Maanteiden ylläpidon kuulumisia Pohjalaismaakunnissa

Kirjoitin viimeksi päällysteaiheisen blogitekstin noin kaksi vuotta sitten. Silloin olimme tilanteessa, jossa korona alkoi kevättalvella ja olimme omaksuneet melko nopeasti uuden digitaalisen ajan. Kun aiemmin lähes poikkeuksetta siirryimme aamutuimaan toimistolle työskentelemään, muuttui tilanne lähes päälaelleen ja lähes kaikki koneen ääressä tehtävä työ siirtyikin kotioloihin. Tämä ei ole toimintaamme kuitenkaan juurikaan vaikuttanut, vaan tienpito on toiminut normaalisti ja rahoitus on saatu ohjattua tehokkaasti toimintalinjojen mukaisiin kohteisiin. Työtä teemme tällä hetkellä sekä toimistolla että kotona eli toimimme niin sanotusti hybridimallilla.

Rahoituksen pitkäjänteinen ennustettavuus olisi erittäin tärkeää alalle

Korona toi merkittävän lisärahoituksen vuonna 2020 ja sen ansiosta saimme mukavasti korjattua huonokuntoista päällystettyä tieverkkoa. Keskustelin kuitenkin juuri erään, valtakunnallisesti merkittävän markkinaosuuden omaavan, urakoitsijan edustajan kanssa, ja hän totesi koronan olleen heidän onnensa tuona vuonna. Muuten, hänen näkemyksensä mukaan nimittäin, ei välttämättä olisi saatu palkattua riittävää määrää työvoimaa päällystystöihin. Korona oli vienyt monelta työt ja siksi tehtäviin saatiin tekijöitä, mikä normaalitilanteessa ei välttämättä olisi onnistunut. Tämän vuoksi peräänkuulutan rahoituksen määrärahojen pysyvyyttä ja ennustettavuutta. Töitä kyllä riittää, kun korjausvelka kuitenkin kasvaa. Mutta on erittäin tärkeää alalle, että rahoitus pysyisi suurin piirtein samana vuodesta toiseen ja mieluummin ainakin tuossa 2020 vuoden tasossa. Tämä toisi pitkäjänteisyyttä urakoitsijoiden investointeihin ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä työntekijöiden pysyvyyteen alalla.

Päällystettyjen teiden tulevaisuus näyttää aika huonolta

Päällystetyn tieverkon tulevaisuus ei tällä hetkellä näytä ruusuiselta. Kuluvana vuonna olemme päällystäneet alle 200 km maanteitä ja vuoden 2023 päällystysohjelma on vain 110–120 km. Kun tuo ”koronavuoden” lukema oli 470 km, on pudotus lähes katastrofaalinen. Tilanteen ei arvioida parantuvan tulevinakaan vuosina.

Perusväylänpidon rahoitus 2021–2032 kaikki väylämuodot (Liikenne 12)

Parin vuoden takainen lukema kuitenkin olisi vain hyvä alku. Sillä saimme korjausvelan pysähtymään eli käytännössä se ei vielä tuona vuonna pienentynyt. Jos haluaisimme kerralla päästä huonokuntoisista päällysteistä eroon pohjalaismaakunnissa, voisi sen hintalappu olla karkean arvion mukaan jossain 150–200 miljoonan euron haarukassa. Jos erityisesti vilkkaasti liikennöidyllä tieverkolla uudelleen päällystäminen tulee lähinnä urautumisen vuoksi eteen jo noin 4–7 vuoden kuluttua on selvää, että ensi vuoden rahoituksella, joka näillä näkymin on noin 7–8 miljoonaa euroa, tulee korjausvelka kasvamaan hurjasti.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
Päällystysohjelmien ja maanteiden huonokuntoisten päällysteiden pituudet sekä päällysteisiin käytetyt määrärahat (milj.€) vuosina 2013-2020 sekä ennusteet 2021-2022.

Päällystysala kehittyy ja käytössä on vaihtoehtoisia menetelmiä

Ainakin reilun vuosikymmenen jatkunut alhainen rahoitustaso on omalta osaltaan edesauttanut alan kehittymistä. Päällystystoimintaan on tullut useita vaihtoehtoisia menetelmiä, joissa hyödynnetään tien nykyistä päällystettä, sekoitetaan siihen vähän uutta massaa ja tiivistetään uudeksi pikipinnaksi. Lisäksi on kehitetty vanhojen päällysteiden kierrätystä, paikkausmenetelmät ovat kehittyneet ja paljon muuta. Tämä tie alkaa olemaan kuitenkin läpikäytynä ja osaksi nämä moneen kertaan esim. Remixer -käsittelyn saaneet tiet tarvitsevat välillä uuden päällystelaatan eli kovin monta kertaa ei kyseistä menetelmää voi käyttää.

Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä lisääntyy ensi vuonna

Arviomme mukaan huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä tulee lisääntymään vuoden 2023 aikana alueellamme noin 250 km:llä, jolloin niiden kokonaismäärä tulee olemaan yli 1300 km eli noin 22 % päällystetystä tieverkostamme. Moni maantie ei enää ole kunnossapidettävissä paikkaamalla ja siksi tulemme purkamaan muutamia tieosuuksia ja muuttamaan ne sorateiksi. Tämä on pakon sanelemaa ja muun muassa liikenneturvallisuuden sekä talvikunnossapidon onnistumisen kannalta välttämätöntä. Osaksi saamamme palaute talvikunnossapidon huonosta laadusta johtuukin epätasaisesta tien pinnasta, jota voi olla käytännössä mahdotonta saada pohjaa myöten aurattua.

Tienpidon suunnittelussa toimimme valtakunnallisesti yhdessä Väyläviraston kanssa sopimiemme tavoitteiden, päällysteiden toimintalinjojen ja saamamme rahoituksen mukaan. Kohteet valitaan tehokkaasti käytössämme olevat tieverkon kuntotiedon ja maastokatselmusten pohjalta. Virkamiehinä meidän tehtävänämme on priorisoida hankkeet parhaisiin kohteisiin ja käyttää rahat mahdollisimman tehokkaasti. Poliitikkojen tehtävänä on taas priorisoida rahoituksen käyttö koko valtakunnan tasolla ja rahareikiä varmasti riittää. Helppo tehtävä ei sekään ole! Toimiva liikenneinfra on kuitenkin koko yhteiskunnan toiminnan kannalta erittäin tärkeää ja kilpailukyvyn perusta, jolle on hyvä rakentaa.

Turvallisia talvikelejä ja malttia liikenteeseen kaikille tienkäyttäjille!

Janne Ponsimaa
Yksikön päällikkö
Tienpidon suunnittelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Koronan vaikutus autoliikenteeseen pääteillä

Pääteiden liikennemäärät Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen pääteillä 

ELY-keskus mittaa liikenteen määriä jatkuvasti useilla automaattisilla mittauspisteillä ympäri pohjalaismaakuntien aluetta. Vertailuvuotena pääteiden liikennemäärien tarkastelussa on käytetty vuotta 2019. Vuoden 2020 aikana koronan vaikutukset alkoivat näkyä maaliskuusta lähtien rajuna liikennemäärien laskuna pääteiden automaattisissa mittauspisteissä (LAM). Käyrän tiedot on koottu 12 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen LAM-mittauspisteestä, joten ne eivät edusta koko mittausaineistoa. 

Etenkin henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrät laskivat vuonna 2020 rajummin kuin kertaakaan viimeisen 25 vuoden aikana. Normaalisti liikennemäärät vaihtelevat Suomen taloudellisen ja työllisyystilanteen mukaan siten, että nousukaudella liikenne lisääntyy ja vastaavasti laskusuhdanteessa liikenteen kasvu pysähtyy. Kuukausien väliset liikennemääräerot vaihtelevat myös kausiluonteisesti. Kesällä liikennemäärät ovat tyypillisesti suurimmillaan kesä, heinä- ja elokuussa. Suurimmat liikennemäärät mitataan yleensä heinäkuussa. Myös koronavuonna 2020 mitattiin heinäkuussa vuoden suurimmat liikennemäärät, mutta silloinkin liikenne jäi suunnilleen vuoden 2014 heinäkuun tasolle. 

Takaisin normaaliin 

Kesällä 2020 oltiin hetken aikaa melko normaaleissa liikennemäärissä, mutta loka-joulukuussa liikennemäärät laskivat uudelleen seuraillen koronatilanteen kehittymistä. Sama tilanne jatkui myös kuluvana vuonna aina toukokuulle asti. Toukokuusta lokakuun alkuun pääteiden liikennemäärät ovat suunnilleen koronaa edeltävällä tasolla. Yllä olevan kaavion käyrät kuvaavat keskimääräistä tilannetta, joten eri mittauspisteiden välillä on pieniä eroja.  

Jarmo Salo
Liikennejärjestelmäyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hyvää uutta vuotta 2021!

Vuosi 2020 alkaa olla päätöksessä. Pian päättyvä poikkeuksellinen vuosi jäi varmasti meidän kaikkien mieleen.

Vuosi on ollut erikoinen ja meillä ELY-keskuksissakin erittäin työntäyteinen.

Haluan tämän videon myötä toivottaa teille hyvät asiakkaamme ja sidosryhmämme erittäin hyvää vuotta 2021.

Mika Soininen
Ylijohtaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Koronan voimaviivat

Korona saattoi merkitä meille kaikille vielä tämän vuoden alussa lapsuuden ajan lautapeliä tai vain auringon ulompaa kaasukehää ja kaasukehän hajaantumisvyöhykettä. Maaliskuussa kaikki muuttui ja hajaantumisvyöhyke tuntui saavan uuden merkityksen. ELYssäkin työntekijät hajaantuivat eri puolille maakuntaa omiin kotitoimistoihinsa. Erilaiset rajoitukset astuivat voimaan ja niiden mukana tuli hetkeksi täysi seisaus myös tukivalvontojen tilakäynteihin.

Tuon seisauksen aikana kokoonnuttiin usein Teams-kokouksiin pohtimaan uusia käytäntöjä valvontojen suorittamiseen. Kaiken suunnittelun lähtökohtana oli huoli siitä, etteivät tarkastajat missään olosuhteissa veisi mukanaan koronaa tiloille. Toisena tärkeänä asiana myös se, etteivät tarkastajat itse saisi koronaa eivätkä tartuttaisi toisiaan niin, että kaikki olisivat karanteenissa ja valvonnat taas seisahtuisivat. Siitä seurauksena pahimmillaan olisi myös tukimaksujen viivästyminen.

Uusia käytäntöjä

Kesäkuulla valvonnat saattoivat alkaa. Ennen niiden aloittamista oli Ruokavirasto antanut omia suosituksiaan valvontoihin liittyen. Valvontavelvoite oli laskettu normaalista 5 %:sta kolmeen prosenttiin. Suositus oli myös etukäteen ilmoittaa kaikista valvonnoista. Eläinvalvonnan osalta se oli suuri muutos, sillä normaalisti eläinvalvonnat tehdään alueellamme pääosin etukäteen ilmoittamatta.

Oman valvontaryhmän kesken oli päätetty, että vakituiset työparit määrättiin pysyviksi koko valvontakaudeksi. Tällä pystyttäisiin mahdolliset koronatartunnat heti rajaamaan vain kahteen henkilöön tarkastajaryhmän osalta. Ja tällä tavoin varmistettaisiin myös se, että kaikki valvonnat saataisiin tehtyä aikataulujen mukaisesti ennen tukien maksatuksia.

Suunnittelussa oli myös sovittu siitä, että tiloille mennessä kättelyt jätetään suositusten mukaan pois. Se tuntui itsestäni epämieluisalta muutokselta. Kättelemättömyys tuntui jotenkin epäkohteliaalta, vaikka ymmärsikin sen tähän tilanteeseen kuuluvaksi. Kättely kuitenkin ikään kuin avaa aina kohtaamisen ja siitä on sujuva jatkaa.

Yhteiseksi käytännöksi oli sovittu myös se, että valvontakäynnit pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan tekemään muutoinkin niin vähin kontaktein kuin mahdollista. Peltopuolella tämä onnistuikin hyvin, mutta eläinpuolella loi haasteita. Tilallisten kanssa yhteistuumin korvamerkki- ja asiakirjatarkastuksetkin saatiin kuitenkin hienosti sujumaan. Asiakirjoja katsottiin usein ulkona; puutarhakeinuissa, portailla, terasseilla tai karjakeittiön kynnyksellä istuen. Sateen sattuessa toimistona toimi konehallit, autokatokset tai vain navetan räystäsaluset.

Uusia suojavarusteita

Eläinvalvojilla oli jo entuudestaan aina mukanaan suojavarusteita ajatellen eläintautien leviämisen ehkäisyä; suojahaalareita ja -käsineitä, Virkon S:ää ja kengänsuojia. Nyt jokaiselle työparille oli lisäksi hankittu kasvomaskeja, kumihanskoja, käsidesit ja desinfiointipyyhkeitä. Käsidesien käytöstä tulikin nopeasti rutiinia. Käsidesiä käytettiin aina, kun autosta oli poistuttu ja palattiin takaisin. Joskus rutiinilla jopa senkin jälkeen, kun oli käyty vain kiertämässä joku peltolohko. Kasvomaskien käyttö olikin sitten ongelmallisempaa. Silmälasit, jotka huurtuvat tavallisestikin ulkoa navettaan siirryttäessä, huurtuilivat hengityksen tahtiin.

Normaalioloissakin naudat innostuvat usein pitämään melkoista mölinää, kun eläinsuojaan ilmestyy vieraita ihmisiä. Korvamerkkien numeroita pitää siis huudella kovalla äänellä, että työpari saa ne kirjattua ylös oikein. Maskin käyttö toi tähänkin ongelmia varsinkin astmaatikolle. Happi tuntui maskin alta loppuvan täysin ja ääni särkyili.

Uusia aaltoja

Kesän hiipuessa syksyyn alkoi korona kutoa uusia verkkoja kiihtyvään tahtiin. Tässä vaiheessa varmuuden vuoksi lopetettiin ruokataukojen pito huoltamoilla. Omat eväät syötiin milloin missäkin; levähdyspaikoilla, linja-autopysäkeillä tai reitin varrella ohi ajetuissa kauniissa maisemissa. Maakunta on tullut tutuksi muutoinkin tiloille ajellessa, mutta nyt sitä katselikin eri silmin. Maakunnassamme on paljon todella kauniita paikkoja, joihin oli piristävää pysähtyä nauttimaan eväitä.

Uusia kokemuksia

Valvontakauden kallistuessa loppua kohti voimme olla tyytyväisiä, että tästäkin erikoisesta ajanjaksosta olemme selvinneet. Ja ilman tartuntoja. Suuri kiitos kuuluu valvottujen tilojen väelle. Tiloilla on suhtauduttu asiallisesti tarkastajiin ja välillä erikoisiinkin järjestelyihin on lähdetty avoimin mielin.

Voimia antavia ja mukavia hetkiä tällekin valvontavuodelle mahtui. Erityisesti mieleen jääneistä toinen on, kun isäntä halusi keittää kahvit tarkastajille ja koska emme sisätiloihin voineet mennä, hän toi keittämänsä kahvit ulos terassille, kauniisti tarjottimelle katettuna. Terassilta näkyi henkeä salpaavan kauniit järvimaisemat. Kahvi ei olisi voinut paremmalta maistua!

Toinen sydäntä lämmittävä hetki oli, kun isäntä tarkastuksen loputtua haki kitaran ja lauloi meille muutaman kauniin laulun upealla äänellään. Näidenkin tarkastusten jälkeen kotimatkat sujuvat usein hiljaisuuden vallitessa. Haluaa kerrata mielessään tapahtumaa, jotta pystyy tallentamaan sen syvälle mielen sopukoihin. Sieltä mukavat muistot voi noutaa, kun sattuu kohdalle synkempi päivä. Tällaiset hetket jos mitkä loivat myös uskoa siihen, että me kyllä todellakin selviämme tästä erilaisten rajoitusten ajasta! Ja että elämästä löytyy voimaannuttavia hetkiä, joiden avulla jaksamme päivästä toiseen, vaikka rajoituksia alettaisiin taas kiristää.

Vaikka korona on kaiken kaikkiaan aiheuttanut monille eri aloille suuria huolia ja menetyksiä, voimme tarkastuspuolella olla iloisia siitä, että syvällisesti pohtimamme uudet käytännöt ovat olleet toimivia ja olemme päässeet tavoitteeseemme: turvallisesti ilman tartuntoja kaikki valvonnat saadaan suoritettua aikatauluissaan ja tuet tiloille ajallaan maksuun.

Kohti uutta

Auringon korona näkyy selvästi auringonpimennyksien aikaan, jolloin koronan epäsäännöllinen muoto paljastaa magneettikentän voimaviivat. Elämässä monessakin suhteessa löytyy aina yhtymäkohtia luontoon. Tämänkin koronakevään ja -syksyn perusteella voisi todeta, että vaikka keväällä tuntui maailma pimenevän koronan sekoittaessa kaikki normaalit kuviot, sen ansiosta löysimme yhteistuumin ne voimaviivat, joiden avulla pääsimme onnistuneeseen lopputulokseen näissä ennen kokemattomissa olosuhteissa. Mikä oli etukäteen valmiiksi ajateltu, oli myös mahdollista onnistuneesti toteuttaa.

 

Arja Veikkolainen
Tarkastaja
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Jatkuva oppiminen on koko elämänkaaren aikaista oppimista

Työelämä muuttuu ja osaaminen vanhenee, sekä vaatimukset osaamiselle kasvavat alalle kuin alalle. Joka neljäs työtehtävä tulee muuttumaan merkittävästi seuraavan 10–20 vuoden aikana. Työelämään tarvitaan isoja muutoksia työssä olevien osaamiselle ja aikuisväestön koulutustason nostolle, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Osaamistason nostaminen lisää yhtenä tekijänä tuottavuutta ja kilpailukykyämme. Lyhyellä tähtäimellä tarvitaan erityisesti työikäisten väestölle nopealla aikataululla järjestettyä lyhytkestoista koulutusta, jatko-täydennyskoulutusta sekä muita uudenlaisia kehittämistoimia oppimisympäristöjen ja verkostojen kehittämiseen.

Jatkossa on löydettävä keinoja vastata uudistuvien työmarkkinoiden tietotarpeisiin ja tukea osaamispalveluja kaikille väestöryhmille. Toimet vaativat ennakointia, jossa tunnistetaan sekä nykytilan että pidemmän aikavälin toimia. Yhteiskunnan näkökulmasta on erityisen tärkeää edesauttaa dynaamisten työmarkkinoiden kehittämistä ja tukea työllisyyttä vahvistavia ammatti-toimialasiirtymiä. Työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa tulee entisestään saada paremmaksi, jotta työllisyysaste paranisi.

Samalla kun yhteiskuntamme kamppailee koronaa vastaan, on osaamisen kehittäminen tärkeää muutokseen sopeuttamiselle ja siitä toipumiselle. Koulutustarjonnan tulee vastata nykyisiin tarpeisiin. Yrityksille ja muille työpaikoille on kehitettävä välineitä, joilla työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin vastataan nopeasti kriisin päättyessä, ja mahdollisuuksien mukaan jo ennakoivasti. Yksilöillä tulee olla näkymä ja palvelut oman osaamisen päivittämiselle. Johdon tuki ja ohjaus lisää henkilöstön sitoutumista ja vahvistaa näin toimijan yhteisten tavoitteiden saavuttamista osaamisen kehittämiselle.

Kirjoittajan mietelmiä osaamisen kehittämiseen

Työn haasteet ovat voitettavissa osaamisella ja yhteistyöllä. Kuva: Juha Laukkola.

Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat alueellamme jo olemassa, mutta palvelujen tunnistaminen ja hyödyntäminen vaatii vielä toimia. Alueemme oppilaitokset ovat lisänneet osaamista ja investointeja, joilla työelämän vaatimuksiin halutaan vastata.

Reaktiivisia uusia ja nopeita toimintamalleja on löydettävä osaamisen kehittämisen tueksi. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä osaamisen kehittämisen tueksi on mahdollistettava yritysten käyttöön vielä paremmin.

Kehittämistoimet koronahetkessä ovat nyt monessa yrityksessä haasteiden ja uuden edessä. Jatkuvuus ja yritysten näkymät eivät ole pitkäkantoisia, mutta eteenpäin mennään myös koronan voittamisessa. Näkymät sumun jälkeen ovat palaamassa ja ennusteet entiseen toivon mukaan palaavat. Onko maailma entisellään? Ja miten maailman talouspyörät lähtevät pyörimään? Osaamisen ja kehittämisen osalta ei pysähtymistä toivota vaan sen tulisi jatkua eteenpäin tilanteesta huolimatta. Osaajia tullaan edelleen tarvitsemaan jatkossakin. Tilanteen normalisoiduttua työvoiman osaajapula alueellamme vain kiihtyy samalla kun väestöpohjamme vielä pienenee. Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja työuran jatkamiselle on löydettävä myös osaamisen ylläpitäviä keinoja. Jatkuvaa oppimiseen on löydettävissä käytännöllisiä ja motivoivia keinoja yhteistyön kautta toimijoiden kanssa. Toimintamalleja osaamisen kehittämiseen voi olla jo monella yrityksellä käytössä, jotka ovat jo nyt siirrettävissä muidenkin käyttöön.

 

Heikki Hurrila
kehittämisasiantuntija / jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa