Ravinteiden kierrätys valokeilassa Farmari 2022 -messuilla 

Farmari-messut päästiin järjestämään pitkästä aikaa tänä kesänä. Maaseutuelinkeinoista kiinnostunut yleisö saapui helteiseen Mikkeliin 30.6.–2.7. Edellinen Farmari järjestettiin vuonna 2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen omalla kotikentällä Seinäjoella. Silloin olimme mukana maa- ja metsätalousministeriön yhteisellä Biotalous-osastolla ja tälläkin kertaa pääsimme mukaan ministeriön yhteisosastolle. Lähdimme Farmariin esittelemään Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa MMM:n organisoimalle Ravinteet ja energia kiertoon -osastolle. 

Ulkona oleva iso katos, jonka edustalla lukee lypsykarja. Sisällä lehmiä aitauksissa. Teltan edustalla ja ympärillä ihmisiä kesävaatteissa.
Hellettä piisasi messuvieraille ja ulko-osastoilla oli paljon nähtävää.

Mikä Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma?

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman tarkoituksena on tukea kehittämis- ja tutkimustoimintaa sekä tuotannollisten investointien aloittamista, joiden tavoitteena on biomassoista peräisin olevien ravinteiden kierrätyksen edistäminen. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinteiden kierrätykseen liittyvien uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Valtakunnallinen kokeiluohjelma on osa Sanna Marinin hallitusohjelmaa ja rahoituksen myöntää maa- ja metsätalousministeriö. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa ohjelman toimeenpanosta. 

Kaksi miestä, joista toinen ministeri, tutkivat pieniä lasisia näytepurkkeja messuosastolla. Kuvassa myös kaksi naista esittelemässä purkkeja ja niiden sisältöä.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen vieraili osastolla ja tutustui kokeiluohjelman hankkeiden tuomiin näytteisiin.

Ravinteet ja energia kiertoon -osastolla oli mukana kokeiluohjelman lisäksi ProAgrian Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, Tassunjälki-hanke ja Luken Plasman-hanke. Osastolla esiteltiin ravinteiden kierrätyksestä kiinnostuneille yrityksille ja toimijoille erilaisia rahoitusmahdollisuuksia ravinteiden kierrätyksen testaukseen ja innovaatioihin. Esillä oli myös kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneiden hankkeiden multa-, kasvualusta- ja lannoitenäytteitä. Pöydän ääressä pystyi tutustua muun muassa luujauhosta, metsätalouden sivuvirroista, hevosenlannasta, kanankakasta ja biohiilestä tehtyihin tuotteisiin. 

Kolme laisista purkkia, joissa metalliset kannet ja sisällä jotain mullan näköistä. Yhden purkin kannessa lukee nurmikkomulta hevosenlanta. Pihamaa R. Ajalin Oy.
Lannoite- ja multanäytteitä oli esillä monesta rahoitetusta hankkeesta.

Edellisessä Farmarissa oli myös mukana Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman ensimmäinen kausi 2016-2018. Silloin järjestettiin Ravinteet kiertoon -kävelyjä messualueella. Kiertokävelyn varrella esiteltiin Farmarissa mukana olevia ravinteiden kierrätystä jollain tavalla toteuttavia yrityksiä. Toteutimme tällä kertaa vastaavan kävelyn omatoimikartan avulla, jonne kokosimme useita kokeiluohjelmasta rahoitusta saaneita yrityksiä ja muita ravinnekiertokohteita. Kartan kanssa aiheesta kiinnostunut yleisö pystyi tekemään oman kiertokävelynsä ravinteiden kierrätyksen näkökulmasta messualueella. 

Seuraavaksi Seinäjoen vuoro

Seuraavaksi Farmari-messut palaavat jälleen Seinäjoelle vuonna 2024. Vuonna 2017 olin juuri aloittanut viestintäharjoittelijana Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksella ja ensimmäiset työtehtäväni liittyivät silloin Farmari-messuihin. Nyt viisi vuotta ja muutamaa eri työpaikkaa myöhemmin palasin ELY-keskukseen töihin ja löysin edestäni jälleen Farmari-messut. Ympyrä tuntuu sulkeutuneen ja tälläkin kertaa Farmarit olivat hieno kokemus. Seuraavia Farmareja odotellessa voit tutustua MARIKA-hankkeen tekemään messukoosteeseen tai lukaista allekirjoittaneen edellisen Farmari-blogin vuodelta 2017

Oletko kiinnostunut ravinteiden kierrätyksestä? Tutustu Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaan! Ohessa kokeiluohjelmasta rahoitetun IHAA-hankkeen esittelyvideo, joka oli esillä myös Farmari-messuilla.  

Emma Marttila
Viestintäasiantuntija
Maaseutuyksikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen

Toinen ohjelmakausi menossa 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toista kautta on nyt toteutettu vajaa 1½ vuotta. Ohjelman tavoitteena on edistää ravinnepitoisten biomassojen prosessointia, jotta niistä saadaan ravinteet talteen ja uudelleen kiertoon. Ohjelmasta on mahdollista hakea tukea tutkimus- kehittämis- ja innovaatiohankkeisiin sekä investointeihin. Kyseessä on valtakunnallinen ohjelma ja rahoitus on pääasiassa tarkoitettu pk-yrityksille. Mitään rajausta toimialaan ei ole, vaan rahoitusta voi saada, kunhan kehittäminen tai investointi edistää ravinnekiertoa. 

Perustavoitteena ohjelmalla on, että se tarjoaa ravinnekiertoon keskittyville yrityksille mahdollisuuden kehitykseen, tutkimukseen ja pilotointiin, jotta yritysten tarjoamat palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja. Nimensä mukaisesti kokeiluohjelma tarjoaa rahoituskanavan ja mahdollisuuden kokeiluille, jotka ovat uusia ja innovatiivisia. Hankkeiden tulokset eivät siis aina voi olla täysin ennakoitavissa. 

Toisen ohjelmakauden ensimmäiset hankepäätökset tehtiin lokakuun lopulla 2020 ja tähän mennessä on tehty myönteinen tukipäätös 24:lle tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeelle sekä neljälle investointihankkeelle. Tukea niihin on sidottu yhteensä 6,68 miljoonaa euroa. Hakemuksia on tullut yhteensä 66 kappaletta, joten tieto rahoitusmuodosta on saavuttanut hanketoimijat, vaikka koronapandemian vuoksi kaikki seminaarit ja muut live-kontaktit on peruttu. 

Kuvituskuva, jossa käsi on avoinna ja siinä kasvaa piirretty kasvi.

Sparraaja hanketoimijoiden tukena

Kokeiluohjelman rinnalla on syksyn aikana aloittanut erillinen Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön -hanke (MARIKA). Sitä toteuttaa ProAgria Keskusten Liitto ja sen päätarkoitus on tiedottaa ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvistä asioista sekä auttaa yrittäjiä löytämään oikea rahoitusvaihtoehto ja sparrata heitä hankesuunnitelmien laatimisessa. Ravinnekiertoon ja biokaasun tuotantoon liittyvien toimijoiden kenttä on hyvin hajanainen ja MARIKA-hankkeella pyritään luomaan todellista yhteistoimintaa eri yritysten ja yhteisöjen välillä. Yhdessä pyrimme aktivoimaan toimijoita, jotta uudet kehitysideat pääsisivät esille.

Neljä lehmää laitumella joen varressa.

Mielenkiintoisia innovaatioita ympäri Suomea

Suomessa muodostuu vuosittain suuret määrät erilaisia ravinnepitoisia orgaanisia lietteitä, jätteitä ja sivuvirtoja, joiden ravinteita päätyy edelleen päästöinä ympäristöön. Näistä sivuvirroista jalostettavien kiertoravinteiden merkitys on tänä syksynä noussut erityisesti esille, kun mineraalilannoitteiden hinnat ovat nousseet jopa 50 % verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi tarvitaan siis lisää tekijöitä ja yhteistyötä eri toimijoiden ja hallinnonalojen kesken. Jäteperäisten ravinteiden hyödyntämiseen liittyy myös riskejä, sillä jätemateriaalit voivat sisältää erilaisia haitta-aineita. Tietoa tarvitaan myös sivuvirtojen ja jätemateriaalien koostumuksesta, jotta kiertolannoitteet ovat turvallisia käyttää.

Työssäni olen päässyt tutustumaan todella mielenkiintoiseen ravinnekierrätyksen maailmaan, jossa uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Kuluvalla ohjelmakaudella on  myönnetty tukea 28 tärkeälle hankkeelle, joissa yritetään löytää keinoja erotella, jalostaa tai hyödyntää  erilaisten sivuvirtojen ravinteita. Hankkeiden teemat vaihtelevat suuresti. Niitä ovat esimerkiksi turpeen korvaaminen kasvualustana ja kuivikkeena, järviruo’on keräys ja prosessointi, taajama-alueiden tallien hevosten lannan käsittely sekä erilaisten menetelmien testaus, joilla biokaasutuksen sivuvirtoja voidaan jalostaa ravinnetuotteiksi.

Puhtaamman ympäristön ohella uusilla ravinnekierrätyksen ratkaisuilla luodaan myös uutta liiketoimintaa. Sekä kierrätyslannoitteilla että niiden jalostamiseen liittyvällä teknologialla on kysyntää kansainvälisiä markkinoita myöden.

Oheisella videolla Mikko Rahkola kertoo, kuinka LAB Ammattikorkeakoulun Sarjavalmisteinen maatilakokoluokan ravinnekierrätyslaitoskonsepti -hankkeessa kehitetään ravinnekierrätystä.

Anja Norja
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma – kokemuksia uuden rahoitusohjelman toimeenpanosta

Todella suuret kiitokset tiedosta ja avustanne. Ilman erinomaista ohjaustanne ja kommenttejanne, tilanne olisi voinut olla toinen”. Näihin asiakkaalta saamiini sanoihin voi kiteyttää koko Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toimeenpanon.

Kaksi ja puoli vuotta sain olla mukana toteuttamassa uutta rahoitusohjelmaa sen käynnistymisestä lähtien, toteutukseen ja päättymiseen saakka. Tänä aikana myönteisen rahoituspäätöksen saaneita hanketoteuttajia on noin 45. Ilman hyvää yhteistyötä eri osapuolten kesken, ei varmasti olisi saatu näin laajasti edistettyä kiertotaloutta ja ravinteiden kierrätystä.

Kokeiluohjelma on nimensä mukaisesti kokeilu, jossa uuden rahoitusohjelman lisäksi toteutui täysin uudenalainen yhteistyömalli kahden eri organisaation kesken. Tehtäviä oli jaettu siten, että ELY-keskus hallinnoi hankerahojen myöntämistä ja käyttöä ja Luken tehtävänä oli ohjata yrityksiä tarjolla olevan rahoituksen piiriin sekä edistää vaikuttavien hankesisältöjen rakentumista.

Käytännössä yhteistyö tarkoitti Luken ja ELY:n välistä tiivistä keskusteluyhteyttä, kun yhdessä pohdimme, että miten ja mihin suuntaan jonkun tietyn hankehakijan kehittämisideaa tulisi viedä, jotta saisimme rahoituskelpoisen ja asioita edistävän hankeen aikaiseksi. Koska kyse on valtakunnallisesta ohjelmasta, tarvittiin myös laajaa ohjelman markkinointia erilaisille kohderyhmille. Tässä onnistuimme mielestäni hyvin, koska markkinointia tehtiin monipuolisesti molempien organisaatioiden toimesta. Yksin en varmasti olisi tavoittanut näin isoa kuulijakuntaa ohjelmalle ja lukelaisen sanoin ”ravinteiden kierrätyksen ilosanomalle”.

Minä ja lukelaiset kollegat Mikko Rahtola ja Anna Toppari Okra-maatalousnäyttelyssä 2018.

Ohjausta ja kommentointia; sitä on tarvittu! Tämä rahoitusohjelma on suunnattu erityisesti pk-yrityksille. Usein hankehakijoina ovat olleet jopa ihan mikroyritykset. Näillä toimijoilla ei välttämättä ole ollut aiempaa hanketoteuttamiskokemusta tai siihen liittyvää osaamista. Siksi hankeideoita on monesti jouduttu ”jumppaamaan” useampaan kertaan, että idea on saatu paperille ja paperit ojennukseen. Yhteistyö yritysten kanssa on kuitenkin ollut mielestäni antoisaa. On aina mielenkiintoista oppia tuntemaan uusia yrityksiä ja niiden taustalla olevia ihmisiä. Minulle henkilökohtaisesti yksi tämän ohjelman kiinnostavimmista asioista onkin ollut ohjelman valtakunnallisuus ja se, että olen päässyt tutustumaan Etelä-Pohjanmaan ulkopuolisiin toimijoihin. Ohjausta on tarvittu laajasti myös sen takia, että ohjelman sisällöt ja rakenne eivät ole niitä yksinkertaisimpia. Yhdessä yritysten kanssa on kuitenkin selvitty ja uusia hankepäätöksiä olen saanut lähettää eri puolille Suomea.

Tukea kehittämiskustannuksiin

Ohjelman tarkoituksena on mahdollistaa yritysten kiertotalousliiketoiminnan kehittäminen ja siinä kehityksessä eteenpäin meno. Kehittäminenhän ei ikinä ole ilmaista ja yrityksille on syntynyt tämän vuoksi kustannuksia. Näihin kehittämiskustannuksiin tukea on ohjelmasta myönnetty, ja jotta maksut yrityksille voidaan suorittaa, tulee kustannusten kohtuullisuus ja tarkoituksenmukaisuus tarkistaa ennen maksun toimeenpanoa. Emmehän halua käyttää meidän veronmaksajien rahoja hutiloiden! Tätä asiaa ELY:ssä on hoitanut Raija Siltanen, ohjelman maksaja.

Kun kyseessä on lyhyt kansallinen kokeiluohjelma, ohjelman taustalla ei ole mitään Hyrrä- tai Eura-järjestelmää, jolla maksuhakemusten tekeminen ja käsittely olisi jotenkin ohjattua ja helppoa. Kokeiluohjelman maksuhakemusten käsittely on vaatinut ELY:n maksajalta mm. joustavuutta, tarkkuutta ja uusien toimintatapojen oppimista. Yhdessä Raijan kanssa olemme monet kerrat pohtineet, että mitenkäs vaikkapa kilpailutus- tai hankinta-asiat tulisi käsitellä niin, että kaikilla olisi hyvä mieli. Hanketoteuttaja saisi rahansa ja olisi tyytyväinen, mutta myös me ELY:n työntekijät voisimme olla tyytyväisiä ratkaisuihimme. Asiat on pyritty ratkomaan yksi kerrallaan ja kaikkia tyydyttävällä tavalla, sääntöjä tietysti aina noudattaen. Yksikään maksu ei olisi lähtenyt maksuun ilman Raijan työpanosta. Kiitos siitä!

Kaiken kaikkiaan kokemukseni ohjelman toteuttamisesta ovat positiiviset ja kiitos tästä kokemuksesta lähtee kaikille mukana olleille. Toivottavasti myönteistä palautetta yritysrintamalta saanut työ jatkuu jossakin muodossa myös tämän ohjelman jälkeen.

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Ravinteiden kierrätys kiinnostaa

Nopea startti ohjelmalle ja siitä eteenpäin

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman toteutusta on nyt takana kymmenisen kuukautta. Ohjelman käynnistyminen lähti lennokkaasti liikenteeseen. Kun ohjelman taustalla oleva asetus saatiin lopulta vahvistettua, niin siitä jo parin viikon päästä oli ensimmäinen hankehaku täydessä käynnissä. Ohjelman käynnistymisestä on päästy eteenpäin ja nyt on jo kolme hakemuskierrosta toteutettu.

Miten ohjelma on otettu vastaan?

Hakemuksia on saapunut ihan kivasti. Määrällisesti puhutaan 30 hakemuksesta, yhteydenottoja yrityksiltä on tullut vielä enemmän. Hakemusmäärään saa mielestäni olla tyytyväinen, kun ajattelee ohjelman suhteellisen rajattua teemaa. Ihan kaikkia Suomen yrityksiä ei ravinnekierrätys kosketa läheisesti, vaikka se toki mielenkiintoinen ja tärkeä aihepiiri onkin.

Ohjelman valtakunnallisuudessakin on onnistuttu hyvin. Hakemuksia on saatu ympäri maan Helsingistä Ouluun ja Punkalaitumelta Kiteelle. Ilman aktiivista tiedotusta ja markkinointia hakemuksia tuskin olisi saatu näin laajalta alueelta. Tästä kiitos kuuluu myös ohjelman yhteistyökumppanina toimivalle Luonnonvarakeskukselle.

Ohjelman taustalla on ajatus siitä, että tarjotaan pienille ja keskisuurille yrityksille pilotointi- ja referenssimahdollisuuksia, jotta yritysten kehittämät palvelut ja tuotteet olisivat uskottavia ja testattuja myös potentiaalisten asiakkaiden mielestä. Tämä ajatus tuntuu lyöneen läpi hakijoissa, sillä lähes kaikki rahoitetut hankkeet sisältävät hyvin käytännönläheistä kehittämis- ja koetoimintaa. Hakijoiden usko omaan hankkeeseen ja sen tuloksellisuuteen on kova. Useammassa hakemuksessa on tuotu esille Suomen markkinoiden valloittamistavoitteita, mutta hyvin pian on tarkoitus kolkutella kansainvälisiä markkinoita. Toivottavasti tässä onnistutaan ja Suomea saadaan taas maailmankartalle. Tämä jää nähtäväksi.

Kai jotain parannettavaakin?

Ohjelma mahdollistaa mm. palvelukehityksen ravinnekierrätykseen liittyen. Tähän aihepiiriin selkeästi liittyvää hakemusta ei ole vielä jätetty käsittelyyn. Onko ajateltavissa niin, että ohjelman kohderyhmänä olevat, usein maatalouskytkentäiset, pienet yritykset eivät vielä hahmota itseänsä palveluntarjoajan roolissa? Ehkäpä näin. Tämän näkökulman edistämisessä on vielä tehtävää.

Ohjelma pitää sisällään myös mahdollisuuden rahoittaa innovaatiotoimintaa, joka liittyy prosessien ja organisoitumisen kehittämiseen. Tätä hanketyyppiä ei ole osattu tässä ohjelmassa vielä hyödyntää. Toki prosessien kehittämiseen liittyvää tekemistä sisältyy jo nyt rahoitettuihin hankkeisiinkin, mutta ei ehkä vaadittavalla innovaatio-otteella, jotta kyseiseistä hanketyyppiä olisi voitu käyttää. Toisaalta rajan vetäminen, vaikkapa tutkimus- ja kehittämishankkeen, innovaatiohankkeen ja prosesseihin ja organisointiin liittyvän innovaatiohankkeen välille, on välillä haastavaa. Usein hankkeiden sisällöt ovat vähän lukijan näkökulmasta kiinni. Samaa tekemistä voi toisaalta ajatella osin tutkimus- ja kehittämishankkeeseen sopivaksi tekemiseksi, toisaalta ehkä innovaatiohankkeeksi.

Millä mielin eteenpäin?

Kokonaisuutena ohjelman vajaasta ensimmäisestä vuodesta on jäänyt hyvä mieli. Hankkeiden rahoittamiseen liittyvät perusprosessit, kuten asiakasneuvonta, hakemusten arviointi ja päätösten valmistelu ovat nyt muutamaan kertaan testattuja ja niiden sujuvoittamiseen voidaan jatkossa panostaa.

Hankkeita on saatu käyntiin ja hanketoteutukset ovat vauhdissa. Maksatusprosessin toiminnasta ei ole vielä kokemusta tämän ohjelman osalta. Sen käynnistyminen on seuraava jännittävä steppi ohjelman toimeenpanon näkökulmasta. Uskon senkin vaiheen sujuvan mallikkaasti.

Ohjelman markkinointia tulee jatkaa aktiivisesti. Vaikka hakemuksia on tähän saakka saatu mukavasti sisälle, välillä mielessä on kuitenkin huoli seuraavasta hakemuskierroksesta. Entäpä jos ohjelma lakkaa yhtäkkiä kiinnostamasta? Tähän auttaa toivottavasti, markkinoinnin ja ohjelman esilläolon lisäksi, esimerkit rahoitetuista hankkeista ja niiden toivottavasti hyvät tulokset. Odotukset hankkeille ovat korkealla.

Lisätietoa hankkeen kotisivuilta.

Kuvat: Mikko Rahtola / Luke

 

Päivi Mäntymäki
Kehittämisasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus