Vesistöt kuuluvat kaikille – samoin tieto siitä, mitä niiden hyväksi on tehty

Erilaiset päästöt ja vallitseva ilmastonmuutos kuormittavat vesistöjämme jatkuvasti. Ilmastonmuutos lisää muun muassa rankkasateiden määrää, ja lämpötilan nousu pidentää kasvukautta sekä kiihdyttää vesiekosysteemien perustuotantoa. Kiintoaine- ja ravinnemäärät sekä korkeat lämpötilat vesistöissämme lisääntyvät ja yleistyvät. Lisäksi ekosysteemimuutokset muokkaavat eliökantaa, ja hapettomuus aiheuttaa alueellisia eliökuolemia. Vesistökunnostuksilla pyritään ennallistamaan muuttuneita ekosysteemejä ja hillitsemään vesistöjen rehevöitymistä. Lisäksi monimuotoisilla vesiekosysteemeillä ja kalakannoilla on parhaimmat edellytykset sopeutua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Vesistökunnostukset, kuten valuma-aluetoimenpiteet nähdään erilaisten päästörajoitusten ohella avaintekijöinä pintavesien tilan paranemiseen tähtäävissä toimissa.

Pohjalaismaakunnissa on vuoden 2021 puolella käynnistymässä runsaasti uusia vesistökunnostushankkeita virtavesien, järvien tai rannikkovesien tilan ja vesitalouden parantamiseksi. Tietoisuus vesistöjemme tilasta, yhteisöllisyys paikallisissa piireissä ja aktiivisuus avustushauissa ovat hyvät ainesosat vesistökunnostushankkeen alullepanon reseptissä. Huolellisesti laaditut kunnostushankesuunnitelmat kantavat pitkälle vesistöä kunnostettaessa.

Myös viestintä on osa vesistökunnostustyötä

Vesistöjemme tilasta ja hyvän tilan saavuttamiseksi tehdystä työstä on tärkeää tarjota saavutettavaa tietoa kaikkien kohderyhmien ulottuville. Vesistökunnostuksen viestintä on tärkeää esimerkiksi siksi, että vesiemme tila on heikentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, eikä tilanne tule palautumaan entiselleen hetkessä. Vesistökunnostustyössä tuloksia saadaan pitkämielisyyden ja useiden toimenpidetoistojen seurauksina. Esimerkiksi vesikasvillisuusniittojen tulokset alkavat näkyä vesistössä vasta noin kolmen tai neljän vuoden kuluttua. Vesistökunnostusten viestinnällä valtio tukee myös hallinnon oikeusperiaatteita saattaessaan tietoisuuteen toimia, joita se näkee tärkeäksi rahoitettavan. Vesistöjen käyttäjien tietoisuus käynnissä olevien hankkeiden suunnitelmista, toteutuksesta ja tuloksista tukee yhteisen määränpään saavuttamista ja lisää vaikuttamisen mahdollisuutta.

Rannasta otettu kuva, jossa näkyy rantakaislikkoa sekä aaltoileva järvi. Kaislikon läheisyydessä on vedessä ajettava niittokone.
Niitot käynnissä Alavudenjärven pohjoisosassa.

Tieto kunnostetuista kohteista ja vesistöjen hyväksi toteutetuista toimista on tuotava lähelle vesistöjen käyttäjiä esimerkiksi sosiaalisen median, tiedotteiden ja erilaisten tempausten siivittäminä. Tärkeäksi näen myös vesistökunnostustiedottamisen integroimisen arjen vapaa-aikaan. Näitä voidaan toteuttaa muun muassa yhteisöllisillä talkootöillä, mutta myös kytkemällä informaatiota ihmisten jokapäiväiseen toimintaan.

Kolme henkilöä seisovat vesistöalueen rantaviivalla valtavat haravat kädessä. Pieni vene on juuri saapumassa henkilöiden luo.
Karperön helmi ry:n talkoolaiset ottamassa vastaan niittojätteitä Karperöfjärdenin rannalla.

Vesistökunnostustoimenpiteistä on iloa myös vapaa-ajalla

Alavudenjärven Ravinteet kiinni – maisema auki -kunnostushankkeessa Alavudella on toteutettu vesistökunnostustoimenpiteitä innovatiivisella otteella ja mahdollistettu ihmisten omatoiminen tutustuminen alueella tehtyihin kunnostustoimiin. Esimerkiksi Pahajoen kosteikon ympäristöön rakennettu esteetön kosteikkopolku houkuttelee liikkujia luonnonläheisyydellään. Polun varrella laiduntavat lampaat, ja toteutuksen alla oleva linnunpönttöpuisto lisäävät kohteen houkuttelevuutta. Polkua kiertäessä ei voi myöskään välttyä kohteen kattavasta vesistökunnostusinformaatiosta, sillä uudenkarheaa kävelysiltaa komistaa kuvien ja tiedon täyttämä infokollaasitaulu. Vesistökunnostusten toimenpiteistä ja niiden toimintaperiaatteista kertominen sekä toimien tarkoituksenmukaisuuden avaaminen lisäävät vesistökäyttäjien ymmärrystä eri prosessien vaikuttavuudesta. Kun Pahajoen kosteikon infokollaasitaulu avaa kosteikon toiminnan etuja ympäristön monimuotoisuudesta, virkistyskäytöstä ja vesiensuojelun edistämisestä, tarjotaan informaatiota juuri sinne ruohonjuuritasolle, minkä seurauksena pienistä virikkeistä saattaa syntyä merkittäviä tulevaisuuteen ulottuvia ympäristötekoja.

Uudenkarhea leveä puinen kävelysilta. Silta on hiekkatien jatke, ja koostuu loivista, sivulle kaartuvista osista sekä joen ylittävästä hieman jyrkemmin ylös ja alas kaartuvasta osasta.
Pahajoen kosteikon esteetön luontopolku Alavudella houkuttelee vesistökunnostustiedon äärelle.

Vesistökunnostuksen viestintää voisi verrata tehokkuudeltaan dominoefektiin, sillä tiedottaessa eri yhteisöjä vesistökunnostusmahdollisuudesta ja toimien vaikutuksista, innostetaan samalla mukaan henkilöitä, jotka ovat tiedostaneet alueensa vesistöissä haitallista kehityskulkua. Vesistökunnostuksissa edistetään ympäristön ekologista tilaa ja virkistysmahdollisuuksia, lisätään paikallista yhteisöllisyyttä ja tutustutaan samalla vaikkapa uusiin mökkinaapureihin! Pohjalaisella yhdessä tekemisen meiningillä saadaan paljon aikaan yhteisiksi koettujen vesistöjemme hyväksi.

Ella Oksa
Harjoittelija
Vesiensuojelun tehostamisohjelman tiedotus
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Iso satsaus luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Olen työskennellyt 2000-luvun alusta lähtien luonnonsuojelun viranomaistehtävissä. Tänä aikana olemme hyödyntäneet EU-rahastoja erilaisiin luonnonsuojelun kehittämishankkeisiin, mm. luonnonsuojelualueiden palveluvarustuksen kehittämiseen, siinä määrin kuin se on ollut mahdollista. Viime vuosien ajan olemme kuitenkin sinnitelleet vähenevien resurssien kanssa. Viime vuonna julkistettu Helmi-elinympäristöohjelma on tässä kokemusmaastossa jotain ennenkuulumatonta.

Koistekko, jossa näkyy vettä ja kaislikkoa.

Helmi-ohjelma alkaa

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Eduskunta on myöntänyt luonnonsuojeluun 100 miljoonaa euroa lisämäärärahaa vuodelle 2020, josta Helmi-ohjelman osuus on 42 miljoonaa euroa.  Ohjelman toteutusta aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Vuonna 2020 valmistellaan myös Helmi-ohjelman pitkän aikavälin tavoitteita. Ympäristöministeriö on asettanut ohjelman vuoteen 2030 saakka ulottuvien tavoitteiden ja sisällön valmisteluun laajapohjaisen ohjausryhmän ja työryhmän. Ryhmien tavoitteena on saada työnsä valmiiksi maaliskuun 2021 loppuun mennessä. Ympäristöministeriö valmistelee ryhmien työn pohjalta valtioneuvoston hyväksyttäväksi vietävän päätöksen Helmi-ohjelmasta kevään 2021 aikana.

Käytännössä Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimenpiteet kohdistuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Helmi-ohjelman myötä suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Niin metsien kuin soidenkin suojelu perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja suojeltavista alueista saa korvauksen. Valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Suota.

Alueella tapahtuu

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella satsataan vuonna 2020 erityisesti soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden ja METSO-kelpoisten metsien suojeluun. Toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä on tarkoitus edistää yhteistyössä metsäalan ja muiden toimijoiden kanssa. Muun muassa viestintään on tarkoitus panostaa aiempaa enemmän.

Elinympäristöjen tilaa on tarkoitus parantaa erityisesti lintuvesien ja perinnebiotooppien osalta. Tässä yhteydessä tehdään perinnebiotooppien päivitysinventoinnit valmiiksi ja päivitetään lintuvesien osalta linnustotietoja. Kuluvana vuonna on kuitenkin tavoitteena saada myös konkreettisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus käyntiin. Eräitä kiireellisimpiä kunnostusta kaipaavia elinympäristöjä ovat etelänsuosirrin aiemmin asuttamat rantaniityt. Tämän lisäksi myös uhanalaisten ja kiireellistä suojelua ja hoitoa vaativien lajien elinympäristöjen kunnostusta, hoitoa ja suojelua edistetään. Esimerkkeinä tällaisista lajeista ovat suolayritti ja tummaverkkoperhonen. Kaikissa näissä toimissa yhteistyö maanomistajien kanssa on äärimmäisen tärkeää.

Metsäluontoa.

Rekrytoinnit käynnissä

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Helmi-ohjelman toimeenpanoa tehostamaan saadaan palkata seitsemän henkilöä. Rekrytoinnit ovat paraillaan käynnissä ja suurin osa valituista aloittaa työt maaliskuun alkuun mennessä.
Lue lisää Helmi-ohjelman verkkosivuilta.


Leena Rinkineva-Kantola
Luonnonsuojeluyksikön päällikkö
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus