Asiakasinformaatioon kannattaa panostaa

Joukkoliikenteen menestykseen vaikuttavat useat eri osatekijät, joista yksi kriittisimmistä on joukkoliikenteestä tarjolla oleva asiakasinformaatio. Matkustajan harkitessa mahdollisuuksiaan liikkua paikasta toiseen, ilman paikkaansa pitävää ja helposti saatavilla olevaa asiakasinformaatiota, kulkuvälineeksi valikoituu helposti jokin muu kuin joukkoliikenneväline. Ajantasainen ja helposti saatavilla oleva informaatio madaltaakin kynnystä joukkoliikenteen käyttöön sekä lisää käytön luotettavuutta.

Kaksi henkilöä linja-autossa. Miespuolinen henkilö istuu taka-alalla ja toinen henkilö seisoo pitäen kaiteesta kiinni.
Joukkoliikenteestä helposti saatavilla oleva ajankohtainen asiakasinformaatio madaltaa kynnystä joukkoliikenteen käyttöön.

Reittiopas asiakasinformaation lähteenä

Luotettavien reitti- ja aikataulutietojen löytymisessä yhdestä reittioppaasta on ollut ongelmia ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Joukkoliikennettä koskevassa palvelutasomäärittelyssä vuosille 2019–2022 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tunnistikin tärkeimmäksi laadulliseksi kehityskohteekseen reaaliaikaisen informaation parantamisen. Tämän jälkeen asiakasinformaation parantamisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Tavoitteenamme on ollut parantaa reitti- ja aikataulutiedon sekä hintatietojen saavutettavuutta ja tähän nykypäivänä parhaimpia välineitä ovat reittioppaat. Reittioppaat ovat digitaalisen tiedon lähteitä, jotka tarjoavat kaiken oleellisen matkaan tarvittavan tiedon koottuna yhdestä paikasta mobiilisovelluksen tai verkkosivun välityksellä.

Olemme kevään aikana tehneet suuren työn, että hankkimamme joukkoliikenteen reitit ja aikataulut löytyisivät luotettavasti yhdestä reittioppaasta, joka on tässä tapauksessa valtakunnallinen reittiopas opas.matka.fi. Työ pitää sisällään suuren määrän liikenteenharjoittajien kanssa yhdessä läpikäytyjä reittejä, aikatauluja sekä näiden digitoimista käytössämme olevaan Vallu-järjestelmään, josta tiedot siirtyvät eteenpäin reittioppaaseen. Vaikka haasteita tiedon siirtymisessä Vallu-järjestelmän ja reittioppaan välillä on vielä elokuussa ollut, niin nyt työ alkaa kantamaan hedelmää ja informaation pitäisi olla luotettavasti saatavilla kyseisestä reittioppaasta. Kiitokset tästä kuuluvat myös liikenneohjauspalveluita tarjoavalle Finntraffic Oy:lle, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä!

Reittioppaan etusivu.
Reittioppaan löydät osoitteesta https://opas.matka.fi/.

Reittiopas pitää sisällään useita eri toiminnallisuuksia. Reittioppaassa voi hakea lähtö- ja määränpääpaikkoja käyttämällä paikkakuntien, asemien ja pysäkkien nimiä sekä omaa sijaintiaan. Myös esimerkiksi linjatunnuksilla tai laituritiedoilla voi etsiä haluamiaan vuoroja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on nimennyt hankkimansa joukkoliikenteen vuorot linjatunnuksin, jotka kertovat myös vuoron lähtölaiturin, jos matka alkaa maakunnan keskuskaupungista. Linjatunnukset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kolmenumeroisia, joista keskimmäinen numero kertoo lähtölaiturin.

Vaikkakin reittioppaiden monipuolisuus ja käytännöllisyys on kovaa valuuttaa joukkoliikenteen asiakasinformaation lähteenä, ei se silti korvaa fyysisiä informaatiovälineitä kokonaan. Fyysisiä informaation lähteitä ovat muun muassa pysäkillä olevat aikataulutiedot ja linjanumeroinnit sekä reittikuvaukset. Matkustajien erilaiset tarpeet saatavilla olevan informaation suhteen tulevatkin parhaiten huomioiduksi, kun sekä fyysistä että digitaalista asiakasinformaatiota kehitetään yhdessä rinnakkain toisiaan tukien.

Kehitystyö jatkuu

Asiakasinformaation parantamisen eteen tehty työ ei suinkaan ole valmis, vaan useat eri kehitystyöt ovat parhaillaan käynnissä. Joko ideoinnin tasolla tai jo toteutuksessa. Tarkoitus olisi, että reittioppaan avulla pystyisi jatkossa myös seuraamaan meidän hankkimaamme liikennettä reaaliaikaisesti kartalla. Lisäksi kuluvan vuoden aikana reittioppaasta pitäisi pystyä saamaan reittihaun yhteydessä tieto myös siitä, mitä autosta ostettavan kertalipun hinta enimmillään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä.

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus                         

Joukkoliikenteen informaation digihaasteet

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (www.finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Vaikka laki tarjoaa hyvät lähtökohdat, joukkoliikennepalvelujen digitalisoituminen on erilaisten ongelmien takia sujunut hitaasti.  

Liikennepalvelulain vaatimat tunnistepohjaiset lippu- ja maksujärjestelmät ovat yksi esimerkki näistä säädöksistä. Tunnistepohjaiset järjestelmät saatiin käyttöön valtakunnallisesti vasta tämän vuoden elokuussa, vaikka lain mukaan niiden piti olla käytössä jo kolme vuotta aikaisemmin. Käyttöönottokaan ei sujunut, kuten siellä kuuluisassa Strömsössä. 

Linja-autopysäkin merkki tien reunassa.

Mitä on tunniste- ja taustajärjestelmäpohjaisuus 

Tunnistepohjaisella lippu- ja maksujärjestelmällä tarkoitetaan systeemiä, jossa ajoneuvolaite lukee nousevan matkustajan koneellisesti esimerkiksi QR-koodilla sisään, ja tieto siirtyy taustajärjestelmään. Näin matkustajanousuun liittyvä informaatio, kuten tarkka paikka, aika ja matkustusoikeus saadaan helposti käsiteltävään digitaaliseen muotoon. 

Digitaalisen matkustajainformaation haasteita 

Toinen ongelma liittyy Liikennepalvelulaissa säädettyyn matkan olennaisten tietojen, kuten aikataulu- ja hintatietojen ilmoittamisesta digitaalisesti avoimissa rajapinnoissa, sekä kolmansien osapuolien lipunmyyntioikeuksista. Tämän säädöksen tavoitteena on helpottaa erilaisten matkaketjujen syntymistä. 

Lakiin jäi kuitenkin aukkoja, jotka vaikeuttavat tämän tavoitteen toteutumista. Vaikeudet liittyvät pitkälti siihen, missä muodossa tiedot on ilmoitettava digitaaliseen rajapintaan siten, että ne olisivat paremmin käytettävissä siihen tarkoitukseen, mihin lainsäätäjä on ne tarkoittanut. 

Nuori naismatkustaja istuu bussissa aurinkolasit silmillä ja kuulokkeet korvilla.

Keinoja tilanteen korjaamiseksi on

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on uutiskirjeessään (uutiskirjeet.traficom.fi) 5/2021 ottanut asiaan kantaa ja ohjeistanut alan toimijoita tilanteen korjaamiseksi.  

Myös liikenteenohjauksen ja -hallinnan palveluita tarjoava valtionyhtiö Fintraffic on tarttunut ongelmaan ja sen koordinoimat liikenteen dataekosysteemin työryhmät työskentelevät näiden haasteiden parissa.  Lue lisää liikenteen dataekosysteemistä (fintraffic.fi).

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenneväki on mukana tässä kehitystyössä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on Fintrafficin ja ELY-keskuksen yhteistyö joukkoliikennehankinnoissa vuosille 2022-2027. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarjouspyyntöasiakirjoihin määritellään yhdessä Fintrafficin kanssa kirjaukset, joiden avulla ongelmat tietojen ilmoittamisesta rajapintoihin pyritään ratkaisemaan.  

Blogin kirjoittajan Miika Hautalan kuva.

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Digiloikka ja Covid-19 maaseutumaisessa joukkoliikenteessä

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Tämä digitalisointi on edistynyt varsin verkkaisesti maaseutumaisessa joukkoliikenteessä. Aiheesta voi lukea edellisestä blogitekstistäni Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa.

Oman lusikkansa soppaan laittoi muuan Covid-19. Tällä kerralla pandemian vaikutus ei ollut välttämättä negatiivinen. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 4.5.2020 Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän, joka luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 1.10.2020.

Raportin mukaan Suomen viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuus ovat hyvällä tasolla. Suomalaisilla on raportin mukaan myös kohtuullisen hyvät digitaaliset perustaidot. Koronakriisin aikana kansalaisten digitaidot ovat kohentuneet ja lainsäädäntökin on ajantasainen.

Tämän hetken tilanne

Joukkoliikenteen informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmien kehittämisestä, liikenteen brändäyksestä ja sujuvista matkaketjuista on puhuttu niin kauan kuin muistan, eli 1990-luvun alusta. Todennäköisesti keskustelua on käyty paljon aikaisemminkin.

Erityisesti lippu- ja maksujärjestelmäpuolella tie on ollut kivikkoinen, eikä ”yleislippua”, joka kelpaisi kaikkiin liikennevälineisiin, ole suurista panostuksista huolimatta kyetty luomaan. Enää sellaisesta ei haaveillakaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella seutulipun jäätyä pois, ei tällä hetkellä ole toimivaa alueellista lipputuotetta joukkoliikenteeseen. Tällä hetkellä joukkoliikennettä operoivat markkinaehtoisesti VR ja muutamat bussiyritykset. Lisäksi ELY-keskukset ja kunnat ostavat erilaista henkilöliikennettä. Tästä syystä potentiaalisia sopimuskumppaneita, joiden intressit eroavat osittain toisistaan, on paljon.

Juna, linja-auto ja ihmisiä Vaasan matkakeskuksessa.

Entäpä tulevaisuus?

Jotain aina täytyy tehdä. Viimeisen lippujärjestelmäselvityksen (pdf, traficom.fi) tuloksena todettiin, että valtakunnallista järjestelmää odotellessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii hankkimaan oman ”kevyen” lippu- ja maksujärjestelmän, jossa digitaalisuuden hyötyjä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi.

Nyt rakenteilla olevassa lippu- ja maksujärjestelmässä ei pyritä ratkomaan kaikkia ongelmia, vaan tarjoamaan erityisesti säännöllisesti liikkuville edullinen ja helppokäyttöinen lipputuote.

Aika mobiilikäyttöisen, verkossa ladattavan matkalipun käyttöönotolle pitäisi olla otollinen. Ainakin Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän mukaan asiakkaamme ovat valmiit digiloikkaan.

 

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Onko työpaikan parkkipaikka täynnä? Helpotusta olemassa!

Työnantaja voi niin sanotusti lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla edistämällä työmatkapyöräilyä ja/tai tarjoamalla työntekijöille joukkoliikenteen työsuhdematkalipun. Näillä keinoin voi saada säästöjä pysäköintipaikkatarpeen vähentyessä ja myös lisätä työntekijöiden hyvinvointia, kun heidän ei tarvitse istua henkilöauton kuljettajana aamu- ja iltapäiväruuhkissa ja lisäksi saa työmatkoissa kustannussäästöä. Työsuhdematkalippu on vaivaton kannuste viisaaseen liikkumiseen. Myös mielikuva paranee sellaisesta yhteiskuntavastuullisesta toimijasta, joka aktiivisesti vaikuttaa siihen, että ympäristökuormitus pienenee.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen työpaikoilla

Lyhyemmillä työmatkoilla sujuva tapa liikkua on pyöräillä. Pyöräilevä työntekijä jaksaa paremmin ja työnantaja hyötyy hyväkuntoisesta työntekijästä, jonka sairauspoissaolot ovat vähäiset.

Pyöriä lumisessa säässä pienen katoksen alla rivissä.

Kuva 1: Katos ja runkolukitusmahdollisuus nostavat pyöräpysäköinnin laatua.

Työnantajan lisäksi myös työntekijät voivat olla aloitteellisia ja esittää toivomuksensa työnantajalle pyöräilyn edistämisestä työssä ja työmatkoilla. Toteutuessaan vähimmäistoimenpiteinä voidaan pitää:

  • pyöräpysäköinnin parantaminen,
  • suihku- ja vaatteidenvaihtotilojen järjestäminen ja
  • työaikana käytettävien työpaikkapyörien hankkiminen.

Kuvassa osaksi rakennusta on tety suojainen pyöräkatos.

Kuva 2: Pyöräpysäköintiin on panostettu reilusti Vaasan keskussairaalan alueella.

Lisätoimenpiteinä voi lisäksi olla autopaikan hinnoittelu, työsuhdepyörät tai pyörähuollon tarjoaminen työntekijöille.

Esimerkkejä työsuhdematkalipun käyttöönottotavoista

Työsuhdematkalippu on kätevä tapa tukea työntekijöiden työmatkoja.

Lippu on hankittavissa usein suoraan matkakorttina paikalliselta joukkoliikennetoimijalta tai vaihtoehtoisesti joukkoliikennetoimijan toimittamina työmatkaseteleinä. Työntekijät ostavat itsenäisesti seteleillä haluamansa lipputuotteet, esimerkiksi kausi- tai arvolipun. Mikäli setelien arvo ei riitä työntekijän haluamaan lipputuotteeseen, voi hän maksaa erotuksen itse. Toimintamalli on helppo työnantajalle ja joustava työntekijälle. Työmatkaseteli toimii samankaltaisesti kuin lounasseteli.

Työsuhde-etuja (muun muassa lounassetelit, kulttuurisetelit) välittävät palveluntarjoajat tarjoavat puolestaan sähköisiä työsuhdelippupalveluita. Sähköisten palveluiden etuna on niiden toimiminen koko Suomessa ja ilman sidonnaisuutta tiettyyn liikenteen palveluntarjoajaan. Fyysisiin, joukkoliikennetoimijakohtaisiin työmatkaseteleihin nähden etu onkin siinä, ettei työnantaja joudu tilaamaan eri alueilta tuleville työntekijöille eri joukkoliikenteen järjestäjien seteleitä.

Työsuhdematkalippu verotuksessa

Työsuhdematkalippu on verotuksessa edullinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Alle 300 € suuruisena etuus on työntekijälle kokonaan verovapaa, jolloin myöskään palkan sivukuluja ei etuudesta mene. Tätä suuremmassa etuudessa 301–750 € välinen osuus on verollista ja 751 € suurempi taas verotonta 3400 € asti. Lisäksi työnantajalle koko summa on verovähennyskelpoinen. Työnantaja voi itse päättää kuinka merkittävästi tukee työntekijöiden joukkoliikenteellä matkustamista.

Kuviossa kuvataan työsuhdematkalipun käyttöönottoa.

Kuva 3: Työsuhdematkalipun käyttöönotto.

Kuvitelkaa, miten valtava loikka kestävän kehityksen suuntaan tehtäisiin, jos etätyö jatkossakin olisi vahvasti osa työaikaa ja lisäksi työpaikka tarjoaisi edullista joukkoliikennematkustamista ja puitteet työmatkapyöräilylle olisivat kunnossa.

Kiinnostuithan? Tarkemmat tiedot löydät täältä:

https://www.fiksustitoihin.fi/

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/tyosuhdeedu/

Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa

Nykyihminen on tottunut hankkimaan palvelut helposti erilaisten mobiililaitteiden ja sovellusten avulla. Yritykset panostavat paljon mm. palvelumuotoiluun. Palvelun tulee olla helposti hankittavissa.

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 toi mukanaan työkaluja siihen, miten voidaan edistää liikennepalveluiden yhdistämistä uusiksi tuotteiksi. Laissa säädetään mm. henkilöliikenteen liikkumispalveluita koskevien olennaisten tietojen ilmoittamisesta sekä lippu- ja maksujärjestelmien yhteen-toimivuudesta ja näiden ns. digitaalisten rajapintojen avaamisesta.

Nysse-palvelun selainversio näkymä, jossa voi mm. hakea reittiä reittioppaan avulla.

Tämän kapulakielen taakse kätkeytyy ajatus siitä, että esimerkiksi reitti-, pysäkki-, aikataulu-, hinta-, saatavuus-, ja esteettömyystiedot sekä matkaliput ovat avoimesti palveluntarjoajien saatavilla. Näin netistä voi ostaa lipun ovelta ovelle, tai vaikkapa bussi- ja teatterilipun samalla kerralla.

Missä mennään?

Suomessa esim. suurten kaupunkiseutujen joukkoliiketoimijat, kuten HSL, FÖLI ja NYSSE ovat kehittäneet omat tuotteensa jo varsin pitkälle. Suomen harvempaan asutuilla alueilla tilanne on erilainen. Maaseutujen liikenteissä volyymit ovat toista luokkaa. Palvelujen tarjoajia ei ole ilmaantunut vaivaksi asti.

Myös joukkoliikenteen järjestämismalli on muilla, kuin kaupunkiseuduilla erilainen. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueella joukkoliikenteen palvelutaso nojautuu pitkälti markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota bussiyritykset ja VR toteuttavat liikeriskillä. Yhteiskunta täydentää tarjontaa, mikäli palveluja ei synny markkinaehtoisesti. Kunnat hankkivat lisäksi alueillaan henkilöliikennettä niin linja-autoilla, kuin pienemmälläkin kalustolla.

Vaikka palveluita on, ja tekniikka mahdollistaa palvelujen paketoimisen, paketoija puuttuu.

Föli-järjestelmän selainversiosta kuva, jossa näkyy erilaisia palveluita, joita voi palvelun kautta käyttää.

Mitäs nyt sitten?

Ennen kuin ”maaseuduilla” päästään suurten kaupunkiseutujen kanssa samalle tasolle liikennepalveluiden digitalisoimisessa ja helposti hankittavien matkaketjujen tarjoamisessa, ehtii Kyrönjoessa vielä virrata jonkin verran vettä.

Haasteena on mm. se, miten tulot jaetaan matkaketjun kesken. Nykyjärjestelmän sirpaleisuuden takia tämä tarkoittaa valtavaa määrää sopimuksia eri toimijoiden välillä.

Lisäksi julkisia hankintoja vaikeuttaa se, että joukkoliikennealalla ei ole yhteistä tieto- ja rajapintastandardointia, kuten taksialalla (SUTI).

Näitä ongelmia pyritään ratkomaan lukemattomissa hankkeissa eri puolella Suomea. Avainkysymys kuitenkin lienee: onnistuuko joukkoliikennepalveluiden paketointi siten, että joukkoliikenteen järjestämistapaa ei tarvitsisi muuttaa. Teknisten standardien päättäminen on todennäköisesti helpompaa.

Piirroskuva taksista. Piirroskuva linja-autosta.

ELY-keskus on alkanut julkaista joukkoliikenneaiheista uutiskirjettä.

Löydät uutiskirjeemme tämän linkin kautta.  
(www.ely-keskus.fi–> ajankohtaista–>uutiskirjeet)

Voit tilata sen myös itsellesi sähköpostiisi.  


Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus