Kannattako valtion vesirakenteita omistaa?

Maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt valtion vesirakennusomaisuuden kokoamista yhden tahon vastuulle ja esittänyt täksi tahoksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusta. Ajatuksena on eriyttää vesilain mukaisiin lupiin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet eli lupien hallinnointi ja rakenteiden omistajuus toisistaan.

Millaisesta omaisuudesta sitten on kysymys? Valtiolla on parikymmentä tekojärveä ja laajoja tulvapengerryksiä pitkin jokivarsia lähinnä Pohjanmaalla. Omaisuudeksi katsotaan kuitenkin vain itse rakenteet. Varsinaisia patoja on viitisen kymmentä, penkereitä ja kanavia kumpiakin noin 400 kilometriä. Teknisempiä rakenteita ovat pumppaamot ja säännöstelyluukut ja niihin liittyvä mittaus- ja säätötekniikka. Näitä on noin 250 kpl. Lisäksi valtion vesirakennusomaisuuteen kuuluu myös pohjapatoja, siltoja, teitä ja kuivatusojia.

Kalajarvi2

Valtio omistaa itse rakenteet ja lupien kautta niiden käyttöön kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet. Sen sijaan valtio pääsääntöisesti ei omista rakenteiden alla olevaa maapohjaa. Vesilain mukaisissa lupapäätöksissä valtiolle on myönnetty pysyvä käyttöoikeus veden ja rakenteiden alle jääneisiin alueeseen, mutta vain kyseiseen tarkoitukseen. Muilta osin omistus on kiinteistön alkuperäisellä omistajalla. Tilanne on tältä osin erilainen kuin esimerkiksi Liikenneviraston omistaman tieomaisuuden kohdalla, missä myös maapohja kuuluu tienpitäjälle. Patojen, pumppaamojen ja luukkujen omistajuuteen kuuluu selvää materiaalia, mutta kanavan omistamiseen kuuluu oikeastaan vain oikeus ja velvollisuus pitää uoma auki.

kalajarvi

Valtion vesirakennusomaisuudella on kirjanpidollinen 200 – 300 milj. euron tasearvo. Eräs vesiomaisuuden hoidon periaate olisi pyrkiä luovuttamaan omaisuutta siihen kuuluvine velvoitteineen hyödynsaajille. Sellaisten hyödynsaajien löytäminen, jotka voisivat vaikka korvauksetta vastaanottaa valtion vesirakennusomaisuutta, ei kuitenkaan oikein tahdo löytyä. Tästä voisi päätellä, että omaisuuden reaaliarvo on nolla tai jopa negatiivinen. Lähinnä tulvasuojelua, mutta myös muita yleishyödyllisiä vesien käyttömuotoja parantamaan tarkoitetuille rakenteille on harvoin sellaista hyödynsaajaa, joka pysyvästi ottaisi rakenteet hoitoonsa. Valtion vesirakenteista valtaosa jäänee pysyvästi yhteiskunnan huolehdittavaksi.

vesirakenteet_muokattu

Miksi sitten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ottaisi tällaisen riesan, minkä reaaliarvo on olematon ja kysymyksessä on oikeastaan kunnossapitovelvoitteiden hoito? Valtio varaa vuosittain 7-8 milj. euroa vesirakenteidensa käyttöön, kunnossapitoon ja perusparannuksiin ja tämän oletetaan jatkuvan. Valtion vesirakennusomaisuudesta puolet on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. ELY-keskusten henkilöstön vähentyessä olemme onnistuneet säilyttämään vesirakenteiden käyttöön ja kunnossapitoon liittyvää osaamista. Meiltä löytyy rakennuttamisen ja kilpailutuksen asiantuntemuksen lisäksi erityisosaamista mm. maarakentamisessa, kone- ja laitetekniikassa sekä sähkö- ja säätötekniikassa. Ammatillisen osaamisen ja resurssien ohella vielä tärkeämpi tekijä on henkilöstön aito halu ja kiinnostus hoitaa vesirakennusomaisuutta hyvin. Tämä into on tullut noteeratuksi myös alueemme ulkopuolella. Näin ollen on ollut helppoa ja luontevaa vastata myöntävästi tarjottuun haasteeseen.

Rantala_Aulis

Aulis Rantala
Johtaja, Ympäristö ja luonnonvarat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus