Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet

Aina tasaisin väliajoin, on aika kokoontua yhdessä pohtimaan joukkoliikenteen tavoitteita tuleville vuosille pohjolaismaakunnissa Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Tätä prosessia kutsutaan palvelutasomäärittelyksi, jota ELY-keskus käy läpi tiiviissä vuorovaikutuksessa alueensa kuntien kanssa.  Uusin palvelutasomäärittely on valmistunut viime vuoden joulukuussa ja on voimassa vuosille 2023–2027. Sen tavoitteena on kuvata, millaista palvelutasoa voidaan tavoitella, ottaen huomioon eri tekijöitä, kuten alueen asukkaiden liikkumistarpeet, käytettävissä oleva rahoitus, valtion ja kuntien tavoitteet sekä markkinaehtoisen liikenteen tarjonta. Tavoitteita on asetettu liikenteelliselle palvelutasolle, laadullisille tekijöille sekä julkisen liikenteen tärkeimmille solmupisteille.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue koostuu keskenään hyvin erilaisista kunnista. Joukkoliikenteen palveluiden tarjonta onkin tärkeä yhteensovittaa vastaamaan todellista matkustajapotentiaalia sekä kuntien tarpeita. Matkustajapotentiaalia on pyritty arvioimaan eri kuntien välillä tarkastelemalla kuntien väestön määrää, opiskelijoiden määrää, pendelöintiä sekä taajama-astetta ja pisteyttämällä kuntia näiden tekijöiden pohjalta. Tämän tavoitteena on ollut saada mahdollisimman tasapuolinen kuva matkustuspotentiaalista eri kunnissa. Kunnat ovat voineet tuoda omia tarpeitaan ja näkökohtiaan esille työn aikana järjestetyissä työpajoissa

Liikenteelliset tavoitteet

Palvelutasomäärittelyn yksi keskeisimmistä tuotoksista on palvelutasotavoitekartta. Kartassa yhteysvälejä on määritetty kolmeen eri luokkaan sen mukaan, kuinka paljon liikennettä kyseisille yhteysväleille on tarkoituksenmukaista hankkia ottaen huomioon ELY-keskuksen käytettävissä olevan määrärahan ja yhteysvälien matkustajapotentiaalin.

Kartta liikenteellisistä palvelutasotavoitteista.

Yhteysväleille on asetettu erilaisia tavoitteita. Luokan 1 yhteysvälit muodostavat alueen joukkoliikennekäytävät. Joukkoliikennekäytävien tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen käyttöä ja palvella monipuolisesti eri matkustustarpeita. Usein näillä yhteysväleillä on kattavat junayhteydet, joita bussit täydentävät. Luokan 2 yhteysvälit muodostavat alueen perusyhteydet. Tavoitteena näillä yhteysväleillä on mahdollistaa yhteydet, jotka palvelevat työssäkäyntiä, opiskelua ja asiointia. Luokan 3 yhteysväleillä tavoitteena on ensisijaisesti palvella koululaisten ja opiskelijoiden liikkumistarpeita. Näiden luokkien lisäksi osasta kaukana pääradasta sijaitseville kunnille on esitetty tavoitteita viikonlopun liityntäyhteyksille juniin. Tarkemmat tiedot ajantasaisista reiteistä ja aikatauluista löydät reittioppaasta: opas.matka.fi (https://opas.matka.fi/).

Laadulliset tavoitteet

Myös joukkoliikenteen palveluille asetettavat laadulliset tavoitteet ovat tärkeitä, sillä nämä lisäävät joukkoliikenteen kilpailukykyä suhteessa muihin kulkumuotoihin. Laadullisia tavoitteita on päädytty työn yhteydessä asettamaan mm. aikataulu- ja hintainformaation saatavuudelle, luotettavuudelle, kilpailukykyisille matka-ajoille ja markkinoinnille. Kuntien kanssa käydyissä työpajoissa yksi usein esille nousseista tavoitteista oli yhteen toimiva lippujärjestelmä junalippujen kanssa. Alueella onkin yhteysvälejä, joilla hankimme junaliikennettä täydentävää bussiliikennettä, jossa yhteentoimiva lippujärjestelmä olisi tärkeää. Tässä onkin yksi konkreettinen esimerkki, jota lähteä edistämään.  

Laadulliset palvelutasotavoitteet ja niiden kuvaukset.

Solmupisteet ja niiden tavoitteet

Edellisvuonna laaditussa valtakunnallisessa palvelutasomäärityksessä esitettiin valtakunnallisesti merkittäviä liikenteen solmupisteitä. Tästä intoutuneina päädyimme myös määrittelemään alueemme maakunnallisesti tai alueellisesti merkittävät solmupisteet. Solmupisteet ovat liikenteellisiä yhtymäkohtia, ja monen joukkoliikennematkan alku- tai päätepiste. Useimmiten solmupisteet ovat keskeisiä rautatieasemia ja linja-autoasemia. Näiden toimivuudella on myös iso rooli joukkoliikenteellä tehtyjen matkaketjujen houkuttelevuudessa. Solmupisteille on asetettu tavoitteita liittyen mm. henkilöautojen ja polkupyörien liityntäpysäköintiin, reaaliaikaiselle informaatiolle ja odotustilan varustelulle.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja alueellisesti merkittävät solmupisteet.

Mikäli kiinnostuit, niin julkaisu löytyy osoitteesta:

 https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-105-8 suomeksi

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-398-106-5 på svenska

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asiakasinformaatioon kannattaa panostaa

Joukkoliikenteen menestykseen vaikuttavat useat eri osatekijät, joista yksi kriittisimmistä on joukkoliikenteestä tarjolla oleva asiakasinformaatio. Matkustajan harkitessa mahdollisuuksiaan liikkua paikasta toiseen, ilman paikkaansa pitävää ja helposti saatavilla olevaa asiakasinformaatiota, kulkuvälineeksi valikoituu helposti jokin muu kuin joukkoliikenneväline. Ajantasainen ja helposti saatavilla oleva informaatio madaltaakin kynnystä joukkoliikenteen käyttöön sekä lisää käytön luotettavuutta.

Joukkoliikenteestä helposti saatavilla oleva ajankohtainen asiakasinformaatio madaltaa kynnystä joukkoliikenteen käyttöön.

Reittiopas asiakasinformaation lähteenä

Luotettavien reitti- ja aikataulutietojen löytymisessä yhdestä reittioppaasta on ollut ongelmia ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Joukkoliikennettä koskevassa palvelutasomäärittelyssä vuosille 2019–2022 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tunnistikin tärkeimmäksi laadulliseksi kehityskohteekseen reaaliaikaisen informaation parantamisen. Tämän jälkeen asiakasinformaation parantamisen eteen on tehty pitkäjänteistä työtä. Tavoitteenamme on ollut parantaa reitti- ja aikataulutiedon sekä hintatietojen saavutettavuutta ja tähän nykypäivänä parhaimpia välineitä ovat reittioppaat. Reittioppaat ovat digitaalisen tiedon lähteitä, jotka tarjoavat kaiken oleellisen matkaan tarvittavan tiedon koottuna yhdestä paikasta mobiilisovelluksen tai verkkosivun välityksellä.

Olemme kevään aikana tehneet suuren työn, että hankkimamme joukkoliikenteen reitit ja aikataulut löytyisivät luotettavasti yhdestä reittioppaasta, joka on tässä tapauksessa valtakunnallinen reittiopas opas.matka.fi. Työ pitää sisällään suuren määrän liikenteenharjoittajien kanssa yhdessä läpikäytyjä reittejä, aikatauluja sekä näiden digitoimista käytössämme olevaan Vallu-järjestelmään, josta tiedot siirtyvät eteenpäin reittioppaaseen. Vaikka haasteita tiedon siirtymisessä Vallu-järjestelmän ja reittioppaan välillä on vielä elokuussa ollut, niin nyt työ alkaa kantamaan hedelmää ja informaation pitäisi olla luotettavasti saatavilla kyseisestä reittioppaasta. Kiitokset tästä kuuluvat myös liikenneohjauspalveluita tarjoavalle Finntraffic Oy:lle, jonka kanssa olemme tehneet tiivistä yhteistyötä!

Reittioppaan löydät osoitteesta https://opas.matka.fi/.

Reittiopas pitää sisällään useita eri toiminnallisuuksia. Reittioppaassa voi hakea lähtö- ja määränpääpaikkoja käyttämällä paikkakuntien, asemien ja pysäkkien nimiä sekä omaa sijaintiaan. Myös esimerkiksi linjatunnuksilla tai laituritiedoilla voi etsiä haluamiaan vuoroja. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on nimennyt hankkimansa joukkoliikenteen vuorot linjatunnuksin, jotka kertovat myös vuoron lähtölaiturin, jos matka alkaa maakunnan keskuskaupungista. Linjatunnukset ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kolmenumeroisia, joista keskimmäinen numero kertoo lähtölaiturin.

Vaikkakin reittioppaiden monipuolisuus ja käytännöllisyys on kovaa valuuttaa joukkoliikenteen asiakasinformaation lähteenä, ei se silti korvaa fyysisiä informaatiovälineitä kokonaan. Fyysisiä informaation lähteitä ovat muun muassa pysäkillä olevat aikataulutiedot ja linjanumeroinnit sekä reittikuvaukset. Matkustajien erilaiset tarpeet saatavilla olevan informaation suhteen tulevatkin parhaiten huomioiduksi, kun sekä fyysistä että digitaalista asiakasinformaatiota kehitetään yhdessä rinnakkain toisiaan tukien.

Kehitystyö jatkuu

Asiakasinformaation parantamisen eteen tehty työ ei suinkaan ole valmis, vaan useat eri kehitystyöt ovat parhaillaan käynnissä. Joko ideoinnin tasolla tai jo toteutuksessa. Tarkoitus olisi, että reittioppaan avulla pystyisi jatkossa myös seuraamaan meidän hankkimaamme liikennettä reaaliaikaisesti kartalla. Lisäksi kuluvan vuoden aikana reittioppaasta pitäisi pystyä saamaan reittihaun yhteydessä tieto myös siitä, mitä autosta ostettavan kertalipun hinta enimmillään on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen järjestämässä joukkoliikenteessä.

Valtteri Massenko
Joukkoliikenteen projektipäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus                         

Joukkoliikenteen informaation digihaasteet

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (www.finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Vaikka laki tarjoaa hyvät lähtökohdat, joukkoliikennepalvelujen digitalisoituminen on erilaisten ongelmien takia sujunut hitaasti.  

Liikennepalvelulain vaatimat tunnistepohjaiset lippu- ja maksujärjestelmät ovat yksi esimerkki näistä säädöksistä. Tunnistepohjaiset järjestelmät saatiin käyttöön valtakunnallisesti vasta tämän vuoden elokuussa, vaikka lain mukaan niiden piti olla käytössä jo kolme vuotta aikaisemmin. Käyttöönottokaan ei sujunut, kuten siellä kuuluisassa Strömsössä. 

Mitä on tunniste- ja taustajärjestelmäpohjaisuus 

Tunnistepohjaisella lippu- ja maksujärjestelmällä tarkoitetaan systeemiä, jossa ajoneuvolaite lukee nousevan matkustajan koneellisesti esimerkiksi QR-koodilla sisään, ja tieto siirtyy taustajärjestelmään. Näin matkustajanousuun liittyvä informaatio, kuten tarkka paikka, aika ja matkustusoikeus saadaan helposti käsiteltävään digitaaliseen muotoon. 

Digitaalisen matkustajainformaation haasteita 

Toinen ongelma liittyy Liikennepalvelulaissa säädettyyn matkan olennaisten tietojen, kuten aikataulu- ja hintatietojen ilmoittamisesta digitaalisesti avoimissa rajapinnoissa, sekä kolmansien osapuolien lipunmyyntioikeuksista. Tämän säädöksen tavoitteena on helpottaa erilaisten matkaketjujen syntymistä. 

Lakiin jäi kuitenkin aukkoja, jotka vaikeuttavat tämän tavoitteen toteutumista. Vaikeudet liittyvät pitkälti siihen, missä muodossa tiedot on ilmoitettava digitaaliseen rajapintaan siten, että ne olisivat paremmin käytettävissä siihen tarkoitukseen, mihin lainsäätäjä on ne tarkoittanut. 

Keinoja tilanteen korjaamiseksi on

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on uutiskirjeessään (uutiskirjeet.traficom.fi) 5/2021 ottanut asiaan kantaa ja ohjeistanut alan toimijoita tilanteen korjaamiseksi.  

Myös liikenteenohjauksen ja -hallinnan palveluita tarjoava valtionyhtiö Fintraffic on tarttunut ongelmaan ja sen koordinoimat liikenteen dataekosysteemin työryhmät työskentelevät näiden haasteiden parissa.  Lue lisää liikenteen dataekosysteemistä (fintraffic.fi).

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen joukkoliikenneväki on mukana tässä kehitystyössä. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on Fintrafficin ja ELY-keskuksen yhteistyö joukkoliikennehankinnoissa vuosille 2022-2027. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tarjouspyyntöasiakirjoihin määritellään yhdessä Fintrafficin kanssa kirjaukset, joiden avulla ongelmat tietojen ilmoittamisesta rajapintoihin pyritään ratkaisemaan.  

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Digiloikka ja Covid-19 maaseutumaisessa joukkoliikenteessä

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Tämä digitalisointi on edistynyt varsin verkkaisesti maaseutumaisessa joukkoliikenteessä. Aiheesta voi lukea edellisestä blogitekstistäni Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa.

Oman lusikkansa soppaan laittoi muuan Covid-19. Tällä kerralla pandemian vaikutus ei ollut välttämättä negatiivinen. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 4.5.2020 Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän, joka luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 1.10.2020.

Raportin mukaan Suomen viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuus ovat hyvällä tasolla. Suomalaisilla on raportin mukaan myös kohtuullisen hyvät digitaaliset perustaidot. Koronakriisin aikana kansalaisten digitaidot ovat kohentuneet ja lainsäädäntökin on ajantasainen.

• Tiedote työryhmän loppuraportista (lvm.fi)

Tämän hetken tilanne

Joukkoliikenteen informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmien kehittämisestä, liikenteen brändäyksestä ja sujuvista matkaketjuista on puhuttu niin kauan kuin muistan, eli 1990-luvun alusta. Todennäköisesti keskustelua on käyty paljon aikaisemminkin.

Erityisesti lippu- ja maksujärjestelmäpuolella tie on ollut kivikkoinen, eikä ”yleislippua”, joka kelpaisi kaikkiin liikennevälineisiin, ole suurista panostuksista huolimatta kyetty luomaan. Enää sellaisesta ei haaveillakaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella seutulipun jäätyä pois, ei tällä hetkellä ole toimivaa alueellista lipputuotetta joukkoliikenteeseen. Tällä hetkellä joukkoliikennettä operoivat markkinaehtoisesti VR ja muutamat bussiyritykset. Lisäksi ELY-keskukset ja kunnat ostavat erilaista henkilöliikennettä. Tästä syystä potentiaalisia sopimuskumppaneita, joiden intressit eroavat osittain toisistaan, on paljon.

Entäpä tulevaisuus?

Jotain aina täytyy tehdä. Viimeisen lippujärjestelmäselvityksen (pdf, traficom.fi) tuloksena todettiin, että valtakunnallista järjestelmää odotellessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii hankkimaan oman ”kevyen” lippu- ja maksujärjestelmän, jossa digitaalisuuden hyötyjä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi.

Nyt rakenteilla olevassa lippu- ja maksujärjestelmässä ei pyritä ratkomaan kaikkia ongelmia, vaan tarjoamaan erityisesti säännöllisesti liikkuville edullinen ja helppokäyttöinen lipputuote.

Aika mobiilikäyttöisen, verkossa ladattavan matkalipun käyttöönotolle pitäisi olla otollinen. Ainakin Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän mukaan asiakkaamme ovat valmiit digiloikkaan.

 

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Onko työpaikan parkkipaikka täynnä? Helpotusta olemassa!

Työnantaja voi niin sanotusti lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla edistämällä työmatkapyöräilyä ja/tai tarjoamalla työntekijöille joukkoliikenteen työsuhdematkalipun. Näillä keinoin voi saada säästöjä pysäköintipaikkatarpeen vähentyessä ja myös lisätä työntekijöiden hyvinvointia, kun heidän ei tarvitse istua henkilöauton kuljettajana aamu- ja iltapäiväruuhkissa ja lisäksi saa työmatkoissa kustannussäästöä. Työsuhdematkalippu on vaivaton kannuste viisaaseen liikkumiseen. Myös mielikuva paranee sellaisesta yhteiskuntavastuullisesta toimijasta, joka aktiivisesti vaikuttaa siihen, että ympäristökuormitus pienenee.

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen työpaikoilla

Lyhyemmillä työmatkoilla sujuva tapa liikkua on pyöräillä. Pyöräilevä työntekijä jaksaa paremmin ja työnantaja hyötyy hyväkuntoisesta työntekijästä, jonka sairauspoissaolot ovat vähäiset.

Kuva 1: Katos ja runkolukitusmahdollisuus nostavat pyöräpysäköinnin laatua.

Työnantajan lisäksi myös työntekijät voivat olla aloitteellisia ja esittää toivomuksensa työnantajalle pyöräilyn edistämisestä työssä ja työmatkoilla. Toteutuessaan vähimmäistoimenpiteinä voidaan pitää:

• pyöräpysäköinnin parantaminen,
• suihku- ja vaatteidenvaihtotilojen järjestäminen ja
• työaikana käytettävien työpaikkapyörien hankkiminen.

Kuva 2: Pyöräpysäköintiin on panostettu reilusti Vaasan keskussairaalan alueella.

Lisätoimenpiteinä voi lisäksi olla autopaikan hinnoittelu, työsuhdepyörät tai pyörähuollon tarjoaminen työntekijöille.

Esimerkkejä työsuhdematkalipun käyttöönottotavoista

Työsuhdematkalippu on kätevä tapa tukea työntekijöiden työmatkoja.

Lippu on hankittavissa usein suoraan matkakorttina paikalliselta joukkoliikennetoimijalta tai vaihtoehtoisesti joukkoliikennetoimijan toimittamina työmatkaseteleinä. Työntekijät ostavat itsenäisesti seteleillä haluamansa lipputuotteet, esimerkiksi kausi- tai arvolipun. Mikäli setelien arvo ei riitä työntekijän haluamaan lipputuotteeseen, voi hän maksaa erotuksen itse. Toimintamalli on helppo työnantajalle ja joustava työntekijälle. Työmatkaseteli toimii samankaltaisesti kuin lounasseteli.

Työsuhde-etuja (muun muassa lounassetelit, kulttuurisetelit) välittävät palveluntarjoajat tarjoavat puolestaan sähköisiä työsuhdelippupalveluita. Sähköisten palveluiden etuna on niiden toimiminen koko Suomessa ja ilman sidonnaisuutta tiettyyn liikenteen palveluntarjoajaan. Fyysisiin, joukkoliikennetoimijakohtaisiin työmatkaseteleihin nähden etu onkin siinä, ettei työnantaja joudu tilaamaan eri alueilta tuleville työntekijöille eri joukkoliikenteen järjestäjien seteleitä.

Työsuhdematkalippu verotuksessa

Työsuhdematkalippu on verotuksessa edullinen sekä työntekijälle että työnantajalle. Alle 300 € suuruisena etuus on työntekijälle kokonaan verovapaa, jolloin myöskään palkan sivukuluja ei etuudesta mene. Tätä suuremmassa etuudessa 301–750 € välinen osuus on verollista ja 751 € suurempi taas verotonta 3400 € asti. Lisäksi työnantajalle koko summa on verovähennyskelpoinen. Työnantaja voi itse päättää kuinka merkittävästi tukee työntekijöiden joukkoliikenteellä matkustamista.

Kuva 3: Työsuhdematkalipun käyttöönotto.

Kuvitelkaa, miten valtava loikka kestävän kehityksen suuntaan tehtäisiin, jos etätyö jatkossakin olisi vahvasti osa työaikaa ja lisäksi työpaikka tarjoaisi edullista joukkoliikennematkustamista ja puitteet työmatkapyöräilylle olisivat kunnossa.

Kiinnostuithan? Tarkemmat tiedot löydät täältä:

https://www.fiksustitoihin.fi/

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/ansiotulot/tyosuhdeedu/

Anders Pulkkis
Joukkoliikenteen projektipäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus