Jatkuvan oppimisen ohjaus mahdollistaa työelämän kehityksen

Muutokset työelämässä ja väestönkehityksessä tulevat vaikuttamaan siihen, miten Suomi ja Etelä-Pohjanmaa pärjäävät tulevaisuudessa. Osaaminen ja sen kehittäminen tulevat olemaan keskiössä sekä yksilötasolla että yhteiskunnan näkökulmasta. Elinikäisen ja jatkuvan oppimisen ohjauksen tulee kehittyä ja uudistua, jotta sen avulla pystytään tukemaan, neuvomaan ja ohjaamaan yksilöitä, yrityksiä ja organisaatioita erilaissa muutostilanteissa.

Nykytilanteen haasteina ovat palveluntarjonnan sirpaleisuus, osaamisen kehittämisen kasaantuminen ja koulutustarjonnan heikkoudet vastata työelämän tarpeisiin. Osaamisen kehittämisen palvelut eivät hahmotu selkeästi kaikille kohderyhmille, kuten työnantajille tai työssä oleville, ja peruskoulun sekä heikon taitotason varassa olevia on paljon. Nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty kaikilta osin vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia koulutusten räätälöintiin ja joustaviin, työelämälähtöisiin sisältöihin sekä opiskelun mahdollistamiseen kaikille myös työuran aikana elämän eri vaiheissa.

Lähikuva sähköistä lukulaitetta pitelevästä henkilöstä. Kuva on otettu henkilön olan takaa niin, että vain hartia ja jalat sekä lukulaitteen näyttö näkyvät.
Työelämä muuttuu jatkuvasti hyvin nopealla tahdilla. Tästä syystä nykyinen koulutusjärjestelmä ei pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin, ja koulutusta tarvitaan myös työuran aikana.

Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet

Osaamista kehittämällä tuetaan mielekkäitä työuria, hyvää työllisyyskehitystä, julkisen talouden tasapainoa sekä yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Henkilöasiakkaille suunnatut osaamis- ja muut palvelut sekä yrityksille suunnatut yrityspalvelut nivotaan tiiviimmin yhteen palvelukokonaisuudeksi. Tavoitteena on yksilöiden osaamisen jatkuva kehittäminen ja yritysten kyvykkyyden lisääminen osaamisen, uudistumisen ja kasvun johtamisessa.  

Halu oppia uutta mahdollistaa oman työn kehittämisen ja työllistymisen myös jatkossa. Rohkeus uudistua ja kokeilla uusia työtapoja on oppimisen edellytys. Oppimisen muodot muuttuvat, ja kiinnostuneille on tarjolla monia mahdollisuuksia. Yritysten tarjoamien koulutusten ja oppimisympäristöjen lisäksi tarjolla on paljon omaehtoista opiskelua tukevaa materiaalia, kuten videoita ja ilmaisia tai kohtuuhintaisia verkkokursseja eri oppilaitoksissa ja yliopistoista. Nykyteknologialla työntekijät voivat myös itse luoda digitaalisia koulutuksia. Tämä tarjoaa uuden tilaisuuden sekä oppia itse että jakaa osaamistaan muille. Yrityksistä löytyy jo nyt paljon osaamiseen liittyvää tietoa, jota tulisi paremmin hyödyntää ja kerätä. Näin toimimalla voimme varmistaa, ettei osaaminen häviä ihmisten siirtyessä eläkkeelle.  

On tärkeää, että myös suomalainen koulutusjärjestelmä tukee elinikäistä oppimista ja mahdollistaa joustavan, työelämän tarpeet kohtaavan osaamisen kehittämisen. Korkeakouluilla ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoksilla tuleekin olla nykyistä vahvemmat kannusteet jatkuvan oppimisen tarjonnan kehittämiseksi – ohjausta unohtamatta. 

Ylhäältä kuvattu toimistossa sijaitseva työpöytä, jonka ääressä työskentelee kolme henkiöä. Pöydällä on kannettava tietokone, papereita, suojakypärä sekä muita työskentelyvälineitä.
Jatkuvan oppimisen tukemisella voidaan edesauttaa osaamisen kehittämistä ja näin mahdollistaa monia asioita kuten työuran mielekkyyttä ja kehittymismahdollisuuksia.

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus

Hallitus on hyväksynyt 23.06.2021 eduskunnalle lakiesityksen, jonka mukaan Opetushallituksen yhteyteen perustettaisiin erillisyksikkönä toimiva Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus. Rakenteilla oleva palvelukeskus tulee edistämään työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö vastaavat yhdessä palvelukeskuksen toimialaan liittyvästä ohjauksesta. Palvelukeskuksen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriölle. Palvelukeskuksen tehtävät:

  • tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi
  • osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointitiedon analysointi
  • erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun sekä muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen
  • alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki sekä vaikuttavuuden edistäminen

Palvelukeskuksen perustamista valmistellaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, työelämän järjestöjen ja aluehallinnon kanssa. Palvelukeskuksen myötä ELY-keskus tulee siis tekemään yhteistyötä edellä mainittujen toimijoiden kanssa myös jatkossa.

Lisätietoja aiheesta:

ELY-keskuksen rooli jatkuvan oppimisen koordinoinnissa (ely-keskus.fi)

ELY-keskuksen jatkuvan oppimisen asiantuntijat (asiantuntijahaku.ahtp)

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (miniedu.fi)

Heikki Hurrila
Kehittämisasiantuntija
Jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa ELY-Keskus

Jatkuva oppiminen on koko elämänkaaren aikaista oppimista

Työelämä muuttuu ja osaaminen vanhenee, sekä vaatimukset osaamiselle kasvavat alalle kuin alalle. Joka neljäs työtehtävä tulee muuttumaan merkittävästi seuraavan 10–20 vuoden aikana. Työelämään tarvitaan isoja muutoksia työssä olevien osaamiselle ja aikuisväestön koulutustason nostolle, jotta pärjäämme tulevaisuudessa. Osaamistason nostaminen lisää yhtenä tekijänä tuottavuutta ja kilpailukykyämme. Lyhyellä tähtäimellä tarvitaan erityisesti työikäisten väestölle nopealla aikataululla järjestettyä lyhytkestoista koulutusta, jatko-täydennyskoulutusta sekä muita uudenlaisia kehittämistoimia oppimisympäristöjen ja verkostojen kehittämiseen.

Jatkossa on löydettävä keinoja vastata uudistuvien työmarkkinoiden tietotarpeisiin ja tukea osaamispalveluja kaikille väestöryhmille. Toimet vaativat ennakointia, jossa tunnistetaan sekä nykytilan että pidemmän aikavälin toimia. Yhteiskunnan näkökulmasta on erityisen tärkeää edesauttaa dynaamisten työmarkkinoiden kehittämistä ja tukea työllisyyttä vahvistavia ammatti-toimialasiirtymiä. Työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa tulee entisestään saada paremmaksi, jotta työllisyysaste paranisi.

Samalla kun yhteiskuntamme kamppailee koronaa vastaan, on osaamisen kehittäminen tärkeää muutokseen sopeuttamiselle ja siitä toipumiselle. Koulutustarjonnan tulee vastata nykyisiin tarpeisiin. Yrityksille ja muille työpaikoille on kehitettävä välineitä, joilla työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin vastataan nopeasti kriisin päättyessä, ja mahdollisuuksien mukaan jo ennakoivasti. Yksilöillä tulee olla näkymä ja palvelut oman osaamisen päivittämiselle. Johdon tuki ja ohjaus lisää henkilöstön sitoutumista ja vahvistaa näin toimijan yhteisten tavoitteiden saavuttamista osaamisen kehittämiselle.

Kirjoittajan mietelmiä osaamisen kehittämiseen

Ihmisiä työskentelemässä korkealla sähkömastolla eri tehtävissä.

Työn haasteet ovat voitettavissa osaamisella ja yhteistyöllä. Kuva: Juha Laukkola.

Osaamisen kehittämisen mahdollisuudet ovat alueellamme jo olemassa, mutta palvelujen tunnistaminen ja hyödyntäminen vaatii vielä toimia. Alueemme oppilaitokset ovat lisänneet osaamista ja investointeja, joilla työelämän vaatimuksiin halutaan vastata.

Reaktiivisia uusia ja nopeita toimintamalleja on löydettävä osaamisen kehittämisen tueksi. Eri rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämistä osaamisen kehittämisen tueksi on mahdollistettava yritysten käyttöön vielä paremmin.

Kehittämistoimet koronahetkessä ovat nyt monessa yrityksessä haasteiden ja uuden edessä. Jatkuvuus ja yritysten näkymät eivät ole pitkäkantoisia, mutta eteenpäin mennään myös koronan voittamisessa. Näkymät sumun jälkeen ovat palaamassa ja ennusteet entiseen toivon mukaan palaavat. Onko maailma entisellään? Ja miten maailman talouspyörät lähtevät pyörimään? Osaamisen ja kehittämisen osalta ei pysähtymistä toivota vaan sen tulisi jatkua eteenpäin tilanteesta huolimatta. Osaajia tullaan edelleen tarvitsemaan jatkossakin. Tilanteen normalisoiduttua työvoiman osaajapula alueellamme vain kiihtyy samalla kun väestöpohjamme vielä pienenee. Työikäisten työkyvyn ylläpitäminen ja työuran jatkamiselle on löydettävä myös osaamisen ylläpitäviä keinoja. Jatkuvaa oppimiseen on löydettävissä käytännöllisiä ja motivoivia keinoja yhteistyön kautta toimijoiden kanssa. Toimintamalleja osaamisen kehittämiseen voi olla jo monella yrityksellä käytössä, jotka ovat jo nyt siirrettävissä muidenkin käyttöön.

 

Heikki Hurrila
kehittämisasiantuntija / jatkuvan oppimisen koordinaattori
Yrityspalvelukeskus Etelä-Pohjanmaa

 

Osaanko kehittää itseäni?

Osaamisen kehittämisestä on tullut hittituote elinikäisen oppimisen maailmassa. Meistä jokainen kehittää itseään joka päivä, usealla eri tavalla. Mutta miten voin kehittää itseäni TE-palvelujen avulla?

TE-palveluita on nyt runsaasti tarjolla maakunnassamme. Tarjolla on ammatillista tutkintotavoitteista koulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, erilaisia valmennuspalveluita, asiantuntija-arviointeja sekä työ- ja koulutuskokeiluja. Suuren palvelutarjonnan lisäksi TE-toimistossa on runsaasti avoimia työpaikkoja, joihin alueemme yritykset etsivät osaavia tekijöitä.  TE-palvelujen suuren vaihtoehtotarjonnan taustalla on se, että saamme eteläpohjalaiset työt ja tekijät kohtaamaan.

Kuvassa liidulla piirretyn ajatuskuplan sisällä hehkulamppu.

Mitä osaamisen kehittämisen palveluilla tarkoitetaan?

Ammatillisen koulutuksen vaihtoehtoja on maakunnassamme kymmeniä. Lisä- ja täydennyskoulutusta voidaan taas suunnitella kohderyhmän mukaan esim. tietyn toimialan tutkinnon suorittaneille (esim. korkeasti koulutetut) tai työkokemuksen omaaville (esim. automaatiotekniikka, palvelualat). Nykyään varsinkin ammatillisessa koulutuksessa rakennetaan opiskelijoiden opintopolut hyvin henkilökohtaisesti ja räätälöidysti. Jokaisen opiskelijan opintopolun rakentamisen lähtökohtana on osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Räätälöidyt ratkaisut edellyttävät oppijalta itseohjautuvuutta ja vastuuta siitä, että opinnot etenevät suunnitelmallisesti. Opinnot vaativat uusien oppimis- ja opetusmenetelmien omaksumista. Opiskelijoille pyritään järjestämään myös erilaisia tukipalveluja oppimisen tueksi.

Valmennuspalveluja toteutetaan ryhmämuotoisesti, mutta yhä useammin asiakkaalla on mahdollisuus saada yksilöllistä valmennusta esim. työmarkkinoille siirtymisessä, työpaikan etsimisessä tai tulevaisuuden uravaihtoehtojen pohtimisessa. Palveluja voidaan toteuttaa lähiopetuksena, etäopetuksena tai jopa verkon kautta. Asiantuntija-arvioinnin tarkoituksena on kartoittaa työnhakijan työ- ja toimintakykyä työelämän lähtökohdista käsin. Työ- ja koulutuskokeilut ovat apuvälineitä erilaisten koulutusalojen kartoittamisessa tai erilaisiin työtehtäviin tutustuttaessa.

Mitä osaamisen kehittäminen maksaa minulle tai yhteiskunnalle? TE-toimiston asiakkaille palvelut ovat maksuttomia. TE-palvelut rahoitetaan kokonaan työllisyysmäärärahoista.

Kuvassa kerrotaan työvoimakoulutuksen, valmennuspalveluiden ja muiden TE-pavleluihin käytössä olevasta rahoituksesta ja eri palveluiden hintoja henkilöä kohti.

 

Miten hakeutua osaamisen kehittämisen palveluihin?

TE-toimiston asiakas voi hakeutua koulutukseen tai valmennuspalveluihin TE-palvelut -sivuston OMA ASIOINTI-linkin kautta. Kannattaa muutenkin tutustua TE-palvelujen sosiaalisen median kanaviin sekä nettisivuihin, joissa on kerrottu osaamisen kehittämisen palveluista mm. lyhyiden esittelyvideoiden kautta. Videoilla pääset kuulemaan mm. erilaisia opiskelijoiden kertomuksia.

Alueemme työnantajat tarvitsevat uutta osaavaa työvoimaa. TE-palveluiden avulla työllistymisen mahdollisuudet kasvavat. Nyt jos koskaan on osaamisen kehittämisen paikka!

http://toimistot.te-palvelut.fi/web/guest/etela-pohjanmaa


Marjut Leppänen
Kehittämispäällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

AIMO annos mahdollisuuksia

AIMO-palvelun logo.

AIMO on ollut työpäivieni sisältö keväästä asti. Kyseessä ei kuitenkaan ole työkaverini vaan Aikuisten Monialainen Ohjaamo, AIMO, joka on monialainen työllisyyspalvelu Seinäjoella ja yksi TEM:n käynnistämistä kumppanuuspiloteista. Toiminnan ydin, monialaisuus, tarkoittaa sitä, että useampi organisaatio toimii yhdessä, tuottaen työllisyyspalveluita työmarkkinatukea saaville, seinäjokisille työnhakijoille. Palvelua AIMOon toteuttavat yhdessä KELA, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Seinäjoen kaupungin Sosiaali- ja Terveyspalvelut sekä Työllisyyspalvelut, Sedu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Verkostoon kuuluu lisäksi yksityisiä palvelun tuottajia, yhdistyksiä, hankkeita ja monia muita, asiakkaille palveluja tuottavia toimijoita. AIMOn kanssa samoissa tiloissa toimii myös Ohjaamo Seinäjoki, joten kyseessä on iso verkosto ja monipuolinen palvelukeskittymä. Alkutahdit tähän allianssipohjaiseen työllisyyspalveluun on soitettu jo vuonna 2018, kun toimintamallin valmistelu alkoi. Tänä vuonna on sitten päästy tekemään yhdessä konkreettisesti töitä ja kehittämään palvelua.

AIMOssa mukana olevien tahojen logot.

Mitä AIMOssa sitten tehdään?

AIMOn tavoitteena on tarjota työnhakijoille sujuvia, monipuolisia ja tehokkaita palveluja, jotta asiakkaan tilanne etenisi nopeasti kohti työllistymistä tai koulutusta. Samalla työtavoitteena on saada työlle tekijöitä. Työttömän asiakkaan kannalta AIMO on paikka, josta saa keskitetysti monia palveluja. Niin sanottua luukuttamista ei AIMOssa tapahdu, vaan asiakkaan tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja hänelle tehdään yksi suunnitelma, jota viedään eteenpäin tarvittavan verkoston tuella. Kaikki asiakkaat eivät tarvitse kaikkia AIMOssa olevia palveluja, mutta varsinkin he, joilla on laajempi tuen tarve tai useampia selvitettäviä asioita ennen työllistymistä, hyötyvät palvelumallistamme.

Kokemuksia AIMOsta

Miltä palvelumme on asiakkaan silmin näyttänyt? Olemme koonneet syksyn aikana asiakkaita yhteen kehittämisraateihin ja keränneet heiltä myös asiakaspalautetta. Pääviesti asiakkailta on ollut se, että AIMO on helpottanut asioiden hoitoa. Sekä nuoret, että aikuiset asiakkaat arvostavat selkeää viestintää, aitoa kohtaamista ja ihmisiä palvelujen ja päätösten rinnalle. Henkilökohtaisen neuvonnan ja ohjauksen merkitys on myös suuri, digitaalisten palvelujen lisäksi.

Entäpä henkilöstömme, miten he ovat kokeneet AIMOssa työskentelyn? Työntekijöiden kannalta hyöty monialaisesta toimintamallista on ilman muuta ollut eri toimijoiden yhteistyön vaivattomuus. Aikaa asioiden selvittelyyn kuluu vähemmän, kun ollaan fyysisesti samassa paikassa. Samalla myös työnjako selkeytyy ja päällekkäinen työ poistuu. Työn kannalta on helppoa, kun Kela on samassa työhuoneessa TE-virkailijan kanssa tai terveydenhoitaja on sosiaaliohjaajan seinän takana. Eri organisaation kollegalta pääsee myös väkisinkin oppimaan uutta, kun työtä tehdään tiiviisti työparina ja tiimeinä. Parhaita hetkiä ovat tilanteet, kun asiakas pääsee eteenpäin; kuntouttavasta työtoiminnasta palkkatuettuun työhön, työvoimakoulutuksesta suoraan töihin tai nuori asiakas löytää oman alansa ja motivoituu koulunpenkille.

Kuvassa on henkilöstöä, joka työskentelee AIMOssa.

Osa AIMOn henkilöstöstä kerääntyi yhteiskuvaan.

AIMO on vaatinut paljon työtä ja sitoutumista koko isolta verkostolta ja kehittäminen jatkuu konkreettisen toiminnan rinnalla. Yhteisten työtapojen ja toisaalta uusien toimintamallien kokeilu ja kehittäminen vievät aikaa ja vaativat kaikilta yhteistä tahtotilaa ja intoa. Uuden vuoden käynnistyessä puhaltavat työllisyydenhoidossa uudet tuulet, kun hallitus käynnistänee työllisyyden kuntakokeilut. Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan yhteinen hakemus on päässyt jatkovalmisteluun. AIMOn toimintamallin kokemukset ja tähän asti tehty kehittämistyö ovat tärkeä tukiranka myös työllisyyden kuntakokeilulle. Varmaa on, että jatkossakin tavoitteena ovat sujuvat ja tehokkaat palvelut osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.


Annukka Haapa-aho
Projektijohtaja AIMO
Monialainen työllisyyspalvelu
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

 

 

 

 

 

 

Työnvälittäjän työpäivä

Aamuni alkaa tuttuun tapaan uusien työpaikkailmoitusten läpikäynnillä. Kartoitan, millaisia työtehtäviä on tullut avoimeksi maakuntaamme avoimet työpaikat -verkkosivuillemme. Tarkistan oman vastuualueeni ilmoitusten sisällöt ja tarvittaessa muotoilen niitä. Jokainen työpaikkailmoitus kertoo positiivista viestiä siitä, että maakuntamme yrityksillä on edelleen toivottua rekrytointihalukkuutta.

TE-toimiston virkailijoilla on työssään yksi yhteinen tavoite, ja se on työllistymisen edistäminen. Jokainen virkailija edistää tämän toteutumista, kukin omalla työnkuvallaan. Minulla ja muilla työnvälittäjillä on tässä kokonaisuudessa oma roolimme.

Työnkuvaamme kuuluu hoitaa Etelä-Pohjanmaan työnantaja- ja yritysasiakkaiden puhelinpalvelua, jossa annamme tietoa ja neuvontaa rekrytointia tukevista palveluistamme. Työnantaja voi esimerkiksi tiedustella, onko potentiaalisella työntekijäehdokkaalla oikeutta palkkatukeen. Tähän ehdokkaalla voi olla oikeus, mikäli hän on TE-toimiston asiakas ja hänellä on esimerkiksi puutteita ammatillisessa osaamisessa tai hänellä on tehtävissä selviytymiseen vaikuttava vamma tai sairaus. Työnantaja voi ottaa yhteyttä myös silloin, kun työkokeilupaikan tarjoaminen on vaihtoehto. Se on loistava keino tutustua työkokeilijaan ja myöhemmin mahdollisesti rekrytoida hänet yritykseen. Palvelemme työnantajia myös vuorotteluvapaa-asioissa.

Hyvä valtakunnallinen ja alueellinen työllisyystilanne on tuonut työssämme esiin positiivisen ongelman siitä, että ammattitaitoisia osaajia ei löydy jokaiseen avoimeen työpaikkaan. Tätä ongelmaa TE-toimisto on pyrkinyt ratkomaan Osaajia yrityksiin -RekryKoulutuksella eli edullisella ja yksilöllisellä koulutuksella, jolla työntekijälle voidaan tarjota juuri oikeanlaista osaamista yrityksessä avoinna olevaa työtehtävää ajatellen.

Pääasiallinen työtehtävämme on työtarjousten lähettäminen työnhakija-asiakkaille. Työtarjous on kehotus hakea tiettyä avointa työpaikkaa. Työtarjoukset palvelevat sekä työnhakijaa että työnantajaa, sillä työtarjous edistää työnhakijan työllistymistä ja avoimien työpaikkojen täyttymistä. Lähetämme työtarjouksia avoimista tehtävistä, jotka vastaavat henkilön ammattitaitoa ja hänestä annettuja työnhakuehtoja. Työtarjousten lähettäminen on siis jatkuvaa hakijan osaamisen, soveltuvuuden ja työkyvyn arviointia tiettyä tehtävää ajatellen.

Ajoittain työnantajat täyttävät avoimia työpaikkoja ns. hiljaisella haulla, jolloin avoin työpaikka ei tule julkisesti näkyviin verkkosivuillemme. Tällöin avustamme työnantajia etsimällä asiakasrekisteristämme sopivia työntekijäehdokkaita tehtävään. Halutessaan työnantaja voi ottaa ehdokkaaseen yhteyttä. Tavoite on toteutunut, kun saamme TE-toimistoon tiedon siitä, että työnhakija-asiakkaamme on työllistynyt tehtävään joko työtarjouksen tai ehdokasesittelyn kautta – Se on tämän työn suola.

Tilastotietoa:
Vuonna 2018 Etelä-Pohjanmaan TE-toimistossa tehtiin työnvälittäjien ja henkilöasiakaspalvelijoiden yhteistyössä yhteensä 26 000 työtarjousta.

Iiris Lahti

 

Iiris Lahti

Asiantuntija, työnvälitys
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto