Rakentamista edistetään julkisella (mm. ely) ja yksityisellä puolella

Olen viimeiset puoli vuotta ollut virkavapaalla ELY-keskuksesta ja toiminut rakennuttajainsinöörinä Vaasa Parksilla Runsorissa. Vaasa Parksin tehtävänä on toimia Vaasan kaupungin ja lähiseudun kuntien yritysten toimitilahaasteiden ratkaisijana ja uudisrakentajana sekä toimitilapalvelujen tuottajana. Yhtiö ei ensisijaisesti toimi kiinteistösijoittajana, minkä takia kohteen valmistumisen jälkeen rakennukset voidaan myydä kiinteistösijoittajille.

Mitä rakennuttaminen on sitten? MRL:ssa (luku 17) säädetään rakennushankkeeseen ryhtyvän (rakennuttajan) lakisääteisistä vastuista, mutta mitä muuta? Rakennuttaminen on yksi osa rakentamisen prosesseista, joka usein on virheiden korjausta, päätösten odottelua ja suunnitelmien muuttamista. Usein mielletään rakennuttajat ahneiksi ja suunnittelu kalliiksi ja virheelliseksi. Myös talonrakentaminen mielletään kalliiksi ja laadultaan huonoksi. Rakennuttaminen tähtää kohteen (rakennuksen tai infran) suunnitteluun ja rakentamisen laadunohjaukseen sekä projektin onnistuneeseen läpivientiin, joka tarkoittaa aikataulussa pysymistä ja kustannusten hallintaa sekä oikeusriidoilta välttymistä.

Kuva rakennustyömaastaRakennuttamisen keskeisiä tehtäviä ovat hankkeen tavoitteenasettelu, hankkeen organisointi ja johtaminen, suunnitteluttaminen ja suunnittelunohjaus sekä rakentamisen ohjaus ja valvonta. Tämä edellyttää mm. projektijohtamisen osaamista, prosessien hallintaa, organisointia sekä aikataulujen, talouden ja riskien hallintaa. Rakennusprojektissa korostuu monia asioita mm. suunnitteluttamisen osaaminen, tiimityön hallinta, sopimusosaaminen sekä erilaisten toteutusmuotojen, sopimusmenettelyjen ja -asiakirjojen hallinta. Verkostoituminen, asiakasosaaminen ja paikallistuntemus ovat myös tärkeitä osa-alueita. Sopimuskumppaneiden valinta ja etenkin suunnittelijoiden valinta on yksi tärkeimmistä tehtävistä.

Ongelmat suunnittelussa johtavat myös ristiriitoihin ja ongelmiin hankkeissa. Rakennuttajan tehtävä on torjua näitä riskejä suunnittelunohjauksella. Ohjaus pyrkii varmistamaan, että suunnitteluprosessi johtaa asetettuihin tavoitteisiin. Lopputuloksena tulisi olla toiminnallisesti, taloudellisesti, esteettisesti, teknisesti, ja ympäristön kannalta hyväksyttävät suunnitelmat ja samat kriteerit omaava rakennus.

Rakentamisen edistämisessä ELY-keskuksella on tärkeä viranomaisrooli. Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen tarkoituksena on tutkia tietyn alueen mahdollisuuksia ja edellytyksiä tietyille maankäyttömuodolle. Samalla yhteen sovitetaan eri tarpeita ja intressejä. Tärkeintä on ratkaista olennaiset kysymykset ja luoda edellytykset maankäytölle. Kannattaa panostaa edellytysten luomiseen sekä alueiden kehittymiseen ja elinvoimaan tulevaisuudessa. Yksityiskohdat ja detaljit ratkaistaan sitten jatkosuunnitteluvaiheessa esimerkiksi rakennusluvassa.

Kaavoituksen yhteydessä määritellyt reunaehdot vaikuttavat alueelle toteutettavien rakennusten ulkomuotoon ja miten rakennukset istuvat esimerkiksi jo rakennettuun ympäristöön. Samalla on hyvä pitää mielessä, että näillä reunaehdoilla (kaavamääräyksillä) on suuri vaikutus rakennuksen toteuttamiskustannuksiin ja näin ollen vaikutus myös vuokratasoon tai ostohintaan.

Kuvassa näkyy nostokurkia ja rakennustyömaata.

MRL:n kokonaisuudistustyö on käynnissä. Uudistuksella pyritään yksinkertaistamaan alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää ja kehittämään rakentamisen ohjausta. Uudistuksella on monia hyviä kehittämistavoitteita, jotka liittyvät rakennuksen elinkaareen ja vähähiilisyyteen, rakentamisen vastuukysymyksiin, digitaalisiin työkaluihin, tulevaisuuden rakennusvalvontaan ja rakentamisen luvitukseen. Mielenkiintoista tulevaisuudessa nähdä, minkälainen rooli ELY-keskukselle syntyy näistä tavoitteista.


John Öst
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Alueiden käyttö ja vesihuolto

 

 

Rasvaa kuntakaavoituksen rattaisiin

ELY-keskuksen tehtävä kuntien kaavahankkeiden valvojana on keventynyt viimeisimpien MRL-muutosten myötä. Lausuntoasioissa painopiste on siirtynyt maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävien asioiden näkökulmaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ELY-keskuksen tehtävien määrittelyssä on kuitenkin säilynyt lause ”Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä.” Mitä tuo edistäminen tarkalleen ottaen on, sitä eivät lait ja asetukset kerro. Maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä lainsäätäjän ajatus tuosta MRL:iin kirjatusta edistämistehtävästä oli asiantuntija-apu, ajankohtaiskoulutus, ennakollinen viranomaisyhteistyö ja kaavoitustoimen kehittämishankkeet.

Perinteistä edistämistehtävän täyttämiseksi tulkittavaa ELY-keskuksen toimintaa ovat vuosittaiset kehityskeskustelut kuntien ja viranomaisten välillä sekä ELY:n järjestämät rakennetun ympäristön neuvottelupäivät. Molempien avulla on mahdollista välittää tietoa uusimmista lakimuutoksista, kehityshankkeista, valtakunnallisista suosituksista ja oikeustapauksista. Niissä liikutaan kuitenkin yleisellä tasolla menemättä kuntakohtaisiin pullonkauloihin.

Kunnissa maankäytön suunnittelu on arkipäivää, ja monet asiat sujuvat varmasti rutiinilla. Toisaalta kutistuvissa kunnissa resurssit pienenevät, hartiat kapenevat ja työpaikkojen houkuttelevuus osaajien keskuudessa kevenee sitä mukaa kun väki vähenee. Lääkkeitä tähän tulisi etsiä aktiivisesti esimerkiksi tiiviimmästä kunta- ja viranomaisyhteistyöstä. ELY-keskuksessakin on asiantuntijoita, joiden osaamista ja työpanosta voisi hyödyntää enemmänkin, mikäli kunnat näkevät tämän tarpeelliseksi ja mielekkääksi.

Kunnat odottavat ELY-keskukselta uutta tietoa

Maakunnan kuntien tarpeita ja toiveita on pyritty selvittämään kyselyn avulla. Reilun tusinan vastauksen perusteella selvästi tärkeimmäksi maakunnan järjestämän yhteistyön muodoksi nousi informaation välittäminen. Sen koki melko tai erittäin tarpeelliseksi 100% vastaajista! Kaavoittajien ja rakennusvalvontojen keskustelutilaisuuksia sekä (yleis-)kaavojen viranomaisneuvotteluja pidettiin myös melko tarpeellisina. Annetuista vaihtoehdoista hännän huipuksi tarpeellisuudessa päätyi MRL:n mukaiset kehityskeskustelut.

Kuva tehdystä kyselystä kertoo maakunann järjestämän yhteystyön tarpeellisuudesta eri yhteistyömuodoissa.

Etelä-Pohjanmaan kunnat näyttäisivät tekevän varsin vähän yhteistyötä alueiden käytön suunnittelussa. Maankäytön kysymykset ovat usein paikallisia ja ne halutaan ratkaista paikallisesti. Arkista työtä haittaavia pullonkauloja voi kuitenkin olla, joten teknisellä ja resurssitasolla yhteistyö kuntien välillä sekä kuntien, ELY:n ja maakuntaliiton välillä voisi tukea maankäytön suunnitteluprosessien sujuvuutta. Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt kuntien, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton alueidenkäytön työntekijöiden verkostoitumista järjestämällä kahtena vuonna yhteisen opintomatkan. Tästä soisi päästävän vielä pidemmälle käytännönläheiseen yhteistyöhön ja resurssien jakamiseen edellyttäen, että kunnat näkevät yhteistyön mielekkääksi.

Avuksi osaamisyhteistyö ja tekniset keskustelut

Edellä tulkitun kyselyn tulosten sekä omien kuntakaavoittajan kokemuksieni pohjalta nousee visio kuntiin, maakuntaliittoihin ja ELY-keskukseen hajaantuneen osaamisen tehokkaammasta hyödyntämisestä tiiviimmän yhteistyön avulla. Voisiko ELY edistää kuntakaavoitusta esimerkiksi auttamalla kuntien alueidenkäytön asiantuntijoita pysymään kartalla vaikkapa julkisten paikkatietopalveluiden ja tietolähteiden tarjonnassa? Prosessiin ja sitä sujuvoittavaan tietopohjaan – mukaan lukien MRL-tulkinnat – keskittyvien kuntakohtaisten keskustelujen avulla ELY-keskuksen ylitarkastajat voisivat osaltaan auttaa uusimman tiedon ja osaamisen leviämistä kaikkiin kuntiin. Samalla voitaisiin keskustella alueidenkäytölle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden huomioimisesta kuntien maankäytössä, kuntien itsemääräämisoikeutta loukkaamatta.


Marketta Nummijärvi
Ylitarkastaja
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Y niin kuin yleiskaavaselvitys

Kaavoja tarvitaan esimerkiksi ompeluun tai matemaattisten ongelmien ratkaisuun. Itselläni on peruskouluaikana suoritettu ompelukoneajokortti ja tiedän, että kaavan hametta tai vaikkapa paitaa varten voi piirtää esimerkiksi voipaperia hyödyntäen. Kaavoja tarvitaan myös esimerkiksi matemaattisten ongelmien ratkaisuun. Viimeisen neljän kuukauden aikana olen kuitenkin ompelukoneajokortilla todistettujen taitojen, voipaperikaavojen ja matemaattisten laskukaavojen sijaan työskennellyt yleiskaavojen parissa.

Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma ja sillä ratkaistaan kunnan tulevan ja tavoitellun kehityksen periaatteita. Yleiskaavalla ohjataan alueen yhdyskunnan eri toimintoja, niiden sijoittumista ja yhteensovittamista, kuten asutuksen, työpaikkojen, palvelujen ja virkistysalueiden. Sen tavoitevuosi asetetaan useiden vuosien päähän ja se toimii ohjenuorana yksityiskohtaisemman asemakaavoituksen laatimiseksi.

Toukokuun alussa aloitin korkeakouluharjoittelun Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa alueidenkäytön ryhmässä. Alueiden käyttöön ja rakentamiseen liittyen ELY-keskuksen tehtävänä on edistää kuntien alueidenkäytön suunnittelua ja sen rakennustoimen edistämistä. ELY-keskus toteuttaa edistämistehtäväänsä antamalla kuntien kaavoja koskevia lausuntoja sekä käymällä niiden kanssa kaavaneuvotteluja.

Oma työtehtävänäni oli toteuttaa yleiskaavaselvitys Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien yleiskaavatilanteesta. Tavoitteena selvityksessä on tuoda esille yleiskaavoituksen tilanne, sen ajantasaisuus ja helpottaa tulevaisuuden yleiskaavatarpeen arviointia alueilla. Selvityksessä käsitellään pääasiassa oikeusvaikutuksellisia yleiskaavoja, mutta mukana on myös merkittäviä strategisesti ohjaavia yleiskaavoja, joilla ei ole oikeusvaikutusta. Tästä päästäänkin siihen, että yleiskaava on joustava kaavamuoto ja sen ohjausvaikutus voi olla hyvinkin yleispiirteinen, mutta se voidaan laatia toisaalta myös tarkaksi ja suoraan rakentamista ohjaavaksi. Esimerkiksi tuulivoimayleiskaavat ovat pääasiallisesti laadittu oikeusvaikutteisena niin, että ne ohjaavat suoraan rakentamista alueellaan.

Selvityksessä tarkastellaan yleiskaavoja, niiden luonnetta, kaavamääräyksiä sekä aluetta, jolle yleiskaava on laadittu. Yleiskaava voikin koskea koko kuntaa tai vain sen tiettyä aluetta, jolloin se on laadittu osayleiskaavana. Yleiskaavoista selvityksessä nostettiin esiin ja tarkasteltiin myös alueiden erityispiirteitä, kuten kulttuuriympäristöjä, erityisiä luonto- ja ympäristöarvoja sekä tulva-alueita. Nämä tekijät vaikuttavat yleiskaavan laadintaan merkittävästi, sillä ne vaikuttavat rakentamiseen ja muuhun toimintaan alueellaan.

Selvityksessä käytetty tieto ja aineistot ovat pääasiallisesti koottu sähköisesti hyödyntäen erilaisia tietokantoja. Osaa tietoja kysyttiin myös suoraan kuntien kaavoituksesta vastaavilta henkilöiltä. Kuntien kaavoituksesta vastaavat henkilöt saivat listan kerätyistä yleiskaavoista, jotta niitä oli mahdollista katsoa läpi ja huomauttaa esimerkiksi puutteista tai mahdollisista lisäyksistä, jos sellaisia ilmeni. Tämän lisäksi selvitykseen oli mahdollista koota yksityiskohtaisempaa tietoa rantayleiskaavoista. Tarkemmat kysymykset koskivat rantaviivan pituutta ja rakennuspaikkoja alueella. Koska selvityksessä käsiteltävä tietomäärä oli suuri ja aika rajallinen, kuntien antamista vastauksista oli merkittävä hyöty.

Tässä lyhykäisyydessään tiivistelmä harjoittelustani Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Tiedon tuottamisen lisäksi sain itse tietoa, opin uutta ja ennen kaikkea kehityin. Voisi kai sanoa, että nyt on yleiskaava-ajokortti suoritettuna sekä hyvät eväät seuraavaa työnsarkaa, nimittäin gradua varten.

Syksyisin terveisin


Camilla Pihlman
Harjoittelija, Alueidenkäytön ryhmä
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Maanteiden huomioiminen kaavoituksessa

Kaavoitus on kuntien ja maakunnan liittojen lakisääteinen tehtävä, jota ohjaavat valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL). Maakuntien liitot laativat maakuntakaavoja ja kunnat suunnittelevat omaa maankäyttöään yleis- ja asemakaavoituksen kautta. Maantieverkon liikennesuunnittelu kuuluu puolestaan alueelliselle tienpitoviranomaiselle eli paikalliselle ELY-keskukselle. Liikenteen suunnittelulle ei ole samalla tavalla yhtä omaa lakia, joka sitä ohjaisi, vaan ohjaavia lakeja on monta, kuten esimerkiksi MRL, maantielaki, joukkoliikennelaki ja ratalaki. Maankäytön suunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun tulisi kulkea yhtäaikaisesti käsi kädessä. Ilman maankäyttöä ei ole liikennettä, ja ilman liikennettä ei ole maankäyttöä. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan suuresti siihen minne ihmisten matkat suuntautuvat ja mitä liikennemuotoja voidaan käyttää sekä kuinka paljon näitä matkoja tehdään.

Mitä asioita kaavoituksessa tulisi sitten huomioida, kun tarkastellaan liikennekysymyksiä? Keskeisiä asioita ovat liikenneturvallisuus, liikenteen toimivuus, muutokset liikennemäärissä ja elinympäristön laadussa. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan kulkutapajakaumaan eli mikä liikennemuoto valitaan matkantekoon esimerkiksi henkilöauto vai joukkoliikenne. Maankäytön suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi myös liikenteen suuntautumiseen sekä liikennemääriin. Se miten ja minne eri tomintoja sijoitetaan, vaikuttaa myös jo olemassa olevan liikenneverkon sujuvuuden ja turvallisuuden säilyttämiseen sekä parantamismahdollisuuksiin.

HANNA_KAUPPILA_Liikennejärjestelmä_Ja_kaavoitus_piirroskuva

Kaavoituksen yhteydessä on hyvä selvittää kaavan liikenteelliset vaikutukset. Mikäli kaava-alue on laaja tai kaavaan on sijoitettu paljon liikennettä aiheuttavaa maankäyttöä, esimerkiksi kaupallisia palveluja, on usein tarpeen tehdä erillinen liikenteellinen selvitys. Selvityksessä esitetään liikenteen nykytilanne ja tarkastellaan kaavoitettavien toimintojen aiheuttamia vaikutuksia liikenteeseen ja arvioidaan onko tarpeen tehdä tieverkolle joitain toimenpiteitä, jotta liikenne olisi sujuvaa ja turvallista myös, kun kaava-alue on rakentunut. Usein on myös tarpeen tarkastella laajempaa kokonaisuutta kuin pelkkää kaava-aluetta, sillä liikenne ei useinkaan ala eikä lopu kaava-alueiden rajoilla. ELY-keskuksen tehtävä on valvoa, että erityisesti pitkänmatkainen liikennöinti on turvallista ja sujuvaa ja että liikenneolosuhteet ovat yhtäläiset eri puolilla Suomea. Maanteiden varrelle, etenkin vilkkaasti liikennöityjen väylien varrelle, kaavoitettaessa on myös muistettava huomioida maantieliikenteen melualue. Kaavoituksen yhteydessä tulee tällöin tehdä meluselvitys, josta nähdään kuinka laajalle maantieliikenteestä aiheutuva melu leviää. Melualueelle ei tulisikaan kaavoittaa melulle herkkiä toimintoja, kuten esimerkiksi uutta asumista, ilman meluntorjuntatoimenpiteitä.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus toimii paikallisena tienpitoviranomaisena Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella. ELY-keskus ohjaa kuntia kaavoituksessa ja tekeekin tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa. Tehtävämme on huolehtia siitä, että kaikilla on turvallista liikkua tieverkolla ja että matkanteko on sujuvaa. Yhteistyöllä sekä tiensuunnittelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamisella taataakin se, että matkanteko maantieverkolla on sujuvaa ja turvallista myös maankäytön muuttuessa tai laajentuessa.

 

Kauppila_Hanna_5604

 

 


Hanna Kauppila
Liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

ELY-keskus kuntien kanssa vuoropuhelussa kaavoitus- ja rakentamisasioissa

Muuttuva toimintaympäristö

Vuoden 2020 alusta maakuntauudistuksen myötä muuttuvat viranomaiset ja viranomaisyhteistyö kaavoitus- ja rakentamisasioissa: keskeisiä viranomaisia ovat silloin kunta, maakunta, valtion lupa- ja valvontavirasto (Luova) ja Liikennevirasto. Lainsäädäntö on vielä keskeneräistä ja toiminnan suunnittelu on vasta aloitusvaiheessa.

Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu 1.5.2017 (21.4.2017/230) lukien merkittävästi jo ennen perustettavien maakuntien toiminnan alkamista. Muutos merkitsee kunnan päätösvallan lisääntymistä ja mahdollisuutta paremmin arvioida maankäytön suunnittelutarvetta kunnan olosuhteiden perusteella. ELY-keskuksen tehtävänä on edistää kuntien kaavoituksen ja rakennustoimen järjestämistä.

 Kehittämiskeskustelut

Tämä mittava hallinnon ja MRL:n muutos oli runkona ELY-keskuksen ja kuntien välisissä juuri päättyneissä kehittämiskeskusteluissa. Esillä oli useita tärkeitä asiakokonaisuuksia:

  • maakunnan alueidenkäytön tehtävät
  • kuntien näkemykset maakuntauudistukseen
  • yleiskaavoituksen laajenevat käyttömahdollisuudet
  • kylien ranta-alueiden kaavoitus
  • maaseutuyritystä varten tarpeellinen rakentaminen
  • kaupan sijainnin ohjauksen väljeneminen

Kehittämiskeskustelun keskeisempiä tuloksia on viranomaisten yhteistyön edistyminen. Oma kokemukseni on, että tässä onnistuttiinkin hyvin. Kunnat, maakunnan liitot ja ELY-keskus saivat hyviä taustatietoja toimintansa kehittämistä varten.

Kuntien näkemyksiä

Maakuntauudistus

Kunnissa SOTE-asiat ovat vieneet paljon aikaa, maakuntauudistus sen sijaan on jäänyt etäisemmäksi. Pienempien kuntien taholta oltiin jonkin verran huolissaan siitä, miten niiden ääni tulee kuuluviin maakuntien päättävissä elimissä. Myös huoli liikenneverkon yhtenäisyyden ylläpidosta tuotiin esille. Maaseudun kylien ja niiden palveluiden kehittäminen nostettiin samoin esille. Kuntapuheenvuoroissa pidettiin myös valvonnan roolia MRL:n mukaisissa asioissa epäselvänä.

MRL:n muutoksesta

Yleisesti kunnat pitivät muutosta hyvänä. Tuotiin esille se, että muutos sisältää pitkälti niitä periaatteita ja suosituksia, joihin alueella aikaisemmin toteutetussa Maaseudun kaavoituskäytäntöjen kehittäminen –hankkeessa jo päädyttiin.

Muutamat kunnat olivat ehtineet arvioida, miten kaavoituksen ja rakentamisen uusia ohjausvälineitä voidaan kunnassa hyödyntää. Kun MRL:n muutos oli ollut voimassa vasta muutaman kuukauden, ei useassa kunnassa kuitenkaan oltu vielä ehditty näin pitkälle. Tahtoa tähän jatkossa oli selvästi olemassa.

Laajentuneet mahdollisuudet yleiskaavan käyttämiseen rakentamisen suoraan ohjaamiseen (suoraan rakennuslupapäätöksellä ilman asemakaavaa tai suunnittelutarveratkaisua) koettiin hyödyllisenä ja kuntien olosuhteet aikaisempaa paremmin huomioivana. Samoin kylien ranta-alueiden kaavoituksen edellytysten helpottuminen nähtiin parantavan kylien kehittämistä.

Maaseutuyritykseen kuuluvan maa- ja metsätalouden harjoittamista varten tarpeellisen rakennuksen rakentaminen suoraan rakennusluvalla (ilman suunnittelutarveratkaisua) oli monessa kunnassa pohdinnassa. Kun säännökseen lisättiin eduskuntakäsittelyssä myös liitännäiselinkeinot, koettiin soveltamisessa epävarmuutta.

Seuraavat askeleet

Maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu ja maakunnan alueidenkäytön tehtävien arvioinnissa halutaan jatkossakin tarkkaan kuunnella pohjalaismaakuntien kuntien odotuksia. Maakunnan liittojen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen taholta tehtiin kunnille laaja kysely maakunnan alueidenkäyttötehtävistä. Vastauksia saatiin runsaasti, kiitokset niistä. Mahdollista on, että kuntien odotuksia vielä selvitetään tarkennetulla kyselyllä.

ELY-keskus tukee MRL:n muutoksen toteuttamista. Toteuttamisessa toki on kaavoituksen ja rakentamisen toimijoilla haastetta. Hyvällä yhteistyöllä ja riittävällä resurssoinnilla näihin tehtäviin uusia mahdollisuuksia avautuu.

 

 

Matti Rantala
Alueidenkäytön ryhmäpäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Kaavoituksella ratkaistaan tulevaisuuden elinympäristömme

Alueiden käytön suunnittelulla tuotetaan rakentamista ohjaavia kaavoja. Rakentaminen on oleellinen osa yhdyskuntien kehitystä ja sen vaikutukset ovat moninaiset sekä rakennushankkeiden lähiympäristössä, että laajemminkin. Rakentaminen vaikuttaa meidän kaikkien elinympäristöön. Rakentamisen taloudellinen merkitys on mittava. Rakennustuotannon taloudellinen arvo Suomessa oli vuonna 2016 yhteensä 31,8 miljardia euroa.

Kaavoituksen kautta ratkaistaan, mitä, minne ja kuinka paljon saa rakentaa. Kaavoituksen menettelyjä ja rakentamista säädellään maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka yleisenä tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Lisäksi tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.

 

Pelisäännöt muutoksessa

Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamiseksi on maankäyttö- ja rakennuslakia muutettu 1.5.2017. Muutoksen sisältö vastaa lähes sellaisenaan hallituksenesitysluonnosta 22.6.2016, jota Matti Rantala on blogikirjoituksessaan 4.10.2016 käsitellyt. Ennen muutosta ELY-keskusten tehtävänä oli kuntakaavoituksen edistämisen ja ohjaamisen lisäksi laillisuusvalvonta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa asioissa. Muutoksen jälkeen ELY-keskukset toimivat kaavoituksen edistäjinä sekä valtakunnallisten ja merkittävien maakunnallisten vaikutusten osalta valvojina. Vaikka kaavoitukseen liittyvä valtion ohjaus ja laillisuusvalvonta on poistettu, on kaikkien osapuolten yhteinen etu pelisääntöjen noudattaminen. Vastuullisen kaavojen valmistelun ja päätöksenteon merkitys kunnissa korostuu. Kuntatalouden kannalta merkittävissä hankekaavoissakin on huomioitava hanketoimijoiden intressien lisäksi aidosti muutkin suunnittelualueita koskevat intressit ja reunaehdot. Hanketoimijoiden kanssa ei ennakkoon voida sopia kaavoituksen lopputulosta. Kaavoitushankkeissa alueen asukkaiden ja eri intressipiirien oma edunvalvonta on entistä tärkeämmässä roolissa ja osaltaan korvaa laillisuusvalvonnan poistumista. Alueidenkäytön suunnittelun tiedottamisessa ja uutisoinnissa eri näkökulmien esille nostaminen ja niihin liittyvien pelisääntöjen avaaminen ovat tärkeitä alueen asukkaiden ja toiminnanharjoittajien arvioidessa laadittujen suunnitelmien sisältöä. Osaltaan objektiivinen ja avoin kaava-asioiden käsittely julkisuudessa myös vähentää kaavoitukseen liittyvää korruptioriskiä, joka on tunnistettu mm. Vaasan yliopiston tuoreessa selvityksessä: ”Piilokorruptio Suomessa, Mitä kansalaiset kertovat?” ja Poliisiammattikorkeakoulun raportissa: ”Korruption riskikohteet 2010-luvun Suomessa”.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistustyö on loppusuoralla ja tavoiteluonnokset ovat kantaa otettavina lausunnolla.

Maankäyttö- ja rakennuslain edellisen muutoksen ja maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä on todettu tarve uudistaa kokonaisuudessaan maankäyttö- ja rakennuslaki vastaamaan tämän päivän odotuksiin. Ajankohtaista tietoa uudistuksen etenemisestä on saatavissa ympäristöministeriön www-sivuilta.

Julkisessa keskustelussa ja myös rakentamisen pelisääntöjä koskevissa lainsäädännön muutoksissa on viimevuosina ollut esillä byrokratian ja normien purkaminen, toimintatapojen sujuvoittaminen, digitalisaatio ja valitusprosesseista eroon pääseminen. Näihin tavoitteisiin on helppo yhtyä, kukapa byrokratiaa rakastaisi tai ei entistä sujuvampaa toimintaa hyvänä pitäisi, digitalisaatiokin tuntuu tulevaisuuden kehityssuuntana itsestään selvyydeltä ja valitukset ikäviltä. Rakentamisen pelisääntöjä muutettaessa tulisi kuitenkin selvittää ja huomioida ne tavoitteet, joiden takia joiltain osin byrokraattisiksi koetut menettelyt ja normit tai esimerkiksi toiminnan laillisuuden valvonta on aikanaan säädetty. Mikäli nämä tavoitteet ovat edelleen 100-v Suomessa tärkeitä, tulee muutoksia tehtäessä varmistaa että myös muutosten jälkeen nämä tavoitteet saavutetaan. Joissain tapauksissa byrokratiaksi koettu menettely tai toimintaa rajoittavaksi koettu normi ja sen noudattamisen valvonta voi olla tarpeen tärkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Erilaisten hankkeiden mahdollistamisen lisäksi asukkaille hyvän elinympäristön rakentuminen sekä yleisen edun ja suunnittelualuetta koskevien reunaehtojen huomiointi ovat jatkossakin tärkeitä näkökulmia kaavoja laadittaessa ja niistä päätettäessä.  Maankäyttö- ja rakennuslain uudistustyön yhteydessä toteutetussa verkkoaivoriihessä korostui myös yleisen edun tärkeys.

Tulevien alueidenkäytön ratkaisujen suunnittelu on tärkeä osa yhdyskuntien kehittämistä

Alueemme asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeiden, tarvittavan yhdyskuntatekniikan toteutusmahdollisuuksien sekä kulttuuriperinnön, luonnon ja ympäristön asettamien reunaehtojen yhteensovittaminen on jatkossakin tarpeen. Alueidenkäytön ratkaisut vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja niiden suunnitteluun kannattaa panostaa. Kaavoituksessa ei ole kyse vain kvartaalitalouden tulosten tuottamisesta vaan yhdyskuntien pitkäjänteisestä kehittämisestä. Hyvin toimivalla kaavoituksella pystytään ennakoimaan tulevia tarpeita ja vastaamaan eri toimijoiden odotuksiin kokonaisuus huomioiden. Eri tasoilla kaavoitukseen käytetty aika ja resurssit tulevat toimivan yhdyskuntakehityksen kautta varmasti moninkertaisesti takaisin.

Nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain yleinen tavoite on edelleen ajankohtainen ja tärkeä. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää laadukasta ja avointa, aidosti eri näkökulmat huomioivaa, alueidenkäytön suunnittelua. ELY-keskuksilla ja hallinnon muutoksen jälkeen 2019 maakunnilla on tärkeä tehtävä tukea ja edistää kuntakaavoitusta yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvä elinympäristö on meille kaikille tärkeä asia.

 

 

Jyrki Palomäki
Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Nostokurjet kaupunkiemme yllä

Alkaako talouslama todellakin kääntyä kohti nousukautta? Jos asiaa tarkastelee rakentamisen näkökulmasta, niin asian voisi päätellä olevan juuri näin. Tuntuu, että Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on todellakin kova rakentamisen buumi menossa. Kaupunkien keskustoihin on noussut ja nousee parhaimmillaan kymmeniä uusia isoja kerrostalokohteita. Rakentaminen sekä Vaasassa, että Seinäjoella näkyy katukuvassa ja suurmaisemassa. Keskustoissa on tekeillä isoja korttelin suuruisia työmaita, jotka aidattuina kasvavat syvän montun pohjalta kohti taivaita. Tälle päivälle on tyypillistä, että vanhoiksi ja epäkäytännöllisiksi koettuja liiketiloja puretaan ja kaavamuutoksilla saadaan tonteille paljon lisää tehokkuutta ja yhä korkeampia kerroslukuja. ELY-keskuksen alueidenkäytön ryhmä on mukana ohjaamassa kaavoja ja kaavamuutoksia. Yksi mielenkiintoinen, mutta tärkeä yksityiskohta on autojen pysäköinnin järjestäminen uusilla korttelialueilla. Pysäköinnin mitoitus tuntuu usein jäävän liian pienelle huomiolle. Nykyihmisen on saatava autonsa niin lähelle kotiaan kuin mahdollista.

Seinäjoki kasvaa vauhdilla

Kaupunkien yllä taivasta halkoo korkeat nosturit eli nostokurjet. Huhtikuun lopulla Seinäjokea lähestyessäni laskin Heikkilänmäelle näkyvän ainakin 11 torninosturia. Seinäjoella on purettu entinen Halpa-Hallin kiinteistö ja keskustassa on aidattuna isoja korttelikokonaisuuksia uuden ja komean keskustan rakentamiseksi. Seinäjoen keskustassa on todella voimakas rakentamisen aika menossa.

Vaasan taivaalta laskin vapun aikana 5 kiinteää nostokurkea. Vaasaan on nousemassa Scandicille uutta hotellitornia juna-aseman viereen ns. postin tontille. Kapea kolmiomainen lasitorni on jo hyvällä alulla. Uusimpana uudistuskohteena julkistettiin entisen Centrumin talon purkaminen. Tilalle rakennetaan korkeampaa ja tehokkaampaa asuin- ja liiketilaa.

 

 

 

 


 

 

 

 

Tyttölyseo, Vaasa

Suurin osa, nyt käynnissä olevista muutosrakentamisista, on vaatinut kaupungeilta asemakaavojen muutostöitä. Kaavoitus on tänä päivänä vaativaa ja aikaa vievää työtä, joka pohjautuu hyvin tehtyihin selvityksiin. Jouhevasti etenevässä kaavoitusprosessissa sovitellaan yhteen eri tahojen tahtotiloja. Vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen ovat hyvin työllistäviä, mutta kalliita prosesseja. Kun rakennetaan uutta niin sen pitää olla määrältään isoa ja laadultaan korkealaatuista, että rakennuttajat saavat sijoituksilleen vastinetta ja että kaikille uusille tiloille löytyy ostajia. Rakentaminen työllistää tällä hetkellä pohjalaismaakunnissa hyvin. Tavallisille kaupunkilaisille rakennusbuumi näkyy ja tuntuu sekamelskalta. Kun kohteet valmistuvat käyttöönotettavaksi – saadaan ihailla arkkitehtien näkemyksiä uudenlaisesta kaupunkikuvasta.

rakennusterveisin

 

Ari-Pekka Laitalainen
Ylitarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus