Merkillinen vuosi 2020

Aloitin 1.1.2020 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajana. Takanani oli pitkä ura kuntasektorilla. Koska olen aiemmissa työtehtävissäni tehnyt paljon yhteistyötä eri ELY-keskusten kanssa, minulla oli käsitys tehtäväkentästä. Maakuntauudistus oli juuri peruttu, joten tiesin myös sen, että olimme uuden edessä. Odotin ELY:n uutta vaihetta innolla ja vähän jännittyneenäkin, samoin kuin uuteen toiminta-alueeseen ja henkilöstöön tutustumista. Se, mitä en tiennyt, oli mikroskooppisen pieni virus, joka lähtisi pian leviämään ympäri maailman, epidemiana. Oltuani vain muutaman viikon uusissa tehtävissä, siirryimme korona-aikaan, etätöihin ja aloitimme opettelemaan kokonaan uusia tapoja tehdä työtä. Moni työyhteisön jäsen jäi tapaamatta ”livenä”, kuten nykyään sanotaan. Se harmittaa edelleen.

Vuosi on kuitenkin mennyt kaikin puolin hyvin. Siirtyminen etätöihin sujui yllättävän jouhevasti ja, alun pienien yhteysongelmien jälkeen, otimme vuosikymmenen digiloikan. Näkemykseni mukaan jo alun perin monipaikkaisesti ja kahdella kielellä toimiva työyhteisömme omasi hyvän sosiaalisen pääoman ja toimintakulttuurin laajaan etätyöskentelyyn – Etelä-Pohjanmaan ELY:ssä on totuttu toimimaan niin, että kaikki eivät ole fyysisesti läsnä ja jokainen saa tehdä töitä omana itsenään ja omalla äidinkielellään.

Kasvokkain tapaamisen sijaan työkavereiden kanssa viestitään myös normaalitilanteessa usein pikaviestimillä ja sähköpostitse.

Teemme työtä uudella tavalla

Maaliskuusta lähtien olemme tehneet töitä pääosin kotoa käsin ja työpaikalla on käyty vain poikkeustilanteissa. Mitään merkittävää ei ole koronan takia jäänyt tekemättä, saavutamme tulostavoitteemme. Jopa vastuualueen vuosittainen henkilöstöpäivä, johon ennen saavuttiin busseilla kolmesta maakunnasta, järjestettiin Teams-kokouksena. Seminaaripuheenvuorojen kuulemisen lisäksi osallistuimme virtuaalisiin teemakahviloihin, kokosimme yhteisiä ajatuksiamme Mentimeteriä hyödyntäen ja lopuksi vielä kisasimme Y-tietäjästä Avatar-hahmoina. Oudoista lähtökohdistaan huolimatta tilaisuus oli innostava, lisäsi työyhteisön vuorovaikutusta ja piristi korona-arkeamme.

Y-vastuualuepäivän tietovisan osallistujia.

Korona-ajan etätyöt ovat haastaneet erityisesti lähiesimiehiä, jotka ovat omalla työllään tukennet muiden siirtymistä uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöön sekä pitäneet yllä tunnetta työyhteisöön kuulumisesta. Olemme rekrytoineet vakituista henkilökuntaa, määräaikaisia työntekijöitä sekä koko joukon kesäharjoittelijoita suoraan etätöihin, mikä on muuttanut työhön perehdytystä. Erityisesti luonnonsuojelun tehtävät lisääntyivät merkittävästi HELMI-elinympäristöohjelman kautta. Uudet HELMI-työntekijät aloittivat työnsä etäyhteyksin, uudistetussa luonnonsuojeluorganisaatiossa. Näistä lähtökohdista olemme edistäneet lintuvesien kunnostusta, perinnebiotooppien inventointia, soidensuojelun täydennysehdotuksen toteutusta sekä suojelusoiden vesitalouden parantamista ja kaikki on mennyt hyvin. Lapsiperheellisille kevät oli erityisen vaikea, kun koululaisia ja päiväkoti-ikäisiä oli työaikaan kotona ja tehtävät piti silti hoitaa normaalisti. Järjestelyjä vaadittiin, mutta työtyytyväisyys säilyi erittäin hyvänä – jopa parani hieman. Kiitos jo tässä kohtaa esimiehille ja henkilökunnalle työmotivaation ylläpitämisestä ja tinkimättömästä ammattitaidosta muutosten keskellä!

Korona ei ole onneksi pysähdyttänyt koko yhteiskuntaa, vaan esim. useita ympäristövaikutusten arviointimenettelyitä (YVA) on saatu päätökseen tai tullut vireille. Olemme ympäristönsuojelussa tehneet innovatiivisia, kansallistakin mielenkiintoa herättäneitä digitaalisia ratkaisuja YVA-kuulemisten järjestelyissä ja perinteiset ympäristönsuojelun tarkastukset ovat muuttuneet etätarkastuksiksi, joissa tutkitaan yhdessä toiminnanharjoittajan kanssa raportteja, kuvia ja videoita. Kansalaiset puolestaan ovat hakeneet etätöilleen vaihtelua pienten vesitaloushankkeiden parista ja ruoppaus- ja muita vesirakentamisilmoituksia onkin tullut käsiteltäväksi ennätykselliset määrät.

Y-vastuualuepäivä verkossa.

Uutta sisältöä ja uusia resursseja työhön

Koronatilanteessa omat valmiussuunnitelmamme on käyty läpi ja olemme osallistuneet alueemme viranomaisyhteistyöhön mm. kuntien ja AVI:n kanssa. Epidemiatilanteen vaikutuksia vesihuoltoon on seurattu koko ajan tiiviissä yhteistyössä terveydensuojeluviranomaisten kanssa ja ylläpidetty ajantasaista tilannekuvaa. Kaiken kaikkiaan viranomaisyhteistyö on koronan myötä lisääntynyt ja tiivistynyt merkittävästi. Omassa toiminnassamme olemme kiinnittäneet erityistä huomiota riskiryhmiin sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä tehtäviä tekevään henkilökuntaan. Tämä on ollut tarpeellinen strategia, sillä kun loppusyksyn tulvien aikaan koimme samanaikaisesti laajoja sähkökatkoja, ei tulvasuojelu olisi ollut mahdollista, mikäli osa henkilökunnasta olisi ollut sairastuneena.

Korona on tuonut työhömme kokonaan uutena asiana elvytyksen. Olemme osallistuneet alueellisten selviytymissuunnitelmien laadintaan ja perehtyneet uusiin rahoitusohjelmiin, mutta myös saaneet omaan toimintaamme elvytysrahaa, joiden avulla pystymme mm. vähentämään valtion vesistörakenteiden korjausvelkaa, toteuttamaan pohjavesiasemien automatisointia ja jatkamaan kansallista tuulivoimaneuvontaa.

Kaikki tässä vuodessa ei onneksi liity koronaan ja olemme tehneet myös uusia aluevaltauksia koronatilanteesta huolimatta. Uusi tehtävämme liittyy RED II eli uusiutuvan energian direktiiviin, jonka toimeenpanon myötä aloitamme ensi kesänä uusiutuvan energian kansallisena yhteyspisteviranomaisena. Panostuksemme uusiutuvaan energiaan on osa ilmastotyötämme, joka on muiltakin osin käynnissä. ELY:yn perustetun ilmastotiimin lisäksi meillä on aloittanut varsin aktiivinen paikkatietotiimi. Jatkossa on siis luvassa muitakin digiloikkia, kuin tämä koronan aikaansaama etätyöskentely.

Itse toivon, että koronasta seuraa merkittäviä uusia avauksia ilmaston muutoksen hillintään ja lajikadon pysäyttämiseen. Olemme jo nyt osoittaneet, että esim. matkasuoritteita voidaan vähentää, vaikka sitä aiemmin pidettiin lähes mahdottomana tehtävänä.  Elvytyksellä on mahdollista tukea uusia, kestäviä rakenteita ja toimintatapoja. Niin surullinen asia kuin viruksen leviäminen on, sillä on hopeareunus, joka mahdollistaa elämäntapamme uudistamisen kestävälle pohjalle

Toivotan rauhallista joulun aikaa Sinulle ja läheisillesi!

 

Karoliina Laakkonen-Pöntys
johtaja, ympäristö ja luonnonvarat
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vuoden hyödyke ja vuoden jäte

Ehkä voimme jo muutaman kuukauden empimisen jälkeen tehdä sen johtopäätöksen, että vuoden hyödyke ja vuoden jäte ovat varmistuneet. Vielä alkuvuodesta näytti siltä, että kunniamaininnan vuoden hyödykkeenä saisi itseoikeutetusti hittituote vessapaperi, mutta se kuitenkin joutui pikkuhiljaa vuoden mittaan antamaan tilaa toiselle hyödykkeelle. Valintaan tosin liittyy edelleenkin vielä jonkin verran epävarmuuksia ja vahvistamatonta tietoa. Tämä näkemys perustuu empiiriseen tutkimukseen matkalla Helsingistä Kokkolaan.

Kas kummaa, muutos vuoden hyödykkeestä, jos ei vallan ongelmajätteeksi niin ainakin ongelmalliseksi jätteeksi, tapahtuu muutamassa sekunnissa. Tämä pikkuinen lisäasuste haihtunee loppupeleissä savuna ilmaan, mutta sitä ennen sen OIKEA osoite on sekajäteastia, pesukone tai mikseipä taskussa piileksivä uusiokäyttöön päässyt hedelmäpussi. Mutta empiirisen tutkimuksen mukaan sen voi myös tunkea vessanpönttöön, sillä voi koristella kaupan jätepöntön vierukset, sen voi livauttaa vaivihkaa junaradalle tai läntätä oman tai toisen auton lattialle. Kukin taaplaa tyylillään!

Tehdäänpä nuo pikku asusteemme sitten kuitukankaasta tai puuvillasta, kestää niiden maatuminen luontoon päästessään hyvän aikaa, pahimmassa tapauksessa biohajoamattomat mikromuovihiukkaset voivat päätyä kalalautasillemme tai vesipulloihimme. Ja kukapa haluaisi juosta naapurin vessaan, kun oma pönttö on tukossa.

Eli toimi siis oikein ja heitä maskit sekajätteeseen!

Päivi Kentala
Ympäristönsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Digiloikka ja Covid-19 maaseutumaisessa joukkoliikenteessä

Laki liikenteen palveluista 24.5.2017/320 (finlex.fi) pyrkii edistämään vahvasti liikkumispalveluiden digitalisoimista ja asiakkaille sujuvien matkaketjujen syntymistä. Tämä digitalisointi on edistynyt varsin verkkaisesti maaseutumaisessa joukkoliikenteessä. Aiheesta voi lukea edellisestä blogitekstistäni Matkaketjujen syntymisen edistäminen muualla kuin ruuhka-Suomessa.

Oman lusikkansa soppaan laittoi muuan Covid-19. Tällä kerralla pandemian vaikutus ei ollut välttämättä negatiivinen. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 4.5.2020 Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän, joka luovutti raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle 1.10.2020.

Raportin mukaan Suomen viestintäverkkojen tila ja viestintäpalveluiden saatavuus ovat hyvällä tasolla. Suomalaisilla on raportin mukaan myös kohtuullisen hyvät digitaaliset perustaidot. Koronakriisin aikana kansalaisten digitaidot ovat kohentuneet ja lainsäädäntökin on ajantasainen.

• Tiedote työryhmän loppuraportista (lvm.fi)

Tämän hetken tilanne

Joukkoliikenteen informaatio-, lippu- ja maksujärjestelmien kehittämisestä, liikenteen brändäyksestä ja sujuvista matkaketjuista on puhuttu niin kauan kuin muistan, eli 1990-luvun alusta. Todennäköisesti keskustelua on käyty paljon aikaisemminkin.

Erityisesti lippu- ja maksujärjestelmäpuolella tie on ollut kivikkoinen, eikä ”yleislippua”, joka kelpaisi kaikkiin liikennevälineisiin, ole suurista panostuksista huolimatta kyetty luomaan. Enää sellaisesta ei haaveillakaan.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella seutulipun jäätyä pois, ei tällä hetkellä ole toimivaa alueellista lipputuotetta joukkoliikenteeseen. Tällä hetkellä joukkoliikennettä operoivat markkinaehtoisesti VR ja muutamat bussiyritykset. Lisäksi ELY-keskukset ja kunnat ostavat erilaista henkilöliikennettä. Tästä syystä potentiaalisia sopimuskumppaneita, joiden intressit eroavat osittain toisistaan, on paljon.

Entäpä tulevaisuus?

Jotain aina täytyy tehdä. Viimeisen lippujärjestelmäselvityksen (pdf, traficom.fi) tuloksena todettiin, että valtakunnallista järjestelmää odotellessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pyrkii hankkimaan oman ”kevyen” lippu- ja maksujärjestelmän, jossa digitaalisuuden hyötyjä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon hyväksi.

Nyt rakenteilla olevassa lippu- ja maksujärjestelmässä ei pyritä ratkomaan kaikkia ongelmia, vaan tarjoamaan erityisesti säännöllisesti liikkuville edullinen ja helppokäyttöinen lipputuote.

Aika mobiilikäyttöisen, verkossa ladattavan matkalipun käyttöönotolle pitäisi olla otollinen. Ainakin Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän mukaan asiakkaamme ovat valmiit digiloikkaan.

 

Miika Hautala
Joukkoliikennevastaava
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Vt 3 Helsingby – Laihia välin ympäristövaikutustenarviointiselostus on valmis

ELY-keskuksen liikennevastuualue on jättänyt valtatien 3 Helsingby – Laihia -hankkeen ympäristövaikutustenarviointiselostuksen yhteysviranomaiselle, joka arvioi menettelyn lainmukaisuutta sekä selvitysten asianmukaisuutta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteysviranomaisena on tässä hankkeessa Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat – vastuualue. Prosessin lopuksi yhteysviranomainen antaa perustellun päätelmän YVA – menettelystä kesällä 2020. Arviointiselostus kokoaa hankkeen keskeiset vaikutukset, jotka on arvioitu arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon perusteella.

Ympäristövaikutustenarviointimenettelyssä on tutkittu viisi eri linjausvaihtoehtoa ja niitä on verrattu nykyiseen valtatiehen, joka on ollut niin sanottu vertailuvaihtoehto. Kaikki linjausvaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia arvioinnin perusteella.

Arviointimenettelyssä on tutkittu eri linjausvaihtoehtojen vaikutuksia mm. ihmisiin ja ympäristöön. Arvioitavat vaikutukset on esitetty alla olevassa kuvassa.

Arviointimenettelyssä vertailun tarkoitus on tukea päätöksentekoa kuvaamalla eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja eri näkökulmasta. Arvioiduista ympäristövaikutuksista myönteiset vaikutukset olivat eri linjausvaihtoehdoissa liikenteelle sekä alueen teollisuudelle ja palveluille. Myös kuntien maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta vaikutukset olivat myönteisiä. Kielteisiä vaikutuksia syntyi eri vaihtoehdoissa erilaisia mm. tulvavesivaikutuksia, tien sijoittuminen avoimille peltoalueille sekä rakennusten jääminen tien alle tai lähelle. Lisäksi YVA- menettelyn aikana on selvitetty mahdollisuudet haitallisten vaikutuksen lieventämiseen ja torjuntaan, esimerkiksi melusuojaukset.

Hankkeen YVA – menettelyn aikana on alueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä ollut mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta on kerätty koko YVA – menettelyn ajan. Toinen työpaja on pidetty YVA – selostusluonnoksen valmistumisen jälkeen 23.2.2020. Työpajassa keskusteltiin pienryhmissä alustavia vaikutusten arvioinnin tuloksia ja kuultiin osallistujien näkemyksiä ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista.

 

 

 

Harmillisesti koronaviruksen takia ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ei ollut mahdollisuutta pitää yleisötilaisuutta. Hankkeen arviointiselostuksesta on kuitenkin koottu esitys ja digitaalinen alusta, jotka löytyvät ympäristö.fi sivustolta.

Tavoitteena on, että yhteysvälille löydetään YVA-menettelyn kautta mahdollisimman hyvä kokonaisratkaisu. Yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antaman perustellun päätelmän jälkeen tehdään päätös valittavasta vaihtoehdosta tämän vuoden heinä – elokuussa. Valitusta vaihtoehdosta tehdään liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain mukainen yleissuunnitelma, jonka on tarkoitus valmistua joulukuun loppuun mennessä. Yleissuunnitelma on tarkoitus lähettää vuoden 2021 alussa hyväksyttäväksi Traficomiin. Ennen hankkeen rakentamista laaditaan vielä tiesuunnitelma ja rakentamisen yhteydessä rakennussuunnitelma, jotka vaativat rahoituspäätöksen eduskunnalta.

Eeva Kopposela
Johtava liikennejärjestelmäasiantuntija
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus