassa.

Mitä on tunniste- ja taustajärjestelmäpohjaisuus 

Tunnistepohjaisella lippu- ja maksujärjestelmällä tarkoitetaan systeemiä, jossa ajoneuvolaite lukee nousevan matkustajan koneellisesti esimerkiksi QR-koodilla sisään, ja tieto siirtyy taustajärjestelmään. Näin matkustajanousuun liittyvä informaatio, kuten tarkka paikka, aika ja matkustusoikeus saadaan helposti käsiteltävään digitaaliseen muotoon. 

Digitaalisen matkustajainformaation haasteita 

Toinen ongelma liittyy Liikennepalvelulaissa säädettyyn matkan olennaisten tietojen, kuten aikataulu- ja hintatietojen ilmoittamisesta digitaalisesti avoimissa rajapinnoissa, sekä kolmansien osapuolien lipunmyyntioikeuksista. Tämän säädöksen tavoitteena on helpottaa erilaisten matkaketjujen syntymistä. 

Lakiin jäi kuitenkin aukkoja, jotka vaikeuttavat tämän tavoitteen toteutumista. Vaikeudet liittyvät pitkälti siihen, missä muodossa tiedot on ilmoitettava digitaaliseen rajapintaan siten, että ne olisivat paremmin käytettävissä siihen tarkoitukseen, mihin lainsäätäjä on ne tarkoittanut. 

Nuori naismatkustaja istuu bussissa aurinkolasit silmillä ja kuulokkeet korvilla.

Keinoja tilanteen korjaamiseksi on

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on uutiskirjeessään (uutiskirjeet.traficom.fi) 5/2021 ottanut asiaan kantaa ja ohjeistanut alan toimijoita tilanteen korjaamiseksi.  

Myös liikenteenohjauksen ja -hallinnan palveluita tarjoava valtionyhtiö Fintraffic on tarttunut ongelmaan ja sen koordinoimat liikenteen dataekosysteemin työryhmät työskentelevät näiden haasteiden parissa.  Lue lisää liikenteen dataekosysteemistä (fintraffic.fi).

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenneväki on mukana tässä kehitystyössä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on Fintrafficin ja ELY-keskuksen yhteistyö joukkoliikennehankinnoissa vuosille 2022-2027. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarjouspyyntöasiakirjoihin määritellään yhdessä Fintrafficin kanssa kirjaukset, joiden avulla ongelmat tietojen ilmoittamisesta rajapintoihin pyritään ratkaisemaan.  

Blogin kirjoittajan Miika Hautalan kuva.

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Digiloikka ja Covid-19 maaseutumaisessa joukkoliikenteessä

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Tämä digitalisointi on edistynyt varsin verkkaisesti maaseutumaisessa joukkoliikenteessä. Aiheesta voi lukea edellisestä blogitekstistäni Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa.

Oman lusikkansa soppaan laittoi muuan Covid-19. Tällä kerralla pandemian vaikutus ei ollut välttämättä negatiivinen. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 4.5.2020 Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän, joka luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 1.10.2020.

Raportin mukaan Suomen viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuus ovat hyvällä tasolla. Suomalaisilla on raportin mukaan myös kohtuullisen hyvät digitaaliset perustaidot. Koronakriisin aikana kansalaisten digitaidot ovat kohentuneet ja lainsäädäntökin on ajantasainen.

Tämän hetken tilanne

Joukkoliikenteen informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmien kehittämisestä, liikenteen brändäyksestä ja sujuvista matkaketjuista on puhuttu niin kauan kuin muistan, eli 1990-luvun alusta. Todennäköisesti keskustelua on käyty paljon aikaisemminkin.

Erityisesti lippu- ja maksujärjestelmäpuolella tie on ollut kivikkoinen, eikä ”yleislippua”, joka kelpaisi kaikkiin liikennevälineisiin, ole suurista panostuksista huolimatta kyetty luomaan. Enää sellaisesta ei haaveillakaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella seutulipun jäätyä pois, ei tällä hetkellä ole toimivaa alueellista lipputuotetta joukkoliikenteeseen. Tällä hetkellä joukkoliikennettä operoivat markkinaehtoisesti VR ja muutamat bussiyritykset. Lisäksi ELY-keskukset ja kunnat ostavat erilaista henkilöliikennettä. Tästä syystä potentiaalisia sopimuskumppaneita, joiden intressit eroavat osittain toisistaan, on paljon.

Juna, linja-auto ja ihmisiä Vaasan matkakeskuksessa.

Entäpä tulevaisuus?

Jotain aina täytyy tehdä. Viimeisen lippujärjestelmäselvityksen (pdf, traficom.fi) tuloksena todettiin, että valtakunnallista järjestelmää odotellessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii hankkimaan oman ”kevyen” lippu- ja maksujärjestelmän, jossa digitaalisuuden hyötyjä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi.

Nyt rakenteilla olevassa lippu- ja maksujärjestelmässä ei pyritä ratkomaan kaikkia ongelmia, vaan tarjoamaan erityisesti säännöllisesti liikkuville edullinen ja helppokäyttöinen lipputuote.

Aika mobiilikäyttöisen, verkossa ladattavan matkalipun käyttöönotolle pitäisi olla otollinen. Ainakin Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän mukaan asiakkaamme ovat valmiit digiloikkaan.

 

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Onko työpaikan parkkipaikka täynnä? Helpotusta olemassa!

Työnantaja voi niin sanotusti lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla edistämällä työmatkapyöräilyä ja/tai tarjoamalla työntekijöille joukkoliikenteen työsuhdematkalipun. Näillä keinoin voi saada säästöjä pysäköintipaikkatarpeen vähentyessä ja myös lisätä työntekijöiden hyvinvointia, kun heidän ei tarvitse istua henkilöauton kuljettajana aamu- ja iltapäiväruuhkissa ja lisäksi saa työmatkoissa kustannussäästöä. Työsuhdematkalippu on vaivaton kannuste viisaaseen liikkumiseen. Myös mielikuva paranee sellaisesta yhteiskuntavastuullisesta toimijasta, joka aktiivisesti vaikuttaa siihen, että ympäristökuormitus pienenee.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen työpaikoilla

Lyhyemmillä työmatkoilla sujuva tapa liikkua on pyöräillä. Pyöräilevä työntekijä jaksaa paremmin ja työnantaja hyötyy hyväkuntoisesta työntekijästä, jonka sairauspoissaolot ovat vähäiset.

Pyöriä lumisessa säässä pienen katoksen alla rivissä.

Kuva 1: Katos ja runkolukitusmahdollisuus nostavat pyöräpysäköinnin laatua.

Työnantajan lisäksi myös työntekijät voivat olla aloitteellisia ja esittää toivomuksensa työnantajalle pyöräilyn edistämisestä työssä ja työmatkoilla. Toteutuessaan vähimmäistoimenpiteinä voidaan pitää:

  • pyöräpysäköinnin parantaminen,
  • suihku- ja vaatteidenvaihtotilojen järjestäminen ja
  • työaikana käytettävien työpaikkapyörien hankkiminen.

Kuvassa osaksi rakennusta on tety suojainen pyöräkatos.

Kuva 2: Pyöräpysäköintiin on panostettu reilusti Vaasan keskussairaalan alueella.

Lisätoimenpiteinä voi lisäksi olla autopaikan hinnoittelu, työsuhdepyörät tai pyörähuollon tarjoaminen työntekijöille.

Esimerkkejä työsuhdematkalipun käyttöönottotavoista

Työsuhdematkalippu on kätevä tapa tukea työntekijöiden työmatkoja.

Lippu on hankittavissa usein suoraan matkakorttina paikalliselta joukkoliikennetoimijalta tai vaihtoehtoisesti joukkoliikennetoimijan toimittamina työmatkaseteleinä. Työntekijät ostavat itsenäisesti seteleillä haluamansa lipputuotteet, esimerkiksi kausi- tai arvolipun. Mikäli setelien arvo ei riitä työntekijän haluamaan lipputuotteeseen, voi hän maksaa erotuksen itse. Toimintamalli on helppo työnantajalle ja joustava työntekijälle. Työmatkaseteli toimii samankaltaisesti kuin lounasseteli.

Työsuhde-etuja (muun muassa lounassetelit, kulttuurisetelit) välittävät palveluntarjoajat tarjoavat puolestaan sähköisiä työsuhdelippupalveluita. Sähköisten palveluiden etuna on niiden toimiminen koko Suomessa ja ilman sidonnaisuutta tiettyyn liikenteen palveluntarjoajaan. Fyysisiin, joukkoliikennetoimijakohtaisiin työmatkaseteleihin nähden etu onkin siinä, ettei työnantaja joudu tilaamaan eri alueilta tuleville työntekijöille eri joukkoliikenteen järjestäjien seteleitä.

Työsuhdematkalippu verotuksessa

Työsuhdematkalippu on verotuksessa edullinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Alle 300 € suuruisena etuus on työntekijälle kokonaan verovapaa, jolloin myöskään palkan sivukuluja ei etuudesta mene. Tätä suuremmassa etuudessa 301–750 € välinen osuus on verollista ja 751 € suurempi taas verotonta 3400 € asti. Lisäksi työnantajalle koko summa on verovähennyskelpoinen. Työnantaja voi itse päättää kuinka merkittävästi tukee työntekijöiden joukkoliikenteellä matkustamista.

Kuviossa kuvataan työsuhdematkalipun käyttöönottoa.

Kuva 3: Työsuhdematkalipun käyttöönotto.

Kuvitelkaa, miten valtava loikka kestävän kehityksen suuntaan tehtäisiin, jos etätyö jatkossakin olisi vahvasti osa työaikaa ja lisäksi työpaikka tarjoaisi edullista joukkoliikennematkustamista ja puitteet työmatkapyöräilylle olisivat kunnossa.

Kiinnostuithan? Tarkemmat tiedot löydät täältä:

https://www.fiksustitoihin.fi/

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/tyosuhdeedu/

Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa

Nykyihminen on tottunut hankkimaan palvelut helposti erilaisten mobiililaitteiden ja sovellusten avulla. Yritykset panostavat paljon mm. palvelumuotoiluun. Palvelun tulee olla helposti hankittavissa.

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 toi mukanaan työkaluja siihen, miten voidaan edistää liikennepalveluiden yhdistämistä uusiksi tuotteiksi. Laissa säädetään mm. henkilöliikenteen liikkumispalveluita koskevien olennaisten tietojen ilmoittamisesta sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteen-toimivuudesta ja näiden ns. digitaalisten rajapintojen avaamisesta.

Nysse-palvelun selainversio näkymä, jossa voi mm. hakea reittiä reittioppaan avulla.

Tämän kapulakielen taakse kätkeytyy ajatus siitä, että esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus-, ja esteettömyystiedot sekä matkaliput ovat avoimesti palveluntarjoajien saatavilla. Näin netistä voi ostaa lipun ovelta ovelle, tai vaikkapa bussi- ja teatterilipun samalla kerralla.

Missä mennään?

Suomessa esim. suurten kaupunkiseutujen joukkoliiketoimijat, kuten HSL, FÖLI ja NYSSE ovat kehittäneet omat tuotteensa jo varsin pitkälle. Suomen harvempaan asutuilla alueilla tilanne on erilainen. Maaseutujen liikenteissä volyymit ovat toista luokkaa. Palvelujen tarjoajia ei ole ilmaantunut vaivaksi asti.

Myös joukkoliikenteen järjestämismalli on muilla, kuin kaupunkiseuduilla erilainen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella joukkoliikenteen palvelutaso nojautuu pitkälti markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota bussiyritykset ja VR toteuttavat liikeriskillä. Yhteiskunta täydentää tarjontaa, mikäli palveluja ei synny markkinaehtoisesti. Kunnat hankkivat lisäksi alueillaan henkilöliikennettä niin linja-autoilla, kuin pienemmälläkin kalustolla.

Vaikka palveluita on, ja tekniikka mahdollistaa palvelujen paketoimisen, paketoija puuttuu.

Föli-järjestelmän selainversiosta kuva, jossa näkyy erilaisia palveluita, joita voi palvelun kautta käyttää.

Mitäs nyt sitten?

Ennen kuin ”maaseuduilla” päästään suurten kaupunkiseutujen kanssa samalle tasolle liikennepalveluiden digitalisoimisessa ja helposti hankittavien matkaketjujen tarjoamisessa, ehtii Kyrönjoessa vielä virrata jonkin verran vettä.

Haasteena on mm. se, miten tulot jaetaan matkaketjun kesken. Nykyjärjestelmän sirpaleisuuden takia tämä tarkoittaa valtavaa määrää sopimuksia eri toimijoiden välillä.

Lisäksi julkisia hankintoja vaikeuttaa se, että joukkoliikennealalla ei ole yhteistä tieto- ja rajapintastandardointia, kuten taksialalla (SUTI).

Näitä ongelmia pyritään ratkomaan lukemattomissa hankkeissa eri puolella Suomea. Avainkysymys kuitenkin lienee: onnistuuko joukkoliikennepalveluiden paketointi siten, että joukkoliikenteen järjestämistapaa ei tarvitsisi muuttaa. Teknisten standardien päättäminen on todennäköisesti helpompaa.

Piirroskuva taksista. Piirroskuva linja-autosta.

ELY-keskus on alkanut julkaista joukkoliikenneaiheista uutiskirjettä.

Löydät uutiskirjeemme tämän linkin kautta.  
(www.ely-keskus.fi–> ajankohtaista–>uutiskirjeet)

Voit tilata sen myös itsellesi sähköpostiisi.  


Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteet joukkoliikenteelle

Muutaman vuoden väliajoin käymme yhdessä kuntien ja maakuntien kanssa läpi mitkä ovat pohjalaismaakuntien tulevien vuosien tavoitteet joukkoliikenteelle. Perinteisesti alueellamme suurin käyttäjäryhmä on koululaiset, mutta merkittävä osa opiskelijoista, ikäihmisistä ja myös työssäkävijöistä on ilman ajokorttia, tai sitten heillä ei ole henkilöautoa käytettävissä. Lisäksi osa ihmisistä liikkuu mielellään linja-autolla, jos vain tarjonta on riittävä ja jos linja-autot liikennöivät sopivilla aikatauluilla.

Miten palvelutason tavoitteet asetetaan?

Joukkoliikenne on aina ensisijaisesti markkinaehtoista. Markkinaehtoinen liikenne on liikennettä, johon ei makseta lainkaan julkista tukea. Monilla yhteysväleillä seudullinen markkinaehtoinen liikenne ei ole sellaisenaan riittävä ja sitä pitää täydentää ostoliikenteellä.

Vasta valmistuneessa selvityksessä asetettiin vuosille 2019 – 2022 sellaisia palvelutasotavoitteita, jotka perustuvat mahdollisimman hyvin alueen asukkaiden liikkumistarpeisiin ja käytettävissä olevaan rahoitukseen.

Koululaisten koulukuljetukset muodostavat hyvän pohjan seudulliselle joukkoliikenteelle, täydennettynä mm. opiskelijoilla ja työmatkalaisilla. Haasteena toimivalle joukkoliikenteelle on kuitenkin vähenevä väestö maaseutualueilla. Tämän vuoksi on pitänyt tarkentaa tavoitteet joukkoliikenteelle muutaman vuoden välein.

Tilastokeskuksen väestöennuste 2015 – 2030, jossa väestönkehityksen on oletettu jatkuvan viime vuosien kaltaisena.

Näin tavoitteet saavutetaan

Asetetut tavoitteet saadaan mahdollisimman hyvin lähivuosien tarpeita vastaaviksi, jos yhdessä kuntien kanssa pystytään hankkimaan 60 – 70 linja-autovuoroa lisää. Vaikka ensisijaisesti hankitaan täydentävää ostoliikennettä yhteysväleille, joissa jo on enemmän matkustusta ja joissa on kysynnän kasvumahdollisuuksia, lisävuorojen tarve jakautuu hyvin laajasti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueelle.

Vuosille 2019 – 2022 asetetut palvelutasotavoitteet.

Heinäkuun alusta 2018 voimaan astunut ”Laki liikenteen palveluista” ohjeistaa alueellisia viranomaisia suunnittelemaan palvelut ensisijaisesti seudullisina tai alueellisina kokonaisuuksina ja tavoittelemaan kaikkien henkilökuljetusten yhteensovittamista. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteistyö muiden toimivaltaisten toimijoiden, mm. kuntien, kanssa tiivistyy entisestään ja että kaikki järjestettävät kuljetukset pienemmän kysynnän alueilla eivät liikennöi tiukasti tiettyjä reittejä, vaan enemmän kutsuohjatusti.

Tarkemmat tiedot löydät raportista: https://www.doria.fi/handle/10024/158533

 

Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus