Yrityksen kehittämisavustusten loppuvuoden hakuaikataulu ja erityistavoitteet

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä meneillään 4. hakujakso, joka päättyy 30.9.2022. Siinä on haettavissa erityistavoitteet:

• 1.2. Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
• 1.3. Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
• 2.3. Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

Loppuvuoden kehittämisavustusten hakujaksot ovat hieman muuttuneet. Aiemmin ilmoitettiin, että loppuvuodelle olisi kaksi hakujaksoa 1.10. – 30.11.2022 ja 1.12.2022 – 31.1.2023, mutta nyt Keski-Suomen ELY-keskus on päättänyt avata loppuvuodeksi vain yhden hakujakson 3.10. – 31.12.2022.

Viimeisellä hakujaksolla on haettavissa neljä erityistavoitetta:

• 1.2 Digitalisaation etujen hyödyntäminen kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon hyväksi
• 1.3 Pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen
• 2.1 Pk-yritysten energia- ja materiaalitehokkuus
• 2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

Mitä eritystavoitteet pitävät sisällään?

1.2 Digitalisaation edistäminen yritystoiminnassa

Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista sekä digitalisaatioon, datatalouteen, älykkäisiin ratkaisuihin että teknologisiin murroksiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien kattavaa hyödyntämistä.

1.3 Kasvu ja kilpailukyky

Tavoitteena on pk-yritysten resurssiviisas kasvu koti- ja ulkomaanmarkkinoilla sekä toiminnan uudistuminen tukemalla niiden kasvu- ja kansainvälistymisvalmiuksia, liiketoimintaosaamista, digitalisaatiota, tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä kasvua, uudistumista ja tuottavuutta edistäviä investointeja.

2.1 Energia- ja materiaalitehokkuus

Erityistavoitteen keskeisenä tavoitteena on edistää pk-yritysten energiatehokkuutta sekä siihen kytkeytyvää materiaalitehokkuutta kehittämällä muun muassa energiatehokkaita ja kasvihuonepäästöjen vähentämistä edistäviä tuotteita, materiaaleja, palveluja ja tuotantomenetelmiä, prototyyppejä, pilotointia, demonstrointia, skaalaamista ja kaupallistamista sekä uusien teknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi edistetään kansainvälistymispotentiaalia omaavien liiketoimintakonseptien kehittämistä. 

2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen

Tavoitteena on edistää kiertotaloutta ja pk-yritysten kilpailukykyä: edistää luonnonvarojen kestävää ja säästeliästä käyttöä, lisätä materiaalitehokkuutta, ehkäistä jätteiden syntymistä sekä vähentää päästöjä ja kuljetustarpeita. Tavoitteena on myös edistää pk-yritysten kansainvälistymispotentiaalia omaavien kiertotalousliiketoimintakonseptien kehittämistä ja kaupallistamista. 

Mistä löydän lisätietoa?

Lisätietoja hausta ja hakemisesta löytyy hakujakson avauduttua: https://eura2021.fi/hakuilmoitukset

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia.

Suunnitteluvaiheessa kannattaa tutustua Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategiaan ja rakennerahastot.fi-sivuston Länsi-Suomen osioon, josta löytyy myös hakuajat ja -ilmoitukset. Hankehakemukset jätetään EURA2021-järjestelmän kautta.

Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Juha Tentke
Rahoitusasiantuntija
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus

Uusi ohjelmakausi toi merkittävät EU-rahat pk-yritysten uudistumiseen

Käynnistynyt EU-rahoituksen uusi ohjelmakausi tarjoaa Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen yli kolminkertaisesti enemmän resursseja aikaisempaan verrattuna. Potista siis riittää myönnettäväksi rahoitusta maakunnan kasvu- ja kehityshaluisille yrityksille, joilla on hyvät toimintaedellytykset. Luvassa on lihavia vuosia alueen kehittämiseen ja pk-yritysten tukemiseen aina vuoteen 2027 saakka. Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen edellyttää alueen yrityksiltä halua ja aktiivisuutta liiketoimintansa määrätietoiseen ja tavoitteelliseen kehittämiseen, uudistamiseen ja kansainvälistymiseen. Yritysten kannattaa nyt olla hereillä!

Mikä yrityksen kehittämisavustus?

Yrityksen kehittämisavustus on ELY-keskusten avustusmuotoinen työkalu yritysten kehittämistoimien ja investointien rahoittamiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan hankkeeseen, jolla tavoitellaan merkittävää vaikutusta yrityksen toimintaan ja kilpailukykyyn. Rahoitettava hanke voi tukea esimerkiksi yrityksen kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä tai innovaatiotoimintaa. Avustus on harkinnanvaraista, ja sillä jaetaan kehittämiseen liittyvää riskiä ja helpotetaan usein myös kokonaisrahoituksen järjestämistä. Toteuttamiseen tarvitaan kuitenkin aina myös yrityksen omia resursseja.

ELY-keskusten yritysrahoitukseen on käytettävissä pääosin EU-ohjelmavaroja. Rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus, joka vastaa ohjelman toimeenpanosta Länsi-Suomen suuralueella. Kehittämisavustuksen myöntämistä ohjaavat sekä kansalliset että Euroopan unionin säädökset. Rahoitettavien yrityshankkeiden on oltava EU-ohjelman mukaisia ja niiden tulee toteuttaa ohjelman tavoitteita.

Ohjelmakauden painopisteistä ja rahoitettavista yrityshankkeista

Pk-yritysten kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys ja innovaatiot, digitalisaatio, energiatehokkuus ja kiertotalous. Nämä ovat rahoituksen keskiössä olevat asiat uudella ohjelmakaudella. Vahvana läpileikkaavana teemana näkyy ilmastonmuutos ja sen torjuminen.

Yrityksen kehittämisavustuksella halutaan rohkaista yrityksiä uudistamaan toimintaansa, huolehtimaan kilpailukyvystään äkillisestikin muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään liiketoimintaansa kohti vihreää ja digitaalista siirtymää. Esimerkiksi energian hinnan nousu ja raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat tuoneet yrityksille haasteita, joita voi ainakin osittain pyrkiä ratkomaan kehittämällä liiketoimintaa tarjolla olevan rahoituksen turvin.

Käynnistyneellä ohjelmakaudella on mahdollista tukea yritysten investointeja ja monenlaisia kehittämistoimia. Kehittämisavustuksella voidaan esimerkiksi parantaa yritysten digitaalista liiketoimintaosaamista kehittämällä ja ottamalla käyttöön digitaalisia työkaluja ja liiketoimintaprosesseja sekä vahvistamalla nyt niin ajankohtaisia kyber- ja tietoturvavalmiuksia.

Rahoitusta voidaan myös myöntää yrityksille, jotka hankkivat käyttöönsä uutta teknologiaa, automaatiota ja robotiikkaa, jolla edistetään tuotantoprosessien energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäistään jätteiden syntymistä sekä vähennetään päästöjä ja tehostetaan logistiikkaa.

Lisäksi voidaan rahoittaa uusien ilmastokestävien tuotteiden ja innovaatioiden kehittämistä sekä tukea kiertotalouteen liittyviä investointeja ja kehittää älykästä materiaalien hallintaa ottamalla käyttöön kierrätysmateriaaleja ja sivuvirtoja, joilla korvataan fossiilisia tai neitseellisiä raaka-aineita. Kestävässä tuotteiden valmistuksessa huomioidaan koko elinkaari (suunnittelu, raaka-ainevalinnat, tuotanto, valmis tuote) ja elinkaaren lopussa kierrätettävyys.

Pk-yritysten on myös mahdollista saada avustusta sellaisiin kehittämistoimenpiteisiin, joilla parannetaan yrityksen kasvu-, kansainvälistymis- ja innovointivalmiuksia. Tuettavissa ovat myös yritysten investoinnit, jotka tukevat kasvua ja kansainvälistymistä, uudistavat toimintaa ja lisäävät tuottavuutta.

Kehittämisavustus soveltuu siis monenlaisiin yrityshankkeisiin. Ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksiin on hyvä perehtyä huolella ja miettiä, mitkä ovat ne haasteet tai mahdollisuudet, joihin omassa yrityksessä on syytä tarttua. 

Avustusten hakuilmoituksia kannattaa seurata

Länsi-Suomessa yrityksen kehittämisavustuksen haku tapahtuu hakujaksoittain uuden EURA2021 -järjestelmän kautta. Hakujaksoissa haettavat toimintalinjat ja erityistavoitteet vaihtelevat maakunnan mukaan. Jokaisella maakunnalla on oma hakuilmoituksensa.

Etelä-Pohjanmaalla yritysrahoitukseen käytettävissä olevat ’Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027’ -ohjelman toimintalinjat ja erityistavoitteet ovat:

Parhaillaan menossa on toinen hakujakso, joka päättyy 31.5.2022. Avustusta on tässä haussa haettavissa Etelä-Pohjanmaalla kaikista edellä mainituista erityistavoitteista. Kolmas hakujakso käynnistyy heti 1.6. alkaen.

Tulossa olevat hakujaksot ja niiden aikana haettavissa olevat erityistavoitteet löydät hakujaksosuunnitelmastamme (rakennerahastot.fi). Hakujaksosuunnitelma on alustava, ja sitä päivitetään tarpeen mukaan.

Yritysrahoitusinfot keväällä 2022

Tarkempaa tietoa yrityksen kehittämisavustuksen hakemisesta saat yritysrahoitusinfoista. Seuraavat infot järjestetään Teamsin välityksellä tiistaina 17.5. sekä tiistaina 14.6.2022. Lisäksi tulossa on myös ruotsinkielinen infotilaisuus ke 25.5.2022. Infot järjestää Keski-Suomen ELY-keskus.

Lisätietoa yritysrahoitusinfoista (rakennerahastot.fi)

Ilmoittautuminen 17.5. järjestettävään infoon on nyt auki – ilmoittaudu mukaan!
Ilmoittautumislomake (webropol)

Valtakunnallinen rahoitusneuvonta

Valtakunnallinen pk-yritysten rahoitusneuvonta, puh. 0295 024 800, neuvoo arkisin klo 9-15 sähköisen hakemuksen ja asioinnin osalta sekä selvittää hankkeen rahoitusmahdollisuuksia. Myös ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijoihin voi olla yhteydessä jo projektin suunnitteluvaiheessa.

Lisätietoa:

Länsi-Suomen yritysrahoitusstrategia 2022
Rakennerahastot.fi
EURA2021

Rahoitusasiantuntija Leena Foudila
Rahoitusyksikkö
Keski-Suomen ELY-keskus
YrityspalvelutEP
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Puretaan, ei pureta, miten puretaan?

Kiertotalousajattelua purkuhankkeisiin

Kiertotaloutta kehitetään lähes kaikilla yhteiskunnan aloilla. Purkaminen on tärkeässä roolissa rakentamisen kiertotalouden kehittämisessä, koska suurin osa rakennusjätteestä syntyy rakennusten saneerauksessa ja purkamisessa. Kiertotalous yhdistetään helposti jätteiden kierrätykseen, mutta sen sisältö on paljon laajempi. Koko elinkaaren aikainen kestävyys on kiertotalousajattelun ydintä. Se vaatii uudenlaista tuotteiden ja palvelujen suunnittelua ja tuotantoa sekä kulutuksen painopisteen muutosta. Käytössä olevien rakenteiden ja tuotteiden käyttöiän pidentäminen on hyvä ja nopea keino vaikuttaa kiertotalouden edistymiseen.

Rakennuksen kohtaloa pohdittaessa on käyttöiän pidentäminen hyvä pitää selvitysten lähtökohtana, koska se on yleensä myös kokonaistaloudellisesti paras vaihtoehto. Saneerauksessa kannattaa purkamistarve harkita myös tarkkaan ja säästää mahdollisimman paljon käyttö- ja korjauskelpoisia osia ja materiaaleja. Jos käyttökelpoisia rakenteita puretaan pois, on ensisijainen vaihtoehto käyttää ne toisessa kohteessa tai välittää muille käyttäjille. Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehitetään jatkuvasti, joten huolellisiin ennakkoselvityksiin ja lajittelevaan purkutyöhön kannattaa panostaa.

Purkaminen on jälkihoitoa. Käytettyihin materiaaleihin, niiden raaka-aineisiin tai rakennuksen käyttötapoihin ei voi enää vaikuttaa. Purkaminen tehdään niiden ehdoilla. Rakennuksen käyttöhistoriasta ja materiaaleista täytyy olla selvillä, jotta purkutyö ja jätehuolto voidaan suunnitella toimivaksi ja kustannustehokkaaksi. Mahdolliset haitta-aineet on saatava purkukohteesta tarkasti omiin käsittelyihinsä, jotta ne eivät pilaa kierrätettäviä tai muuten hyödynnettäviä jätevirtoja. Purkutyössä vaaditaan siis erityisosaamista ja hyvää suunnittelua, sekä työn tilaajalta että purkajalta.

Oppaat ja verkkosivut purkuhankkeiden tukena

Purkamisen kiertotalouden kehittäminen on ajankohtainen aihe. Ympäristöministeriö julkaisi loppuvuonna 2019 kattavat ohjeistukset laadukkaan ja kiertotaloustavoitteita edistävän purkuhankkeen toteuttamiseen, purkukartoituksen tekemiseen ja julkisen purkuhankkeen hankintaan. Ministeriö järjestää myös aiheesta Purkamisen uudet tuulet -webinaareja.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus osallistui alan kehittämiseen omalla hankkeellaan. Kuntien viranomaisille sekä purkualan ja jätehuollon toimijoille tehdyn kyselytutkimuksen pohjalta päädyttiin jakamaan alalla tarvittavaa tietoa tiiviillä ja käytännönläheisellä oppaalla. Purkutyön pikaopas on kohdennettu erityisesti purkutyön tilaajille. Oppaan tavoitteena on muodostaa kokonaiskuva laadukkaasta purkuhankkeesta ja toimia muistin tukena palveluhankintaa tehtäessä. Purkutyön käytännön toteuttajille opas antaa tietoa suositusten mukaisten palveluhankintojen vaatimustasosta ja jätteiden hyödyntämisvaatimuksista. Pikaopas saa vielä rinnalleen pienkiinteistöjen purkajille suunnatun, kuntien käyttöön tarjottavan oppaan. Sen tarve nousi myös esiin hankkeessa.

ELY-keskuksen tavoite purkuhankkeissa tarvittavan tiedon keskitetystä jakamista toteutui, kun ympäristöhallinnon verkkopalveluun avattiin rakennusten purkamiselle kohdennettu sivu. Purkuhankkeen keskeisimmät asiat, tärkeät viranomaisyhteydet ja purkutyöoppaat löytyvät nyt osoitteesta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rakentaminen/Kiinteiston_purkaminen.

Jokainen askel on tärkeä matkalla kohti kestävää elämäntapaa. Nyt voimme edetä kesäelämyksistä nauttien!

Lisätietoja:

• Purkutyön pikaopas työn tilaajalle: Purkuhankkeen suunnittelu, toteutus ja jätteiden hyödyntäminen

 

Päivi Mikkola
projektikoordinaattori
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus,
ympäristönsuojeluyksikkö

Kun vesi tulee hanasta ja vessanpönttö vetää

Otamme juomavetemme joko pinta- tai pohjavedestä, joka puhdistetaan ja johdetaan koteihin juomavesiverkostoa pitkin. Kodeissa vesi nuhraantuu ja likaantunut vesi kerätään viemäriverkostoa pitkin jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Puhdistettu vesi johdetaan takaisin vesistöön ja meriin, jossa se on jälleen osa kiertokulkua.

Vedenpuhdistuksen tarkoituksena on taata kaikille suomalaisille puhdasta vettä käyttöönsä sekä juoma- että talousvedeksi. Suomalaiset käyttävätkin puhdasta vettä hyvin paljon, yli 155 litraa päivässä ja suomalainen vesi on maailmanlaajuisestikin erittäin puhdasta. Hyvin toimivasta vesihuollostamme on siksi helppo puhua myös kansainvälisillä areenoilla: pullovesi ei ole tarpeen, kun hanasta saa parempaa.

Puhtaan veden tuotantokustannukset ovat keskimäärin 1,08€/m3 (vesi.fi). Tämä vastaa määrältään 2000 kaupasta ostettua puolen litran vesipulloa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hanavesi on selkeästi parempaa eikä pakatun veden juomiselle ole mitään terveydellistä perustetta.

Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys

Suomessa on kuitenkin koettu tilanteita, joissa pullotettu vesi on ollut korvaamatonta. Esimerkiksi Äänekosken, Porvoon ja Nokian vesikriisit ovat osoittaneet, että pullovedet voivat nousta arvoon arvaamattomaan.

Inhimillisten vahinkojen lisäksi verkostojen ikä tuo vesihuoltolaitoksille lähitulevaisuudessa uuden, ison haasteen. Suomen vesihuollossa ollaankin pian uudessa vaiheessa, jossa verkostojen saneerauksista tulee vähitellen kaikkien laitosten arkipäivää.  Kun vesijohtoverkostojen rakenteet ja eri osat vanhenevat, tarvitaan keinoja arvioida verkoston kuntoa ja saneeraustarvetta sekä varautumista erilaisiin vesihuollon häiriöihin. Suomessa vesijohtoverkoista 6-prosenttia on erittäin huonossa kunnossa (ROTI19). Tästä huolimatta Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu.

  

Häiriötilanteisiin varautuminen

ELY-keskuksissa on noussut yhtenä tärkeänä painopisteenä vesihuollon strategiassa kuntien ja vesihuoltolaitosten yhteistyö ja häiriötilanteisiin varautuminen. Suomessa on vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia n. 1100 kappaletta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen kolmen maakunnan alueella näitä laitoksia on 160 kappaletta.
Suuresta laitosmäärästä huolimatta varautuminen Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on hyvässä tilassa. 160 laitoksesta yli 90% on laatinut ajan tasalla olevan häiriötilannesuunnitelman. Asukasluvulta tämä vastaa yli 96% kolmen maakunnan alueen asukkaista.

Tavoitteena hallittu muutos, ei ongelmien kautta

Kunnan tehtävä on varmistaa, että sen alueella on toimivat talous- ja jätevesipalvelut. Vesihuollon haasteet eivät kuitenkaan ratkea vain panostamalla saneerauksiin tai laatimalla viranomaisen pyynnöstä paremmat häiriötilannesuunnitelmat, vaan siihen tarvitaan alan kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Tavoitteena on, että vesihuoltokentällä voisi olla suurempi rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, kiertotalouden edistämisessä ja digitalisaation hyödyntämisessä.

Jos toimimme oikein, jätevesikään ei ole enää jatkossa kustannus, vaan resurssi, joka sisältää vettä, ravinteita ja energiaa. Erilaiset kokeiluhankkeet, innovatiiviset hankinnat ja yhteistyön lisääminen luovat mahdollisuuksia alalle ja turvaavat samalla myös oman vesihuoltomme toimintakyvyn.

Jokainen voi omalla toiminnallaan myös arjessa vaikuttaa viemäriverkostojen ja puhdistamoiden toimintaan ja näin myös vesistöjen tilaan.
Ethän laita vessanpönttöön mitään sinne kuulumatonta?

 

 

Sirpa Lindroos
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

Nico Karlström
Vesitalousasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma – kokemuksia uuden rahoitusohjelman toimeenpanosta

”Todella suuret kiitokset tiedosta ja avustanne. Ilman erinomaista ohjaustanne ja kommenttejanne, tilanne olisi voinut olla toinen”. Näihin asiakkaalta saamiini sanoihin voi kiteyttää koko Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toimeenpanon.

Kaksi ja puoli vuotta sain olla mukana toteuttamassa uutta rahoitusohjelmaa sen käynnistymisestä lähtien, toteutukseen ja päättymiseen saakka. Tänä aikana myönteisen rahoituspäätöksen saaneita hanketoteuttajia on noin 45. Ilman hyvää yhteistyötä eri osapuolten kesken, ei varmasti olisi saatu näin laajasti edistettyä kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä.

Kokeiluohjelma on nimensä mukaisesti kokeilu, jossa uuden rahoitusohjelman lisäksi toteutui täysin uudenalainen yhteistyömalli kahden eri organisaation kesken. Tehtäviä oli jaettu siten, että ELY-keskus hallinnoi hankerahojen myöntämistä ja käyttöä ja Luken tehtävänä oli ohjata yrityksiä tarjolla olevan rahoituksen piiriin sekä edistää vaikuttavien hankesisältöjen rakentumista.

Käytännössä yhteistyö tarkoitti Luken ja ELY:n välistä tiivistä keskusteluyhteyttä, kun yhdessä pohdimme, että miten ja mihin suuntaan jonkun tietyn hankehakijan kehittämisideaa tulisi viedä, jotta saisimme rahoituskelpoisen ja asioita edistävän hankeen aikaiseksi. Koska kyse on valtakunnallisesta ohjelmasta, tarvittiin myös laajaa ohjelman markkinointia erilaisille kohderyhmille. Tässä onnistuimme mielestäni hyvin, koska markkinointia tehtiin monipuolisesti molempien organisaatioiden toimesta. Yksin en varmasti olisi tavoittanut näin isoa kuulijakuntaa ohjelmalle ja lukelaisen sanoin ”ravinteiden kierrätyksen ilosanomalle”.

Minä ja lukelaiset kollegat Mikko Rahtola ja Anna Toppari Okra-maatalousnäyttelyssä 2018.

Ohjausta ja kommentointia; sitä on tarvittu! Tämä rahoitusohjelma on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Usein hankehakijoina ovat olleet jopa ihan mikroyritykset. Näillä toimijoilla ei välttämättä ole ollut aiempaa hanketoteuttamiskokemusta tai siihen liittyvää osaamista. Siksi hankeideoita on monesti jouduttu ”jumppaamaan” useampaan kertaan, että idea on saatu paperille ja paperit ojennukseen. Yhteistyö yritysten kanssa on kuitenkin ollut mielestäni antoisaa. On aina mielenkiintoista oppia tuntemaan uusia yrityksiä ja niiden taustalla olevia ihmisiä. Minulle henkilökohtaisesti yksi tämän ohjelman kiinnostavimmista asioista onkin ollut ohjelman valtakunnallisuus ja se, että olen päässyt tutustumaan Etelä-Pohjanmaan ulkopuolisiin toimijoihin. Ohjausta on tarvittu laajasti myös sen takia, että ohjelman sisällöt ja rakenne eivät ole niitä yksinkertaisimpia. Yhdessä yritysten kanssa on kuitenkin selvitty ja uusia hankepäätöksiä olen saanut lähettää eri puolille Suomea.

Tukea kehittämiskustannuksiin

Ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa yritysten kiertotalousliiketoiminnan kehittäminen ja siinä kehityksessä eteenpäin meno. Kehittäminenhän ei ikinä ole ilmaista ja yrityksille on syntynyt tämän vuoksi kustannuksia. Näihin kehittämiskustannuksiin tukea on ohjelmasta myönnetty, ja jotta maksut yrityksille voidaan suorittaa, tulee kustannusten kohtuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus tarkistaa ennen maksun toimeenpanoa. Emmehän halua käyttää meidän veronmaksajien rahoja hutiloiden! Tätä asiaa ELY:ssä on hoitanut Raija Siltanen, ohjelman maksaja.

Kun kyseessä on lyhyt kansallinen kokeiluohjelma, ohjelman taustalla ei ole mitään Hyrrä- tai Eura-järjestelmää, jolla maksuhakemusten tekeminen ja käsittely olisi jotenkin ohjattua ja helppoa. Kokeiluohjelman maksuhakemusten käsittely on vaatinut ELY:n maksajalta mm. joustavuutta, tarkkuutta ja uusien toimintatapojen oppimista. Yhdessä Raijan kanssa olemme monet kerrat pohtineet, että mitenkäs vaikkapa kilpailutus- tai hankinta-asiat tulisi käsitellä niin, että kaikilla olisi hyvä mieli. Hanketoteuttaja saisi rahansa ja olisi tyytyväinen, mutta myös me ELY:n työntekijät voisimme olla tyytyväisiä ratkaisuihimme. Asiat on pyritty ratkomaan yksi kerrallaan ja kaikkia tyydyttävällä tavalla, sääntöjä tietysti aina noudattaen. Yksikään maksu ei olisi lähtenyt maksuun ilman Raijan työpanosta. Kiitos siitä!

Kaiken kaikkiaan kokemukseni ohjelman toteuttamisesta ovat positiiviset ja kiitos tästä kokemuksesta lähtee kaikille mukana olleille. Toivottavasti myönteistä palautetta yritysrintamalta saanut työ jatkuu jossakin muodossa myös tämän ohjelman jälkeen.

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus