Hankkeiden vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa

Monimutkaista ja byrokraattista on usein päällimmäinen mielikuva, joka syntyy EU-hankkeista ja niiden rahoituksesta. Kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat mahdollistavat monipuolisen kehittämisen, mutta hallinnon reunaehdot koetaan välillä rajoittavan innovatiivista toteutusta.  

Kehittäminen on muutoksen tekemistä haluttuun suuntaan, tavoitteellisesti ja strategisesti. Etelä-Pohjanmaalle on yhteistyössä määritelty maaseudun kehittämisen painopisteet ja tavoitteet tulevalle CAP27-kaudelle. Laskeutuminen vuonna 2023 alkavalle kaudelle on alkanut. Kehittämisen suunnan ja työn tarkoituksen pohtiminen yhdessä on hyvin tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät, millä tavalla hanke liittyy kokonaisuuteen ja jakaa kokemuksia.  

Myönteistä on, että käynnistyvällä kaudella on tavoitteena keventää byrokratiaa ja keskittää resursseja enemmän varsinaiseen kehittämistyöhön, sisältöihin, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Käyttöön otetaan yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka virtaviivaistavat maksatusta.  

Enemmän painoarvoa laitetaan hankkeiden laadukkaaseen suunnitteluun, tarpeiden, tavoitteiden, tulosten, vaikuttavuuden ja mittareiden konkretisointiin, sanalla sanoen vaikuttavuustavoitteiden kirkastamiseen. Voi kuulostaa hankalalta termiltä, mutta tarkoittaa yksinkertaisesti sen kuvaamista millaisia muutoksia rahoituksen avulla halutaan saada aikaan. Mitä merkitystä hankkeella on ihmisten elämään, olipa kohderyhmänä yhteisö, yrittäjä, yrittäjäksi aikova, maatilallinen, maaseudun asukas, nuori tai ikäihminen.  

Muutokset tapahtuvat lopulta ihmisten kautta, miten me rahoittajat, hankkeiden toteuttajat ja koko kehittäjäverkosto toimimme.  

Onnistumisen taikasana on vuorovaikutus. Keskustelut asiakkaiden, kollegojen, yhteistyökumppanien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa kuuluvat keskeisesti arkityöhön. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat asiantuntijan supervoima.  

Kehittämistyössä olen havainnut onnistuneen vuorovaikutuksen tekijöitä, jotka pätevät olipa kyse virtuaalisesta tai kasvokkain kohtaamisesta.  

Top 10 listani vuorovaikutuksen onnistumisen aineksista:  

1. Läsnäolo, arvostaminen ja syväkuuntelu.  

2. Dialogiin, yhdessä ajatteluun pyrkiminen yksinpuhelun sijaan. 

3. Ymmärryksen kasvattaminen toisen osapuolen näkemyksistä ja käsillä olevasta ilmiöstä. 

4. Yhteyksien luominen ja siltojen rakentaminen osallistujien välille. 

5. Erilaisuuden, yksilöllisten erojen ja erityispiirteiden arvostaminen. 

6. Luottamuksellisuuden ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen, jossa jokainen voi ilmaista itseään aidosti. 

7. Positiivinen asenne ymmärtää ja oppia. 

8. Yhteinen pohdiskelu, tiedon jakaminen, kokeilut, avoimuus, totuudellisuus ja reflektointi. 

9. Palautteen käyttäminen rakentavasti ja tehokkaasti, kritiikin kohdistaminen aina asian perusteluihin ei ihmisen ominaisuuksiin.   

10. Ristiriitojen olemassaolon hyväksyminen ja pyrkimys niiden ratkaisemiseen.  

Hankerahoitus on siis paljon muutakin kuin byrokratiaa. Se on yhteiskunnan kehittämistä, joka toteutuu vain aktiivisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta. On yksi, mikä pysyy kaiken maailman myllerryksen keskellä: ihmisten välinen vuorovaikutus.  

Tuija Nikkari
Kehittämisen ja viestinnän asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kohti kestävää tulevaisuutta: Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 

Julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4 
https://www.doria.fi/handle/10024/181610

CAP27 tarkoittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskautta (2021-2027) . 
Lue lisää https://mmm.fi/cap27. 

Lähteenä: 
Johannesen, Valde & Whedbee 2008, Ethics in human communication. 
Galanes & Adams 2013, Effective group discussion, theory and practice. 

Olipa kerran hanke

Millaista tarinaa hankkeestasi kerrotaan nyt ja vuonna 2020, kun EU-ohjelmakausi päättyy? Hyvä tarina tempaa mukaansa, sitä haluaa kuulla lisää, siinä on dramaattisia juonenkäänteitä, se kertoo miksi hanke on olemassa, mikä merkitys sillä on ja kuka hyötyy? Se innostaa osallistumaan kehittämistyöhön.

Etelä-Pohjanmaalla on aktiivinen joukko hanketoimijoita pukkaamassa kehittämisen palloa liikkeelle hankkeiden avulla, jokaisessa niissä on hyvän tarinan ainekset. Hanketarina ei ole vain hankkeen tuotekuvaus, vaan hankkeen toteuttaminen on jo sinänsä tarina. Hanketyössä kehitetään uutta, parannetaan maailmaa pala kerrallaan. Aina se ei ole helppoa, matkan varrelle saattaa osua jos jonkinlaisia mutkia matkaan ja haasteita voitettavaksi. Hankkeissa liikutaan monimutkaisessa hankekehittämisen maailmassa, byrokraattisin lisämaustein, mutta tarinallinen juoni tekee monimutkaisenkin asian yksinkertaisemmaksi ja ymmärrettävämmäksi. Hankkeissa tehdään niin arvokasta työtä, että tarinat on saatava kaikkien ihmisten tietoisuuteen ja hyödynnettäväksi, aina poliittiseen päätöksentekoon saakka.

Hankkeet vievät kehitystä eteenpäin monella saralla; yrittäjyyden, elinkeinojen, työllisyyden, elämisen ja asumisen parantamiseksi. Maaseutuohjelma on kasvuohjelma, joka vastaa osaltaan Suomen taloustilanteen luomiin haasteisiin ja hallituksen kärkihankkeiden teemoihin. Ilosanoma on se, että maaseutuohjelmassa on vielä resursseja ja työvälineitä käytettäväksi kehittämiseen. Sanoman vieminen eteenpäin ei ole kuitenkaan aina helppoa, maaseutuohjelma on laaja, ohjelman sanastoa on vaikea muuttaa tarinaksi ja byrokratia asettaa omat haasteensa, yhtä lailla rahoittajille kuin hankkeiden toteuttajille.

Hanketoimijat ovat kuitenkin innostuneita ja intoa täynnä hankeviestinnän kääntämiseksi parempaan suuntaan. Tämä nähtiin ja kuultiin, kun maaseudun kehittämisen parissa toimivat, rahoittajat, hanketoteuttajat ja viestijät tai paremminkin Etelä-Pohjanmaan kehittäjät kokoontuivat tammikuun paukkupakkasilla jakamaan hyviä käytäntöjä ja oppimaan uusia koukkuja hankeviestintään alueellisessa verkostopäivässä. Paikanpäällä Jalasjärven Hirsipirtissä iloinen puheen pulputus käynnistyi välittömästi, kasvokkain kohtaamisia ei voi sähköisillä välineillä korvata. Innostavinta on kuulla muiden hankkeiden tekemisistä ja vaihtaa kollegojen kanssa ajatuksia. Yhdessä luominen, keskustelu ja jakaminen ovat yksinkertainen kaava, josta on helppo ammentaa tarinoita hankearkeen.

Ajatus lähti liikkeelle, että keskustelu ei saa jäädä tähän yhteen verkostopäivän tilaisuuteen. Verkostopäivän ideamittelön voitti idea hanketoimijoiden yhteisestä tiedonvaihto ja keskustelupaikasta, joka parantaa kehittäjien välistä sisäistä viestintää. Innostuksen siivittämänä perustettiin Facebook -ryhmä ”Etelä-Pohjanmaan kehittäjäverkosto”. Se on tarkoitettu laajasti kaikille Etelä-Pohjanmaan maaseudun kehittämisessä mukana toimiville hanketoteuttajille, viranomaisille ja palveluntuottajille, liity sinäkin ryhmään. Ryhmässä jaetaan tietoa mitä missäkin tapahtuu, mitä on tekeillä, hyviä- ja huonoja käytäntöjä, sovitetaan yhteen tekemisiä jne. Facebook ryhmän laittoi matkaan Etelä-Pohjanmaan maaseutuohjelman viestintätiimi, johon kuuluvat Leader- toimintaryhmien viestintävastaavat ja ELY-keskuksen maaseutuohjelman tiedottaja. Ensi syksynä, kun isompi joukko hankkeita on saanut maaseutuohjelmasta rahoituspäätöksen ja päässeet hankkeessa vauhtiin, ELY-keskus kutsuu koko verkoston mukaan tarinoimaan kasvokkain.

Verkostopäivästä poimittuja vinkkejä hankeviestintään –TOP 10

1. Sisältömarkkinointi: ”Kohderyhmää puhuttelevaa ja oivalluttavaa sisällön tavoitteellista suunnittelua, säännöllistä tuottamista ja julkaisemista, läsnäoloa verkostoissa, jossa kohderyhmä viettää aikaansa” –Kati Keronen, Differo Oy
2. Hankkeen viestinnän kärjeksi sisältö ja tarina ennen tuotetietoa
3. Jankuttaminen eli toisto eri kanavissa
4. Visuaalisuus, kuvat, kevyet videot, itsetehtyä ja ammattilaisten tuottamaa
5. Strategisuus: eletään strategia todeksi
6. Sosiaalisen median strategia
7. Somen uuden tyyppinen hyödyntäminen, esim. asiakaslehden kokoaminen somen sisällöistä
8. Raportointi: matkalla hankkeiden kanssa kulkemista
9. Sytytä yleisö kertomalla hankkeen matkasta, ei vain lopputuloksesta
10. Ajatusjohtajuutta kehittämisen kehiin: ajatusjohtaja osoittaa tulevaisuuden suunnan, ravistelee ja kyseenalaistaa totuttuja tapoja, herättää keskustelua ja tekee uudet ilmiöt tutuksi, vastaa kysymykseen mihin me olemme menossa?
11. Kenelle puhut? Johtajapersoonaan kolahtaa suuret linjat ja asiantuntijaan omaa työtä tukevat työkalut. Kohderyhmän auttaminen esim. minioppaat helposti saataville.
12. Kasvokkain kohtaamiset ja keskustelut

Maaseutuohjelman ajankohtaisia Etelä-Pohjanmaan alueuutisia pääset lukemaan ELY-keskuksen julkaisemasta Uutisjyvät –sähköisestä uutiskirjeestä.

Uutisjyvät 1/2016 (julkaistu 29.1.2016)

 

Tuija Nikkari
Maaseutuohjelman kehittämisasiantuntija ja tiedottaja