On hyvä varautua ja valmistautua, vai mitä?

Ympärillämme tapahtuu sellaisia asioita, joita meistä kukaan ei olisi voinut edes kuvitellakaan tapahtuvan vielä muutama vuosi sitten. Ensin maailman yli pyyhkäisi pandemia ja nyt Suomen lähistöllä, Euroopan tällä laidalla, käydään järkyttävää sotaa. Molempien kriisien välittömät seuraukset näkyvät ja tuntuvat jokaisen suomalaisen arjessa ja elämässä. Lieneekö syy viimevuosien maailmanlaajuisissa kriiseissä vai missä, mutta varautuminen- ja valmius -termit ovat yhä enemmän kaikkien meidän huulillamme.

Kaksi lentokonetta, jotka ovat Kauhavan lentosotakoulun pihamaalla.

ELY-keskusten rooli ja tehtävät ovat valmiudessa ja varautumisessa merkittävät

ELY-keskuksille on normaalin lainsäädännön ja tulosohjauksen kautta määritelty monia varautumistehtäviä, kuten esimerkiksi tiestön käytön ja logistiikan turvaaminen, ajoneuvojen ja työkoneiden varaaminen, varautuminen ympäristö- ja luontovahinkoihin, vesihuollon turvaaminen, tulvariskien hallinta sekä patoturvallisuus. Tehtävämme vain lisääntyvät, jos tutkitaan valmiuslain (www.finlex.fi) kautta ELY-keskusten tehtäviä ja vastuita.

Kriisit eivät tunne yleensä rajoja

Pandemiat, ympäristöonnettomuudet, tulvat, rajuilmat, sodat, poikkeustilanteet ja muut kriisit harvoin tuntevat rajoja. Ei pandemia tai tulva yleensä pysähdy kunnan tai maakunnan rajalle. Siksi varautumisessakin on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä yli maantieteellisten rajojen ja myös ehdottomasti eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken.

Kuusi henkilöä virastojen johtajia kokoontunut kuvaan valmiusseminaarissa.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskusten ja TE-toimistojen johtoa ja valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen vasemmalla.

ELY-keskukset ovat ottaneet yhteistyössä aimo harppauksen pohjalaismaakunnissa. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksille ja TE-toimistoille palkattiin viime vuonna yhteinen valmiuspäällikkö Jaakko Pukkinen. Pari viikkoa sitten vietimme oikein valmiustyön viikkoa. Ensin kokoonnuimme valtakunnallisinkin voimin Vaasaan pohtimaan maatalouden huoltovarmuutta ja sitä, millaisia suunnitelmia siihen sektoriin olisi syytä luoda mahdollisia poikkeusoloja varten. Samalla viikolla kokoonnuimme lisäksi Kauhavan lentosotakoululle valmiusseminaariin. Yhdessä pohjalaisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen väen kanssa pohdimme niitä, ihmisten arkipäivään vaikuttavia, asioita, jotka ELY-keskuksen ja TE-toimiston vastuulle kuuluisivat poikkeusoloissa valmiuslain mukaan. ELY-keskusten ja TE-toimistojen johdon ja asiantuntijoiden yhteistyöryhmissä pohdimme konkreettisia toimia erilaisiin tilanteisiin ja skenaarioihin liittyen.

Todelliset kriisit koettelevat aina organisaatioita ja henkilökuntaa. Jotta voimme hoitaa laissa määrätyt tehtävämme, on meidän mietittävä johtamisketjut, sijaistukset, käytännön järjestelyt ja muut suunnitelmat kuntoon. Yksi seminaarien tärkeitä tavoitteita oli myös löytää ne kysymykset ja kohdat, joihin ei ole vielä ratkaisua tai joihin täytyy löytää ratkaisut ja vastaukset ylemmältä taholta, kuten ohjaavilta ministeriöiltämme. Valmiuslakia ollaan päivittämässä, joten nyt on hyvä hetki miettiä yhdessä, miten sitä tulisi päivittää ja missä kysymyksissä täytyy yhdessä pohtia järkeviä ratkaisuja.

Kuvituskuva, jossa on Nälkä-harjoitukseen osallistuvien tahojen logoja.

Hyvin suunniteltu on puoliksi hoidettu

Myös viestintä on kriisien hoidossa aivan avainasemassa. Miten viestit moderneilla välineillä ja nykyaikaisissa kanavissa, jos sähköt ja tietoliikenneyhteydet ovat poikki. Pakko myöntää, että vaikeaa on, mutta tällaisia asioita täytyy silti pohtia. Kriisitilanteissa saattavat myös viestien kohderyhmät vähän normaalista poiketa. Ja viestinnälle voi tulla monenlaisia rooleja pelkän tiedotuksen ja tiedon välityksen lisäksi.

Vaikka kysymyksiä valmiusseminaareista jäi paljonkin auki, olivat yhteiset pohdinnat äärettömän hyödyllisiä myös viestinnälle. Vaikka emme olekaan vielä täysin valmiita, olemme kuitenkin pidemmällä kuin aiemmin.  Sanotaanhan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kyllä me pohjalaiset pärjätään, kun käytetään maalaisjärkeä ja hoidetaan hommat kuntoon yhdessä. Se, mitä voidaan suunnitellaan etukäteen ja loput sovelletaan, kuten viisaammat ovat todenneet.

Camilla Juntunen
Johdon tuen ja viestinnän päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Liikenneturvallisuuden kehittäminen Kauhavalla

Kauhavan (Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava ja Ylihärmä) liikenneturvallisuussuunnitelma on nyt valmistunut.  Edellinen suunnitelma oli vuodelta 2005, joten olikin aika jo päivitystyölle. Liikenneturvallisuussuunnitelman laadinta on noin vuoden kestävä poikkihallinnollinen prosessi, jossa vuoropuhelu kaupungin työntekijöiden ja päättäjien sekä alueen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa on tärkeää. Vuoropuhelu tuottaa tietoa suunnitteluun sekä edistää eri tahojen sitoutumista työn lopputuloksiin. Kaupungin ja ELY-keskuksen edustajien lisäksi suunnitelman laadintaan osallistuivat poliisi ja Liikenneturva.

Liikenneturvallisuussuunnitelma on kuvaus konkreettisista tavoitteista, toimenpiteistä ja toimintatavoista, joilla kaupungin ja sen asukkaiden liikenneturvallisuutta parannetaan. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa kuvataan alueen liikenneturvallisuuden ja liikkumisen nykytilanne haasteineen ja arvioidaan liikenneturvallisuustyön nykytilaa ja kehittämistarpeita. Nykytilan kartoitus käsitti seuraavat teemat:
– liikenneonnettomuudet
– tiedot nykytilasta ja olemassa olevat suunnitelmat
– väestön kehitys
– koettu liikenneturvallisuus ja ongelmat
– kauhavan liikenneturvallisuustyön nykytila.

Työn alussa toteutettiin myös asukas- ja koululaiskyselyt. Niiden avulla selvitettiin suunnittelualueella asuvien käsitystä Kauhavan vaaranpaikoista, liikenneturvallisuuden ja liikenneympäristön puutteista ja kehittämistarpeista (esimerkiksi kevyen liikenteen väylätarpeista, vaarallisista ylityksistä jne.). Myös liikkumiseen, liikennekäyttäytymiseen ja esimerkiksi erilaisten turvavälineiden (esim. pyöräilykypärä) käyttöön liittyvien perustietojen selvittäminen on keskeistä turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämiseksi.

Liikenneympäristön toimenpiteet on raportoitu toimenpidelistana ja karttaesityksenä. Lähtökohtana oli toimenpiteiltään ja kustannuksiltaan realistinen lista, jossa keskityttiin ongelmallisimpien ja onnettomuusherkimpien kohteiden parantamiseen.
Keskeisiä toimenpide-ehdotuksia Kauhavan alueella:

– Läntisen yhdystien (mt 733) / Kosolantien (mt 17771) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Jylhäntien (mt 17761) ja Ruotsalantien (mt 17709) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Jylhäntien (mt 17761) / Mäki-Passintien liittymän turvallisuuden parantaminen
– Hemmingintien (mt 17766) kevyen liikenteen väylän rakentaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Härmäntien (mt 17826) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Yliviitalantien (mt 17770) / Pirintien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Voltintien (mt 738) / Pirttisentien (mt 17837) liittymästä 200 m länteen, huomion kiinnittäminen nopeusrajoitukseen
– Päämajantien / Vanha Vaasantien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Liinamaantien (mt 17788) / Leinosentien liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Pohjanmaanväylän (vt 19) / Vaasantien (mt 725) liittymäalueen turvallisuuden parantaminen
– Taajamien nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen.

Konkreettisten liikenneympäristöä parantavien toimenpiteiden lisäksi liikenneturvallisuutta ehdottomasti parantava (ellei jopa tehokkaampi) tekijä on vaikuttaminen teillä liikkujien omiin asenteisiin.

Hopean värinen auto on pysähtynyt suojatien eteen.

Kauhavan kaupungille perustettiin eri hallintokunnista muodostuva liikenneturvallisuustyöryhmä, joka jatkaa toimintaansa suunnitelman valmistumisen jälkeen. Ryhmä valvoo, että toimenpideluetteloa toteutetaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Sen lisäksi jokaisella hallintokunnalla on oma vuosikellonsa, jota he seuraavat ja noudattavat. Vuosikelloon on laadittu vuoden liikenneturvallisuustapahtumat kerrallaan. Siitä löytyvät niin valtakunnalliset tapahtumat kuin myös hallintokunnan omat kuntakohtaiset tapahtumat. Omalla toiminnallaan ja esimerkillään ryhmä pyrkii vaikuttaan asukkaiden asenteiseen ja turvalliseen liikkumiseen.

Kaaviokuva Kauhavan liikenneturvallisuustyön vuosikellosta. Eri ajanjaksoille on suunniteltu erilaisia toimenpiteitä.

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelmaa voit tarkemmin tarkastella ELY-keskuksen nettisivuilla osoitteessa:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/liikenneturvallisuussuunnitelmat
(Suunnitelmat löytyvät sivun keskipalstalta alareunasta, kun valitset aluevalinnaksi Etelä-Pohjanmaa)

Kauhavan liikennturvallisuussuunniteman esitteeseen pääset tästä.

Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vieraslajeja ja eroosiota Lapuanjoella etsimässä

Toimistosta vieraille vesille

Kesän alussa kaksi harjoittelijaa seurasi vierestä, kun heille kerrottiin kanootin käytön saloista ja parhaista melontatekniikoista Kyrkösjärven uimarannalla. Kun suunniteltu kartoitusalue kuvattiin melontaohjaajalle, alkoi epätoivo vähitellen hiipiä molempien mieleen – niin monta varoitusta joidenkin osuuksien haastavuudesta ja turvallisuusriskeistä saatiin. Illalla nukkumaan mennessä mielessä pyörivät kauhukuvat uutisista kahdesta vesille kadonneesta ELY-keskuksen harjoittelijasta.

Kaikeksi onneksi todellisuus ei vastannut kuvitelmia. Maastopäivät käynnistyivät heinäkuun alussa, kun aloitimme Lapuanjoen vieraskasvilaji- ja eroosiokartoituksen Lapuan taajamasta. Vaikka pieni tihkusade, autolla eksyminen keskelle työmaata sekä melontakokemuksen vähäisyydestä johtuva kanootin mutkittelu joen laidasta laitaan aiheuttivatkin omat haasteensa, osoittautui kartoitustyö lopulta helpommaksi kuin ensin olimme luulleet. Mukana kanootissa meillä oli mukanamme käsi-GPS, jolla otimme vieraskasvilajiesiintymien ja eroosioalueiden sijainnit ylös erillisille lomakkeille. Alun hitauden ja epävarmuuden tilalle kehittyi ajan kanssa rivakka ja järjestelmällinen työtapa, kun kokemusta karttui. Kartoituksen loppuvaiheilla maastopäivät tuntuivatkin jopa rentouttavilta vapaa-ajan melontaretkiltä. Ainakin välillä.

Yhteensä kartoitimme Lapuanjokea noin 55 kilometrin verran. Alue ulottui Kuortaneenjärveltä Lapuan poikki Kauhavalle Liinamaan sillalle asti. Parissa kohtaa jokivartta totesimme, että menemällä kanootilla veteen aiheuttaisimme vain kesän alussa uimarannalla syntyneiden kauhukuvien toteutumisen. Paikoitellen Kuortaneenjärveltä alajuoksulle päin virtaus oli nimittäin sen verran voimakkaampaa ja joki kivikkoisempaa, että jätimme kyseiset kohdat suosiolla välistä. Pyrimme mahdollisuuksien mukaan käymään näillä alueilla jalan ja kartoittamaan jokitörmät kiikaroiden rannoilta tai silloilta.

Kuva joesta

Lapuanjoki osoittautui (suurimmaksi osaksi) leppoisaksi melontakohteeksi.

Tulokset selkeitä

Vieraskasvilajien osalta tulokset olivat melko yksiselitteisiä: jättipalsami (Impatiens glandulifera) oli levinnyt jokivartta pitkin laajalle alueelle. Isoimmat kasvustot sijaitsivat molemmin puolin Lapuan taajamaa: Tiistenjoen alueelta Lapuan taajaman läpi Alajoen lintutornille asti. Tämän osuuden molemmin puolin, eli kartoitetun jokiosuuden ylä- ja alaosassa, vieraslajeja esiintyi sen sijaan selvästi vähemmän. Jättipalsamin lisäksi toinen selkeästi yleinen vieraskasvilaji oli valkokarhunköynnös (Convolvulus sepium), joka oli monin paikoin kietoutunut muun kasvillisuuden ympärille peittäen sen kokonaan. Näiden sijaan muita kartoituksessa huomioituja vieraskasvilajeja – etelänruttojuurta (Petasites hybridus), kurtturuusua (Rosa rugosa), komealupiinia (Lupinus polyphyllus) ja jättiputkiryhmää (Heracleum persicum -ryhmä) – löytyi selvästi vähemmän. Näitä lajeja havaittiin seuraavasti: 10 etelänruttojuuri-, 3 kurtturuusu- ja 2 komealupiinikasvustoa sekä yksi jättiputkikasvusto.

Tulosten perusteella jättipalsami ja valkokarhunköynnös ovat siis hyödyntäneet Lapuanjokea levittäytymisessään. Kuitenkin myös hyväkuntoisia rantoja löytyi erityisesti Kuortaneenjärveltä alavirtaan päin. Siementen leviäminen jokea pitkin on tehokasta virtauksen ja ajoittaisten tulvien vuoksi. Luultavasti runsaampi asutus ja ihmistoiminta ovat osaltaan olleet edesauttamassa jättipalsamin leviämistä Lapuan taajaman suunnilla. Esimerkiksi jokivarren läheisyyteen kipatut puutarhajätteet aiheuttavat riskin jättipalsamin leviämiselle. Kartoitustulosten avulla voidaan entistä tehokkaammin järjestää esimerkiksi kuntien tai kyläyhdistysten kautta jättipalsamin torjuntatalkoita.

Kuvassa jättipalsamikasvustoa.

Jättipalsamikasvusto ja siihen kietoutunutta valkokarhunköynnöstä Tiistenjoen alueella.

Eroosiokartoituksessa havaittiin vedenrajassa esiintyviä törmien syöpymiä, maansortumia sekä maankäytöstä aiheutuvaa eroosiota. Syöpymät vesirajassa olivat yleisin eroosiojälki ja niitä esiintyi lähes koko kartoitusalueella. Ajan kanssa syöpymät voivat aiheuttaa maansortumia. Maansortumia havaittiin yhteensä vain kolme, mutta ne olivat kaikki laajoja. Kaikki maansortumat sijaitsivat alueilla, joissa vedenvirtaus oli voimakkaampaa sekä jokitörmä korkea ja hyvin jyrkkä. Maankäytöstä johtuvia eroosiohaittoja havaittiin myös runsaasti. Laidunmaat ulottuivat paikoitellen suoraan jokeen, jolloin karja oli juomaan mennessään kuluttanut jokitörmää. Taajama-alueilla maata oli muokattu paikoitellen hyvin runsaasti, jolloin maa oli paljaana ja näin ollen altis eroosiolle.

Lapuanjoen vallitsevina olevien hienojakoisten maalajien, paikoitellen jyrkkien joen törmien sekä virtauksen voimakkuuden ja vedenpinnan korkeuden suuren vaihtelun vuoksi eroosiolta on mahdotonta välttyä. Myös laajalle levinneet jättipalsamikasvustot lisäävät jokitörmien eroosioherkkyyttä, koska lajin hennot juuret eivät sido maata monivuotisten kasvilajien tavoin. Vaikka eroosio on luonnollinen tapahtuma, se voi aiheuttaa mittavia vahinkoja, minkä vuoksi eroosion torjuminen on kannattavaa. Eroosiohaittoja oltiinkin torjuttu Lapuanjoella mm. jättämällä suojavyöhykkeitä peltojen ja joen väliin sekä verhoamalla jokirantoja kivin ja tukein.

Kuvassa joen törmällä on kivikasa, joka sitoo maa-ainesta.

Eroosiosuojaus tämäkin!

Takana opettavainen kesä

Kaiken kaikkiaan kulunut kesä on ollut innostava ja monella tapaa hyödyllinen. Luotto meihin harjoittelijoihin on ollut kova, sillä olemme saaneet itse suunnitella työmme alusta loppuun itsenäisesti. Tästä huolimatta on voinut luottaa siihen, että kyllä aina jostain toimistohuoneesta löytyy vastaus kysymykseen kuin kysymykseen. Kesän aikana pelokkaista aloittelijoista kehkeytyikin lopulta kelpo kartoittajia ja – ainakin alkutasoon verrattuna – suorastaan huippumelojia. Ennen kaikkea kesästä jäi käteen isompi määrä rohkeutta ja luottoa omaan osaamiseen!

Loppukesän terveisin

Blogin toisen kirjoittajan Marjut Mähösen kuva.Marjut Mähönen
Harjoittelija
Lapuanjoen vieraskasvilaji- ja eroosiokartoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

Blogin toisen kirjoittajan Panu Palosen kuva Panu Palonen
Harjoittelija
Lapuanjoen vieraskasvilaji- ja eroosiokartoitus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kauhavan liikenneturvallisuussuunnitelman päivitys 2019-2020

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tavoitteena on, että joka kunnassa ELY-keskuksen toiminta-alueella on ajantasainen liikenneturvallisuussuunnitelma. ELY-keskuksilla liikenneturvallisuus maanteillä onkin tärkeimpiä tienpidon tavoitteita, joita LVM ja Väylävirasto (entinen Liikennevirasto) asettaa. Liikenneturvallisuussuunnitelmat laaditaan noin 10 vuoden aikajänteellä. Edellinen Härmänmaan liikenneturvallisuussuunnitelma on vuodelta 2005, joten se on jo kovasti päivityksen tarpeessa. Kauhavan kaupungin alue käsittää Kauhavan, Kortesjärven, Ylihärmän ja Alahärmän kunnat. Kaupungin ja ELY-keskuksen lisäksi suunnitelman laatimiseen osallistuvat Liikenneturva ja poliisi. Konsulttina toimia Linea Konsultit sekä alikonsulttina Ramboll.

Työ lähtee käyntiin nykytilanteen selvittämisellä. Asukkaille ja koululaisille teetetään kyselyt, joihin toivotaan aktiivista vastaamista. Kyselyt aukeavat tänään 2.4 ja ovat auki huhtikuun ajan. Mitä useampi vastaa, sitä kattavammin saadaan tietoa missä on parantamisen varaa ja minne vähäiset resurssit kannattaa ohjata.

Viimeisen viiden vuoden aikana on Kauhavan kaupungin alueella sattunut 294 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 4 johti kuolemaan ja 98 loukkaantumiseen. Yhteensä onnettomuuksissa kuoli 4 henkilöä ja 143 loukkaantui.

Niukan rahoituksen vallitessa fyysisen liikenneympäristön turvallisuusongelmia ratkaistaan ensisijaisesti pienillä kustannustehokkailla toimenpiteillä. Priorisoimalla pyritään löytämään ja toteuttamaan vaarallisimmat ja vaikuttavimmat kohteet. Parantamistoimissa painottuvat taajamat ja päätiet, koska niihin kohdistuvien toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset ovat tehokkaimpia.

Aikuiset esimerkkeinä myös liikenteessä

Asenteisiin vaikuttaminen on myös erittäin tärkeää. Aikuisten asenteet ja tapa toimia liikenteessä toimivat esimerkkinä ja mallina seuraavalle sukupolvelle. Lapsena ja nuorena sisäistetty malli esimerkiksi autolla ajamiseen on juurtunut todella vahvasti mieleen ja se ohjaa meitä liikenteessä todella paljon. Esim. turvavyön ja pyöräilykypärän käyttö, liikennesääntöjen noudattaminen ja se, miten suhtaudutaan muihin tiellä liikkujiin, ovat tällaisia kasvatuksellisia asioita. Muistetaan siis toimia hyvänä esimerkkinä omille lapsillemme ja muille kanssaliikkujille.

Kyselyyn voi vastata 28.4 saakka osoitteessa https://app.maptionnaire.com/fi/4077. Linkki kyselyyn löytyy myös Kauhavan kaupungin nettisivuilta http://www.kauhava.fi . Kyselyyn vastanneiden kesken arvotaan viisi päiväranneketta PowerParkiin.


Anne Peltoniemi
Liikenneturvallisuusasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus