Harjoittelijoiden kesäkuvablogi

Syksy on saapunut. Ilmat ovat selkeästi viilenneet ja iltaisin kotona saa jo napsauttaa valot päälle, kun aurinko painuu mailleen aina vain aikaisemmin. Tunnelmoidaan kuitenkin hetki vielä kesää, sillä luvassa on satsi harjoittelijoiden nappaamia otoksia kesän ajalta.

Kesällä 2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on työskennellyt yhteensä 17 harjoittelijaa, jotka ovat saapuneet tekemään töitä pohjalaismaakuntiin ympäri Suomen, eri alojen opintojen ääreltä. Vesistöyksikkömme erilaisine toimenkuvineen on ollut suurin työllistäjä, mutta harjoittelijoita on toiminut myös ympäristönsuojelun, maaseudun, liikenteen ja viestinnän tehtävissä.

Palasia harjoittelijoiden kesältä 2020:

Suuri joukko lehmiä laitumella.

Kävin tutustumassa ja ottamassa kuvia Kärjenjoesta. Pysäytin auton tien laitaan ja saman tien pellon toisella puolella olevat lehmät juoksivat katsomaan minua. Vauhti ja melu olivat niin lujia, että pelkäsin tulevatko ne aidasta läpi. Joukossa oli myös tämän vuoden vasikoita. – Katja

Jokimaisema.

Tämä kuva kuuluu minun kesän lemppareihin. Isojoessa oli erittäin vähän vettä kesäkuun alussa lämpöisistä säistä johtuen. Hyppäsin saappaillani jokeen ottamaan kuvia vesitasosta, yhtäkkiä huomasin että jalkojeni vieressä oli parvi nahkiaisia. Aurinko paistoi ja mietin vain, että kuinka siistiä mun työ onkaan. – Katja

Vieraslajiharjoittelijoita on tänä kesänä ollut yhteensä neljä. Lapuanjoen harjoittelija Eveliina kirjoitti jo aiemmin kesällä blogissa vieraslajitalkoista. Mikäli teksti on päässyt livahtamaan ohi silmien, löydät sen täältä.

Kollaasi vieraslajien tiedottamisesta.

Vieraslajiharjoittelijat ovat tiedottaneet kuntien asukkaita haitallisista lajeista esimerkiksi somessa, mutta he ovat myös jalkautuneet kansalaisten joukkoon mm. toreille ja kirjastoihin. Tässä vieraslajiharjoittelija Elsan kuvia kesältä.

Harjoittelijat kasvien keskellä.

Tiedotuksen lisäksi vieraslajiharjoittelijat ovat työskennelleet myös itse torjunnan parissa, järjestäen kesän aikana mm. useita talkoita. Kuvassa vieraslajiharjoittelijat Riku ja Philippe työn touhussa.

Viime viikolla blogissa päästiin lukemaan viestintäharjoittelijoiden tunnelmia poikkeuskesältä. Suurin osa kesästä on mennyt kotona tietokoneen ääressä istuskellen, mutta myös viestijät pääsivät nauttimaan kesäpäivistä maastokäynneillä.

Maastokäynniltä Söderfjärdeniltä. – Ida-Maria

Kotityöpiste.

Viestijän arkisempi työpiste. Kerrostalossa asuvalle etäilevälle toimistotyöntekijälle kesä tulee astetta lähemmäksi avoimesta ikkunasta ja leikkokukista. – Riikka

Luonnon ja tietokoneiden näyttöjen äärellä vietetyn ajan lisäksi maastoreissuja tekevä elyläinen istuu paljon myös auton ratissa.

Kollaasi tiekuvista.

Liikennepuolen harjoittelijan Samin kesä on kulunut tien päällä mm. bussipysäkkien ympäristön kunnon tarkastamisessa.

Seinäjoen ja Vaasan toimipaikoilla (tai kotona etätöiden parissa) työskentelyn lisäksi osa harjoittelijoista on toiminut ns. sivupisteillä, joissa luonto on lähempänä kuin keskellä kaupunkia.

Kaksi peuraa syömässä marjoja puusta.

Impivaara on sen verran sivussa keskustan sykkeestä, että toimiston ikkunasta saattoi bongailla peuroja. – Jani-Jesse

Lähikuvia hyönteisistä.

Kameran linssi on vanginnut kesän aikana myös pienempiä eliöitä. Nämä kaverit suostuivat lähikuvaan maastoreissulla. – Jani-Jesse

Loppuun vielä aurinkoisia tunnelmia vesistötöistä.

Pato aurinkoisena kesäpäivänä.

Jyllinkosken pato Kauhajoessa. Kesän patokartoituksissa kohdattiin sekä uudempia että vanhempia patoja. Jyllinkosken pato on vuodelta 1914 ja se on esteenä kalojen vaellukselle. Vanhan padon kulttuuriarvoa kunnioittaen alueelle olisi hyvä rakentaa esimerkiksi kalatie, jolloin kalojen kulku mahdollistuisi padon säilyessä ennallaan. – Ella

Kosteikko.

Kosteikkoselvityksen tekemiseen kuului toimistotyöskentelyn lisäksi myös maastokäyntejä muutamilla kosteikoilla. Usein maanomistaja tai hankkeen vetäjä tuli mielellään mukaan kertomaan kosteikon suunnittelusta, toteutuksesta ja hoidosta. ⬇

Kosteikko.

Oli mielenkiintoista nähdä kosteikkoja muutoinkin kuin ilmakuvista ja suunnitelmista. Lisäksi kosteikoilla majailleet vesilinnut piristivät aina, sillä usein kosteikoilla pyritäänkin juuri lisäämään sopivia elinympäristöjä vesilinnuille. Kyseiset kuvat ovat Ähtärinjärven kunnostushankkeeseen liittyviltä kahdelta kosteikolta. – Selma

Näihin kuviin ja tunnelmiin, toivotamme kaikille blogimme lukijoille mukavaa syksyä! 🍂☀🍁☂

Mitä tapahtuu vieraslajitalkoissa?

Välillä vieraslajien torjuntatalkoita järjestäessään törmää kysymykseen ”Mitä näissä talkoissa siis käytännössä tehdään?”

Sana ”torjunta” talkoiden yhteydessä hämää joskus ajattelemaan, että talkoissa käytettäisiin torjunta-aineita. Yleensä talkoissa torjutaan haitallisia vieraslajeja kuitenkin ihan muilla menetelmillä.

Tapa, jolla vieraslajeja torjutaan, riippuu torjuttavasta lajista, kasvuston koosta ja kasvuvaiheesta. Useimmiten talkoovoimin torjutaan jättipalsamia, sillä sen myrkyttömyys ja olemattomat juuret tekevät siitä helpon torjuttavan. Lisäksi tulokset ovat usein heti nähtävissä ja jo muutaman vuoden säännöllisellä torjuntatyöllä saadaan kasvustoja hävitettyä!

Talkoolaisia jättipalsamin kimpussa joen varrella.

Jättipalsamin torjuntatalkoot Kauhavalla.

Talkoolainen lähes häviää korkeaan jättipalsamikasvustoon Lapualla.

Jättipalsamitalkoissa liikutaan maastossa kitkien jättipalsamia maasta juurineen ja laitetaan kitketyt kasvit mukana kulkevaan jätesäkkiin. Jätesäkin tullessa liian painavaksi (mikä tapahtuu yllättävän nopeasti!) raahataan säkit niiden jättöpisteelle ja käydään taas uudestaan jättipalsamin kimppuun. Jos alueella on suuri jättipalsamikasvusto, voidaan sitä niittää viikatteella samaan aikaan kun toisaalla kitketään.

Talkoolaiset ovat kasanneet yhteen kasaan suuren määrän kitkettyjä kasveja sisältäviä jätesäkkejä.

Lapuan jättipalsamitalkoiden saalis.

Toinen talkoiden kohteeksi päässyt laji on usein komealupiini. Komealupiinitalkoissa voidaan kitkeä maasta juurineen nuoret kasvit, kaivaa maasta juurineen jo isommatkin yksilöt, niittää kaikki kasvit ennen siementämistä tai leikata kukassa olevat kukkavarret sekä jo siemeniä tehneet kukkavarret pois ja näin estää siementen leviämistä. Jos kasvusto on pieni, kaikkein tehokkainta on kitkeä kasvit jo nuorena. Jos taas kasvusto on suuri, paras torjuntakeino on niittää kasvusto säännöllisesti matalaksi ennen kuin se ehtii tehdä siemeniä. Lupiinin siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä maassa jopa kymmeniä vuosia, joten tärkein ase lupiinia vastaan on sinnikkyys!

Talkoolaisia kitkemässä komealupiinia.

Alavuden komealupiinin torjuntatalkoissa poistettiin lupiinin kukkavarret laajalta alueelta siementen leviämisen estämiseksi. Kukkavarret täyttivät lähes sata jätesäkillistä!

Tänä kesänä Lapuanjoen alueella on talkoiltu niin jättipalsamia kuin komealupiiniakin vastaan. Vieraslajeihin liittyvää tiedotusta ja torjuntaa ELY-keskuksen puolelta tehdään nyt Lapuanjoen varrella ensimmäistä kertaa, mutta tietoisuus vieraslajeista ja into ryhtyä torjuntatöihin on ollut alusta asti vahva! Hyvä talkoohenki on näkynyt aktiivisissa osallistujissa ja positiivisissa kommenteissa. Nokkoset, sääsket, sade tai paiste eivät mikään ole saaneet talkooväkeä lannistumaan. Talkoisiin osallistuneiden kanssa puhuttaessa esiin on usein noussut toive talkoiden jatkuvuudesta, talkoot siis nähdään hyödyllisinä.

Vieraslajin poistamisen jälkeen alkuperäinen kaunis kukkaloisto pääsee oikeuksiinsa.

Lisää tietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löytyy osoitteesta www.vieraslajit.fi

Toivottavasti nähdään talkoissa!

 

Eveliina Lampinen
Harjoittelija
Lapuanjoen alueen vieraslajitiedotus ja -torjunta
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Viestintäharjoittelijoiden kesäseikkailu ELY:ssä

Koneella näpyttelyä, byrokratian pyörittelyä ja harmaita toimistoseiniä – tällainen saattaa olla monen nuoren mielikuva virastossa työskentelystä. Myönnettäköön, että toimistomme sisustuksesta löytyy myös harmaan sävyjä, mutta muilta osin meidän viestintäharjoittelijoiden kesä ei ole lainkaan muistuttanut tätä stereotypiaa. ELY-kesäämme on mahtunut muun muassa some-kampanjan suunnittelua, tiedotteiden kirjoittamista ja kuvien ja videoiden käsittelyä. Aiheet, joista olemme viestineet, ovat olleet kaikkea muuta kuin yksitoikkoisia. Lisäksi kesätyömme on vienyt meidät toimiston ulkopuolelle mitä erilaisimpiin maastokohteisiin.

Viestintäharjoittelijat ylittämässä jokea.

Eri yksiköiden töihin tutustuminen onkin ollut yksi antoisimmista asioista harjoittelussa. Mieleen on jäänyt erityisesti majavakartoittajien työn videokuvaus, jossa me siistiin sisätyöhön tottuneet humanistit pääsimme kunnolla testaamaan kestävyyttämme suolla ja umpiryteikössä tarpoessa. Selvisimme jopa joen ylityksestä (Todistusaineistona yllä oleva kuva 😉). Vieraslajitiedottajien opastuksella taas osallistuimme talkoisiin, joissa kitkimme pois haitallista jättipalsamikasvustoa.

Kuva jättipalsamitalkoista

Luontokohteiden lisäksi tutuiksi ovat tulleet muun muassa jätevedenpuhdistamo ja asfalttityömaa. Eipä sitä ollut ennen ajatellutkaan, kuinka monimutkaisista prosesseista näissä arkisilta tuntuvissa asioissa onkaan kyse. Juttukeikkojen merkeissä pääsimme myös haastattelemaan esimerkiksi tukityöllistettyjä nuoria sekä luomuviljelijöitä. Viestintätaitojen lisäksi harjoittelu on siis kartuttanut myös yleistietoa ja ymmärrystä ELY-keskuksen laaja-alaisesta toiminnasta.

Asfalttityökone

Kesän aikana osaamiseemme on luotettu, ja vakkareiden lomaillessa olemme saaneet vapaasti visioida ja toteuttaa omia ideoita. Työtehtävät ovat olleet mielekäs yhdistelmä säännöllistä päivittäisviestintää ja ex tempore -hengessä toteutettuja tehtäviä. Vaikka meillä molemmilla on ollut omat vastuualueet, on ollut kiva miettiä asioita myös yhdessä. Meidät on otettu hyvin vastaan, ja kahvitauot ovat kuluneet mukavissa merkeissä muihin työntekijöihin ja harkkareihin tutustuessa.

Näistä aineksista on koostunut opettavainen ja seikkailuntäyteinen kesä, jonka muistamme varmasti pitkään!

Viestintäharjoittelijoiden yhteiskuva

Iris Aarola ja Noora Lahti
Kesän 2019 viestintäharjoittelijat

Haitalliset vieraslajit ovat tosiaan haitallisia – myös lupiini ja kurtturuusu

Viime vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa työskenteli yksi vieraslajitiedottaja. Tänä vuonna vieraslajitiedotus sai jatkoa kahden harjoittelijan voimin. Tänä kesänä vieraslajit ovat olleet hyvin ajankohtainen aihe ja esillä useaan otteeseen eri medioissa

Kesäkuussa tapahtuneet vieraslajiasetuksen muutokset ovat aiheuttaneet kansalaisissa hämmennystä ja ihmetystä. Vaikka vieraslajiasia on ollut ajankohtainen jo pitkään, nyt se on ollut mediassa esillä enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin uusien listalle lisättyjen lajien myötä. Asetus kieltää mm. kurtturuusun kasvattamisen kolmen vuoden siirtymäajalla (1.6.2022). Hätäisimmät ovat tämän myötä alkaneet hävittää kaikkia ruusuja pihoiltaan siinä pelossa, että kyseinen laji on kurtturuusu. Toisaalta toiset eivät halua hävittää lajia laisinkaan omilta pihoiltaan. Kurtturuusun aiheuttama ongelma on monin paikoin ehkä hankala ymmärtää – se kun aiheuttaa eniten ongelmia rannikolla. Siellä ongelma on kuitenkin niin laaja, että hävittämisen vaatiminen myös sisämaassa on perusteltua. Siinä missä me pidämme kurtturuusun kiulukoita ihanina, niin pitävät myös linnut, ja niiden vatsassa siemenet leviävät kauas siitä pihapiiristä, jossa pensas varsinaisesti on.

Ohjeet kurtturuusun tunnistamiseen: yksinkertaiset kukat, 5 terälehteä. Kukat valkoisia tai punaisia. Piikit tiheässä, suoria ja erikokoisia. Lehdet uurteiset, tiheäkarvaiset. Kiulukat naurismaisia.

Kurtturuusun tunnistaa tarhakurtturuususta, kun tuntomerkit ovat tiedossa. Tarhakurtturuusu ei ole haitallisten vieraslajien listalla, koska usein siihen ei kehity siemeniä.

Toinen laji, joka nyt kesän aikana on puhututtanut niin mediassa kuin markkinoilla vieraillessammekin, on komealupiini. Lupiini rehevöittää maaperää, jossa se kasvaa ja syrjäyttää alkuperäistä, jo valmiiksi usein uhanalaista, niitty- ja ketokasvillisuutta elinalueillaan. Lisäksi se myrkyllisenä kasvina vähentää päiväperhosten määrää. Vaikka kasvi on kaunis (ainakin suurimman osan mielestä), sen haittavaikutukset ovat siis suuret – ja kauneus hyvin lyhytaikaista ennen kuin siemenkodat kehittyvät törröttämään tien penkoille. Alueilla, joita lupiini ei vielä ole vallannut olisi erittäin tärkeää, että vähintään uusien siementen syntyminen estetään niittämällä kasvustot. Lupiinin siemenet voivat säilyä maaperässä jopa vuosikymmenen, joten jokainen torjuttu siemenkota on tärkeä! Joillain alueilla lupiinin on havaittu leviävän tienpenkoilta metsiin ja pelloille, joten torjuntatoimet ovat tärkeitä, vaikka tehtävää tuntuu välillä olevan loputtomiin.

Lupiini syrjäyttää paljon alkuperäistä lajistoa. Kun alueella on kukkivia kasveja monipuolisesti, ne kukkivat usein eri aikoihin ja ihailtavaa riittää koko kesälle.

Tunnettujen ja mediassa esillä olevien lajien lisäksi Suomesta löytyy paljon haitallisia vieraslajeja, joista monet eivät varmasti vielä ole tietoisia. Näistä esimerkkinä keltamajavankaali, jonka haitallisen vieraslajin statuksesta vieraslajien torjuntaan keskittyvä VieKas LIFe -hanke pyrkii aktiivisesti tiedottamaan. Lisäksi kasveista Suomessa haitallisiksi vieraslajeiksi on listalle lisätty kesäkuun alun uudistuksessa muun muassa japanintatar, sahalintatar, tarhatatar, hamppuvillakko, kanadanvesirutto, lännenpalsami ja alaskanlupiini.

Kuvia erilaisista vieraskasvilajeista

Vaikuttaako jokin lajeista tutulta? Lajien levinneisyydestä kerätään tietoja www.vieraslajit.fi-vieraslajiportaaliin, ja VieKas LIFE -hankkeen sivujen kautta https://viekas.laji.fi/ havaintoja on helpompi ilmoittaa mobiilaitteella.

Vieraslajitiedotukselle on selkeästi ollut Etelä-Pohjanmaalla tarvetta ja kysyntää. Välillä markkinoilla on porukkaa ollut jonoksi asti, ja kysymyksiin olemme pyrkineet vastaamaan parhaamme mukaan. Talkoissa osallistujien kanssa on tullut keskusteltua aiheesta syvällisemminkin, kun aikaa on enemmän. Kokonaisuudessaan kesä on ollut todella opettavainen, ja kohtaamiset näissä tapahtumissa ovat olleet iso työhön mielekkyyttä tuova osa! Jos kysymyksiä aiheeseen liittyen on, vastaamme jatkossakin kaikkiin niihin kykymme mukaan.

Talkoissa tavataan!

Ilona Laine ja Joni Kivimäki
Kesäharjoittelijat
Kyrönjoen alueen vieraslajitiedotus ja -torjunta

Talkoopaikoilla vieraillaan aina etukäteen ja siellä tarkistetaan sekä vieraslajitilanne, että kuinka helppoa maastossa on liikkua.

Kaikilta vierailluilta kohteilta vieraslajeja ei (onneksi) ole paljoa löytynyt, ja keskitymmekin sellaisiin kohteisiin, joissa kasvustoa on jo aikaisemmin torjuttu, tai paikka on muuten tärkeä tai näkyvällä paikalla.

Nuoret ja kesätyö: ”Spermanpurkittajasta työllisyysasiantuntijaksi ja kaikkea siltä väliltä”

Alakoulussa opettaja antoi kotitehtäväksi kysellä vanhempien ammateista ja niihin liittyvistä työtehtävistä. Vanhempani olivat silloisen keinosiemennysyhdistyksen palveluksessa – isä seminologina ja äiti laboratorioapulaisena. Päätin jo etukäteen jättää isäni kokonaan haastattelematta ja äidin luettelemista työtehtävistä jätin pois sperman purkittamisen, koska nolotti niitä koko luokalle ääneen luetella.

Tänä kesänä 15-vuotiaan tyttären ensimmäinen kesätyö ja kesän aikana eri palveluammateissa kohtaamani muut nuoret työntekijät saivat muistelemaan omia kesätyökokemuksia. Enpä arvannut alakoulun haastattelua tehdessä, että 14-vuotiaasta alkaen olisin äitini kesäloman sijaisena useampana kesänä.  Purkitusta, tiskausta, desinfiointia, siivousta, keittiötyötä, puutarhahommia ja toimistotöitä…

Kaikki kesätyöpaikkani eivät aina innostaneet, mutta kaikki työtehtävät opettivat tärkeitä työelämätaitoja. Nuorena työntekijänä ”aikuisten maailmassa” oppii sietämään stressiä ja epävarmuutta, kohtaamaan yllättäviä tilanteita ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Työuran aloittaminen ajoissa on myös osoitus vastuullisuudesta, mitä nuoren jokainen tuleva työnantaja arvostaa. Jokainen työ vie myös lähemmäksi sitä omaa unelmatyötä.

Vastuullinen työnantaja panostaa kesätyöntekijöiden perehdytykseen

Myös työnantajalla ja koko työyhteisöllä on suuri vastuu nuoren työntekijän työhön opastamisessa ja työn valvonnassa, etenkin jos hänellä ei ole vielä työhön tarvittavaa ammattitaitoa ja kokemusta. Perehdyttäminen tulisi toteuttaa erityisen hyvin, sillä se vähentää nuoren stressiä ja auttaa häntä pääsemään osaksi työyhteisöä. Myös työteho ja työn laatu paranevat, kun nuori tietää tehtävänsä ja vastuunsa.

Nuori hitsaaja tössään.

Netistä löytyy sivukaupalla eri ikäisten ihmisten kauheimpia kesätyökokemuksia. Niitä voi aiheuttaa esimies, työkaverit tai asiakkaat. Meillä aikuisilla on iso rooli siinä, millaiseksi nuorten ensimmäiset kesätyökokemukset muodostuvat. Otammeko nuoren mukaan tasavertaisena työyhteisön jäsenenä? Neuvommeko ja autammeko tarvittaessa? Ohjaammeko ja annammeko palautetta työstä suoriutumisesta? Olemmeko myös asiakkaina kärsivällisiä, kun kohtaamme työuraansa vasta aloittavan nuoren?

Nuorille olisi tärkeää saada positiivinen kuva työelämästä. Se kannustaa heitä opiskelemaan ja myös valmistumaan nopeammin. Positiivisten työelämäkokemusten siivittämänä yksitoikkoinenkin kesätyö voi tuntua mielekkäältä. Purkittaminenkin.

Kirjoittaja Sirpa Rintalan kuva

 

Sirpa Rintala
Työllisyysasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus