Avovesikausi on kalastotutkimuksen kiireisintä aikaa

Näin talven kynnyksellä, kesän ”ulkoruokintakauden” jälkeen – kuten ryhmäpäälliköllämme on tapana asia ilmaista – alkavat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Vanhan Vaasan toimipisteen työntekijöiden katseet nauliutumaan jälleen pikkuhiljaa vakaammin kohti syyshämärässä kelmeänä loistavaa tietokoneenruutua. Edessä on jälleen uusi pitkä talvi ennen seuraavan kesän työntäyteistä maastotyörupeamaa toimialueemme moni-ilmeisillä vesistöillä. Tässä kohtaa onkin hyvä hieman katsoa, mitä kuluneen kesän työtehtävät Pohjanmaan lakeuksilla tarjosivat.

Kuluneen vuoden 2017 maastotyöt starttasivat jo varsin hyvissä ajoin keväällä Kvarken Flada -hankkeeseen liittyvien kevätkutuisten kalojen rysäpyynnillä ja kutukalojen nousutarkkailulla. Kvarken Flada on kolmivuotinen Interreg-hanke, jossa ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lisäksi mukana Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Uumajan yliopisto sekä Västerbottenin lääninhallitus. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa Merenkurkun maankohouma-alueen erityislaatuisten pienvesien ­­- fladojen ja kluuvijärvien – monimuotoisuudesta sekä niiden tarjoamista ekosysteemipalveluista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on mukana toteuttamassa hankkeen kalastotutkimuksia yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Keväinen rysäpyynti tarjosi saaliiksi kahdella tarkastellulla kohteella huomattavan määrän ahvenia, särkiä sekä haukia. Kevään ja kesän edetessä siirryttiin pikkuhiljaa seuraamaan kuoriutuneiden kalanpoikasten esiintymistä ja kasvua kohteissa erilaisten haavi- ja nuottapyyntimenetelmien avulla. Kesän kokemusten perusteella kalanpoikastiheydet näissä rannikon pienvesissä voivatkin olla varsin runsaita. Kaiken kaikkiaan oli mahtavaa päästä seuraamaan kevään etenemistä ja kesän saapumista rannikolle, ja kokea, kuinka luonto hiljalleen heräilee uuteen kasvukauteensa.

Ryhmämme tärkeä jokakesäinen työllistäjä on tietysti myös alueemme mahtivirta Kyrönjoki. Heinäkuu tuo mukanaan pääosan vuosittain toteutettavista Kyrönjoen kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun liittyvistä maastotehtävistä. Luvanhaltijana valtio on velvoitettu tarkkailemaan Kyrönjoen tulvasuojeluhankkeiden vaikutuksia mm. joen kala-, rapu- ja nahkiaiskantoihin. Kesän mittaan joella tulikin jälleen vietettyä useita päiviä erilaisten pyydysten virittelyn ja kokemisen parissa. Mennyt kesä ei juurikaan rusketusta koekalastajan nahkaan tarjonnut, mutta hieman viileämmät sääolosuhteet sopivat kyllä raskaaseen työntekoon helteitä paremmin. Heinäkuu vierähti vauhdilla jokivarressa rapumertoja, koeverkkoja sekä poikasnuottaa liotellessa ja saalistakin kertyi odotetun laisesti. Rapumerrat ammottivat jälleen tyhjyyttään, mikä osoittaa Kyrönjoen rapukannan olevan edelleen rapuruton jäljiltä hyvin heikossa tilassa. Muuta pyydettävää Kyrönjoesta kyllä löytyy, ja joki tarjoaa varmasti osaavalle pyytäjälle ajoittain melko mukaviakin kalansaaliita. Joen kalakannat eivät viime vuosina ole joutuneet kärsimään alueemme vesille tyypillisistä happamuusongelmista, joten kalaston vahvistumiselle on ollut aiempaa paremmat edellytykset.

Elokuussa veneidemme keulat suunnattiin kohti järvivesiä. Loppukesä on verkkokoekalastusten aikaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) edellyttää, että pintavesien ekologista tilaa seurataan myös kalaston osalta, ja tähän seurantaan liittyen koekalastettiin tänä kesänä neljällä pohjalaisjärvellä. Koeverkotukset osoittivat jälleen pohjalaismaakuntien järvien kalaston monimuotoisuuden. Saimme uitella verkkojamme tälläkin kertaa kalastoltaan varsin erityyppisissä vesistöissä.

Syksyn edetessä maastotyöt keskittyivät pääasiassa sähkökoekalastuksiin. Sähkökoekalastuksia toteutettiin niin Kyrönjoen velvoitetarkkailuun kuin vesipuitedirektiiviinkin liittyen alueemme jokivesien virtapaikoilla. Sähkökoekalastuksessa veteen johdetaan sähkövirtaa, joka tainnuttaa kalat, jolloin ne on helppo haavia talteen jatkokäsittelyä varten. Saaliiksi saadut kalat vapautetaan tutkimusten ja mittausten jälkeen vahingoittumattomina takaisin kotivesistöönsä.

Maastokausi jatkuu vielä hetkisen syyskutuisten kalojen kutunousun tarkkailulla, mutta pian edessä on talvinen ”sisäruokintakausi”, jonka aikana koittaa kesän pyynneissä talteen otettujen näytteiden käsittely, tulosten tallentaminen ja analysointi sekä raportointi. Näin ne maastokauden työt vain pikkuhiljaa siirtyvät sisätiloihin, ennen kuin koittaa taas uusi mahdollisesti entistäkin saalisrikkaampi työvuosi 2018.

 

Riku Palo
Suunnittelija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden tulevaisuutta suunnitellaan yhteisvoimin

Kyrönjoki laskee Vassorinlahteen muodostaen laajan ja luontoarvoiltaan arvokkaan suistoalueen, joka tunnetaan rikkaasta linnustostaan ja kalastostaan. Alue kuuluu suurelta osin Natura 2000-verkostoon. Lisäksi se lukeutuu kansalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on kansainvälisesti merkittävä kosteikkoalue (ns. Ramsar-kohde). Joen tuoman aineksen ja maankohoamisen vuoksi ympäristö on jatkuvassa muutostilassa. Vassorinlahti on kasvamassa umpeen ja rannat ovat ruovikoituneita. Luontoarvojen turvaamiseksi alueella on tarpeen suunnitella kunnostustoimenpiteitä.

kartta_blogi

 

Kyrönjoen suistossa ja Vassorinlahdella tehdään tänä vuonna monenlaisia selvityksiä.

 

 

 

 

 

 

 

Kyrönjoen alaosa ja suisto ovat tulvaherkkää aluetta, jossa jäiden kasautuminen johtaa helposti äkilliseen veden nousuun Vassorinlahdella.  Alueen tulvat haittaavat asutuksen ja maatalouden lisäksi Vaasan ja Kokkolan välisen valtatien liikennettä. Valtatie 8 on jouduttu tulvien vuoksi sulkemaan mm. vuosina 2011 ja 2013. Tulvaongelmien vähentämiseksi on tarpeen kartoittaa erilaisia toimenpidevaihtoehtoja.

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden alueen kehittämistä varten aloitti keväällä 2016 laajapohjainen työryhmä, joka pyrkii yhteisvoimin viemään eteenpäin alueen monitavoitteista suunnittelua. Työryhmä on kevään kokouksissa sopinut tarvittavista alkuselvityksistä: kasvillisuuskartoitukset, linnustoselvitykset, sedimenttiselvitykset sekä Kyrönjoen suiston virtausmallinnus ja tulvakartoitukset. Muiden lisäselvitysten, kuten kalastoselvitysten, tarve määräytyy työn edetessä.

mälsor_13_04_2010_1_saarniaho

 

 

Kevättulvaa Mälsorin alueella 2010.

 

 

 

 

Linnustoselvitykset on aloitettu toukokuussa ja tarkkailut keskittyvät pesimälinnuston havainnointiin. Muuttolintujen osalta tiedot kerätään aiemmista havainnoista. Vassorinlahti ilmakuvataan kesällä ja kuvia käytetään apuna kasvillisuuden maastokartoituksissa.

Vassorinlahden syvyysolosuhteita selvitetään kaikuluotaamalla alue kesällä. Tietoja hyödynnetään mm. virtausmallinnuksessa, jonka tekemisen Suomen ympäristökeskus aloittaa syksyllä. Myöhemmin alueelle laaditaan myös tulvakartat. Kyrönjoen suisto on monimutkainen ja haastava alue mallinnettavaksi, sillä siinä joudutaan huomioimaan myös merenpinnan vaihtelu ja jääpatojen vaikutukset. Mallinnustyössä testataan uutta jääpatotulvien tulvakartoitukseen kehitettyä menetelmää. Tulvakartoitusta varten Vassorinlahdelle viedään kolme siirrettävää vedenkorkeuden havaintoasemaa.

vassorinlahti_19_04_2013 (3)

 

Vassorfjärden

 

 

 

 

 

Alkuselvitysten jälkeen työryhmä jatkaa työtään pohtimalla eri toimenpidevaihtoehtoja luontoarvojen säilyttämiseksi ja tulvahaittojen vähentämiseksi sekä keskustelemalla alueelle mahdollisesti laadittavasta hoito- ja käyttösuunnitelmasta.

Kyrönjoen suiston ja Vassorinlahden työryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja Olav Jern Pohjanmaan liitosta. Työryhmässä on mukana laaja joukko alueen toimijoita: Mustasaaren kunta, Vöyrin kunta, kalastusalue, vesialueen omistajat, pengerrysyhtiöt, maataloustuottajien liitto (ÖSP), lintu- ja luontotieteelliset yhdistykset, Intresseföreningen för en levande skärgård r.f., Metsähallitus, Suomen riistakeskus sekä Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset.

Saarniaho_Suvi_1494

 

Suvi Saarniaho-Uitto
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus