Uusi ohjelmakausi toi merkittävät EU-rahat pk-yritysten uudistumiseen

Käynnistynyt EU-rahoituksen uusi ohjelmakausi tarjoaa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen yli kolminkertaisesti enemmän resursseja aikaisempaan verrattuna. Potista siis riittää myönnettäväksi rahoitusta maakunnan kasvu- ja kehityshaluisille yrityksille, joilla on hyvät toimintaedellytykset. Luvassa on lihavia vuosia alueen kehittämiseen ja pk-yritysten tukemiseen aina vuoteen 2027 saakka. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä halua ja aktiivisuutta liiketoimintansa määrätietoiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten kannattaa nyt olla hereillä!

Monta EU:n tähtilippua ison rakennuksen edessä.

Mikä yrityksen kehittämisavustus?

Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten avustusmuotoinen työkalu yritysten kehittämistoimien ja investointien rahoittamiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan hankkeeseen, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Rahoitettava hanke voi tukea esimerkiksi yrityksen kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä tai innovaatiotoimintaa. Avustus on harkinnanvaraista, ja sillä jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä ja helpotetaan usein myös kokonaisrahoituksen järjestämistä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina myös yrityksen omia resursseja.

ELY-keskusten yritysrahoitukseen on käytettävissä pääosin EU-ohjelmavaroja. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ohjelman toimeenpanosta Länsi-Suomen suuralueella. Kehittämisavustuksen myöntämistä ohjaavat sekä kansalliset että Euroopan unionin säädökset. Rahoitettavien yrityshankkeiden on oltava EU-ohjelman mukaisia ja niiden tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita.

Ohjelmakauden painopisteistä ja rahoitettavista yrityshankkeista

Pk-yritysten kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja innovaatiot, digitalisaatio, energiatehokkuus ja kiertotalous. Nämä ovat rahoituksen keskiössä olevat asiat uudella ohjelmakaudella. Vahvana läpileikkaavana teemana näkyy ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

Sanapilvi, jossa sanoja, kuten kasvu, kansainvälistymine, kiertotalous, innovaatiot jne.

Yrityksen kehittämisavustuksella halutaan rohkaista yrityksiä uudistamaan toimintaansa, huolehtimaan kilpailukyvystään äkillisestikin muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään liiketoimintaansa kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Esimerkiksi energian hinnan nousu ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet yrityksille haasteita, joita voi ainakin osittain pyrkiä ratkomaan kehittämällä liiketoimintaa tarjolla olevan rahoituksen turvin.

Käynnistyneellä ohjelmakaudella on mahdollista tukea yritysten investointeja ja monenlaisia kehittämistoimia. Kehittämisavustuksella voidaan esimerkiksi parantaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja ja liiketoimintaprosesseja sekä vahvistamalla nyt niin ajankohtaisia kyber- ja tietoturvavalmiuksia.

Rahoitusta voidaan myös myöntää yrityksille, jotka hankkivat käyttöönsä uutta teknologiaa, automaatiota ja robotiikkaa, jolla edistetään tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä sekä vähennetään päästöjä ja tehostetaan logistiikkaa.

Lisäksi voidaan rahoittaa uusien ilmastokestävien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tukea kiertotalouteen liittyviä investointeja ja kehittää älykästä materiaalien hallintaa ottamalla käyttöön kierrätysmateriaaleja ja sivuvirtoja, joilla korvataan fossiilisia tai neitseellisiä raaka-aineita. Kestävässä tuotteiden valmistuksessa huomioidaan koko elinkaari (suunnittelu, raaka-ainevalinnat, tuotanto, valmis tuote) ja elinkaaren lopussa kierrätettävyys.

Pk-yritysten on myös mahdollista saada avustusta sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla parannetaan yrityksen kasvu-, kansainvälistymis- ja innovointivalmiuksia. Tuettavissa ovat myös yritysten investoinnit, jotka tukevat kasvua ja kansainvälistymistä, uudistavat toimintaa ja lisäävät tuottavuutta.

Kehittämisavustus soveltuu siis monenlaisiin yrityshankkeisiin. Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin on hyvä perehtyä huolella ja miettiä, mitkä ovat ne haasteet tai mahdollisuudet, joihin omassa yrityksessä on syytä tarttua. 

Mies työskentelee jonkinlaisella koneella kuulosuojaimet päässä.

Avustusten hakuilmoituksia kannattaa seurata

Länsi-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksen haku tapahtuu hakujaksoittain uuden EURA2021 -järjestelmän kautta. Hakujaksoissa haettavat toimintalinjat ja erityistavoitteet vaihtelevat maakunnan mukaan. Jokaisella maakunnalla on oma hakuilmoituksensa.

Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoitukseen käytettävissä olevat ’Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027’ -ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat:

Kuvassa olevat laatikot kertovat tietoja toimintalinjoista ja erityistavoitteista.

Parhaillaan menossa on toinen hakujakso, joka päättyy 31.5.2022. Avustusta on tässä haussa haettavissa Etelä-Pohjanmaalla kaikista edellä mainituista erityistavoitteista. Kolmas hakujakso käynnistyy heti 1.6. alkaen.

Tulossa olevat hakujaksot ja niiden aikana haettavissa olevat erityistavoitteet löydät hakujaksosuunnitelmastamme (rakennerahastot.fi). Hakujaksosuunnitelma on alustava, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yritysrahoitusinfot keväällä 2022

Tarkempaa tietoa yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta saat yritysrahoitusinfoista. Seuraavat infot järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 17.5. sekä tiistaina 14.6.2022. Lisäksi tulossa on myös ruotsinkielinen infotilaisuus ke 25.5.2022. Infot järjestää Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoa yritysrahoitusinfoista (rakennerahastot.fi)

Ilmoittautuminen 17.5. järjestettävään infoon on nyt auki – ilmoittaudu mukaan!
Ilmoittautumislomake (webropol)

Valtakunnallinen rahoitusneuvonta

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä jo projektin suunnitteluvaiheessa.

Lisätietoa:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2022
Rakennerahastot.fi
EURA2021

Blogikirjoittajan kasvokuva.

Rahoitusasiantuntija Leena Foudila
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
YrityspalvelutEP
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

EU:n ja ELY-keskuksen logot.

Jatkuva oppiminen on koko elämänkaaren aikaista oppimista

Työelämä muuttuu ja osaaminen vanhenee, sekä vaatimukset osaamiselle kasvavat alalle kuin alalle. Joka neljäs työtehtävä tulee muuttumaan merkittävästi seuraavan 10–20 vuoden aikana. Työelämään tarvitaan isoja muutoksia työssä olevien osaamiselle ja aikuisväestön koulutustason nostolle, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Osaamistason nostaminen lisää yhtenä tekijänä tuottavuutta ja kilpailukykyämme. Lyhyellä tähtäimellä tarvitaan erityisesti työikäisten väestölle nopealla aikataululla järjestettyä lyhytkestoista koulutusta, jatko-täydennyskoulutusta sekä muita uudenlaisia kehittämistoimia oppimisympäristöjen ja verkostojen kehittämiseen.

Jatkossa on löydettävä keinoja vastata uudistuvien työmarkkinoiden tietotarpeisiin ja tukea osaamispalveluja kaikille väestöryhmille. Toimet vaativat ennakointia, jossa tunnistetaan sekä nykytilan että pidemmän aikavälin toimia. Yhteiskunnan näkökulmasta on erityisen tärkeää edesauttaa dynaamisten työmarkkinoiden kehittämistä ja tukea työllisyyttä vahvistavia ammatti-toimialasiirtymiä. Työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa tulee entisestään saada paremmaksi, jotta työllisyysaste paranisi.

Samalla kun yhteiskuntamme kamppailee koronaa vastaan, on osaamisen kehittäminen tärkeää muutokseen sopeuttamiselle ja siitä toipumiselle. Koulutustarjonnan tulee vastata nykyisiin tarpeisiin. Yrityksille ja muille työpaikoille on kehitettävä välineitä, joilla työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin vastataan nopeasti kriisin päättyessä, ja mahdollisuuksien mukaan jo ennakoivasti. Yksilöillä tulee olla näkymä ja palvelut oman osaamisen päivittämiselle. Johdon tuki ja ohjaus lisää henkilöstön sitoutumista ja vahvistaa näin toimijan yhteisten tavoitteiden saavuttamista osaamisen kehittämiselle.

Kirjoittajan mietelmiä osaamisen kehittämiseen

Ihmisiä työskentelemässä korkealla sähkömastolla eri tehtävissä.

Työn haasteet ovat voitettavissa osaamisella ja yhteistyöllä. Kuva: Juha Laukkola.

Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat alueellamme jo olemassa, mutta palvelujen tunnistaminen ja hyödyntäminen vaatii vielä toimia. Alueemme oppilaitokset ovat lisänneet osaamista ja investointeja, joilla työelämän vaatimuksiin halutaan vastata.

Reaktiivisia uusia ja nopeita toimintamalleja on löydettävä osaamisen kehittämisen tueksi. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä osaamisen kehittämisen tueksi on mahdollistettava yritysten käyttöön vielä paremmin.

Kehittämistoimet koronahetkessä ovat nyt monessa yrityksessä haasteiden ja uuden edessä. Jatkuvuus ja yritysten näkymät eivät ole pitkäkantoisia, mutta eteenpäin mennään myös koronan voittamisessa. Näkymät sumun jälkeen ovat palaamassa ja ennusteet entiseen toivon mukaan palaavat. Onko maailma entisellään? Ja miten maailman talouspyörät lähtevät pyörimään? Osaamisen ja kehittämisen osalta ei pysähtymistä toivota vaan sen tulisi jatkua eteenpäin tilanteesta huolimatta. Osaajia tullaan edelleen tarvitsemaan jatkossakin. Tilanteen normalisoiduttua työvoiman osaajapula alueellamme vain kiihtyy samalla kun väestöpohjamme vielä pienenee. Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja työuran jatkamiselle on löydettävä myös osaamisen ylläpitäviä keinoja. Jatkuvaa oppimiseen on löydettävissä käytännöllisiä ja motivoivia keinoja yhteistyön kautta toimijoiden kanssa. Toimintamalleja osaamisen kehittämiseen voi olla jo monella yrityksellä käytössä, jotka ovat jo nyt siirrettävissä muidenkin käyttöön.

 

Heikki Hurrila
kehittämisasiantuntija / jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa

 

Kehittämisen kulmakivillä

Siivotessani hyllyjäni käsiini osui Opetusministeriön vuonna 2008 julkaisema Alueosaajat-hankkeen raportti, jossa kehittämisen kulmakiviksi määriteltiin oppivaan alueeseen kytkeytyminen, kestävän vaikutuksen tavoittelu, innovatiivisuus, toimiva strategiapeli, hanketoiminnan omistajuus ja oppimisverkostojen rakentaminen. Perustavaa laatua olevat periaatteet kannattelevat edelleen tuloksellista ja tehokasta kehittämistä.

Innostuin pohtimaan miltä kehittämisen kulmakivet näyttävät tällä hetkellä, mikä on muuttunut? Maailma on ainakin muuttunut entistä monimutkaisemmaksi, muutosvauhti kiihtyy ja elinympäristö järjestää ennakoimattomia yllätyksiä. Miten otamme strategisessa suunnittelussa ja yksittäisten kehittämishankkeiden toteuttamisessa huomioon kaikki tekijät?

Ilmiö tarkastelun keskellä

Olin juuri mukana valtiokonttorin järjestämässä ilmiölähtöisyystyöpajassa, jossa käytimme Sitran kehittämiä työpohjia. Ilmiölähtöisyys lyhyesti määriteltynä on tapa hahmottaa asioita osana laajempaa järjestelmää ja asiakokonaisuutta erillisten yksittäisten osien sijaan. Pyrkimyksenä on monen eri taustaisen ja erilaista osaamista omaavan henkilön äänen kuuleminen käsillä olevan ilmiön ymmärtämiseksi ja siihen liittyvän ongelman ratkaisemiseksi.

Sitran kehittämän ilmiölähtöisen suunnittelun prosessikuva

Ilmiölähtöisessä kehittämisessä on neljä päävaihetta. Alussa hahmotetaan ilmiö, mikä se on ja mihin pyrimme. Tavoitteet määritellään tässä vaiheessa. Seuraavassa vaiheessa pyritään ilmiötä ymmärtämään syvällisemmin kehystämällä se tietoperustalla ja tietolähteillä. Huomioon otetaan muukin tieto, kuin tutkitut faktat ja tilastot. Sitten hahmotellaan ratkaisuja, mitä pitää tehdä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopuksi organisoidaan toimeenpano, toimintamallia kutsutaan tilannehuoneeksi. Mielenkiintoista oli päästä kokeilemaan työpohjia virtuaalisesti Miro-alustalla. Samalla osallistujat saivat antaa palautetta työpohjista. Haastavia ja vaikeita kysymyksiä, mutta erittäin tärkeitä. Räätälöinti tarpeen mukaiseksi on paikallaan.

Yhteiskehittäminen on yhdessä ohjautumista ja ajattelua

Vuorovaikutus ja dialogi on yhdessä tekemisen ytimessä, tavoitteena on saada samaan tilaan erilaisten ja eri taustoista olevia ihmisiä. Erilaiset lähestymistavat lisäävät ymmärrystä ja parantavat siihen liittyvien ongelmien ratkaisujen syntymistä. Fasilitointi on avainasemassa luomassa avointa keskustelua ja tuomaan erilaisia näkemyksiä esiin. Fasilitaattorilla on neutraali ote, eikä tuo omia sisällöllisiä näkemyksiään esiin.

Yhteiskehittäminen edellyttää toimijoilta kykyä muodostaa itse tiimejä ja toimia erilaisissa kokoonpanoissa kulloisenkin tarpeen mukaan, ketterästi ja joustavasti. Uudet toimintatavat ravistelevat perinteistä ylhäältä ohjautuvaa toimintakulttuuria. Yhdessäohjautumiseen pääsemiseksi on organisaation omiakin toimintatapoja uskallettava tarkastella uusin silmin ja uudistuttava.

Yhteistä työskentelyä ja vuorovaikutusta varten virtuaalisia alustoja on syntynyt jo jonkin aikaa, mutta poikkeusolot nostivat niiden käyttöä nopeasti. Kokemusten myönteisyys on yllättänyt monet, alustataloudesta taisi tulla muutamassa kuukaudessa uusi normaali.

Yhteiskehittäminen on eri näkökulmien kokoaja: ilmiö ja kehitys suhteessa ympärillä vaikuttaviin tekijöhin, tulevaisuuteen ja maailmaan.

Kehitys haastaa viestinnän ammattilaisia

Viestintä on uuden edessä, työn sisältö laajenee omasta viestintäsubstanssista kehittäjän, sparraajan, valmentajan ja fasilitaattorin suuntaan. Uudistuvat toimintatavat sisältävät paljon asioita, jotka liippaavat viestintää, joten on luontevaa heittää pallo siihen suuntaan. Työyhteisössä tarvitaan apuja ja sparrausta yhteisöjen rakentamisessa, vuorovaikutuksen synnyttämisessä, dialogin tukemisessa, virtuaalialustojen käytössä ja fasilitoinnissa sekä asiakkaille merkityksellisen ja lisäarvoa tuottavan viestinnän muotoilussa. Ymmärrystä ja empatiaa asiantuntijoita, sidosryhmiä ja asiakkaita kohtaan, ei vain paljon viestintää eri kanaviin vaan laadukasta saavutettavaa sisältöä, jolla on merkitystä juuri sinulle.

 

Tuija Nikkari
Viestintäasiantuntija,                                                    yrityspalvelut ja maaseudun kehittäminen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

Lähteet:
Kehittämisen kulmakivet, Alueosaaja-hankkeen loppuraportti. Opetusministeriön julkaisuja 2008:28. (valtioneuvosto.fi)
Ilmiölähtöisen suunnittelun työkalupakki (sitra.fi)

Yrityspalvelukeskuksen päähenkilö on asiakas

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskus perustettiin puoli vuotta sitten yhteisestä tarpeestamme tiivistää TEM hallinnonalan yrityspalveluiden sekä koko Etelä-Pohjanmaan elinkeinotoimijoiden välistä yhteistyötä, jotta yritysasiakkaat entistä paremmin löytäisivät ja saisivat käyttöönsä monipuoliset palvelumme yrityskehittämisensä tueksi. Käytännössä tammikuussa muutimme ”saman katon alle” Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen. Valtaosa asiantuntijoista on siis ihan fyysisesti saman käytävän varrella, josta löytyy niin Keski-Suomen ELY-keskuksen yritysrahoittajia, maaseutuyksiköstä siirtyneitä yritysrahoittajia kuin TE-toimistosta muuttaneita yritysasiantuntijoita. Heidän lisäkseen Yrityspalvelukeskukseen kuuluvat Team Finland -koordinaattori, jatkuvan oppimisen koordinaattori, muutosturva-asiantuntija, EURES-asiantuntija, maakunnassa toimivat TE-toimiston yritysasiantuntijat, viestintäasiantuntija sekä Etelä-Pohjanmaalla osittain toimivia Business Finlandin asiantuntijoita. Upea kattaus asiantuntemusta ja palveluita siis eteläpohjalaisia yrityksiä varten.

Etelä-Pohjanmaan Yrityspalvelukeskuksen asiantuntijat

Yrityspalvelukeskuksen tehtävänä on yhteensovittaa, koordinoida ja kehittää yrityspalvelukeskukseen koottuja työ- ja elinkeinohallinnon yrityspalveluita sekä toimeenpanna alueella Työ- ja elinkeinoministeriön yritysasiakkuusstrategiaa. Myös alkavan yrittäjän palveluiden koordinointi kuuluu yksikön tehtäviin. Lisäksi maaseuturahaston yritystukiin liittyvät kehittämis- ja toimeenpanotehtävät siirtyivät yrityspalvelukeskuksen tehtäväksi. Yrityspalvelukeskus myös koordinoi maakunnan julkista yrityspalveluverkostoa, tekee yritysasiakkaiden palvelutarpeiden arviointia ja palvelukokonaisuuksien suunnittelua. Myös Team Finland -toiminto kuuluu yrityspalvelukeskukseen.

Kesken uuden yksikön kehittämistyön tuli korona, joka tarkoitti yrityspalvelukeskukselle useita uusia tehtäviä. Tärkein tehtävämme on ollutkin siitä lähtien yritysten tukeminen kriisitilanteessa. Työkaluja saimme kevään ja kesän aikana mittavasti ja hoidimme ja hoidamme edelleenkin maaseutuyritysten väliaikainen tukea, ELY-keskuksen koronarahoitusta, yritysten kehittämispalveluita, ELY-keskusten puhelinpalvelua ja poikkeusrahoitus-sähköpostia, TE-toimiston muutosturvapalveluita sekä yritysten yleistä neuvontaa ja ohjausta.

Yrityspalvelukeskuksen strategiset tavoitteet listattuna: yritysrahoitusta saavien pk-yritysten kasvu, yritysten toiinnan kehittäminen aktivointitoimien avulla, yrityspalvelujen työnjao ja yhteistyön selkeyttäminen, alueen yritysverkkojen vahvistaminen sekä Team Finland -alueyhteistyön tiivistäminen. Yrityspalvelukeskuksen arvoja ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus ja yhteistyö.

Näiden uusien lisätehtävien lisäksi on normaalit palvelut pyörineet tauotta. Yritysrahoitushakemuksia on tullut lähes samalla painolla kuin muulloinkin, yritykset rekrytoivat ja kokevat työvoimapulaa, uusia yrityksiä perustetaan ja rekrytointikoulutuksia järjestetään. Kaikkeen tähän on tarvittu myös paljon viestintää ja yhteyksiä useiden eri tahojen kanssa. Yritysten neuvontaa ja palvelua tehdään, vaikkakin yrityskäynnit ovat olleet katkolla.

Ja näiden kaikkien ponnistusten keskellä meillä on upouusi yrityspalvelukeskus, jonka kehittäminen on kesken. Asiantuntijaorganisaation kehittämisessä tarvitaan paljon aikaa, yhteistä suunnittelua ja tekemistä. Yhtäkkiä olemme yhteisen työtilan sijaan 20 kotikonttorilla. Siitäkin huolimatta olemme pystyneet viemään kehittämistyötä eteenpäin, askel askeleelta. Olemme opetelleet Teamsissa pienryhmätyöskentelyä, Jamboardiin tiedon kokoamista, asiakassegmenttien määrittelyä, lisäksi Miro Dashboardissa olemme suunnitelleet eri asiakassegmenteille palvelupolkuja, löytäneet sieltä hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita keskusteluun. Kaikista hedelmällisintä onkin ollut yhteinen, eteenpäin vievä keskustelu.

Yrityspalveluiden kentällä emme ole tokikaan yksin. Kesällä on käynnistynyt yhteistyökeskustelut muiden elinkeinotoimijoiden kanssa. Keskusteluissa nousee esiin ja korostuu samat asiat kussakin. Yrityspalvelukeskuksen perustaminen nähdään erittäin tärkeänä ja tarpeellisena avauksena. Sen lisäksi yhteistyö yrityspalvelukeskuksen ja muiden elinkeinotoimijoiden kanssa koko Etelä-Pohjanmaan alueella nähdään tärkeänä kehittää ja tiivistää. Olemme yhteisellä asialla eteläpohjalaisten yritysten eteen.

Tekeminen ei suinkaan kesäksi lopu, vaikka koko porukan yhteinen kehittäminen jää elokuun alkuun saakka tauolle. Kesän aikana työstämme eteenpäin Yrityspalvelut Etelä-Pohjanmaa verkkosivuamme, aikataulutamme yhteisiä tilaisuuksia elinkeinotoimijoiden kanssa ja otamme yritysasiakkaitamme mukaan kehittämistyöhön. Edelleen koronarahoitukset ja yritysten neuvonta ja tuki näinä aikoina on ykkösprioriteettimme. Kuinka voisimme parhaiten juuri sinun yritystäsi tukea tällä hetkellä? Millaista yhteistyötä voisimme tehdä, jotta eteläpohjalaiset yritykset hyötyisivät parhaiten palveluistamme?

 

Johanna Olsson
Yrityspalvelupäällikkö
Yrityspalvelukeskus

AI, AI ja OI -timanttista yrityspalvelujen viestinnän palvelumuotoilua

Palvelumuotoilu on viime aikoina kehittämisessä paljon käytetty taikasana, jota on alettu hyödyntää myös viestinnän kehittämisessä. Kohderyhmän tavoittaminen ja tarpeisiin vastaaminen on kaivannut jo kauan uutta lähestymistapaa.  Miksi tarpeiden kartoituksesta huolimatta viesti ei kolahda? Miksi viesti ei mene perille? Miksi seminaari ei innosta osallistumaan? Onko käynyt niin, että palvelu on rakennettu vain omista lähtökohdista, eikä asiakkaan oikeista tarpeista. Asiakkaan näkökulmasta katsominen tuo ratkaisuja, jotka auttavat molempia tavoitteiden pääsemiseen.

Omat ajatukseni palvelumuotoilun hyödyntämisestä viestinnän kehittämisessä ovat syntyneet opiskellessani palvelumuotoilua ja työssäni ELY-keskuksen yritysviestinnässä. ELY-keskuksessa on kipuiltu pitkään yrityspalvelujen pirstaloitumisen takia. Haluamme yritysten löytävän ja hyödyntävän paremmin tarjolla olevaa julkista tukea kehittymiseen ja kasvuun. Tarvitaan helposti löydettävää ja vaikuttavampaa yhteistä viestintää, jonka yritys kokee kiinnostavaksi ja hyödylliseksi.

Asiakas, ihminen ytimessä

Palvelumuotoilun ytimessä on asiakas ihmisenä, se tekee siitä niin timanttisen kehittämisen menetelmän. Sen avulla lisätään eri keinoin ymmärrystä kohderyhmän tarpeista ja arjen toiminnasta, mikä auttaa muotoilemaan viestintää osuvammaksi. Kehittämistä tehdään yhdessä asiantuntijoiden ja asiakkaiden kanssa, puhutaan yhteiskehittämisestä. Ei ole mitään kasvotonta organisaatiota tai tahoa, vaan palvelut pelaavat ihmiseltä ihmiselle.

AI = Asiantuntija = ihminen
AI = Asiakas = ihminen
OI = Organisaatio = ihmiset

Kuvitettu kuva tikkataulusta, jossa on nuoli taulun keskellä.

Asiakaslähtöisyyden toteuttamiseksi tarvitaan keinoja selvittää tarvetta, ymmärtää odotuksia ja toteuttaa ratkaisuja asiakasymmärryksen perusteella. Jotta tämä onnistuisi, tulee kulttuurin, arvojen, asenteiden, rakenteiden ja toimintamallien perustua asiakkaan ympärille.

Yhteiskehittäminen

Asiakkailta ja käyttäjiltä pitää kysyä mitä he haluavat, mutta se ei yksistään riitä, jos halutaan parempaa kuin ongelmakohtien paikkaamista.  Pitää osata kuvitella aivan uusien ratkaisujen mahdollisuuksia asiakkaan tarpeisiin, jalostaa niitä yhdessä ja rohkeutta kokeilla uutta. Viestintää parannetaan helposti erilaisia kanavia käyttöön ottamalla, mutta kanava sinänsä ei ole ratkaisu, vaan eräänlainen yhteisen oppimisen matka.

Piirros timantista, jossa kerrotaan viestinnän palvelumuotoilun elementeistä.

Timanttista muotoilua

Palvelumuotoilussa käytetyn tuplatimantti-menetelmän idea on kehitystyön aikana hioutuvassa kahdessa timantissa. Ensimmäisen timantin kohdalla tutkitaan ratkaistavaa ongelmaa asiakasymmärryksen kautta. Toiseen timanttiin päästään, kun ymmärrys on kiteytetty, siihen ideoidaan ja hiotaan ratkaisua. Mallin hyöty on siinä, että tehdään ensin kokeiluja, joissa asiakkaat pääsevät testaamaan, palautteen perusteella hiotaan lisää ja sitten vasta viedään käytäntöön. Visuaalisuus kuuluu palvelumuotoilun työkalupakkiin, se auttaa löytämään yhteistä näkemystä. Ei turvauduta oletukseen siitä mitä me asiantuntijoina kuvittelemme asiakkaiden tarvitsevan. Viestinnässä voi säästyä tuloksettomalta työltä, kun ollaan mukana sellaisissa kanavissa ja foorumeilla, jotka palvelevat aidosti yrityksiä. Tuplatimanttimallin kehitti alkujaan British Design Council.

Itse uskon palvelumuotoilun lähestymistapaan tuottaa asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa viestintää. Innolla odotan, että pääsemme pian yhdessä hiomaan viestinnän timantteja!

Tuija Nikkari
viestintäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Jos kiinnostuit, lue lisää palvelumuotoilusta:
Tuulaniemi Juha, Palvelumuotoilu, Talentum 2013
Koivisto, Mikko; Säynäjäkangas, Johanna; Forsberg, Sofia, Palvelumuotoilun bisneskirja, Alma Talent 2019

Tuplatimantin alkulähde:

Click to access Design+methods+for+developing+services.pdf