Kuinkas tässä näin kävi?

Vielä jokin aika sitten kerrottiin, että Suomi on Kreikan tiellä. Talous on kuralla ja julkiset menot korkealla. Koitti kevät ja lumi suli, joskin ei sitä paljon koko talvena ollutkaan. Talous alkoi kasvaa kohisten, avoimia työmahdollisuuksia syntyi ja barometrit alkoivat osoittaa ylöspäin. Talousennusteet piti uusia ja kasvun desimaalit vaihtuivat prosenteiksi. Virallisen Eurostatin tilaston mukaan Suomen talous on kasvanut kesällä toiseksi nopeiten kaikista euromaista.

Hyvä niin. Kun talous kasvaa, yritykset investoivat, kansalaiset kuluttavat ja vienti vetää. Muuttunut tilanne helpottaa myös julkista taloutta. Kuitenkin yhdeksi kohisevan kasvun esteeksi on tulossa osaavan työvoiman saatavuus. Kun yritysten tuotantokapasiteetti on maksimaalisesti käytössä, syntyy tarve palkata uutta työvoimaa. Syksyllä kaikki barometrit ovat viestineet useilla toimialoilla olevista rekrytointiongelmista. Etelä-Pohjanmaallakin työllisyys alkoi selvästi parantua keväällä. Kesällä Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli jo koko maan alhaisin. Työ- ja elinkeinohallinto on saanut yhä enemmän informaatiota työvoiman kasvavasta kysynnästä etenkin teollisuudessa. Syksyn aikana strategiat on päivitetty uuteen asentoon. Miten edistämme omilla toimillamme osaavan työvoiman saatavuutta?

Img_0021m

Osaavan työvoiman saatavuus on keskeisimpiä tekijöitä yritysten sijoittumispäätöksissä. Myös monipuolinen koulutustarjonta vahvistaa alueen vetovoimatekijöitä. Jos talous kasvaa pidemmän aikaa, kilpailu työvoimasta alueiden kesken lisääntyy. Kun tilastoja hieman tutkii, niin huomaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ohittaneet teollisuuden maakunnan suurimpana työllistäjänä. Ja kun tutkii vielä lisää, niin huomaa, että eläkepoistuma sote-alalla on voimakasta tulevina vuosina. Siis työvoimaa tarvitsevat tulevaisuudessa muutkin toimialat kuin vain teollisuus. Kun tähän lisää vielä sen, että väestön määrä on ollut maakunnassa pitkään laskussa, syntyy tilanne, jossa toimialat kilpailevat vähenevästä työvoimasta. On siis ennakoitavissa tilanne, jossa osaavan työvoiman saatavuus on todella este talouden kasvulle.

Miten ja mistä työvoimaa työmarkkinoille olisi kiinnitettävissä? Suomessa on edelleen suuri työvoiman varanto eli ihmisiä, joilla ei ole kokopäiväistä ja säännöllistä työpaikkaa. Pitkittyneen työttömyyden kohdanneita henkilöitä on nyt n. 100 000. Tästä ryhmästä pitäisi mahdollisimman moni saada takaisin työmarkkinoille. Tutkimusten mukaan koulutus ja hyvin kohdennetut työllistymispalvelut auttavat työllistymään. Tämän ongelman ratkaisussa julkisen rahoituksen merkitys on suuri ja työnantajien vastaantulo vähintäänkin yhtä suuri. Kyse on enemmänkin uusista avauksista ja yhteisestä tahtotilasta. Passiivinen työttömyysturva on muuttunut yhä enemmän työllistymisedellytysten mahdollistajaksi. Viisi miljardia euroa vuodessa olisi käytettävissä työttömien työmarkkina-aseman parantamiseen, jos vain keinot löytyvät.

ASIAKASPALVELU_INFO_04_painoTyö- ja elinkeinohallinnon välineistä yhdessä yritysten kanssa toteutettu rekrytointikoulutus on ollut tuloksellista. Tänä vuonna maakunnassamme on alkanut ennätysmäärä yritysten kanssa yhteisiä koulutuksia. Tämän lisäksi ELY-keskus ja TE-toimisto ovat kehittämässä uutta lähinnä 1-3 henkilön rekrytointiin liittyvää koulutusmallia. Osaajia yrityksiin -monialainen koulutusmalli käynnistynee ensi vuoden alussa. Sillä kyetään täydennys- ja jatkokouluttamaan täsmäosaajia yritysten tarpeisiin, jos tekijää ei muuten löydy.

Uudet maakunnat ovat tulevaisuudessa avainasemassa kun mietitään keinoja ja toimenpiteitä osaavan työvoiman saatavuuteen. Uusi maakuntahallinto vastaa jatkossa yritys- ja työvoimapalvelujen (tulevien kasvupalvelujen) järjestämisestä ja tuotannosta. Toimintaa raamittava lainsäädäntö tulee olemaan mahdollistavaa ja kannustavaa. Maakunta saa miettiä strategiat ja toimet tavoitteisiin pääsemiseksi. Nyt ei ole aikaa hukattavaksi, jotta vältymme toteamukselta – kuinkas tässä näin kävi?

 

Aaltonen_Jari

 

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asiakas kasvupalvelujen keskiössä

Maakuntauudistuksessa valtaosa ELY-keskusten sekä TE-palvelun tehtävistä siirtyy uusien maakuntien järjestämisvastuulle vuonna 2020. Osana maakuntauudistusta toteutetaan laaja kasvupalvelu-uudistus, jossa nykyisistä työvoima- ja yrityspalveluista muodostetaan maakunnalliset kasvupalvelut. Kasvupalveluilla tuetaan työnhakijoita työuran eri vaiheissa sekä yrityksiä ja elinkeinoja niiden kehittämisessä.

Kasvupalvelu-uudistus on tavoitteiltaan kunnianhimoinen. Tavoitteena on edistää työllisyyttä, investointeja ja yrittäjyyttä sekä tehdä samalla palvelurakenteen uudistus. Maakunnan kasvupalveluissa maakunta toimii palvelujen järjestäjänä eli palvelujen tilaajana ja yhteen sovittajana. Maakunnan tehtävänä on selvittää erilaisten asiakasryhmien palvelutarpeet ja määritellä palvelut sekä päättää tuotantotavasta. Asiakas on siis palvelujen keskiössä. Palvelujen tuottajina voivat toimia julkinen sektori, yritykset sekä kolmas sektori, jotka tuottavat yhdessä uusia tehokkaita palveluita elinvoiman, kilpailukyvyn ja työllisyyden kehittämiseksi maakuntien tilaamana.

Kasvupalvelukeskustelussa on noussut esiin kuntien ja erityisesti suurten kaupunkien tavoite saada järjestämisvastuu kasvupalveluissa. Keskustelussa kuitenkin usein unohtuu, etteivät uudistuksen lakiesitykset rajoita kuntien nykyisiä elinkeinojen ja työllisyyden edistämistehtäviä, vaan kunnat toimivat jatkossakin yleisen toimivaltansa turvin elinvoimaisuutensa lisäämiseksi. Valmisteilla oleva uudistus antaakin hyvät mahdollisuudet maakunnan ja kuntien väliseen yhteistyöhön ja kehittämiseen, koska kunnat ja erityisesti suuremmat kaupungit panostavat merkittävästi elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin. Onkin tärkeää, että maakunnat ja kunnat suunnittelevat yhdessä alueen toimenpiteiden kokonaisuuden, jossa maakunnan kasvupalvelutehtävä ja kuntien elinvoimatehtävä tukevat ja täydentävät toisiaan.

ELY-keskusten yhteinen kanta on, että kasvupalvelujen järjestämisvastuuta ei tule jakaa maakuntien ja kuntien kesken, pois lukien pääkaupunkiseudun erillisratkaisu. Maakunnalle määritetty järjestämisvastuu antaa hyvän ja riittävän laajan pohjan kasvupalvelujen järjestämiselle sekä kytkennälle valtakunnallisiin kasvupalveluihin. Järjestämisvastuun mahdollinen jakaminen johtaisi sirpaleisiin ja alueellisesti eriarvoisiin yritys- ja työvoimapalveluihin sekä halvaannuttaisi työllisyys- ja elinkeinopolitiikan toimeenpanon. Päällekkäiset järjestelyt lisäisivät kustannuksia ja toisivat suuria haasteita sähköisten palvelujen ja asiakaslähtöisyyden kehittämiseen.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuun jakaminen tai siirtäminen kunnille aiheuttaisi suurella todennäköisyydellä Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain periaatteiden perusteellisen uudelleentarkastelun, minkä seurauksena maakuntauudistuksen aikataulu vaarantuisi. Tätä me emme halua, emmehän.

soininen_mika

 

Mika Soininen
Ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Asiakasosallisuus palvelujen kehittämisessä

Asiakasosallisuudessa palvelujen käyttäjät otetaan mukaan palvelujen suunnitteluun. Asiakasosallisuus tarkoittaa, että asiakas osallistuu aktiivisesti palvelun suunnitteluun, järjestämiseen, tuottamiseen, kehittämiseen ja arviointiin.

Pari vuotta sitten minulla oli tarve vaihtaa auto uudempaan. Tutkin netistä paikallisten autoliikkeiden tarjontaa, bongasin kiinnostavat yksilöt listalleni ja lähdin koeajokierrokselle. Kävin neljässä liikkeessä, joissa oli vain kourallinen asiakkaita. Vain yhdessä liikkeessä sain palvelua erikseen sitä hakematta ja pyytämättä. Olettivatko muut kenties, että olen jonkun toisen asiakkaan seurassa huvikseni renkaita potkimassa? Tuossa yhdessä pienehkössä autoliikkeessä sain loistavaa palvelua iloisesti, innostuneesti, arvostavasti ja asiantuntemuksella.

Meillä kaikilla on tarve ja halua vaikuttaa palveluihin, joita käytämme. Oleellisinta lienee palvelun tuottajan kuulemisen taito. Kuullaanko ihmistä, palvelun käyttäjää oikeasti? Huomioidaanko kuullut asiat päätöksenteossa?


Kuva: Arja Veikkolainen /Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen Minun Suomeni -valokuvakisa

Nyt kun aluehallintoa uudistetaan (sote- ja maakuntauudistus) on eri palveluita käyttävien ihmisten kuuleminen todella tärkeää! Asiakkaita on toki aikaisemminkin otettu mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen eri tahoilla hyvin tuloksin. Vielä on kuitenkin paljon opittavaa ja parannettavaa. Sote-palveluja ja tulevia kasvupalveluja kehitetään parhaillaan myös yhdessä. Esimerkiksi monialaisia työllistymistä edistäviä palveluja tarvitsevat ihmiset pääsevät mukaan kertomaan, miten he toivoisivat palvelut järjestettävän maakunnassa vuonna 2020. Arvokas tieto -hanke toimii tässä työssä apuna. Hankkeen päättymisen jälkeenkin maakunnassamme toivon mukaan on aitoja vaikuttamisen keinoja ja kanavia. Voidaan kehittää palveluja yhdessä siten, että samaan pöytään istuu asiakas, kokemusasiantuntija, ammattilainen ja päättäjä. Yhteiskehittämisessä jokaisen tieto on yhtä arvokas. Asiakaspalvelussa, asiakkaan kuulemisessa ja kohtaamisessa on mielestäni kaikkein tärkeintä nähdä asiakkaana oleva ihminen.

Miten siinä autonhankinnassa sitten kävi? Olisin valinnut auton liikkeestä, josta sain parhaan palvelun, ellen olisi löytänyt yhtä loistoyksilöä suoraan omistajalta. Myöhemmin tämä loistoyksilö tosin hyytyi eräälle tankkauspisteelle. Oli kiire erääseen työtilaisuuteen. Viereisellä tankilla oli herrasmies, joka tarjosi apuaan. Konepellin alle katsoessa totesi, että akku on lopussa. Yhteistyössä työnsimme auto sivuun ja hän tarjoutui viemään minut akkuliikkeeseen, jonne oli matkaa useampi kilometri. Liikkeessä kauppias lupasi ilmoittaa kun ovat käyneet hakemassa autoni ja akku on vaihdettu. Sain vielä kyydin työtilaisuuteenkin tankkauspisteen herrasmieheltä, joka osoittautui erään katsastusyrityksen omistajaksi. Arvaatte varmaan, ettei ole tarvinnut sen jälkeen miettiä missä autonsa katsastaa?

 


Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Työnvälitys avautuu markkinoille

asiakaspalvelu_aula_05_web ”Nykyiset TE-toimistot lakkautetaan, ja uudet maakunnat ostavat palvelut markkinoilta.” Näin uutisoi Helsingin Sanomat 13.11.2016. Jos nyt ei jollakin ihan aamukahvi mennyt väärään kurkkuun, niin varmaan uutisointi laittoi miettimään muutoksen merkitystä. Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) palvelut siirtyvät maakuntahallintoon 1.1.2019 alkaen.

Sipilän hallitus on tehnyt muutamia tulevaan maakuntahallintoon liittyviä linjauksia TE-palveluiden osalta. Linjauksissa todetaan, että TE-palveluissa hyödynnetään järjestäjä-tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa. Työvoimapalveluiden tehostaminen toteutetaan laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia palvelutuotannossa. Tällä luodaan pohjaa maakuntauudistuksen yhteydessä kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle ja siirtymiselle monituottajamalliin palvelutuotannossa.

Tällä hetkellä uudistuksen perusperiaate on markkinalähtöisyys eli tuottajien lähteminen samalta viivalta. Silloin palveluja tuottaisi julkisomisteinen yritys, yksityinen yritys ja yhdistys. Maakunta tuottaisi palveluja itse omana toimintana ja yhtiöitettynä vain silloin, kun todetaan markkinapuute eli suomeksi sanottuna alueella ei löydy palvelujen tuottajia. Maakunnan viranomaistehtäviksi jäisi vain merkittävän julkisen vallan käyttö.

asiakaspalvelu_aula_08_webMuutosta on perusteltu mm. sillä, että talouden ja työmarkkinoiden muutosvauhti pakottaa julkiset palvelujärjestelmät uudistumaan radikaalisti. Työmarkkinat, toimintaympäristö ja asiakkaiden palvelutarpeet ovat muuttuneet, joten nykyistä TE-toimistojen palvelumallia on varmaan syytä arvioida. TE-toimistojen henkilöstö on myös voimakkaasti vähentynyt viime vuosina.

Työvoimapalvelut ovat olleet vuosikymmenten saatossa hyvin usein muutosten pyörteissä. Pyrkimykset työttömyyden alentamiseen ja työllistymisen edistämiseen puhututtavat aina olkoon sitten lasku- kuin korkeasuhdanne. Jos jonkinlaista työllistämismallia ja -kokeilua on vuosien varrella polkaistu käyntiin. TE-toimistojen toimintaa kritisoidaan usein asioista, jotka tosiasiallisesti liittyvät työttömyysturvan saamisedellytyksiin. Täytyy muistaa, että tältä osin TE-toimiston virkamiehet toimeenpanevat vallitsevaa lainsäädäntöä. Työttömyysturvalaki säätelee yksityiskohtaisesti työttömyysturvan saamisedellytyksiä.

Maakuntauudistus ei tule muuttamaan asiakkaiden palvelutarpeita. Uudistus tavoittelee asiakaslähtöisempiä, vähemmän normitettuja ja vaikuttavia palveluja asiakkaiden erilaisiin palvelutarpeisiin. Alueellisten erityispiirteiden ja toimintaympäristön huomioon ottaminen parantuu, koska päätöksenteko tulee maakuntiin palvelujen järjestämisvelvoitteen kautta. Maakuntalakiluonnoksen perusteella järjestämisvastuussa olevan on selvitettävä mitä palveluja maakunnassa tai alueella tarvitaan ja miten ne toteutetaan. Alueen menestymisen ja kehittymisen kannalta jatkossakin lienee tärkeää se, että osaavaa työvoimaa on saatavilla ja rakenteellinen työttömyys ei halvaannuta työmarkkinoita.

asiakaspalvelu_info_02_webMaakuntahallinto avaa uusia mahdollisuuksia heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Tulevien vuosien yksi haasteellisimmista ongelmista tulee olemaan voimakkaasti kasvaneen pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttäminen. Pitkittynyt työttömyys tuo tarpeen yhteensovittaa asiakaslähtöisiä terveys-, sosiaali- ja työvoimapalveluja. Sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja. Pitkään työttömänä olleiden osalta palvelujen integraatio avaa erilaisia mahdollisuuksia palvelujen järjestämiseen. Ja siitäkin tulevaisuudessa vastaa maakuntahallinto.

Julkiselle taloudelle koituu selvää säästöä, jos työttömien työttömyysjaksot lyhenevät. Kun palvelut avataan markkinoille, niin se tulee lisäämään asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia ja tuo toivottavasti uusia palveluinnovaatioita. Asiakkaat hakeutuvat sellaisten tuottajien palveluihin, joista on hyviä tuloksia. Todennäköisesti palvelun järjestäjä, maakunta, maksaakin palvelun tuottajalle pääosin tuloksista, työllistymisratkaisuista, jolloin vaikuttavuus ja kustannustehokkuus ovat hankintojen peruskriteereitä. Palvelumarkkinat rakentunevat eri alueilla eri tahdissa, joten jonkinlaiset siirtymäajat ovat tarpeen.

Aaltonen_Jari

Jari Aaltonen
Johtava asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus