Hankkeiden vaikuttavuus syntyy vuorovaikutuksessa  

Monimutkaista ja byrokraattista on usein päällimmäinen mielikuva, joka syntyy EU-hankkeista ja niiden rahoituksesta. Kehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat mahdollistavat monipuolisen kehittämisen, mutta hallinnon reunaehdot koetaan välillä rajoittavan innovatiivista toteutusta.  

Kehittäminen on muutoksen tekemistä haluttuun suuntaan, tavoitteellisesti ja strategisesti. Etelä-Pohjanmaalle on yhteistyössä määritelty maaseudun kehittämisen painopisteet ja tavoitteet tulevalle CAP27-kaudelle. Laskeutuminen vuonna 2023 alkavalle kaudelle on alkanut. Kehittämisen suunnan ja työn tarkoituksen pohtiminen yhdessä on hyvin tärkeää, jotta kaikki ymmärtävät, millä tavalla hanke liittyy kokonaisuuteen ja jakaa kokemuksia.  

Lamppu kuvastamassa kehittämistä ja ideoita.

Myönteistä on, että käynnistyvällä kaudella on tavoitteena keventää byrokratiaa ja keskittää resursseja enemmän varsinaiseen kehittämistyöhön, sisältöihin, tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Käyttöön otetaan yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka virtaviivaistavat maksatusta.  

Enemmän painoarvoa laitetaan hankkeiden laadukkaaseen suunnitteluun, tarpeiden, tavoitteiden, tulosten, vaikuttavuuden ja mittareiden konkretisointiin, sanalla sanoen vaikuttavuustavoitteiden kirkastamiseen. Voi kuulostaa hankalalta termiltä, mutta tarkoittaa yksinkertaisesti sen kuvaamista millaisia muutoksia rahoituksen avulla halutaan saada aikaan. Mitä merkitystä hankkeella on ihmisten elämään, olipa kohderyhmänä yhteisö, yrittäjä, yrittäjäksi aikova, maatilallinen, maaseudun asukas, nuori tai ikäihminen.  

Muutokset tapahtuvat lopulta ihmisten kautta, miten me rahoittajat, hankkeiden toteuttajat ja koko kehittäjäverkosto toimimme.  

Onnistumisen taikasana on vuorovaikutus. Keskustelut asiakkaiden, kollegojen, yhteistyökumppanien, sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa kuuluvat keskeisesti arkityöhön. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot ovat asiantuntijan supervoima.  

4 tikku-ukkoa kuvastamassa vuorovaikutusta.

Kehittämistyössä olen havainnut onnistuneen vuorovaikutuksen tekijöitä, jotka pätevät olipa kyse virtuaalisesta tai kasvokkain kohtaamisesta.  

Top 10 listani vuorovaikutuksen onnistumisen aineksista:  

  1. Läsnäolo, arvostaminen ja syväkuuntelu.  
  1. Dialogiin, yhdessä ajatteluun pyrkiminen yksinpuhelun sijaan. 
  1. Ymmärryksen kasvattaminen toisen osapuolen näkemyksistä ja käsillä olevasta ilmiöstä. 
  1. Yhteyksien luominen ja siltojen rakentaminen osallistujien välille. 
  1. Erilaisuuden, yksilöllisten erojen ja erityispiirteiden arvostaminen. 
  1. Luottamuksellisuuden ja psykologisesti turvallisen ilmapiirin luominen, jossa jokainen voi ilmaista itseään aidosti. 
  1. Positiivinen asenne ymmärtää ja oppia. 
  1. Yhteinen pohdiskelu, tiedon jakaminen, kokeilut, avoimuus, totuudellisuus ja reflektointi. 
  1. Palautteen käyttäminen rakentavasti ja tehokkaasti, kritiikin kohdistaminen aina asian perusteluihin ei ihmisen ominaisuuksiin.   
  1. Ristiriitojen olemassaolon hyväksyminen ja pyrkimys niiden ratkaisemiseen.  

Hankerahoitus on siis paljon muutakin kuin byrokratiaa. Se on yhteiskunnan kehittämistä, joka toteutuu vain aktiivisen osallistumisen ja vuorovaikutuksen kautta. On yksi, mikä pysyy kaiken maailman myllerryksen keskellä: ihmisten välinen vuorovaikutus.  

Tuija Nikkari
Kehittämisen ja viestinnän asiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Kohti kestävää tulevaisuutta: Etelä-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2023-2027 

Julkaisun pysyvä osoite on: 
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-930-4 
https://www.doria.fi/handle/10024/181610

CAP27 tarkoittaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituskautta (2021-2027) . 
Lue lisää https://mmm.fi/cap27

Lähteenä: 
Johannesen, Valde & Whedbee 2008, Ethics in human communication. 
Galanes & Adams 2013, Effective group discussion, theory and practice. 

Maaseutu ajankohtaisempi kuin aikoihin

Kulunut vuosi on ollut poikkeuksellinen. Emme ole voineet välttyä kuulemasta koronakriisin vauhdittamasta maallemuuttobuumista. Kiinnostus maaseutuun on herännyt korona-aikana, kun ihmiset ovat työskennelleet etänä ja maaseutu on noussut vaihtoehtoiseksi asuinpaikaksi. Koronakriisi saattoi pistää vauhtia olemassa oleviin maallemuuttosuunnitelmiin, mutta odotettua isoa maallemuuttobuumia ei tullutkaan. On kuitenkin aistittavissa, että jotain on tapahtumassa.

Varmasti suurin vaikuttavin tekijä maallemuuton mahdollistajana on etätyö. Itselleni siirtyminen keväällä etätyöhön oli ihan uusi asia, joka meni yllättävän hyvin ja luulen että se jää jollain tasolla osaksi myös tulevaisuutta.

Olenko maalainen vai kaupunkilainen? 

Maaseudusta kerrotaan nykyisin monipuolisesti mediassa, joka varmasti lisää kiinnostusta maalle muuttoa ja siihen liittyvää elämäntapaa kohtaan. Vaikka nykypäivän mielikuvat maaseudusta ovat monipuolistuneet, kuulemme silti usein mustavalkoista vastakkainasettelua maaseudun ja kaupungin välillä. Tosin monet ihmiset eivät halua lokeroida itseään maalaiseksi tai kaupunkilaiseksi.

Kyllä maalla on mukavaa  

Myös monipaikkaisuuden ilmiö, jossa ihmisillä on useampi kuin yksi asuinpaikka vahvistuu Suomessa. Ihmiset tekevät työtä, asuvat, harrastavat ja tarvitsevat palveluja monella eri paikkakunnalla. Halutaan työskennellä ja nauttia elämästä maaseudun luonnon keskellä, mutta toisaalta pitää kiinni kaupunkielämän tarjoamista palveluista.

Täytyy myös muistaa, että muuttaminen on luonnollinen osa ihmisen elämänpolkua. Samalla se kertoo niistä arvoista, joita pidämme itsellemme tärkeinä. Nuoria vetävät puoleensa koulutus-, harrastus- ja tapahtumatarjonta, kun taas nuoret aikuiset ja lapsiperheet arvostavat asumista ja palveluita mielekkäässä elinympäristössä. Iäkkäämmällä väestöllä asuinpaikan valinnassa vaikuttavat turvallisuus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus.

Kunnilla ja alueilla onkin suuri haaste, pystyvätkö he tarjoamaan kaikille kaikkea. Nyt on aika tuoda esiin väljempää maaseutua, jossa asukkailla on tilaa hengittää ja toteuttaa itseään.

Myös sinulla on mahdollisuus kommentoida ja ideoida, millainen on sinun tulevaisuutesi maaseutu. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kerää kommentteja helmikuulle 2021 asti ja käyttää vastauksia alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman valmisteluun EU-kaudelle 2021-2027.

Kommentoi ja esitä ideoita Viima-alustalla (app.viima.com)

 

Essi Kiili
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus