Nuoret kohti työtä!

Viime vuosina alle 30-vuotiaita nuoria on ollut Suomessa työttömänä merkittävä määrä. Talouden kasvusta huolimatta tilanne on ollut sama myös Etelä-Pohjanmaalla. Alueemme työttömistä nuorista iso osa on ilman ammatillista koulutusta. Lisäksi yli vuoden työttömänä olleiden nuorten määrä on huolestuttava. Nuorten haastavasta tilanteesta johtuen Sipilän hallitus päätti syksyn 2017 budjettiriihessä lisätä tulosperusteisten hankintojen määrää TE-hallinnossa ja hankinnat päätettiin kohdentaa nimenomaan nuoriin. 

Nyt tuo edellä mainittu hallituksen päätös on konkretisoitunut. Nuorille on hankittu yksityisten palveluntuottajien toteuttamia palveluja valtakunnallisesti yhteensä 15 miljoonalla eurolla. Tavoitteena on 10 000 suomalaisen työttömän nuoren osallistuminen palveluihin. Etelä-Pohjanmaan osalta se tarkoittaa sitä, että yhteensä 300 työtöntä nuorta saa yksilöllistä tukea työllistymiseensä. Palveluun osallistuminen on velvoittavaa, mutta nuoret itse voivat valita kolmesta eri palveluntuottajasta itselleen sopivimman. Palveluntuottaja saa palkkion ainoastaan tuloksesta eli silloin kun palvelussa oleva nuori työllistyy, aloittaa tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen, aloittaa työllistymistä edistävän palvelun tai nuoren kanssa on sovittu nuoren tilanteeseen sopiva muu suunnitelma.

Nuoret kohti työtä! – palvelussa kaikilla kolmella palveluntuottajalla on erilaiset keinot, joilla asiakkaana olevan nuoren kanssa edetään kohti nuoren omia tavoitteita. Kaikki palvelun tuottajat ovat lisäksi solmineet alueella erilaisia konsortiosopimuksia muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Tällaisia tahoja voi olla esim. nuorten työpaja, oppilaitos, järjestö tai toinen palveluntuottaja.

Kuka pääsee mukaan?

Palveluun ohjataan TE-toimistosta alle 30-vuotiaita nuoria, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä tai rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä, joilla on ainoastaan perusasteen tutkinto tai asiakkaan katsotaan muutoin hyötyvän asiakkuudesta palveluntuottajalla.

Näillä näkymin asiakasohjaus aloitetaan TE-toimistossa kesäkuussa 2018. Palvelua toteutetaan vuoden 2019 lokakuulle saakka. Kukin nuori voi olla palvelun piirissä enintään kuusi kuukautta.

Erilaiset ja uudenlaiset ostopalvelut valmistavat TE-hallintoa kohti maakuntauudistusta ja tulevia Kasvupalveluja. Vastaavasti uudenlaisella otteella tarjottavat palvelut valmistavat alueemme nuoria kohti työelämää. Jään mielenkiinnolla odottamaan mitä tästä pilotista tulemme oppimaan ja millaisia tuloksia saavutamme yhteisellä työllä.

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kunnat ja maakunnat kasvun ja työllisyyden edistäjinä

Eduskunnan käsittelyssä on laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Lakiesitys on osa maakuntauudistuksen valmistelua. Esityksen tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen valtion ja maakuntien toimenpiteiden ja niiden järjestämien palvelujen avulla. Julkishallinnon rahoittamia tehtäviä organisoidaan uudelleen ja palvelujen tuotantorakennetta monipuolistetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon kautta voidaan saavuttaa entistä asiakaslähtöisempiä, innovatiivisempia ja vaikuttavampia palveluja asiakkaiden tarpeisiin. Maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyvät nykyisin valtion järjestämät työvoima- ja yrityspalvelut.

Kuntien ja maakunnan yhteistyö välttämätöntä

Kasvupalvelu-uudistus avaa mahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen ja uudelleenorganisointiin. Osa kasvupalveluista on valtakunnallisia ja osa maakunnallisia. Maakunnallisten kasvupalvelujen järjestämisestä vastaisi maakunta. Maakunnan tulee huolehtia, että kaikki palvelut yhteen sovitetaan ja palvelut toteutuvat järkevinä kokonaisuuksina. Kasvupalvelujen yhteensovittamistehtävä on laaja ja kattaisi kasvupalvelujen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä mm. kuntien tehtäviä. Yhteensovittamisessa keskeistä on tunnistaa riittävän ajoissa asiakkaiden palvelutarpeet ja rakentaa järkeviä palvelukokonaisuuksia. Kunnilla on jatkossakin tärkeä tehtävä alueen elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä. Palvelukokonaisuudet ja -polut rakentuvat tulevaisuudessa usein monialaisesti yksityisen palveluntuottajan, maakunnan ja kunnan palveluista. Tällainen palvelumalli edellyttää hyvää yhteistyötä kaikilta osapuolilta. Maakuntauudistus avaa mahdollisuudet integroida työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalvelut sujuviksi palvelupoluiksi. Osa työttömistä tarvitsee tilanteensa edistämiseksi terveys- ja sosiaalipalveluita ennen kuin työllistyminen tulee mahdolliseksi. Työmarkkinavalmiuksien kehittämiseksi kuntien tarjoamat kuntouttavan työtoiminnan tehtävät, työpajatoiminta tai työelämävalmiuksien kehittäminen ovat jatkossakin oleellinen osa kokonaispalvelua. Kuntouttavaa työtoimintaa ollaan uudistamassa ja tässä tulisi huomioida kuntien rooli työmarkkinoille valmentavana palveluna.

Maakuntien kasvupalvelujen ja kuntien elinkeinopalvelujen yhteensovittaminen yritysten kasvua ja kehittymistä tukeviksi on osa maakuntavalmistelua. Etelä-Pohjanmaalla tämä on hyvässä vauhdissa ja tahtoa yrityspalveluiden työnjaon ja roolituksen selventämiseksi on olemassa. Kehitystyötä on myös tehty yhdessä alueen yritysten kanssa. Aluekehityksen näkökulmasta tulevien vuosien yhteisiä haasteita löytyy digitaalisuuden hyödyntämisestä, kansainvälistymisestä ja osaavan työvoiman saatavuudesta.

Rakennetaan palvelut asiakkaita kuunnellen

Kasvupalvelujen valmistelussa johtavana periaatteena on ollut eri asiakasryhmien palvelutarpeiden kartoittaminen asiakkaita kuunnellen ja avointa viestintää hyödyntäen. Asiakkaiden osallisuutta ja palvelumuotoilua käyttäen asiakkaiden palvelukokemukset ja kehitysideat on saatu näkyviin. Tätä kautta voi syntyä eteläpohjalainen kasvupalvelujen järjestämisen ja tuotannon palvelumalli. Siihen nyt eduskunnan käsittelyssä oleva lakiesitys antaa mahdollisuuden.

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Etelä-Pohjanmaan sote- ja maakuntauudistus

 

Kasvupalveluallianssi – uusi yhteistoimintamalli

Osana maakuntauudistusta maakunnat vastaavat v. 2020 lähtien kasvupalvelujen järjestämisestä. Kasvupalvelut koostuvat nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalveluista. Hallitusryhmät linjasivat tammikuussa 2018 tulevaan alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulakiin liittyen, että maakuntia ja kuntia sekä palveluntuottajia kannustetaan toteuttamaan tulevia kasvupalveluja sekä kuntien elinvoimapalveluja yhdessä allianssimallin avulla.

Allianssi on kohtuullisen uusi toimintamalli, jota Suomessa on käytetty pääasiassa rakennushankkeissa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä ja yhteistyömalli on laajenemassa muillekin sektoreille. Allianssimallissa sopimusosapuolet suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä. Allianssi on järkevää perustaa silloin, kun kyetään määrittelemään yhteiset tavoitteet, halutaan yhdistää resursseja ja osaamista sekä hankkia täydentäviä palveluja markkinoilta. Useiden palvelutavoitteiden saavuttaminen edellyttää nykyään entistä monimuotoisempia ratkaisuja. Tavoitteisiin pääseminen vaatii jatkuvaa toiminnan seurantaa ja kykyä ratkaista ongelmia uusin innovaatioin. Allianssin periaatteisiin kuuluu yhdessä sopiminen, yhdessä työskentely, avoimuus, luottamus ja jatkuva suorituksen parantaminen. Allianssin toimintakulttuuriin kannattaa perehtyä ennen kuin sitoutuu toimintaan mukaan.

Allianssi soveltuu kasvupalveluihin

Näin voisi ainakin olettaa kunhan tavoitteet ja toimintaperiaatteet kyetään yhdessä muodostamaan. Kuntien elinvoimapalveluilla ja maakuntien kasvupalveluilla on hyvin samansuuntaisia tavoitteita. Kumpikin osapuoli panostaa alueen kehittymiseen, yritysten kasvuun ja menestymiseen sekä asukkaiden hyvinvointiin ja työllistymiseen. Kummallakaan toimijalla ei ole ylimääräisiä resursseja. Kummallakin toimijalla on kuitenkin panostuksia em. asioiden edistämiseen. Kasvupalvelujen palvelumuotoiluprojektissa yhteistyön merkitys tunnistettiin laajasti. Uuteen toimintamalliin siirryttäessä toimijoiden välinen yhteistyö on ydinkysymys – vain sellainen alue, jossa osataan yhdistää valtakunnalliset, maakunnan, kuntien ja muiden palveluntarjoajien kasvupalvelut asiakkaan kannalta saumattomaksi kokonaisuudeksi, voi onnistua.

Kasvupalveluallianssi tarjoaa onnistumiseen yhteistoimintamallin ja toimintatavan. Allianssimallilla ei voida muuttaa kasvupalveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevia säädöksiä. Allianssissa voi kuitenkin olla mukana järjestäjien (tilaajien) omaa tuotantoa kunkin omalla tehtäväalalla. Oleellinen osa allianssia on markkinoilta hankittavien palveluntuottajien tuotanto. Sen vuoksi allianssissa on useita eri vaiheita, jotka tulee huolella suunnitella ja toteuttaa.

Lähde: TEM

Lisäinformaatiota löytyy mm. www.tem.fi ja www.alueuudistus.fi

Ja meillähän on halu onnistua.

 

Jari Aaltonen
Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut, Etelä-Pohjanmaan maakunta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus